1248/2002

1. Tätä asetusta sovelletaan M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen (autojen ja niiden perävaunujen) rakenteeseen ja varusteisiin. Asetusta sovelletaan näihin luokkiin kuuluviin sotilasajoneuvoihin, jollei puolustusministeriön asetuksella ajoneuvolain (1090/2002) nojalla toisin säädetä. Asetusta sovelletaan myös erikoiskuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin siten kuin siitä erikseen säädetään.

2. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään paineilma- ja sähköjarruilla varustettujen autojen ja niihin kytkettävien perävaunujen jarrulaitteista sekä linja-autojen rakenteesta ja varusteista. Vaihtoehtoisesti noudatettavat vaatimukset ovat liitteessä 1 olevan I osan 9 kohdassa ja 52 kohdassa.

3. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään erikseen auton rakenteen muuttamisesta, vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista sekä auton nastarenkaan pistovoiman mittaamisesta.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1. EY-tyyppihyväksyntä osoitetaan vaatimustenmukaisuustodistuksella taikka ajoneuvoon, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön tehdyllä hyväksyntämerkinnällä, jossa on ETY- tai EY-asetuksen taikka erityisdirektiivin numero ja suorakulmion kehystämänä e-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus.

2. E-tyyppihyväksyntä osoitetaan ajoneuvoon, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön tehdyllä hyväksyntämerkinnällä, jossa on renkaan ympäröimänä E-kirjain ja hyväksyneen valtion tunnus ja, jos sääntö sitä edellyttää, säännön numero.

Ajoneuvo, järjestelmä, osa ja erillinen tekninen yksikkö katsotaan hyväksyttäväksi myös, jos se täyttää sitä koskevassa erityisdirektiivissä tai E-säännössä taikka erityisdirektiivin tai E-säännön myöhemmässä muutoksessa asetetut vaatimukset ennen niiden pakollista soveltamista tyyppihyväksyntävaatimuksena tai vaatimuksena direktiiviä tai E-sääntöä vastaamisesta.

1. M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen perusluokituksesta ja erikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tarkemmasta luokituksesta säädetään ajoneuvolaissa.

2. M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen alaluokitukseen sekä akselistorakenteiden, mittojen ja massojen määrittelyyn sovelletaan:

3. Jäljempänä 6, 11 ja 12 §:ssä täydennetään 2 momentissa mainittujen direktiivien mukaisia määrittelyjä.

1. M ₁ G- ja N ₁ G-luokan maastoautoksi katsotaan M ₁ -luokan ajoneuvo ja kokonaismassaltaan enintään kahden tonnin N ₁ -luokan ajoneuvo, jos:

2. N ₁ G-, M ₂ G-, M ₃ G- ja N ₂ G-luokan maastoautoksi katsotaan kokonaismassaltaan yli kahden tonnin N ₁ -luokan ajoneuvo sekä kokonaismassaltaan enintään 12 tonnin M ₂ -, M ₃ - ja N ₂ -luokan ajoneuvo, jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä, tai se täyttää seuraavat kolme ehtoa:

3. M ₃ G- ja N ₃ G-luokan maastoautoksi katsotaan N ₃ -luokan ajoneuvo ja kokonaismassaltaan yli 12 tonnin M ₃ -luokan ajoneuvo, jos se on telavetoinen tai jokapyörävetoinen, jolloin yksi akselistoista voi olla irtikytkettävissä, tai jos se täyttää seuraavat ehdot:

4. Maastoauton mäennousukyvyn mittaus tai laskenta, lähestymis-, ylitys- ja jättökulma sekä maavara määrätään tyyppihyväksyntädirektiivin II liitteen mukaisesti.

1. M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvot, joissa on tilaa kuljettajan lisäksi useammalle kuin 22 matkustajalle, jaetaan kolmeen alaluokkaan seuraavasti:

2. M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvot, joissa on tilaa kuljettajan lisäksi enintään 22 matkustajalle, jaetaan kahteen alaluokkaan seuraavasti:

3. Nivellinja-autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta toisiinsa nivelletystä jäykästä osasta. Kunkin osan matkustamojen on oltava yhteydessä toisiinsa siten, että matkustajat voivat liikkua vapaasti osien välillä. Nivellinja-auton jäykät osat on liitetty pysyvästi toisiinsa siten, että niiden erottaminen on mahdollista ainoastaan käyttämällä tavallisesti vain korjaamoilla olevia laitteita.

4. Matalalattialinja-autolla tarkoitetaan alaluokan I, II tai A ajoneuvoa, jossa vähintään 35 prosenttia seisoville matkustajille varatusta alueesta tai nivellinja-auton etuosassa tai kaksikerroksisen linja-auton alakerroksessa muodostaa alueen, jolle pääsee vähintään yhdeltä käyttöovelta ilman askelmia.

5. Kaksikerroksisella linja-autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa matkustajille tarkoitetut tilat on järjestetty ainakin yhdessä osassa kahteen päällekkäin olevaan tasoon ja jonka ylemmässä kerroksessa ei ole seisoville matkustajille varattua tilaa.

6. Kaksikerroksisella nivellinja-autolla tarkoitetaan ajoneuvoa, joka koostuu kahdesta tai useammasta toisiinsa nivelletystä jäykästä osasta. Kunkin osan matkustamot ovat yhteydessä toisiinsa ainakin yhdessä kerroksessa niin, että matkustajat voivat liikkua vapaasti niiden välillä.

7. Linja-auto voi kuulua useampaan kuin yhteen alaluokkaan.

Pakokaasupäästöjä koskevia säännöksiä sovellettaessa pakettiautot jaetaan seuraaviin vertailumassan mukaan määräytyviin alaluokkiin, jolloin vertailumassaksi katsotaan ajoneuvon omamassa vähennettynä kuljettajan massalla (75 kg) ja lisättynä 100 kg:lla:

1. Monikäyttöajoneuvolla tarkoitetaan M ₁ -luokan ajoneuvoa, jonka suurimmasta sallitusta kokonaismassasta tavarakuorman osuus on enintään yhtä suuri kuin matkustajille tarkoitettujen istumapaikkojen määrä kerrottuna 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajien määrällä tai jossa istumapaikkoja kuljettajan paikan lisäksi on enemmän kuin kuusi. Jos tavarakuorman osuus on henkilökuormaa suurempi ja istumapaikkoja kuljettajan paikan lisäksi on enintään kuusi, ajoneuvo kuuluu kuitenkin N-luokkaan.

2. Kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnin ajoneuvon katsotaan kuuluvan M ₂ - tai M ₃ - luokkaan, jos ajoneuvon suurimmasta sallitusta kokonaismassasta tavarakuorman osuus on enintään yhtä suuri kuin matkustajille tarkoitettujen istumapaikkojen määrä kerrottuna 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajien määrällä tai ajoneuvon joko samassa umpinaisessa tilassa on tavaratila ja istumapaikat kuljettajan lisäksi useammalle kuin kahdeksalle matkustajalle tai erikseen avolavalla tilaa tavaralle ja umpinaisessa tilassa useammalle kuin kahdeksalle matkustajalle. Jos tavarakuorman osuus on henkilökuormaa suurempi ja istumapaikkoja kuljettajan paikan lisäksi on enintään kahdeksan, ajoneuvo kuuluu N ₂ - tai N ₃ -luokkaan.

Ajoneuvonosturilla tarkoitetaan N ₃ -luokan erikoiskäyttöön tarkoitettua ajoneuvoa, jota ei ole varustettu tavaroiden kuljettamista varten ja jonka nosturin nostomomentti on vähintään 400 kNm.

Perävaunut jaetaan rakenteen mukaan seuraaviin alaluokkiin:

1. Auton ohjaavalla akselilla tarkoitetaan ohjauspyörän liikkeen mukaan mekaanisesti, hydraulisesti tai sähköisesti ohjattua akselia tai akseliryhmää.

2. Ohjautuvalla akselilla tarkoitetaan renkaan ja tien kosketuksen aiheuttamien voimien tai momenttien vaikutuksesta ohjautuvaa akselia tai teliä.

3. Akselinnostolaitteella tarkoitetaan liitteessä 1 olevan I osan 48 kohdassa tarkoitetun direktiivin 97/27/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaista tai muunlaista ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitetta, jolla akseliin tai akseleihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan pienentää tai suurentaa ajoneuvon kuormitustilanteen mukaisesti. Nostolaite toimii joko nostamalla pyörät maasta tai laskemalla ne maahan taikka nostamatta pyöriä maasta.

4. Nostettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, jota voidaan nostaa ja laskea 3 momentissa tarkoitetulla akselinnostolaitteella.

5. Kuormitettavalla akselilla tarkoitetaan akselia, johon kohdistuvaa kuormitusta voidaan muuttaa nostamatta akselia 3 momentissa tarkoitetun akselinnostolaitteen avulla.

1. Ajoneuvolain 25 ja 26 §:ssä säädetään ajoneuvojen laitteista ja varusteista sekä 28 §:ssä haitallisten päästöjen ja energiankulutuksen rajoittamisesta. Poikkeuksista säädetään tässä asetuksessa ja sen liitteissä. Ajoneuvolain 27 §:ssä tarkoitetusta valtuudesta Ajoneuvohallintokeskukselle poikkeusten myöntämiseen ajoneuvoja koskevista vaatimuksista säädetään 5 luvussa.

2. Sellaista tunnusta ja merkkivalaisinta, joka ajoneuvoluokkaa koskevissa säännöksissä säädetään pakolliseksi tai sallituksi tiettyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoluokkaan, ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon.

3. Ajoneuvossa ei saa olla mitään, mikä estää näkemästä kuljettajan paikalta ajotietä eteen ja sivuille tai mikä haittaa kuljettajan toimintaa.

1. M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen sekä niiden järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tulee tyyppihyväksynnässä ja ensi kertaa käyttöön otettaessa täyttää liitteessä 1 olevat EY- tai E-tyyppihyväksyntää tai direktiivin tai E-säännön vastaavuutta koskevat vaatimukset.

2. Tyyppihyväksynnässä ja yksittäisen ajoneuvon rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa voidaan soveltaa seuraavia poikkeuksia liitteessä 1 olevista vaatimuksista:

1. Ajopiirturia, josta säädetään tieliikenteen valvontalaitteesta annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (ETY) N:o 3314/90, 3572/90 ja 3688/92 sekä asetuksilla (EY) N:o 451/94, 2479/95, 1056/97, 2135/98 ja 1360/2002, ei vaadita M- ja N-luokan ajoneuvossa, johon ei tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 4 artiklan nojalla sovelleta ajo- ja lepoaikasäännöksiä tai jossa sanotun asetuksen 14 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletaan vuorolistajärjestelmää. Ajopiirturia ei myöskään vaadita ajoneuvossa, johon ei ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 7 §:n mukaan sovelleta sanottua EY:n asetusta. Ajo-opetukseen käytettävässä N ₂ -, N ₃ -, M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvossa tulee kuitenkin olla ajopiirturi.

2. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön valvonnasta ja noudattamisen pakkokeinoista säädetään tieliikennelaissa (267/1981). Ajopiirturin asennuksesta ja korjauksesta säädetään ajoneuvolaissa ja ajopiirturin tarkastuksesta ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa.

1. Ajoneuvolain 25 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetun nopeudenrajoittimen tulee estää M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvon nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 100 kilometriä tunnissa. Nopeudenrajoittimen tulee estää N ₂ -ja N ₃ -luokan ajoneuvon nopeuden kohoaminen suuremmaksi kuin 90 kilometriä tunnissa.

2. M ₃ -luokan ajoneuvoissa, joiden enimmäismassa on yli 10 tonnia ja jotka on rekisteröity ennen 1 päivää tammikuuta 2005, saa käyttää sellaista nopeudenrajoitinta, joka on säädetty rajoittamaan nopeus enintään 100 kilometriin tunnissa.

3. Nopeudenrajoittimen tulee vastata liitteessä 1 olevan I osan 47 kohdassa tarkoitetussa tiettyihin moottoriajoneuvoluokkiin asennettavista nopeudenrajoittimista tai vastaavista nopeudenrajoitusjärjestelmistä annetussa neuvoston direktiivissä 92/24/ETY tai E-säännössä n:o 89 olevia vaatimuksia.

4. Nopeudenrajoitinta ei vaadita:

5. Nopeudenrajoittimen asentamisesta ja korjaamisesta säädetään ajoneuvolaissa ja sen nojalla.

1. Taksamittarin tulee olla tyyppihyväksytty taksimittareita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 77/95/ETY mukaisesti.

2. Taksamittarin asennuksesta ja korjauksesta säädetään ajoneuvolaissa ja sen nojalla.

1. Muuttotavarana maahan tuodun, ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevan tai olleen, perintönä tai testamentilla saadun sekä tullihuutokaupasta tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankitun M- ja N-luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän liitteessä 1 säädetyt tyyppihyväksyntää tai vaatimustenmukaisuutta koskevat vaatimukset, jos ajoneuvo täyttää kaikkien ajoneuvon mallivuotta koskevien FMVSS- tai CMVSS- standardien taikka japanilaisten ajoneuvoja koskevien turvallisuussääntöjen ja yhdysvaltalaisten, kanadalaisten tai japanilaisten pakokaasupäästöjä koskevien sääntöjen mukaiset vaatimukset.

2. Tässä pykälässä tarkoitetun ajoneuvon valaisimien lukumäärän tulee täyttää liitteessä 1 olevan I osan 20 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen valaisimien ja merkkivalolaitteiden asennusta koskevassa direktiivissä 76/756/ETY tai E-säännössä n:o 48 olevat vaatimukset. Lähi- ja kaukovalaisinten on vastattava liitteessä 1 olevan I osan 25 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen kauko- tai lähivalaisimina toimivia ajovalaisimia ja niiden hehkulamppuja koskevassa direktiivissä 76/761/ETY olevia vaatimuksia tai oltava merkinnällä DOT sekä tyyppiä HB1―HB5, HB7, D2S tai D2R olevilla lampuilla varustetut. Ajoneuvon etuvalaisimien tulee vastata väriltään liitteessä 1 olevan I osan 22 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen äärivalaisimia, etuvalaisimia, takavalaisimia ja jarruvalaisimia koskevassa direktiivissä 76/758/ETY olevia vaatimuksia ja etusuuntavalaisimien väriltään ja näkyvyydeltään liitteessä 1 olevan I osan 23 kohdassa tarkoitetussa moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen suuntavalaisimia koskevassa direktiivissä 76/759/ETY olevia vaatimuksia.

1. Yleisesti käytössä olevina pidetään vetoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon sähköjohtojen kytkentää sekä paineilmajarruilla varustetun ajoneuvon paineilmajarrujohtojen liittimiä, jotka mitoitukseltaan ja sijoitukseltaan täyttävät voimassa olevan ISO- tai SFS-standardin vaatimukset.

2. N ₃ -luokan ajoneuvossa, jota ei ole varustettu perävaunun vetokytkimellä tai -pöydällä, tulee olla takana vetopalkki vetokoukun kiinnittämistä varten. Vetopalkissa tulee olla standardin ISO 3584 mukainen rei'itys. Vetopalkkia ei vaadita ajoneuvossa, joka on varustettu takalaitanosturilla tai vetokoukun asentamisen estävällä laitteella.

3. Perävaunun vetoon tarkoitettu vetokytkin tulee kiinnittää luotettavasti vetoauton runkoon tai siihen kiinnitettyihin rakenteisiin tai laitteisiin. O ₁ - ja O ₂ -luokan keskiakseliperävaunun vetoon tarkoitetun vetokytkimen saa kuitenkin kiinnittää myös vetoauton koriin valmistajan ilmoittamiin kiinnityspisteisiin. Vetolaitteiden sijoittaminen kuormalavalle on sallittu vain kevyissä tilapäisissä rakennusrautojen ja vastaavan pitkän tavaran paikalliskuljetuksissa.

1. N ₁ -luokan ajoneuvon, joka ei täytä liitteessä 1 olevan I osan 37 kohdassa tarkoitetun moottoriajoneuvojen lokasuojia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 78/549/ETY vaatimuksia, roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta vähintään 30° eteenpäin ja vähintään 50° taaksepäin. Roiskesuojan takaosa renkaan tai paripyörillä uloimman renkaan keskeltä mitattuna ei saa päättyä sen vaakasuoran tason yläpuolelle, joka kulkee 150 mm renkaan pyörimisakselin yläpuolella.

2. Muun kuin M ₁ - ja N ₁ -luokan ajoneuvon roiskesuojien tulee ulottua leveydeltään vähintään renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruisena pyörän akselin kautta kulkevasta pystytasosta vähintään 30° eteenpäin. Roiskesuojan takaosan renkaan tai parirenkaiden yhteenlasketun leveyden suuruinen osuus ei saa päättyä sen vaakasuoran tason yläpuolelle, joka kulkee 100 mm renkaan pyörimisakselin yläpuolella ajoneuvon ollessa kuormittamaton.

3. Roiskesuojan poikkileikkauksen tulee olla siten kourumainen, että kourun syvyys akselin yläpuolelta mitattuna on vähintään 30 mm. Kourumaisuus saa vähetä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja kulmia lähestyttäessä.

4. Roiskesuojan etäisyys akselista ei saa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen kulmien välisellä alueella olla renkaan halkaisijaa suurempi.

5. Erityistä roiskesuojaa ei vaadita, jos ajoneuvon korin tai lavan pohja tai muu päällirakenne tarpeellisin lisälaittein muodostaa tässä pykälässä määriteltyä vastaavan suojan roiskumista vastaan, eikä maastoautossa tai muussa erikoistarkoitukseen valmistetussa ajoneuvossa, jossa roiskesuojien käyttö oleellisesti hankaloittaa ajoneuvon käyttöä.

1. Jos M- ja N-luokan ajoneuvon istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuus sekä turvavöiden kiinnityspisteet on tyyppihyväksytty liitteessä 1 olevan I osan 15 kohdassa tarkoitetun moottoriajoneuvojen sisustusta (istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuutta) koskevan direktiivin 74/408/ETY ja 19 kohdassa tarkoitetun moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteitä koskevan direktiivin 76/115/ETY mukaisesti tai jos istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuus sekä turvavöiden kiinnityspisteet vastaavat sanottujen direktiivien vaatimuksia, istuinten ei tarvitse täyttää tämän pykälän vaatimuksia.

2. Istuimet ja niiden kiinnitys- ja säätölaitteet on kiinnitettävä tukevasti ajoneuvon ohjaamon lattiaan tai sivu- tai takaseiniin.

3. Istumapaikkojen määrää laskettaessa on sekä kuljettajaa että kutakin matkustajaa varten varattava vähintään 400 mm x 400 mm istuinpinta-ala ja selkänojan suunnassa 500 mm korkeudella istuinpinnasta vähintään 400 mm levyinen hartiatila. Istuimen leveys mitataan 100 mm etäisyydellä istuinpinnasta ja hartiatilan leveys 50 mm etäisyydellä selkänojan vastaavasta kohdasta.

4. Takaistuimella katsotaan olevan 3 momentin vaatimuksista poiketen tilaa kolmelle henkilölle, jos sen istuinpinnan leveys 3 momentin mukaisesti mitattuna on vähintään 1100 mm hartiatilan ollessa vähintään 1200 mm.

5. Vapaan korkeuden kuormitetun istuimen pinnasta, mitattuna selkänojan suunnassa 100 mm etäisyydellä tästä, tulee olla vähintään 850 mm. Istuimen selkänojan korkeuden tulee olla vähintään 500 mm.

1. N ₁ - ja N ₂ -luokan ajoneuvon ohjaamon saa varustaa kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdelle matkustajalle ja N ₃ -luokan ajoneuvon kolmelle matkustajalle tarkoitetuin istuimin. Istuinten tulee sijaita kuljettajan istuimen vieressä. Ohjaamossa katsotaan olevan kuljettajan lisäksi tilaa kahdelle matkustajalle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1100 mm, ja kolmelle matkustajalle, jos etäisyys ohjausakselin jatkeelta istuimen keskiviivaa pitkin oikeaan etuoveen tai seinään on vähintään 1500 mm.

2. Edellä 1 momentissa olevia rajoituksia ei sovelleta N ₂ -luokan ajoneuvoon, joka on EY-tyyppihyväksytty kolmelle matkustajalle tarkoitetuin kuljettajan vieressä sijaitsevin istuimin.

1. Kuljettajan istuimen ja sen viereisten istuinten taakse sijoitetuilta istuimilta tulee olla esteetön kulkuväylä ulos tai etumaisten istuinten on oltava helposti käännettävissä siten, että kulkuväylä ulos johtavalle ovelle on esteetön. Jos istuimet ovat N-luokan ajoneuvon tavaratilan osastossa, joka on väliseinällä erotettu ohjaamosta tai muusta osastosta, osastossa on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea, jotka eivät saa olla samalla puolella ajoneuvoa, tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi sopiva kattoluukku taikka helposti avattava, irrotettava tai rikottava ikkuna.

2. Istuimen katsotaan olevan sijoitettu kuljettajan istuimen taakse, jos kuljettajan istuimen istuinosan ja selkänojan yhtymäkohdan etäisyys auton pituussuunnassa on yli 400 mm taakse sijoitetun istuimen istuinosan ja selkänojan yhtymäkohdan etupuolella molempien istuinten ollessa takimmaisessa valmistajan tarkoittamaan ajonaikaisessa käyttöasennossa.

3. Kuljettajan istuimen taakse sijoitettujen istuinten mitoituksen sekä istuinten ja niiden kiinnityspisteiden lujuuden sekä turvavöiden kiinnityspisteiden tulee vastata 21 §:ssä olevia vaatimuksia.

N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvon avonaiselle kuormalavalle saa asentaa tukevasti kiinnitetyt penkit seuraavin ehdoin:

1. Taksivalaisimen tulee olla noin 300 mm levyinen ja 115 mm korkuinen ja sen tulee näyttää kaikkiin suuntiin keltaista valoa. Valaisimeen on eteen tai eteen ja taakse merkittävä mustin kirjaimin sana "TAKSI" tai "TAXI". Valaisimeen saa merkitä mustin merkein taksin järjestysnumeron, ryhmänumeroa osoittavan tunnuksen ja asemapaikan. Valaisimeen saa liittää laitteen, jolla valaisimen saa vilkkumaan hätätilanteessa.

2. Valaisin tulee asentaa auton katolle ja sen saa asentaa ajoneuvon keskelle tai vasemmalle puolelle vähintään 0,15 metrin etäisyydelle ajoneuvon sivusta.

1. M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvon linjan päätepisteen, linjan numeron ja ajoneuvon täynnä olemista osoittavan kilven, poliisiauton sekä tullin ja rajavartiolaitoksen virkatehtävään käytettävän auton kilven sekä N ₂ - ja N ₃ -luokan ajoneuvon kuljetusyrityksen, kuljetuksen ostajan, ajoneuvon omistajan nimen tai linjan päätepisteen osoittavan kilven tulee näyttää valkoista tai vaaleankeltaista valoa, joka ei saa vilkkua. Kilven valovoima referenssiakselin suunnassa saa olla enintään 200 kandelaa.

2. M ₂ -luokan ajoneuvon linjan päätepisteen, linjan numeron ja ajoneuvon täynnä olemista osoittavassa kilvessä tekstin korkeuden tulee olla vähintään 100 mm, jos teksti on yhdessä rivissä, ja vähintään 50 mm, jos teksti on kahdessa rivissä. Pelkän linjanumeron käsittävässä kilvessä tulee numeroiden korkeuden olla vähintään 150 mm. M ₃ -luokan ajoneuvossa vastaavat vähimmäiskorkeudet ovat 150 mm, 70 mm ja 200 mm.

Pysäytysvalaisimen tulee syttyä ja sammua 1―2 kertaa sekunnissa. Pysäytysvalaisimen valovoiman valaisimen referenssiakselin suunnassa ja siitä vähintään 5° poikkeavassa suunnassa tulee olla vähintään 500 kandelaa. Valaisimen tulee olla sijoitettu ajoneuvon pituussuuntaiselle keskiviivalle tai vasemmalle puolelle katolle, tuulilasin taakse tai puskurin yläpuolelle.

Vetoauton tunnusvalaisinten tulee näyttää ruskeankeltaista valoa. Valaisinten valovoima referenssiakselin suunnassa saa olla enintään 200 kandelaa. Valaisimet tulee sijoittaa symmetrisesti auton katolle.

1. Tiepalveluauton tunnusvalaisin saa olla enintään 650 mm levyinen ja 120 mm korkuinen ja sen tulee näyttää kaikkiin suuntiin keltaista valoa. Valaisimeen on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkittävä sana "TIEPALVELU", "VÄGSERVICE" tai "ROAD SERVICE" taikka näiden yhdistelmä ja tarvittaessa tiepalvelujärjestön nimi ja tunnus. Valaisimen valovoima referenssiakselin suunnassa saa olla enintään 200 kandelaa.

2. Valaisin saa olla yksityiskäyttöön rekisteröidyssä autossa, jota käytetään vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhteistoimintaan osallistuvan tiepalvelua harjoittavan rekisteröidyn yhdistyksen, jossa on vähintään 15 tiepalvelua harjoittavaa jäsentä, järjestämässä tiepalvelutoiminnassa. Tällaisessa ajoneuvossa tulee olla riittävä ensiapu- ja korjausvälineistö ja varaosia sekä viestintävälineistö.

3. Erityisesti ensiaputoimintaan käytettävään autoon saa 2 momentissa mainituin perustein, kuitenkin korjausvälineitä ja varaosia vaatimatta, asentaa valkoista valoa näyttävän valaisimen, johon on eteen ja taakse mustin kirjaimin merkitty sana "ENSIAPU", "FÖRSTA HJÄLP" tai "FIRST AID" taikka näiden yhdistelmä ja ensiapujärjestön tunnus.

4. Tiepalvelua tai ensiaputoimintaa harjoittavan järjestön enintään vuotta aikaisemmin antama todistus kyseisen ajoneuvon kuljettajan riittävästä ensiaputaidosta ja, jos on kysymys tiepalvelusta, korjaustaidosta sekä ajoneuvon käyttämisestä tähän toimintaan on pidettävä ajoneuvoa ajettaessa mukana ja vaadittaessa esitettävä liikenteen valvojalle. Tunnusvalaisin on peitettävä tai poistettava, kun ajoneuvoa käytetään tiellä osallistumatta tiepalvelu- tai ensiaputoimintaan.

Hinausautossa tulee olla irrallinen taka-, jarru- ja suuntavalaisimet käsittävä laite asetettavaksi hinauksessa olevan ajoneuvon taakse, kun hinausta suoritetaan oloissa, joissa valoja on käytettävä eivätkä hinauksessa olevan ajoneuvon valaisimet ole määräysten mukaisesti käytettävissä. Vaihtoehtoisesti hinausautossa saa olla kahdennetut taka-, jarru- ja suuntavalaisimet ohjaamon takana ylhäällä.

1. Hälytysajoneuvona käytettävässä autossa tulee olla äänenkorkeudeltaan vaihtelevaa tai jaksottaista ääntä antava äänimerkinantolaite, jonka äänen voimakkuus on seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon edestä mitattuna suurempi kuin 104 dBA. Tällaista laitetta ei saa asentaa muuhun ajoneuvoon.

2. Muussa autossa kuin M ₁ -luokan ajoneuvossa saa olla jaksottaista ääntä antava, ajoneuvon peruuttaessa tai peruutusvaihteen ollessa kytkettynä toimiva peruutusvaroitin. Peruutusvaroittimen äänen voimakkuus seitsemän metrin etäisyydeltä ajoneuvon takaa mitattuna ei saa olla suurempi kuin 75 dBA.

1. N ₁ -luokan ajoneuvossa, jonka suurin sallittu nopeus on 80 km/h, on oltava taakse näkyvä, mustin reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm oleva pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 80. M ₂ - ja M ₃ -luokan ajoneuvossa, jonka suurin sallittu nopeus on 100 km/h, on oltava vastaava keltainen tai valkoinen kilpi, johon on merkitty luku 100.

2. Perävaunuun, jonka hinausnopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h, on taakse kiinnitettävä suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava, muutoin 1 momentin säännöksen mukainen kilpi.

3. Suurinta sallittua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava, muutoin 1 momentin säännöksen mukainen kilpi on kiinnitettävä sellaiseen muuhunkin ajoneuvoon, jonka nopeus on erikseen rajoitettu alemmaksi kuin 80 km/h.

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan myös sellaisiin ajoneuvon alustoihin, joita ei ole vielä varustettu korilla. Niissä ei kuitenkaan tilapäisten siirtojen aikana vaadita heijastimia, taustapeilejä, roiskesuojia eikä -läppiä silloinkaan, kun alusta on varustettu ohjaamolla, eikä vetolaitetta, etu- ja taka-alleajosuojaa, sivusuojaa, luvattoman käytön estävää laitetta eikä ajopiirturia.

Ajoneuvon rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa voidaan hyväksyä poikkeuksia vammaisen kuljettajan ja matkustajan käyttöön tarkoitetun ajoneuvon erikoislaitteille ehdolla, etteivät poikkeukset vaaranna merkittävästi turvallisuutta.

1. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä:

2. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, myöntää yksittäiselle ajoneuvolle poikkeuksen tässä asetuksessa säädetyistä ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevista vaatimuksista.

3. Ajoneuvohallintokeskus voi erityisestä syystä myöntää joko yksittäiselle tai useammalle nopeuskilpailussa käytettävälle M ₁ -luokan ajoneuvolle, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, ajoneuvoa kilpailussa käytettäessä sekä matkalla kilpailuun tai katsastukseen voimassa olevan määräaikaisen poikkeuksen tässä asetuksessa säädetyistä ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevista vaatimuksista.

4. Ajoneuvohallintokeskus voi myöntää tässä asetuksessa säädetyistä ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevista vaatimuksista poikkeavan tyyppihyväksynnän vammaisen kuljettajan tai matkustajan käyttöön tarkoitetun ajoneuvon vammaisen erityistarpeisiin varustetuille järjestelmille, osille ja erillisille teknisille yksiköille.

1. Ajoneuvohallintokeskuksen on varmistettava, ettei valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettävien poikkeusten enimmäismäärää ylitetä. Ajoneuvohallintokeskus merkitsee tiedon myönnetystä poikkeuksesta ajoneuvoja koskevaan rekisteriin ja ajoneuvon rekisteröinnistä annettavaan todistukseen.

2. Ajoneuvohallintokeskus ilmoittaa kuukauden kuluessa muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille myönnettyjen poikkeuksien keston ja syyt yhdessä tyyppihyväksyntädirektiivin 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjen tietojen kanssa. Ajoneuvohallintokeskus lähettää joka vuosi komissiolle luettelon myönnetyistä poikkeuksista ja niiden syistä.

1. Ajoneuvohallintokeskus voi myöntää luonteeltaan yhden tai useamman erityisdirektiivin yhteen tai useampaan vaatimukseen soveltumattomia tekniikoita tai ratkaisuja käyttäen valmistetuille ajoneuvoille, järjestelmille, osille tai erillisille teknisille yksiköille poikkeuksen, jos poikkeus ei merkittävästi haittaa ympäristöä tai vaaranna liikenneturvallisuutta.

2. Ajoneuvohallintokeskus lähettää kuukauden kuluessa jäljennöksen poikkeuksesta ja sen liitteistä muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille ja toimittaa viipymättä komissiolle kertomuksen, joka sisältää:

Ajoneuvohallintokeskus toimittaa liikenne- ja viestintäministeriölle joka vuosi maaliskuun loppuun mennessä luettelon 35―37 §:n nojalla edellisenä vuonna myönnetyistä poikkeuksista.