Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

129/2002

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
129/2002
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 20/2002 (Julkaistu 22.2.2002)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) nojalla:

1 lukuYleistä

1 §Soveltamisala

Sen lisäksi, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999), jäljempänä rahoituslaki , maaseudun kehittämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (609/2000), jäljempänä valtioneuvoston asetus , eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (808/2000) ja rahoituslain nojalla maa- ja metsätalousministeriön asetuksella tukimenettelystä muutoin säädetään, sovelletaan tätä asetusta myönnettäessä ja maksettaessa rahoituslain 10, 13, 16, 21, 22 ja 32 §:ssä sekä 65 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettuun tarkoitukseen tukea, valtionlainaa, korkotukilainaa ja valtiontakausta. Tätä asetusta sovelletaan myös kyseistä tukea, lainaa ja valtiontakausta muutettaessa, siirrettäessä, perittäessä takaisin ja tehtäessä muu päätös jo myönnetystä tai maksetusta tuesta.

2 §Soveltamisen rajoitukset

Ellei jäljempänä toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan sekä kansalliseen että yhteisön rahoitusosuuteen riippumatta siitä, myönnetäänkö rahoitusosuus talousarvion määrärahasta tai myöntövaltuudesta taikka maatilatalouden kehittämisrahaston varoista.

Valtioneuvoston asetuksen 53 §:ssä tarkoitettuihin valtakunnallisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen 4 ja 5 §:ää, 6 §:n 1 ja 4 momenttia, 7 ja 8 §:ää, 9 §:n 2―7 momenttia, 10 §:n 1 momenttia, 11 ja 12 §:ää, 24 §:n 1―5 ja 8 kohtaa, 26, 28―30 ja 34 §:ää, 37 §:n 2 momenttia, 38 §:ää, 39 §:n 1 momenttia, 40 §:n 1 kohtaa, 41 §:n 1 momentin 1―9, 11, 12 ja 14 kohtaa sekä 2 ja 4 momenttia, 42 §:n 1 momenttia, 44 ja 46―48 §:ää, 55 §:n 3 momentin 1―4 kohtia, 57 ja 58 §:ää, 60 §:n 5 momenttia sekä 66 §:ää.

Valtioneuvoston asetuksen 65 §:ssä tarkoitettuihin tutkimushankkeisiin sovelletaan tämän asetuksen 4 ja 5 §:ää, 6 §:n 1 ja 4 momenttia, 8 §:ää, 9 §:n 2―7 momenttia, 10 §:n 1 momenttia, 11 ja 12 §:ää, 25, 26, 28―30, 34 ja 38 §:ää, 40 §:n 1 kohtaa, 41 §:n 1 momentin 1―9, 11, 12 ja 14 kohtaa sekä 2―4 momenttia, 42 §:n 1 momenttia, 46―48 ja 56―58 §:ää, 60 § 5 momenttia sekä 66 §:ää.

Tätä asetusta sovelletaan INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaan kansalliseen tukiosuuteen.

3 §Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

yritystoiminnalla rahoituslain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja sanotun pykälän 2 momentissa sekä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettujen yritysten toimintaa;

2)

yrityskohtaisella tuella 1 kohdassa tarkoitetuille yrityksille myönnettävää tukea;

3)

INTERREG III- ohjelmalla rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa;

4)

LEADER+ -ohjelmalla rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 21 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua yhteisöaloiteohjelmaa;

5)

POMO+ -ohjelmalla maaseutuelinkeinojen rahoituslain 3 §:n 1 momentin 10 kohdassa tarkoitettua kansallisesti rahoitettavaa ohjelmaa.

2 lukuTuen hakeminen

4 §Hakemus

Tukea on haettava maa- ja metsätalousministeriön asianomaisen tuen hakemista varten vahvistamalla lomakkeella. Jos tukihakemus on tehty muulla tavoin kirjallisesti, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakemusta täydennetään täyttämällä asianmukainen lomake tai antamalla lomakkeella kysytyt tiedot ja sitoumukset vastaavalla tavalla kirjallisesti muutoin. Hakijan, hänen edustajansa tai valtuuttamansa on allekirjoitettava hakemus.

5 §Tukihakemuksen kohde

Hakemuksen tulee koskea yhtä investointia, toimenpidettä tai kehittämis- tai tutkimushanketta taikka sellaista yritystoimintaan kuuluvaa hanketta joka sisältää yritystoiminnan käynnistämistä ja kehittämistä sekä niihin liittyvän yhden tai useamman investoinnin.

Jos hakija hakee samanaikaisesti tukea useampaan kuin yhteen hankkeeseen tai toimenpiteeseen, jotka perustuvat samoihin asiakirjoihin, yhteen hakemukseen on liitettävä kaikki tarvittavat asiakirjat ja muissa hakemuksissa on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettava, mihin hakemukseen asiakirjat on liitetty.

Samaan hankkeeseen liittyvää tukea on haettava kuitenkin eri hakemuksella, jos

1)

kysymys on yritystoimintaan liittyvästä sellaisesta hankkeesta tai toimenpiteestä, jonka kustannuksista osaan voidaan myöntää ainoastaan osarahoitettavaa tukea ja osaan kansallista tukea;

2)

hakijoita on kaksi tai useampi ja hakemuksen mukaan tuki on tarkoitus maksaa tai laina myöntää kullekin hakijalle erikseen; tai

3)

tuettavan kohteen käyttöä tai tuen maksamista koskevat tukiehdot poikkeavat niin olennaisesti tuettavien kohteiden osalta, ettei tukiehtojen selkeyden vuoksi niitä ole tarkoituksenmukaista sisällyttää kaikkien kohteiden osalta samaan päätökseen.

Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jokaisen hakijan on erikseen tehtävä hakemus. Hakemuksessa on mainittava, ketkä muut toimenpiteeseen tai hankkeeseen osallistuvat hakevat tukea.

Jos 3 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on jätetty vain yksi hakemus, hakemuksen vastaanottanut viranomainen voi hakijan suostumuksella käsitellä hakemuksen kahtena eri hakemuksena. Hakijan on tarvittaessa kuitenkin täytettävä ja allekirjoitettava uusi hakemuslomake. Molempien hakemusten katsotaan tulleen vireille sinä ajankohtana, jona ensimmäinen hakemus on tullut vireille.

6 §Hakemuksen vireille tulo

Muulle viranomaiselle kuin toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle toimitettu hakemus katsotaan tulleen vireille tässä asetuksessa tarkoitetuin tavoin vasta, kun hakemus on saapunut toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle tai, jos tuen myöntää maa- ja metsätalousministeriö, ministeriölle. Työvoima- ja elinkeinokeskuksella tarkoitetaan tässä asetuksessa myös keskuksen aluetoimistoa.

Jos INTERREG III -ohjelmasta osarahoitettavan tuen yhteisön rahoitusosuuden myöntää muu viranomainen kuin maakunnan liitto, sovelletaan vireille tuloon kuitenkin, mitä sen osalta hakemuksen vireille tulosta erikseen säädetään tai ohjelmaan osallistuvien valtioiden kesken sovitaan.

Toimintaryhmän hyväksytystä toimintaohjelmasta rahoitettavaa tukea koskeva hakemus on toimitettava ensin toimintaryhmälle. Sen on viipymättä käsiteltävä hakemus ja toimitettava se toimivaltaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Toimintaryhmän on merkittävä hakemukseen päivämäärä, jolloin se on vastaanottanut hakemuksen. Hakemus tulee kuitenkin vireille vasta, kun se on saapunut työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut hakemuksen, siihen on välittömästi merkittävä saapumispäivä ja hakemus on kirjattava viranomaisen diaariin. Hakemuksen vireilläolon oikeusvaikutukset alkavat saapumispäivästä.

7 §Toimenpiteen ja hankkeen toteuttamisen aloittaminen

Hakemuksen kohteena olevaa työtä, toimenpidettä tai muuta hankkeen toteuttamista ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on 6 §:ssä tarkoitetuin tavoin tullut vireille.

Hakemuksen katsotaan tulleen vireille ennen 1 momentissa tarkoitettua aloittamista, jos se saapunut viranomaiselle:

1)

rakentamisen osalta ennen kaivu- tai muiden perustustöiden aloittamista;

2)

muun työn suorittamisen osalta ennen lopullisen urakkasopimuksen tai työn suorittamista koskevan muun sopimuksen tekemistä ja tosiasiallista töiden aloittamista;

3)

irtaimiston hankinnan osalta ennen lopullisen hankintasopimuksen tekemistä ja käsi- tai varausrahaa lukuun ottamatta kauppahinnan tai sen osan maksamista;

4)

kiinteän omaisuuden hankinnan osalta ennen lopullisen luovutussopimuksen allekirjoittamista ja käsi- tai varausrahaa lukuun ottamatta kauppahinnan tai sen osan maksamista; tai

5)

tutkimus- ja kehittämishankkeiden osalta ennen tutkimus- tai kehittämishankkeen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten syntymistä ja, jos kehittämishankkeen toteuttaminen edellyttää oikeusvaikutuksia sisältävän sopimuksen tekemistä, ennen sellaisen sopimuksen allekirjoittamista.

Aloittamiseksi ei kuitenkaan katsota rakennussuunnitelman tai muun investointiin sisältyvää työtä koskevan suunnitelman laatimista, muiden viranomaisten mahdollisesti edellyttämien lupien hakemista ja kyseisiin toimenpiteisiin tai hakemuksen tekemiseen liittyvien kustannusten syntymistä.

8 §Lisätuki, tuen ehtojen muuttaminen ja tuen siirtäminen aloittamisen jälkeen

Sen estämättä, mitä 7 §:ssä säädetään, valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 1 momentissa tarkoitettua lisätukea, tuen ehtojen muuttamista tai tuen siirtämistä voidaan hakea hankkeen tai toimenpiteen aloittamisen jälkeen. Lisätukea, tukiehtojen muuttamista tai tuen siirtoa on kuitenkin haettava ennen sen toimenpiteen aloittamista, joka on asianomaisen lisätuki-, muutos- tai siirtohakemuksen perusteena.

Muilta osin 1 momentissa tarkoitettuihin hakemuksiin noudatetaan soveltuvin osin, mitä tuen hakemisesta tässä luvussa säädetään.

Tuen ehtojen muuttamista ja tuen siirtämistä koskeva hakemus on kuitenkin jätettävä tuen myöntäneelle viranomaiselle ennen kuin tuki on kokonaan maksettu tai tuettuun lainaan liittyvä tuki maksettu tai kulunut. Lainaan liittyvän tuen ehtojen muuttamista koskevaan hakemukseen on liitettävä lainan myöntäneen luottolaitoksen suostumus ehtojen muuttamiseen.

Muutosta, joka koskee tukipäätöksen mukaisen avustuksen tai lainan saajaksi hyväksytyn henkilön vaihtamista toiseksi, haetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselta tai, jos maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tuen, ministeriöltä tukipäätöksen ehtojen muutoksena.

9 §Määräaikana haettava tuki

Nuoren viljelijän aloitustukea ja nuoren viljelijän korotettua investointitukea on haettava vähintään kuusi kuukautta ennen kuin hakija täyttää 40 vuotta. Jos tilanpito aloitetaan hakemuksen jättämisen jälkeen, mutta ennen kuin hakemukseen annetaan päätös, lopullinen saantokirja tai vuokrasopimus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle viimeistään kymmenen kuukauden kuluessa valtioneuvoston asetuksen 36 §:ssä tarkoitetusta tilanpidon aloittamisesta. Nuoren viljelijän korotettua investointitukea on lisäksi haettava viimeistään 4,5 vuoden kuluessa tilanpidon aloittamisesta.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella myös muiden tukien hakemiselle voidaan säätää määräaika. Määräaika voi koskea yhtä tai useampaa tukimuotoa tai tukikohdetta.

Jos tuen hakemiselle on asetettu määräaika, hakemus on toimitettava asianomaiselle työvoima- ja elinkeinokeskukselle siten, kuin hallintomenettelylain 7 §:ssä ja 8 §:n 4 momentissa säädetään.

Postilokero-osoitteeseen postitse toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos se on todistettavasti toimitettu työvoima- ja elinkeinokeskuksen postilokeroon määräpäivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Telekopiona toimitettu hakemus katsotaan saapuneeksi määräaikana, jos telekopio on todistettavasti saapunut työvoima- ja elinkeinokeskuksen telekopionumeroon ennen virka-ajan päättymistä ja alkuperäinen hakemus toimitetaan viipymättä postitse.

Hakemusta, joka on toimitettu määräaikana ainoastaan sähköpostitse, ei katsota määräaikana saapuneeksi, ellei lailla sähköisestä asioinnista hallinnossa (1318/1999) toisin säädetä.

Mitä edellä 2―6 momentissa säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, koskee myös maa- ja metsätalousministeriötä niiden tukien osalta, joita haetaan ministeriöltä.

10 §Kustannusten hyväksyttävyyden alkamis- ajankohta

Tuettavan toiminnan hyväksyttävä alkamisajankohta sekä hyväksyttävien kustannusten syntyminen ratkaistaan sen ajankohdan perusteella, jona hakemus on tullut vireille toimivaltaisessa työvoima- ja elinkeinokeskuksessa tai, jos maa- ja metsätalousministeriö myöntää tuen, ministeriössä. Valtioneuvoston asetuksen 53 ja 65 §:ssä tarkoitettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden hyväksyttävinä kustannuksina pidetään kuitenkin vain sellaisia kustannuksia, jotka ovat syntyneet aikaisintaan hakuvuotta seuraavan vuoden alusta ja joita ei voida rahoittaa aikaisemmin myönnetystä tuesta.

Kustannukset, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen tuloa vireille, eivät ole tukikelpoisia, lukuun ottamatta 7 §:ssä tarkoitettuja käsi- ja varausrahaa, rakentamisen ja vastaavan työn suunnittelukustannuksia sekä lupamaksuja. Ennen hakemuksen vireille tulemista maksetut lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ja muut vastaavat lakisääteiset maksut ovat tukikelpoisia vain hankkeen toteuttamista koskevalta ajalta.

Jos alueellisesta maaseudun kehittämisohjelmasta tai tavoite 1 -ohjelmasta rahoitettavaa ylimaakunnallista kehittämishanketta koskeva hakemus on toimitettu jollekin hankkeen toiminta-alueen työvoima- ja elinkeinokeskuksista, hakemuksen jättämisen jälkeen syntyneitä hankkeen toteuttamiskustannuksia voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä pitää hyväksyttävinä, vaikka hakemus tuleekin vireille toimivaltaisessa viranomaisessa vasta, kun se on siirretty sille työvoima- ja elinkeinokeskukselle, joka ratkaisee hakemuksen. Hakemus on siirrettävä hallintomenettelylain (598/1982) 8 §:n menettelyä noudattaen.

INTERREG III –ohjelmasta rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuus alkaa kuitenkin vasta, kun sekä kansallista tukiosuutta että yhteisön rahoitusosuutta koskeva hakemus on tullut vireille ellei tukikelpoisuuden alkamisesta ole toisin säädetty tai ohjelmaan osallistuvien valtioiden kesken sovittu. Hakijalle on ilmoitettava kustannusten hyväksyttävyyden alkamisajankohdasta.

11 §Hakemuksen tekeminen

Tukihakemus on täytettävä huolellisesti. Hakija vastaa siitä, että hakemuksessa esitetyt tiedot ovat oikeita. Hakijan asiana on liittää hakemukseen tai pyynnöstä toimittaa ne asiakirjat ja selvitykset, jotka ovat tarpeellisia hakemuksen ratkaisemiseksi ja joita viranomaisella ei viran puolesta ole käytettävissään.

Tuki myönnetään ja maksetaan, maksettua tukea seurataan ja valvotaan sekä tuen vaikuttavuutta arvioidaan pääasiassa sen mukaan, mitä hakemusasiakirjoissa on esitetty.

Hakemus, jonka tiedot tai liitteet ovat puutteelliset tai virheelliset, hylätään, jollei hakija hänelle varatussa kohtuullisessa määräajassa poista puutetta tai korjaa virhettä. Hakemuksessa olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka niihin verrattavan selvän teknisen virheen viranomainen saa poistaa omasta aloitteestaan.

12 §Hankkeen tai toimenpiteen kokonaisrahoitus

Hakemuksessa on muiden myöntöedellytysten tarkistamiseksi välttämättömien tietojen lisäksi selvitettävä, miten tuettava hanke tai toimenpide kokonaisuudessaan rahoitetaan. Jos osa rahoituksesta on tarkoitus toteuttaa muulla lainalla kuin haettavalla valtionlainalla tai korkotukilainalla, hakemuksessa on selvitettävä, onko luottolaitos valmis myöntämään lainan. Siinä tapauksessa, ettei tukea myönnetä hakemuksen mukaista määrää, hakijan on pyynnöstä selvitettävä, miten puuttuva rahoitus toteutetaan.

13 §Eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja ympäristönsuojelua koskevien vaatimusten selvittäminen

Yritystoimintaa koskevassa hakemuksessa on selvitettävä, täyttääkö yritys eläinten hyvinvointia, hygieniaa ja ympäristönsuojelua koskevien säädösten ja määräysten vaatimukset.

14 §Seurantatiedot

Hakijan on annettava valtioneuvoston asetuksen 94 §:ssä tarkoitettua seurantaa ja vaikuttavuuden arviointia varten tarpeelliset tiedot sekä hakemuksessa että tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä edellytetyllä tavalla tuen viimeisen erän maksamista haettaessa. Seurantaa varten tiedot on annettava lisäksi kahden vuoden kuluttua tuen viimeisen erän maksamisesta, jos tukea on myönnetty vähintään 15 000 euroa.

Kehittämis- ja tutkimushankkeita koskevat seurantatiedot on annettava hankkeen toteutusaikana puolivuosittain sekä tuen viimeisen erän maksamista haettaessa.

Jos kysymys on tavanomaista maataloutta koskevaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen myönnetystä tuesta tai muuhun kuin tavanomaista maataloutta koskevaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen myönnetystä alle 15 000 euron määräisestä tuesta, vaikuttavuutta arvioitaessa hakemuksessa esitettyjä tietoja verrataan otannan perusteella tehtyyn selvitykseen.

15 §Yrityskohtaista tukea koskevan hakemuksen liitteet

Jollei jäljempänä toisin säädetä, 17, 18, 20, 21 ja 23 §:ssä tarkoitettua yrityskohtaista tukea koskevaan hakemukseen on liitettävä:

1)

yrityksen liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma;

2)

maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalle lomakkeelle laadittu luettelo yrityksen veloista ja niistä veloista, joiden vakuutena yritysomaisuus on, tai vastaavat tiedot muuten sekä tarvittaessa rasitustodistus maatilan tiloista;

3)

jäljennös hakijan verolipusta ja verolomakkeesta 2 hakemuksen vireille tuloa edeltäneestä viimeksi toimitetusta verotuksesta;

4)

jäljennökset verolomakkeista, joilla hakija on ilmoittanut elinkeinotulonsa verottajalle hakemuksen vireille tuloa edeltäneenä vuotena;

5)

jäljennökset vuokrasopimuksista, jos maatila tai maatilan rakennus taikka tuettava muu yritys tai rakennus sijaitsee alueella tai tiloissa, joiden hallinta perustuu vuokrasopimukseen sekä selvitykset vuokraoikeuden kiinnityksestä tai rekisteröinnistä valtioneuvoston asetuksen 19 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa;

6)

luotettava selvitys muutoksesta, jos toiminta tai tulot ovat olennaisesti muuttuneet tai tulevat muuttumaan toimitetun verotuksen mukaisista tuloista;

7)

tuloslaskelma ja tase hakemusta edeltävältä kolmelta vuodelta, jos hakijana on valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä tarkoitettu yhteisö;

8)

jäljennös todistuksesta toisen asteen tai sitä korkeamman luonnonvara-alan tutkinnon suorittamisesta tai jäljennökset muista tutkinto- tai kurssitodistuksista, jos ammattitaito perustuu muuhun kuin tuettavaan toimintaan soveliaan toisen asteen luonnonvara-alan tutkinnon suorittamiseen sekä jäljennökset työtodistuksista, paitsi jos työskentely on tapahtunut omalla tai vanhempien maatilalla;

9)

rekisteriote kaupparekisteristä, jos velvollisuus ilmoittaa yritys rekisteriin koskee hakijaa, ja oikeushenkilön osalta yhteisön säännöt;

10)

muun kuin 9 kohdassa tarkoitetun yksityisen tai julkisen yhteisön osalta selvitys nimenkirjoitusoikeudesta;

11)

jäljennös yhteisön kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä koskevasta tukihakemuksesta on päätetty.

Asuntolainaa koskevaan hakemukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitetut selvitykset kannattavuuslaskelmaa lukuun ottamatta sekä 17 §:n 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat.

16 §Yhteisön hakemuksen lisäliitteet

Maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 12 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen hakemukseen on edellä 15 §:ssä säädetyn lisäksi liitettävä 15 §:n 1―8 kohdassa tarkoitetut niitä osakkaita tai jäseniä koskevat asiakirjat , joiden perusteella yhteisön tukikelpoisuus on tarkoitus arvioida.

17 §Investointia ja asunnon rakentamista koskevan tukihakemuksen lisäliitteet

Investointia ja asunnon rakentamista koskevaan hakemukseen on 15 §:ssä säädettyjen liitteiden lisäksi liitettävä:

1)

rakentamisen osalta kolmena sarjana työvoima- ja elinkeinokeskuksen asianomaisen virkamiehen hyväksymät rakennuspiirustukset sekä hänen hyväksymänsä kustannusarvio ja rakennussuunnitelma yksikkökustannuslaskelmineen, jos kyseiseen tarkoitukseen on vahvistettu yksikkökustannukset;

2)

muun työn suorittamisen osalta riittävän ammattitaidon omaavan suunnittelijan laatima suunnitelma ja kustannusarvio, salaojitustyön osalta siten laadittuna, että se täyttää Salaojittajan käsikirja -teoksen mukaiset vaatimukset;

3)

irtaimiston hankinnan osalta tavarantoimittajan tarjous;

4)

käytetyn koneen tai laitteen hankinnan osalta selvitys käytetyn koneen tai laitteen hankinnan hyödyllisyydestä tai välttämättömyydestä investoinnin kannalta sekä edullisuudesta kustannuksista saatavaan hyötyyn nähden verrattuna vastaavan uuden koneen tai laitteen hankintaan;

5)

huutokaupasta hankittavien lampaiden osalta huutokaupan pitäjän antama myyntitosite, jonka tulee olla pääosin yhdenmukainen työvoima- ja elinkeinokeskukselle ennen huutokauppaa toimitetun hankintasuunnitelman kanssa.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarjouksella tarkoitetaan sellaista tavarantoimittajan tai palvelun tuottajan antamaa irtaimistoesinettä, sen hintaa ja toimitusehtoja koskevaa asiakirjaa, jonka perusteella voidaan arvioida hankinnan tarkoituksenmukaisuus hankkeen kannalta. Jos hankinta käsittää useita vähäisiä irtaimistoesineitä eikä hankinta yhtä aikaa tai samalta toimittajalta ole tarkoituksenmukaista, tarjouksena voidaan pitää myös luetteloa irtaimistoesineistä, yhden tai useamman tava rantoimittajan hinnoista ja mahdollisista toimitusehdoista.

18 §Lisäliitteet haettaessa tukea tilanpidon aloittamiseen ja maan hankintaan sekä asuntotilalainahakemuksen liitteet

Nuoren viljelijän aloitustukea ja maan hankintaa koskevaan hakemukseen on 15 §:ssä säädettyjen liitteiden lisäksi liitettävä:

1)

siinä tapauksessa, että tilanpito on tarkoitus aloittaa omistukseen hankittavalla maatilalla tai sen osalla taikka kysymys on muusta maatilan tai sen osan hankinnasta, maatilan tai sen osan hankintaa koskeva

a)

luovutuskirjan luonnos;

b)

maakaaren (540/1995) 2 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luovutuskirjan esisopimus; tai

c)

pakkohuutokaupan pitäjän todistus hakijan huudosta hankittaessa maatila tai sen osa pakkohuutokaupasta;

2)

luonnos vuokrasopimuksesta, jos tilanpito on tarkoitus aloittaa vuokrattavalla maatilalla tai sen osalla;

3)

jäljennökset niitä tiloja tai tilanosia koskevista saantoasiakirjoista tai lainhuutotodistuksista ja vuokrasopimuksista, jotka hakijalla tai hakijana olevaan yhteisöön kuuluvalla nuorella viljelijällä on ennestään hallussaan tai omistuksessaan;

4)

tarvittaessa asiantuntijan arvio hankitulla kiinteistöllä olevien rakennusten käyvästä arvosta ja maan arvosta siihen tarkoitukseen käytettynä, johon tuen hakija aikoo sitä käyttää, jos maatila tai sen osa hankitaan muilta kuin vanhemmilta tai toiselta heistä;

5)

myyjän tarjous siitä irtaimesta omaisuudesta, jota varten tuettua lainaa haetaan, jos se ei sisälly tilaa tai sen osaa koskevaan luovutuskirjaan.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa b alakohdassa esisopimuksella ei tarkoiteta lykkäävin tai purkavin ehdoin tehtyä kauppakirjaa.

Mitä 17 §:n 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun tarjoukseen.

Asuntotilan hankintaa koskevaan hakemukseen on liitettävä jokin 1 momentin 1 kohdan a―c alakohdassa tarkoitetuista asiakirjoista sekä 15 §:n 1 momentin 3 ja 6 kohdassa säädetyt liitteet.

19 §Yritystoiminnan kehittämistä koskevan hakemuksen liitteet

Yritystoiminnan kehittämistä koskevaan hakemukseen on liitettävä:

1)

15 §:n 1 momentin 3, 9, ja 11 kohdassa säädetyt liitteet;

2)

suunnitelma kehittämistoimenpiteistä;

3)

kustannusarvio kehittämissuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kustannuksista sekä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu myyjän tarjous, jos suunnitelmaan sisältyy koneiden ja laitteiden hankinta;

4)

käytettynä hankittavien koneiden ja laitteiden osalta 17 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyt selvitykset.

Jos hakemus koskee yritysneuvonnan hankkimista valtioneuvoston asetuksen 48 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyyn tarkoitukseen, hakemukseen liitettävien asiakirjojen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 momentissa säädetään.

20 §Yritystoiminnan käynnistämistä koskevan hakemuksen lisäliitteet

Yritystoiminnan käynnistämistä koskevaan hakemukseen on 15 §:ssä säädettyjen liitteiden lisäksi liitettävä:

1)

selvitys työajasta, jonka yrittäjä käyttää yrityksessä vuosittain, jos tukihakemus koskee yrittäjän omaa työpanosta,

2)

selvitys muiden työntekijöiden määrästä yrityksessä ennen tuettavan toiminnan aloittamista tai laajentamista ja sen määrän kehittymisestä toiminnan aloittamisen tai laajentamisen jälkeen kolmena sitä seuraavan vuonna;

3)

selvitys muiden työtekijöiden tunti-, päivä- tai kuukausipalkan määrästä sivukuluineen eriteltyinä ja 2 kohdassa tarkoitetusta työajan käytöstä työntekijöittäin eriteltynä.

21 §Valtiontakaushakemuksen ja vakuudettoman valtionlainahakemuksen liitteet

Valtiontakausta koskevan hakemuksen liitteisiin sovelletaan, mitä 15―20 §:ssä säädetään sitä hanketta tai toimenpidettä koskevan tukihakemuksen liitteistä, jota varten myönnettävään lainaan valtiontakausta haetaan.

Takaushakemukseen on liitettävä lisäksi:

1)

luottolaitoksen lausunto hakemuksesta;

2)

selvitys vakuuksista, jotka taattavalle lainalle ensisijaisina vakuuksina on tarkoitus antaa;

3)

valtiontakaukselle annettavasta vakuudesta;

4)

rasitustodistukset kiinteistöistä, jotka kuuluvat hakijan maatilaan tai muuhun yritykseen.

Jos tukihakemus koskee kokonaan tai osittain vakuudetta myönnettävää valtionlainaa, tukihakemuksen liitteisiin noudatetaan 1 momentissa säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä 3 momentissa säädetään.

22 §Maksuhelpotushakemuksen liitteet

Poiketen siitä, mitä 15 §:ssä säädetään, valtionlainan ja korkotukilainan maksuhelpotuksia koskevaan hakemukseen on liitettävä:

1)

jäljennös verolipusta ja verolomakkeesta 2 tai, jos hakijaa verotetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti, verolomakkeesta, jolla elinkeinotulo on ilmoitettu verottajalle;

2)

jäljennös satovahinkoilmoituksesta, jos hakemus perustuu satovahinkoon;

3)

jäljennös lääkärintodistuksesta, jos hakemus perustuu sairauteen;

4)

luotettava selvitys muusta sellaisesta seikasta, jonka perusteella hakijan voidaan todeta olevan taloudellisissa vaikeuksissa;

5)

ote niiden lainojen lainan hoitoa koskevasta rekisteristä, joille haetaan maksuhelpotusta siten, että otteesta ilmenee myös aikaisemmat maksulykkäykset;

6)

maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kaavan mukainen laskelma hakijan tuloista, lainojen hoitomenoista ja muista menoista, jonka avulla voidaan päätellä maksuvaikeuksien tilapäisyys.

23 §Tuen, lainan ja valtiontakauksen siirtoa koskevan hakemuksen liitteet

Tuen, valtion- tai korkotukilainan taikka valtiontakauksen siirtoa koskevaan hakemukseen on 15 §:ssä säädettyjen liitteiden lisäksi liitettävä:

1)

jokin 18 §:n 1 kohdan a―c alakohdissa tarkoitetuista asiakirjoista;

2)

jäljennös siirrettävän valtion- tai korkotukilainan velkakirjasta;

3)

tarvittaessa jäljennös tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä;

4)

selvitys tuetun hankkeen tai toimenpiteen valmiudesta sekä tuen ja lainan jakautumisesta luovuttajan ja hakijan kesken.

Yritystoiminnan kehittämiseen myönnetyn tuen siirtämistä koskevaan hakemukseen on kuitenkin liitettävä 1 momentin 1 ja 4 kohdassa säädetyt liitteet.

24 §Kehittämishankehakemuksen liitteet

Kehittämishanketta koskevaan hakemukseen on liitettävä:

1)

rekisteriote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä, jos velvollisuus ilmoittaa yhteisö tai säätiö rekisteriin koskee hakijaa, ja oikeushenkilön osalta yhteisön säännöt;

2)

muun yksityisen tai julkisen yhteisön osalta selvitys nimenkirjoitusoikeudesta;

3)

jäljennös siitä yhteisön kokouspöytäkirjasta, jossa hankkeesta ja sitä koskevasta tukihakemuksesta on päätetty;

4)

hankesuunnitelma, johon sisältyy rahoitussuunnitelma ja toteutusaikataulu;

5)

hankesuunnitelman tiivistelmä;

6)

edellä 17 §:n 1―4 kohdassa tarkoitetut liitteet siltä osin, kuin kehittämishankesuunnitelmaan sisältyy investointeja;

7)

toimintaryhmän hyväksytty toimintasuunnitelma, jos hakemus koskee toimintaryhmän hallintomenoja tai aktivointihanketta;

8)

verottajan todistus, ettei hakija ole arvonlisäverovelvollinen, jos tukikelpoisiin kustannuksiin on tarkoitus sisällyttää myös arvonlisäveron osuus ja hakijana on muu kuin valtion virasto tai laitos.

25 §Tutkimushankehakemuksen liitteet

Tutkimushanketta koskevan hakemuksen liitteiden osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 24 §:n 1―5 ja 8 kohdassa kehittämishankkeita koskevan hakemuksen liitteistä säädetään.

26 §Muun asian vireilletulo

Jos kysymys on muusta rahoituslain toimeenpanoon kuuluvasta seikasta kuin 8 tai 17―25 §:ssä tarkoitetusta tuen tai sen maksatuksen hakemisesta, se, jonka etua tai oikeutta asia koskee voi saattaa asian käsiteltäväksi vapaamuotoisella kirjallisella hakemuksella. Hakemukseen on liitettävä ne selvitykset, jotka ovat tarpeen hakemuksessa tarkoitetun seikan luotettavaksi toteamiseksi ja hakemuksen ratkaisemiseksi.

Hakemus on toimitettava viranomaiselle, jonka myöntämää tukea asia koskee.

27 §Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma

Edellä 15 §:n 1 kohdassa tarkoitettu maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma on pääsääntöisesti laadittava koskemaan hakuvuotta edeltävää vuotta, hakuvuotta sekä hakuvuotta seuraavia vähintään viittä vuotta. Laskelma on laadittava siten, että siitä selvästi ilmenee tulojen, menojen ja lainojen nostojen ja maksujen vaikutukset yritystoiminnan kassajäämään ja yrittäjäpalkkaan tai yhteisön tulokseen sekä oman pääoman tuottoon.

Jos suunnitellun toimenpiteen kustannukset yritystoiminnan liikevaihtoon nähden ovat vähäiset, voidaan laskelmassa jättää esittämättä toimenpiteen vaikutus oman pääoman tuottoon. Laskelma voi tällöin olla myös 1 momentissa säädettyä yleispiirteisempi ja kattaa lyhyemmän ajan. Laskelmaan tulee kuitenkin aina sisältyä hakuvuosi ja hakuvuotta seuraava vuosi.

Edellä 15 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun liiketoimintasuunnitelmaan tai muuhun kuvaukseen tulee sisältyä selostus pääasiallisesta tuotantokapasiteetista, tuotantotavasta, tuotannon laajuudesta ja tuotteiden myyntikanavista. Jos tuotantoa on tarkoitus muuttaa, laajentaa tai supistaa, kuvaukseen on sisällytettävä myös toimenpiteiden aikataulu ja vaikutukset tuotantokapasiteettiin, tuloihin ja menoihin sekä henkilötyöpanosten käyttöön.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja laskelmia ja 3 momentissa tarkoitettuja kuvauksia laadittaessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota tulolähteiden ja arvioitujen tulojen määrän toteutumismahdollisuuksiin samoin kuin menojen kattavuuteen. Jos tuotanto perustuu lihakarjan kasvatukseen, kannattavuuslaskelmassa on otettava huomioon mahdollisuudet hankkia vasikoita ja kuvauksessa esitettävä selvitys hankintamahdollisuuksista.

28 §Muut hakemuksen liitteet ja selvitykset

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi 15― 27 §:ssä säädetyn estämättä edellyttää hakijalta myös muiden tuen myöntämiseksi tarpeellisten selvitysten liittämistä hakemukseen.

Mitä 1 momentissa säädetään työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, noudatetaan soveltuvin osin maa- ja metsätalousministeriöön, jos hakemuksen ratkaisee ministeriö.

29 §Hakemuksen muuttaminen

Hakija voi muuttaa hakemusta hakemuksen vireillä ollessa. Hakemusta ei saa kuitenkaan muuttaa luonteeltaan olennaisesti toiseksi eikä siihen saa sisällyttää sellaisia hankkeita tai toimenpiteitä, joita koskevan tuen hakuaika on päättynyt ennen kuin muutosta koskeva pyyntö saapui asianomaiselle viranomaiselle.

Hakemukseen ei saa lisätä sellaisia olennaisia jo maksettuja kustannuksia, joita hakemukseen ei ole sisältynyt ennen hakemuksen muuttamista koskevan pyynnön saapumista asianomaiselle viranomaiselle.

30 §Hakemuksen puutteellisuus

Tukea ei saa myöntää, ellei hakemusta ole täytetty ja siihen liitetty vaadittavia liitteitä siten, että tukiehtojen täyttyminen voidaan varmistaa.

Jos jo hakemuslomakkeen tietojen ja hakemukseen liitettyjen asiakirjojen perusteella on ilmeistä, ettei tuen myöntämisen edellytyksiä ole olemassa, hakijaa ei ole tarpeen kehottaa täydentämään hakemustaan sellaisilla asiakirjoilla, joiden hankkimisesta aiheutuisi hakijalle tarpeettomia kustannuksia.

3 lukuHankkeen tai toimenpiteen rekisteröiminen

31 §Rekisteröitävät tiedot

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai, jos maa- ja metsätalousministeriö vastaanottaa hakemuksen, tarvittaessa ministeriö tallentaa hakemuksesta tietojärjestelmään seuraavat tiedot:

1)

hakijan tunniste- ja yhteystiedot;

2)

tukihakemuksen kohteena olevaa hanketta tai kohdetta koskevat tiedot;

3)

haetun tuen muoto ja määrä;

4)

hankkeen tai toimenpiteen kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma;

5)

hakemuksen mahdollinen liittyminen ohjelmaan;

6)

hakemuksen käsittelyä ja ratkaisua sekä hakemuksen perusteella myönnetty tuen maksua ja valvontaa koskevat tiedot; sekä

7)

tarvittaessa kohdassa 16 mainittuja tietoja vastaavia hakemuksen käsittelemissä välttämättömiä tietoja.

Tiedot voidaan tallentaa koodimuotoisina maa- ja metsätalousministeriön tarvittaessa vahvistaman koodiluettelon mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun tietojärjestelmään tallennettuun tietoon sekä maaseutuelinkeinorekisteriin muutoin tallennetun tiedon käyttöön hakemusta käsiteltäessä ja tukea maksettaessa sovelletaan, mitä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994) säädetään.

32 §Rekisterinkäyttöoikeus

Rekisteriin saa tallentaa ja tallennettuja tietoja muuttaa vain henkilö, jolla on asianmukainen valtuus rekisterin käyttöön.

Virheellisesti rekisteröity tieto on korjattava. Rekisteriin tulee jäädä merkintä alkuperäisestä tiedosta, korjauksen sisällöstä, korjaajasta ja korjauksen ajankohdasta.

Rekisteröityä tietoa ei saa muuttaa vastoin hakemusasiakirjaan tai sen liitteeseen, päätökseen tai maksuasiakirjaan sisältyvää tietoa.

4 lukuHakemuksen käsittely

33 §INTERREG III -ohjelmasta rahoitettavan hakemuksen käsittely

INTERREG III -yhteisöaloiteohjelmasta rahoitettavaa hakemusta käsiteltäessä on noudatettava, mitä ohjelma-asiakirjassa on kansallisen rahoitusosuutta ja yhteisön rahoitusosuutta koskevien hakemusten käsittelyn yhteensovittamisesta päätetty.

34 §Lausunnot ja lisäselvitykset

Hakemus on otettava käsiteltäväksi ilman aiheetonta viivytystä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai maa- ja metsätalousministeriö, jos se myöntää tuen, voi lisäksi pyytää muilta viranomaisilta lausuntoja tuen hakijaan ja tuettavaan toimintaan liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä ratkaistaessa, täyttyvätkö tuen myöntämisen tai maksamisen edellytykset. Jos kysymys on sellaisesta lain nojalla salassa pidettävästä tiedosta, jota lausunnon antaja ei saa paljastaa lausunnon pyytäjälle ilman asianomaisen suostumusta, lausuntopyyntöön on liitettävä asianomaisen suostumus tiedon luovuttamiseen.

35 §Yrityskäynti

Työvoima- ja elinkeinokeskus tai maa- ja metsätalousministeriö, jos se myöntää tuen, voi edellyttää, että ennen tukihakemuksen ratkaisua tuen hakijan luona suoritetaan yrityskäynti tai katselmus. Yrityskäynnin tai katselmuksen suorittamisesta on sovittava hyvissä ajoin hakijan kanssa.

36 §Maa- ja metsätalousministeriön lausunto

Jos hakemuksen kohteena olevan kehittämishankkeen kustannukset ylittävät 1 500 000 euroa tai muun hankkeen tai toimenpiteen kustannukset 840 000 euroa, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on pyydettävä maa- ja metsätalousministeriön lausunto hakemuksen kohteena olevan hankkeen tai toimenpiteen hyväksyttävyydestä.

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä on noudatettava myös, jos hakijalle on samaan tarkoitukseen myönnetty hakemuksen vireille tuloa edeltäneenä kahden vuoden aikana tukea ja hakemuksessa tarkoitetun ja tuetun hankkeen kustannukset yhteensä ylittävät edellä mainitun enimmäismäärän.

5 lukuTuen myöntäminen

37 §Rakennus- ja kehittämissuunnitelman tarkastaminen

Rakentamista koskevissa investoinneissa ennen hakemuksen ratkaisemista työvoima- ja elinkeinokeskuksen rakennusmestarin tai vastaavan rakentamisen asiantuntijan on tarkastettava kaikki kolme sarjaa kustannusarviosta, rakennussuunnitelmasta ja rakennuspiirustuksista. Hakemusta ei saa ratkaista ennen tarkastusta. Tuen saajalle palautetaan yksi sarja hyväksytyistä rakennussuunnitelmasta, kustannusarviosta ja rakennuspiirustuksista. Toinen sarja hyväksytyistä asiakirjoista toimitetaan kunnan rakennusvalvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Kolmas sarja jää työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Ennen kehittämishanketta koskeva hakemuksen ratkaisemista hakijalle on tarvittaessa varattava tilaisuus korjata kehittämissuunnitelma sellaiseksi, että siitä poistetaan toimenpiteet, joita ei ole mahdollista tukea, ja oikaistaan toteutusaikaa ottaen huomioon hakemuksen käsittelyn vaatima aika. Hyväksytyn kehittämissuunnitelman jäljennös palautetaan tukipäätöksen mukana tuen hakijalle.

38 §Samaan tarkoitukseen myönnetty muu tuki

Tukea ei myönnetä, jos samalle hakijalle samaan tarkoitukseen on jo myönnetty ja maksettu tukea. Jos hakija ei ole toteuttanut niitä toimenpiteitä, joihin tuki on myönnetty eikä tuen maksamista ole ehditty aloittaa, tuki voidaan uuden hakemuksen perusteella myöntää, jos hakija ennen uuden hakemuksen ratkaisemista on kirjallisesti ilmoittanut tuen myöntäneelle viranomaiselle luopuvansa jo myönnetystä tuesta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske lisätuen myöntämistä.

39 §Hakemusten etusijajärjestys

Tukihakemusta ratkaistaessa on huolehdittava, että tarkoitukseen osoitetut varat käytetään niihin hankkeisiin ja toimenpiteisiin, joiden avulla tehokkaimmin toteutetaan mahdollisen ohjelman ja rahoituslain tavoitteiden toteutumista.

Erityisesti on otettava huomioon, että laskelmat ovat vain osa niitä tosiseikkoja, joiden perusteella tuotannon kannattavuus ja yrityksen taloudellinen elinkelpoisuus arvioidaan. Varsinkin asianomaisen sektorin kulloinenkin markkinatilanne sekä yrityksen vakavaraisuus on otettava huomioon.

Nuorten viljelijöiden aloitustukea myönnettäessä lainaan liittyvä tuki on ensisijaisesti myönnettävä tilan hankintaan ja, jos tuen enimmäismäärä ei estä, toissijaisesti irtaimiston hankintaan.

Lopullinen luovutuskirja tai vuokrasopimus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle tarkastettavaksi viimeistään kaksi kuukautta ennen päätöksen voimassaoloajan päättymistä, jos päätös on tehty luonnoksen tai esisopimuksen perusteella. Lainan myöntämisen tai avustuksen maksamisen edellytyksenä on, etteivät lopullisen asiakirjan ehdot poikkea merkittävästi tuen myöntämisen perusteena olleen asiakirjan ehdoista.

Jos käytettävissä olevat varat eivät riitä tuen myöntämiseksi kaikkiin tukiehdot täyttäviin hakemuksiin, hakemukset on tarvittaessa asetettava vuotuisiin varoihin nähden 1 momentissa tarkoitettujen tavoitteiden perusteella etusijajärjestykseen.

40 §Käytettävissä olevat varat

Tuki voidaan myöntää

1)

kansallisista varoista valtion talousarvion määrärahasta tai maatilatalouden kehittämisrahastosta;

2)

osaksi 1 kohdassa tarkoitetuista kansallisista varoista ja osaksi EY:n rakennerahastojen varoista;

3)

osaksi 1 kohdassa tarkoitetuista kansallisista varoista ja osaksi EMOTR:n tukiosaston varoista; tai

4)

kokonaan EY:n rakennerahastojen tai EMOTR:n tukiosaston varoista.

41 §Päätöksen tiedot ja ehdot

Päätöksen on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:

1)

tuen saajan nimi ja osoite;

2)

alue, jolla tuettava hanke tai toimenpide toteutetaan;

3)

toteutettava hanke tai toimenpide ja tuen tarkoitus;

4)

tuen määrä euroina;

5)

tuen prosentuaalinen osuus hyväksyttävistä kustannuksista ja, jos prosentuaalinen osuus on erilainen eri tukikohteissa, prosentuaalinen tukiosuus kohteittain eriteltynä;

6)

hyväksyttävät kustannukset ja niiden erittely, jos tuettavaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen sisältyy kustannuksia, joihin myönnettävän tuen prosentuaaliset osuudet eroavat toisistaan;

7)

tuetun hankkeen tai toimenpiteen toteuttamisaika;

8)

tuen käyttöä koskevat ehdot;

9)

tuen maksamisen ajankohta ja edellytykset;

10)

velvoite pitää rakennusinvestointeja koskevat kohteet asianmukaisesti vakuutettuna, kunnes tarkoitukseen myönnetty tuki on maksettu tai käytetty kokonaan;

11)

tuen seurantaan liittyvät velvoitteet;

12)

tuen valvontaa koskevat ehdot;

13)

INTERREG III -ohjelmasta rahoitettavaa kansallista osuutta myönnettäessä ehto, että yhteisön tukiosuus myönnetään soveltuvin osin samoin ehdoin kuin kansallinen osuus;

14)

muut tukeen liittyvät ehdot.

Kehittämishanketta koskevaan tukipäätökseen on lisäksi eriteltävä kustannusten ja tuen jakautuminen kustannuslajeittain kehittämishankkeen toteutusvuosille. Mikäli vuotuisiin kokonaiskustannuksiin tai kustannuslajeittaisiin kustannuksiin tulee merkittäviä muutoksia, tuensaajan on etukäteen haettava tuen myöntäjältä tältä osin hyväksytyn hankesuunnitelman ja tukipäätöksen muuttamista. Tuki maksetaan vain, mikäli tuen myöntäjä on hyväksynyt muutokset.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, noudatetaan soveltuvin osin päätökseen, jolla myönnetään tukea tutkimukseen.

Päätös on perusteltava, jos myönnetyn tuen määrä tai päätöksen ehdot poikkeavat hakemuksesta.

42 §Eri tukimuodot samassa päätöksessä

Tukipäätös voi sisältää joko pelkästään avustuksen myöntämisen, valtionlainaan tai korkotukilainaan liittyvän tuen myöntämisen taikka avustuksen ja lainaan liittyvän tuen myöntämisen.

Valtionlainaan sisältyvä tuki ja korkotukilainan korkotuki myönnetään ensisijaisesti korkoetuutena siten, että tuki pääsääntöisesti säännöllisesti hoitaen riittää koko laina-ajaksi. Lyhennysmaksujen vapaavuosia voidaan myöntää vain, jos se tuen enimmäismäärää ylittämättä on mahdollista, kuitenkin enintään kolme vapaavuotta. Vapaavuodet myönnetään kokonaisina vuosina. Korkotukilainan tuki voi sisältää ainoastaan korkotuen.

Jos valtionlainaan liittyy valtioneuvoston asetuksen 72 §:ssä tarkoitettu vapautus velvollisuudesta hankkia lainalle pankkitoiminnassa yleisesti käytetty vakuus, tuen määrä on ilmoitettava samassa tukipäätöksessä kuin valtionlainaan sisältyvä tuki.

Valtiontakaus ja siihen liittyvä tuki myönnetään eri päätöksellä. Jos samaan hankkeeseen tai toimenpiteeseen haetaan avustusta ja korkotukilainaa ja hakemukset ovat yhtä aikaa vireillä, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on toimitettava hakemukset muuta tukea kuin valtiontakausta koskevine ratkaisuehdotuksineen ensin maa- ja metsätalousministeriölle valtiotakauksen ratkaisemista varten. Valtiontakausta koskevan ratkaisun jälkeen mahdollista muuta tukea koskeva hakemus palautetaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle ratkaistavaksi.

43 §Vähimmäislainamäärä

Jos valtionlainan tai korkotukilainan määrä jäisi alle 3 500 euron, ei tukea saa myöntää lainaan liittyvänä tukena. Vähimmäislainamäärä on lainakohtainen. Laina voidaan kuitenkin myöntää yhteishankkeeseen, vaikka lainamäärä hakijaa kohden jäisi edellä mainittua määrää pienemmäksi. Lainan saa tällöin myöntää vain yhtenä lainana.

44 §Muun viranomaisen luvat

Jos hankkeen tai toimenpiteen toteuttaminen edellyttää muun viranomaisen lupaa, tukea ei saa myöntää ennen luvan myöntämistä. Erityisestä syystä tuki voidaan myöntää ennen lupaviranomaisen päätöksen antamista.

45 §Lainamuotoisen tuen tukitasotaulukko

Maa- ja metsätalousministeriö laatii vuosittain taulukon, josta ilmenee, miten suuri tuki tukitasoprosenttina ilmaistuna korkoetuudesta ja vapaavuosista kertyy myönnettäessä laina eri laina-ajoilla ja lainamäärillä. Taulukko on suuntaa-antava.

6 lukuTuen maksaminen

46 §Tuen maksamisen hakeminen

Nuoren viljelijän aloitustukea lukuun ottamatta tuen maksamista on haettava maa- ja metsätalousministeriön tarkoitusta varten vahvistamalla lomakkeella, joka toimitetaan tuen saajalle tuen myöntämistä koskevan päätöksen yhteydessä.

Tuen maksamista haetaan tuen myöntäneeltä viranomaiselta.

47 §Maksamista koskevan hakemuksen liitteet

Mitä 28―34 §:ssä säädetään tukihakemuksesta, noudatetaan soveltuvin osin tuen maksamista koskevaan hakemukseen.

48 §Päätöksen voimassaoloajan pidentäminen

Valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 4 momentissa tarkoitettua tukipäätöksen voimassaoloaikaa saa pidentää enintään kaksi kertaa enintään puoli vuotta kerrallaan.

Tuen myöntäneen viranomaisen on ilmoitettava tuen saajalle tukipäätöksen voimassaoloajan päättymisestä.

49 §Investointiavustuksen maksatuksen ja lainan nostoluvan hakuaika

Investointiin myönnetyn avustuksen ensimmäisen erän maksamista on haettava vuoden kuluessa tuen myöntämisestä tai, jos tukipäätöksen voimassaoloaikaa on valtioneuvoston asetuksen 82 §:n 4 momentin nojalla pidennetty, päätöksessä mainittuna aikana. Avustuksen viimeisen erän maksamista on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työn valmistumisesta tai irtaimiston hankinnasta, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työn suorittamiselle tai irtaimiston hankkimiselle asetetun määräajan päättymisestä.

Jos samaan hankkeeseen on myönnetty sekä avustusta että valtionlainaa tai korkotukilainaa ja avustuksen maksamista sekä lainan nostolupaa haetaan samalla hakemuksella, on hakemus toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen 10 §:n 1 momentissa säädetyssä määräajassa.

Irtaimiston hankintaan myönnetyn avustuksen maksamista saa hakea enintään kahdessa erässä.

50 §Irtaimistoavustuksen maksatuserät

Irtaimiston hankintaan myönnetty avustus maksetaan enintään kahdessa erässä toteutuneiden hankintojen mukaisessa suhteessa.

Avustuksesta saadaan kulloinkin maksaa enintään tukiprosentin mukainen määrä hankitun irtaimiston hankintahinnasta. Maksamishakemukseen liitettävästä maksutositteen jäljennöksestä on käytävä ilmi, että hankittu irtaimisto vastaa tukipäätöksen perusteena ollutta tarjousta.

Rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnetty avustus maksetaan työn edistymisestä esitetyn selvityksen perusteella valmiusasteen mukaisena prosentuaalisena osuutena avustuksen kokonaismäärästä siten kuin valtioneuvoston asetuksen 88 ja 90 §:ssä säädetään.

51 §Investoinnin valmiusastetodistus

Edellä 50 §:n 3 momentissa tarkoitetun selvityksen tekee hanketyypistä riippuen kunnan rakennustarkastaja, työvoima- ja elinkeinokeskus, hankkeen suunnittelija tai muu ammattihenkilö, jonka työvoima- ja elinkeinokeskus on tukipäätöksessä hyväksynyt kyseisen hankkeen valmiusselvityksen tekijäksi.

Rakennushankkeissa ilman eri hyväksyntää selvityksen voivat kuitenkin antaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen rakennusmestari tai vastaava rakentamisasiantuntija, kunnan rakennustarkastaja tai muu henkilö, jonka kunta on hyväksynyt suorittamaan asianomaisen rakennuksen rakennusvalvonnan.

Lopputarkastusta ei kuitenkaan voi tehdä urakoitsija, tarvikkeiden toimittaja eikä heihin taloudellisessa riippuvuussuhteessa oleva henkilö.

Mitä 1―3 momentissa ja 50 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään, sovelletaan ratkaistaessa investointiin myönnetyn valtionlainan tai korkotukilainan nostolupaa koskevaa hakemusta tai, jos nostolupaa ei vaadita, nostettaessa lainaa.

52 §Investointiavustuksen maksamista ja lainan nostolupaa koskevan hakemuksen liitteet

Investointiavustuksen maksamishakemukseen taikka investointiin myönnetyn valtionlainan tai korkotukilainan nostolupahakemukseen on liitettävä:

1)

jäljennös menotositteista, jos hakemus koskee:

a)

irtaimiston hankintaa;

b)

rakentamiseen tai muuhun työn suorittamiseen myönnettyä osarahoitettua avustusta tai lainaa taikka POMO+ -ohjelmasta myönnettyä tukea tai INTERREG III -ohjelmasta myönnettyä kansallista tukiosuutta;

c)

sellaista kansallisista varoista rakennuksen tai työn suorittamiseen myönnettyä tukea, jonka maksamista yksinomaan valmiusasteen perusteella ei ole päätöksessä hyväksytty;

2)

selvitys myöntöpäätöksen ja maksamishakemuksen eroamisesta, jos hankittu irtaimisto tai tehty työ poikkeaa siitä, mitä päätöksen mukaan on edellytetty;

3)

selvitys muutoksista, jos tuen saajan olosuhteissa on tapahtunut tukiehtoihin ja tuen maksamiseen vaikuttavia muutoksia sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu;

4)

käytetyn koneen tai laitteen hankinnan osalta myyjän ilmoitus koneen tai laitteen tarkasta alkuperästä ja siitä, ettei konetta tai laitetta varten ole seitsemän edeltäneen vuoden aikana myönnetty kansallista tai yhteisön tukea;

5)

käytetyn koneen tai laitteen hankinnan osalta selvitys koneen tai laitteen teknisistä ja teknologisista ominaisuuksista ottaen huomioon investoinnin päämäärät;

6)

rakentamiseen ja muun työn suorittamiseen myönnetyn tuen osalta 51 §:ssä tarkoitetun henkilön todistus valmiudesta ja hankkeen toteuttamisesta hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.

53 §Yritystoiminnan kehittämisavustuksen maksaminen

Yritysten kehittämiseen myönnetty tuki maksetaan enintään kahdessa erässä.

Yritysten kehittämistuen viimeisen erän maksamista on haettava kolmen kuukauden kuluessa 59 §:ssä säädetyn määräajan päättymisestä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä, jos tukipäätöksessä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu ennen päätöksen antamista.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

1)

selvitys siitä, että kehittämissuunnitelmaa on toteutettu päätöksen mukaisesti toteutuneita kustannuksia vastaavasti;

2)

jäljennös menotositteista;

3)

selvitys myöntöpäätöksen ja maksamishakemuksen eroamisesta, jos toiminta poikkeaa siitä, mitä päätöksen mukaan on edellytetty;

4)

selvitys muutoksista, jos tuen saajan olosuhteissa on tapahtunut tukiehtoihin ja tuen maksamiseen vaikuttavia muutoksia sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu:

5)

käytetyn koneen tai laitteen hankinnasta 52 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut selvitykset.

54 §Yritystoiminnan käynnistysavustuksen maksaminen

Yrityksen käynnistämiseen myönnetty tuki maksetaan puolen vuoden aikana maksettuja palkkoja vastaavina erinä enintään kahdessa erässä vuosittain.

Kunkin puolivuotiserän maksamista on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asianomaisen puolivuotiskauden päättymisestä.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

1)

selvitys siitä, että käynnistäminen on toteutettu päätöksen mukaisesti toteutuneita kustannuksia vastaavasti;

2)

jäljennös palkkatositteista;

3)

jäljennös työkirjanpidosta;

4)

selvitys myöntöpäätöksen ja maksamishakemuksen eroamisesta, jos tehdyt työt poikkeavat siitä, mitä päätöksen mukaan on edellytetty;

5)

selvitys muutoksista, jos tuen saajan olosuhteissa on tapahtunut tukiehtoihin ja tuen maksamiseen vaikuttavia muutoksia sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu.

55 §Kehittämishankkeeseen myönnetyn avustuksen maksaminen

Alueelliseen maaseudun kehittämisohjelman rahoituskehyksestä osarahoitettavaan kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan puolen vuoden erissä. Kalenterivuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana syntyneiden kustannusten perusteella tuen maksamista on haettava 30 päivään syyskuuta mennessä ja viimeisen vuosipuoliskon aikana syntyneiden kustannusten perusteella seuraavan kalenterivuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä. Ensimmäisen toteutusvuoden aikana voidaan lisäksi maksaa ennakkoa siten, kuin valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 1 momentissa säädetään.

Tavoite 1 -ohjelman, alueellisen maaseudun kehittämisohjelman, LEADER+ -ohjelman ja INTERREG III -ohjelman rahoituskehyksestä osarahoitettavaan kehittämishankkeeseen sekä POMO+ -ohjelmasta rahoitettavaan kehittämishankkeeseen myönnetty tuki maksetaan valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 1 momentin mukaisesti. Avustuksen maksamista on haettava erikseen ennakon maksuna ja erikseen lopullisten kustannusten perusteella. Hankkeen viimeistä maksatusta on haettava kolmen kuukauden kuluessa hankkeelle asetetun toteuttamisajan päättymisestä. Maksamishakemukseen saa sisällyttää myös ne kustannukset, jotka aiheutuvat 57 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon hankkimisesta.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

1)

selvitys kehittämishankkeen toteutumisesta päätöksen ja hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, ellei kysymys ole ensimmäisen ennakon maksusta;

2)

jäljennökset hyväksyttäviä kustannuksia koskevista meno- ja maksutositteista, jäljennökset tulo- ja maksutositteista rahoituksen toteutumisesta sekä ote pääkirjasta siltä ajanjaksolta, jonka kustannuksiin maksamista haetaan;

3)

selvitys myöntöpäätöksen tai hyväksytyt kehittämissuunnitelman ja maksamishakemuksen eroamisesta, jos kehittämishankkeeseen sisällytetyt toimenpiteet ja kustannukset poikkeavat siitä, mitä päätöksessä tai hyväksytyssä kehittämissuunnitelmassa edellytetty;

4)

selvitys muutoksista, jos tuen saajan olosuhteissa on tapahtunut tukiehtoihin ja tuen maksamiseen vaikuttavia muutoksia sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu;

5)

käytetyn koneen tai laitteen hankinnasta 52 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut selvitykset;

6)

kehittämishankkeeseen sisältyvästä rakentamisesta 52 §:n 6 kohdassa tarkoitettu selvitys.

Toimintaryhmän hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamiseen liittyvän kehittämishankkeen maksamishakemus on toimitettava toimintaryhmälle siten, että käsiteltyään hakemuksen toimintaryhmä voi määräajassa toimittaa hakemuksen työvoima- ja elinkeinokeskukselle 1 ja 2 momentissa säädetyin tavoin.

56 §Tutkimushankkeeseen myönnetyn avustuksen maksaminen

Tutkimukseen myönnetty tuki maksetaan valtioneuvoston asetuksen 91 §:n mukaisesti.

Maksamishakemukseen on liitettävä:

1)

selvitys tutkimushankkeen toteutumisesta päätöksen ja hyväksytyn tutkimussuunnitelman mukaisesti, ellei kysymys ole ensimmäisen ennakon maksusta;

2)

jäljennös hyväksyttävien kustannusten suorittamisesta koskevista menotositteista siltä ajanjaksolta, jonka kustannuksiin maksamista haetaan;

3)

selvitys myöntöpäätöksen tai hyväksytyn tutkimussuunnitelman ja maksamishakemuksen eroamisesta, jos tutkimushankkeeseen sisällytetyt toimenpiteet ja kustannukset poikkeavat siitä, mitä päätöksessä tai hyväksytyssä tutkimussuunnitelmassa on edellytetty;

4)

selvitys muutoksista, jos tuen saajan olosuhteissa on tapahtunut tukiehtoihin ja tuen maksamiseen vaikuttavia muutoksia sen jälkeen, kun tukipäätös on annettu;

5)

valtioneuvoston asetuksen 65 §:n 5 momentissa tarkoitetun koneen tai laitteen osalta 52 §:n 4 ja 5 kohdassa tarkoitettu selvitys, jos kone tai laite hankitaan käytettynä.

57 §Tositteiden korvaaminen kirjanpitoraportilla

Sen estämättä, mitä 53 §:n 3 momentin 2 kohdassa, 55 §:n 4 momentin 2 kohdassa ja 56 §:n 2 kohdassa muuta kuin rakentamista koskevista meno- ja maksutositteista sekä tulotositteista säädetään, voidaan meno ja tulo todentaa tuettua toimenpidettä tai hanketta koskeviin kirjanpitovienteihin perustuvalla kirjanpitoraportilla kustannuksista siten, että kustannukset on tarkasti yksilöity tositteittain. Jos samaan tositteeseen sisältyy useiden eri tavaroiden tai palvelujen hankinta, kukin hankinta on eriteltävä kustannuksineen.

Kirjanpitoraportin tulee olla tuen saajan kyseisen toiminnan kirjanpidosta vastaavan henkilön laatima. Kirjanpitoraportin laatijan on allekirjoituksellaan vahvistettava sen oikeellisuus. Maksamishakemukseen tulee liittää tilintarkastajan lausunto maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman hakulomakkeen ohjeiden mukaisesti. Kirjanpitäjän on merkittävä niihin kirjanpitotositteisiin, joiden tiedot ovat sisältyneet kirjanpitoraporttiin, tuen maksaja, hankkeen hallinnollinen numero ja maksupäivä sekä varmennettava merkintä. Merkinnän saa tehdä leimalla.

Tuen saajan on toimitettava pyynnöstä maksatushakemuksen käsittelyä varten työvoima- ja elinkeinokeskukselle tai, jos maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt tuen, ministeriölle 2 momentissa tarkoitettuun kirjanpitoraporttiin sisältyneistä menoista tositteet alkuperäisinä tai jäljennöksinä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on 2 momentissa säädetyn lisäksi tarkastettava vuosittain edustava määrä tuensaajista. Tuensaajan luona on tarkistettava alkuperäiset kirjanpitotositteet ja todentaa menot alkuperäisistä kirjanpitotositteista sekä leimattava tarkastamansa kirjanpitotositteet.

Mitä edellä 1―3 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos kysymys on valtioneuvoston 65 §:n 1 momentissa tarkoitetusta tutkimuk-sesta.

58 §Tositteiden kirjaaminen

Jos avustuksen maksamista tai lainan nostamista haetaan tositejäljennösten perusteella, kyseiset alkuperäiset tositteet on ennen maksamis- tai nostolupahakemukseen liittämistä kirjattava tuen saajan kirjanpitoon.

59 §Ennakon maksaminen

Arvioitaessa, voidaanko yhteisölle maksaa ennakkoa valtioneuvoston asetuksen 89 §:n 2 momentin mukaan, on kiinnitettävä huomiota hakijan aikaisemman toiminnan tuloksiin, menestyksellisen toiminnan edellytyksiin ja rahoitustilanteeseen. Ennakon tarve ratkaistaan hankekohtaisesti.

Ennakon maksamisen ehdoksi voidaan asettaa vakuuden antaminen. Vakuutena voidaan käyttää talletuksia, pankki- ja henkilötakauksia sekä kiinnitysvakuuksia. Vakuus on vaadittava, jos hakijan aikaisemmassa toiminnassa on ilmennyt sellaisia puutteita, että kehittämishankkeen toteutuminen tukipäätöksen mukaisesti voi vaarantua.

Jos ennakon maksamiseksi edellytetään vakuuden antamista, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on annettava vakuuden luovuttamisesta todistus luovuttajalle. Todistus on annettava työvoima- ja elinkeinokeskukselle vakuuden palautuksen yhteydessä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on säilytettävä vakuus turvallisesti.

7 lukuErityisiä säännöksiä

60 §Työn ja toimenpiteen suoritusaika

Valtioneuvoston asetuksen 4―7 luvussa tarkoitettu työ, toimenpide tai hanke, jota varten on myönnetty rahoituslaissa tarkoitettua avustusta tai lainaan liittyvää tukea, on tehtävä loppuun tai muuten toteutettava seuraavasti:

1)

rakentaminen ja muu työ sekä valtioneuvoston asetuksen 7 luvussa tarkoitetun yrityksen kehittämishanke kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä;

2)

irtaimiston hankinta vuoden kuluessa tukipäätöksen antamisesta, kuitenkin ennen kuin avustuksen maksamista tai lainan nostolupaa on haettava tai lainan ensimmäinen erä nostettava;

3)

maan hankinta ennen kuin lainan nostolupaa on haettava tai, jos sitä ei edellytetä, ennen kuin laina on nostettava.

Jos irtaimistoa ei voi hankkia, ennen kuin samaan osarahoitettuun investointihankkeeseen kuuluva rakentamistyö toteutetaan, irtaimisto on hankittava viimeistään rakennustyön suorittamiselle asetetussa määräajassa.

Yritystoiminta, jota varten on myönnetty käynnistystukea, on aloitettava tukipäätöksessä mainittuna aikana, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluessa tuen myöntämisestä.

Tuen myöntänyt viranomainen voi pidentää 1―3 momentissa tarkoitettua määräaikaa hakemuksesta, joka on tehty ennen määräajan kulumista umpeen. Pidentämiseen on oltava hyväksyttävä syy. Pidennystä ei myönnetä enempää kuin vuosi kerrallaan ja yhteensä enintään kaksi vuotta. Pidennystä irtaimiston hankintaan voidaan myöntää vain, jos tuki on myönnetty osarahoitettuna avustuksena, POMO+ -ohjelman mukaisena rahoituksena tai INTERREG III -ohjelman mukaisena kansallisena rahoitusosuutena.

Tuen myöntänyt viranomainen voi hyväksyttävästä syystä pidentää valtioneuvoston asetuksen 9 luvussa tarkoitetun kehittämishankkeen toteuttamisaikaa hakemuksesta, joka on tehty ennen määräajan kulumista umpeen. Määräaikaa voidaan pidentää enintään yhdellä vuodella. Vastaavalla tavalla voidaan valtioneuvoston asetuksen 11 luvussa tarkoitettujen tutkimushankkeiden toteutusaikaa pidentää, pääsääntöisesti kuitenkin enintään vuodella.

61 §Vaikuttavuuden arviointi

Tuen vaikuttavuuden arviointia varten tuen seurannasta ja vaikuttavuuden arvioinnista säädetään erikseen maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

62 §Hakemuksen käsittely

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on tuki- ja maksatushakemuksia käsitellessään

1)

noudatettava rekisteriä käytettäessä asianmukaista huolellisuutta ja seurattava rekisterin käyttöohjeita;

2)

täytettävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamat tarkistuslistat asianmukaisesti;

3)

varmistettava asianmukainen maksujen jäljitysketju;

4)

tarvittaessa paikan päällä tehtävin tarkistuksin varmistettava menon asiallisuus ja oikeellisuus;

5)

rekisterin säännöllisellä ristiintarkistuksin valvottava tukien oikeaa käyttöä.

Maksettaessa osarahoitettaviin investointeihin myönnettyä tukea on 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu tarkastus tehtävä, jos hankkeen kustannukset ovat vähintään 20 000 euroa. Kustannuksiltaan alle 20 000 euron osarahoitetuista investoinneista on vuosittain tarkastettava vähintään 20 prosenttia. Tarkastettavat investoinnit on valittava otannalla siten, että tarkastettavat hankkeet antavat edustavan kuvan erilaisista tuensaajista ja tuetuista investoinneista.

63 §Korkoetuutta ja vapaavuosia koskevan tuen takaisinperintä

Päätöksessä, jossa luottolaitos määrätään irtisanomaan valtionlaina, on erikseen todettava, peritäänkö korkoetuutena ja vapaavuosina myönnetty tuki takaisin velalliselta.

64 §Rahoituksen erittely takaisinperintä- päätöksessä

Tukea takaisin perittäessä tai lakkautettaessa on päätökseen eriteltävä EU:n osuus siitä tukimäärästä, joka peritään takaisin tai lakkautetaan.

65 §Lainahakemuksen palauttaminen

Tukihakemukseen mahdollisesti liittynyt lainahakemus on palautettava tukipäätöstä tiedoksi annettaessa luottolaitokselle.

66 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä helmikuuta 2002. Tämän asetuksen 9 §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan 2 päivänä huhtikuuta 2002. Asetuksen 2 §:n 5 momentti, 21 §:n 3 momentti, 22 § ja 42 §:n 3 momentti tulevat voimaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella erikseen säädettävänä ajankohtana.

Tällä asetuksella kumotaan maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (948/2000).

Tätä asetusta sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin hakemuksiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan kuitenkin 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tukihakemuksiin sekä tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä oleviin tuen maksamista koskeviin hakemuksiin. Tämän asetuksen 52 §:n 1 kohtaa, 53 §:n 3 momentin 2 kohtaa, 54 §:n 3 momentin 2 kohtaa, 55 §:n 3 momentin 2 kohtaa ja 56 §:n 2 kohtaa sovelletaan lisäksi sellaiseen ennen tämän asetuksen voimaan tuloa valtioneuvoston asetuksen nojalla myönnettyyn tukeen, jonka maksaminen on mainittuna ajankohtana kesken. Lisäksi tämän asetuksen 41 §:n 2 momenttia, 55 §:n 2 momenttia ja 57 §:n 2 momenttia sovelletaan valtioneuvoston asetuksen nojalla myönnettyyn tukeen siltä osin, kuin tuetut kustannukset syntyvät vuonna 2002 tai sen jälkeen. Tällöin kuitenkin vuotuista enintään 20 prosentin ja enintään 4 200 euron poikkeamaa kustannuslajien välillä ja vuotuista enintään 20 prosentin poikkeamaa hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista ei pidetä merkittävänä.

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2002

Maa- ja metsätalousministeri Raimo TammilehtoVanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa

Sivun alkuun