Ajoneuvolaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 158/2002 (Julkaistu 17.12.2002)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Soveltamisala
Tämä laki koskee tieliikennelaissa (267/1981) tarkoitetulla tiellä ja muualla käytettävien ajoneuvojen:
luokitusta;
rakennetta, hallintalaitteita, varusteita ja ympäristöominaisuuksia;
hyväksymistä liikenteeseen ja rekisteröintiä;
määräaikaisia ja muita ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamiseksi ja muuttamiseksi suoritettavia katsastuksia.
Tämä laki koskee myös tieliikenteessä käytetyn ajoneuvon teknisiä tienvarsitarkastuksia.
Tämä laki koskee lisäksi sellaisten osien ja erillisten teknisten yksiköiden sekä polkupyörien maahantuontia, myytäväksi valmistamista, kaupan pitämistä, myyntiä ja muuta luovuttamista sekä asennusta ja korjausta, joiden teknisistä ominaisuuksista taikka varustamisesta hyväksymismerkinnällä säädetään tässä laissa tai sen nojalla.
Tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä sovelletaan sotilasajoneuvoihin. Puolustusministeriön asetuksella voidaan säätää, jos se on sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen johdosta tarpeen, että kaikkia tämän lain ja sen nojalla annettuja säännöksiä ei sovelleta tällaisiin sotilasajoneuvoihin.
2 §Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät ajoneuvot
Tätä lakia ei sovelleta yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla taikka tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella käytettävään ajoneuvoon. Ajoneuvon yleisiä turvallisuusvaatimuksia koskevaa 4 §:n 1 ja 2 momenttia, vastuuta ajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta koskevaa 9 §:ää vastuuta koskevin osin, ajokieltoon määräämistä koskevaa 84 §:ää, valvontakatsastukseen määräämistä koskevaa 85 §:ää, ajoneuvon korjausvelvoitetta koskevaa 86 §:ää ja rangaistuksia koskevaa 96 §:ää sovelletaan kuitenkin tällaiseenkin ajoneuvoon.
Tätä lakia ei myöskään sovelleta sellaiseen vammaisen käyttöön valmistettuun, käsikäyttöiseen tai enintään 1 kW:n tehoisella moottorilla varustettuun pyörätuoliin tai vastaavaan apuvälineeseen, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, eikä sellaiseen potkukelkkaan, leikkiajoneuvoon ja vastaavaan laitteeseen, jota ei ole varustettu moottorilla.
3 §Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
ajoneuvolla maalla kulkemaan tarkoitettua laitetta, joka ei kulje kiskoilla;
moottorikäyttöisellä ajoneuvolla konevoimalla kulkevaa ajoneuvoa; moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat auto, mopo ja moottoripyörä sekä näihin luokkiin kuulumattomat L-luokkien ajoneuvot samoin kuin traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo;
hinattavalla ajoneuvolla toiseen ajoneuvoon kytkettävää ajoneuvoa, joka ei ole tarkoitettu kulkemaan omalla käyttövoimalla; hinattavia ajoneuvoja ovat perävaunu ja hinattava laite;
hälytysajoneuvolla erityisin valo- ja äänimerkinantolaittein varustettua moottorikäyttöistä ajoneuvoa; hälytysajoneuvoja ovat pelastus-, poliisi-, sotilaspoliisi- ja sairasauto sekä vastaava muu ajoneuvo ja rajavartiolaitoksen tai tullilaitoksen virkakäytössä oleva ajoneuvo;
sotilasajoneuvolla puolustusvoimien hallinnassa olevaa ajoneuvoa sekä Suomessa olevaa Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamistoimintaan tarkoitettua ajoneuvoa;
ETA-valtiolla Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota;
rekisterillä ajoneuvoja koskevaa rekisteriä;
tyyppihyväksynnällä menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen varmentaa ajoneuvotyypin, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset; tyyppihyväksyntöjä ovat EY-tyyppihyväksyntä, E-tyyppihyväksyntä, kansallinen tyyppihyväksyntä ja piensarjatyyppihyväksyntä;
monivaiheisella tyyppihyväksynnällä menettelyä, jossa hyväksyntäviranomainen yksin tai yhdessä toisen ETA-valtion tyyppihyväksyntäviranomaisen kanssa varmentaa keskeneräisen tai valmiin ajoneuvotyypin, valmistusasteen mukaan, täyttävän sitä koskevat tekniset vaatimukset;
rekisteröintikatsastuksella yksittäisen ajoneuvon luokittelua varten suoritettavaa tarkastusta, jossa todetaan ajoneuvon rekisteröintiä varten tarpeelliset tiedot sekä tarkastetaan, onko ajoneuvo kunnoltaan turvallinen sekä rakenteeltaan, mitoiltaan ja varusteiltaan säännösten mukainen;
kytkentäkatsastuksella vetävän ja hinattavan ajoneuvon tai ajoneuvojen kytkennän hyväksymiseksi suoritettavaa tarkastusta;
muutoskatsastuksella ajoneuvon muutosten hyväksymiseksi ja ajoneuvosta rekisteriin merkittyjen tietojen muuttamiseksi tai täydentämiseksi suoritettavaa tarkastusta;
määräaikaiskatsastuksella ajoneuvon käytön aikaista määräajoin suoritettavaksi säädettyä ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamista;
teknisellä tienvarsitarkastuksella tiellä suoritettavaa tieliikenteessä käytetyn ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastusta;
rekisteröinnillä ajoneuvon yksilöintitietojen sekä omistajuutta, liikenteessä käyttöä ja teknisiä ominaisuuksia koskevien tietojen ja niiden muutosten merkitsemistä rekisteriin;
ensirekisteröinnillä ajoneuvon ensimmäistä rekisteröintiä Suomessa;
ennakkoilmoituksella uutta ajoneuvoa koskevien tietojen ilmoittamista rekisterin pitäjälle ennen ensirekisteröintiä;
järjestelmällä ajoneuvon laitteistoa, joka on olennainen osa ajoneuvoa eikä ole yleensä irrotettavissa erilliseksi osaksi, kuten jarrujärjestelmää, pakokaasunpuhdistusjärjestelmää tai sisävarusteita;
osalla ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan irrottaa ajoneuvosta tai asentaa siihen ja joka voidaan tyyppihyväksyä erillisenä, kuten valaisinta;
erillisellä teknisellä yksiköllä ajoneuvon osaksi tarkoitettua laitetta, joka liittyy tiettyyn ajoneuvotyyppiin ja voidaan tyyppihyväksyä erillisenä tai osana tuota ajoneuvotyyppiä, kuten alleajosuojaa, ja ajoneuvosta erillistä laitetta, kuten suojakypärää tai lasten turvalaitetta, jota käytetään liikenteessä;
valmistajalla sitä, joka vastaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle kaikista tyyppihyväksyntämenettelyn tekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuudesta; valmistajan ei tarvitse osallistua ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön kaikkiin valmistusvaiheisiin;
valmistajan edustajalla sellaista ajoneuvojen, järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden kauppaa tai maahantuontia harjoittavaa Suomessa yritys- ja yhteisötietojärjestelmään merkittyä yhteisöä, joka on valmistajan valtuuttama ja joka saa käyttöönsä ajoneuvon, osan ja erillisen teknisen yksikön rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät, hyväksymisen ehtona olevat tekniset tiedot.
4 §Ajoneuvon yleiset turvallisuusvaatimukset
Ajoneuvon on oltava liikenteeseen soveltuva ja rakenteeltaan, varusteiltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen sekä ajoneuvoa koskevien säännösten mukainen. Ajoneuvon rakenne, varusteet ja ulkopuolinen muoto eivät saa aiheuttaa vaaraa.
Ajoneuvon on oltava tavanomaisissa ajotilanteissa helposti hallittavissa. Hallintalaitteiden on oltava siten rakennetut ja sijoitetut, että niiden käyttö ajon aikana on helppoa ja turvallista. Hallintalaitteet, mittarit ja merkkivalot eivät saa poiketa muiden samaan luokkaan kuuluvien ajoneuvojen järjestelmistä siinä määrin, että siitä on haittaa tai vaaraa.
Ajoneuvon turvallisuusvaatimuksista säädetään 4 luvussa.
5 §Puutteellisuuden ja vian korjausvelvoite
Jos ajoneuvon rakenteessa tai varusteissa havaitaan puutteellisuus tai vika, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin puutteellisuus ja vika on korjattu. Tämä kielto ei kuitenkaan koske matkalla todettua, olosuhteet huomioon ottaen vähäiseksi katsottavaa puutteellisuutta tai vikaa, joka todennäköisesti on syntynyt matkan kestäessä ja joka ei ole ollut kuljettajan välittömästi havaittavissa ja korjattavissa tai jonka korjausta ei voida ilman huomattavaa hankaluutta matkalla suorittaa.
6 §Ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön hyväksyntä liikenteeseen
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen tai sen perävaunuun kytkettäväksi soveltuvan hinattavan ajoneuvon käyttö liikenteessä on kielletty, jollei ajoneuvotyyppiä tai yksittäistä ajoneuvoa ole asianmukaisesti hyväksytty liikenteeseen.
Sellaista osaa, erillistä teknistä yksikköä ja polkupyörää, joka ei ole tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukainen ja jota ei ole näiden säännösten mukaisesti varustettu hyväksyntämerkinnällä, ei saa myyntitarkoituksessa tuoda maahan eikä valmistaa Suomessa myytäväksi, pitää kaupan taikka myydä tai muuten luovuttaa eikä käyttää liikenteessä.
Ajoneuvon sekä järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön hyväksynnästä säädetään 5 ja 7 luvussa sekä osan, erillisen teknisen yksikön ja polkupyörän maahantuonnin, valmistuksen ja kaupan valvonnasta 10 luvussa.
7 §Ajoneuvon rakenteen muuttaminen, ajoneu- von rakentaminen ja vaurioituneen ajoneuvon kunnostaminen
Liikenteessä käytettävän ajoneuvon rakennetta ei saa käyttöönoton jälkeen muuttaa sellaiseksi, ettei ajoneuvo enää täytä sitä koskevia vaatimuksia, ellei liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetä vähäisistä poikkeuksista toisin. Jos ajoneuvon alkuperäisistä osista vaihdetaan 50 prosenttia tai enemmän, ajoneuvo on esitettävä rekisteröintikatsastukseen ja ajoneuvo merkitään rekisteriin rakennettuna ajoneuvona tai rakennettuna ja muutettuna ajoneuvona. Rakennetun ajoneuvon autoverosta säädetään autoverolaissa (1482/1994).
Ajoneuvon osien ja osakokonaisuuksien osuudesta ajoneuvosta, ajoneuvon rakenteen muuttamisen ehdoista, vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon rakentamisesta säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
8 §Ajoneuvon rekisteröinti ja katsastus
Moottorikäyttöinen ajoneuvo ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävä perävaunu on rekisteröitävä ja asianmukaisesti katsastettava, jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävää perävaunua, jota ei ole asianmukaisesti rekisteröity ja katsastettu, ei saa käyttää liikenteessä ( käyttökielto ).
Määräaikaiskatsastuksesta säädetään 6 luvussa, rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksesta 7 luvussa ja rekisteröinnistä 8 luvussa.
9 §Vastuu ajoneuvon kunnosta, rekisteröinnistä ja katsastuksesta
Ajoneuvon omistaja tai hänen sijastaan rekisteriin ilmoitettu haltija sekä ajoneuvon kuljettaja ovat vastuussa siitä, että liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on liikennekelpoinen ja, jos sitä edellytetään, rekisteröity ja asianmukaisesti katsastettu.
Jos ajoneuvoa kuljettaa sen omistajan tai haltijan työntekijä, työnantajan on huolehdittava siitä, että ajoneuvo on liikennekelpoinen, kun se luovutetaan työntekijän kuljetettavaksi, ja että ajoneuvo tarkastetaan ja huolletaan riittävän usein sen pitämiseksi liikennekelpoisessa kunnossa. Kuljettajan on viipymättä ilmoitettava työnantajalle ajoneuvon kunnossa havaitsemistaan puutteista, joita hän ei voi itse korjata.
2 lukuAjoneuvojen perusluokitus
10 §Auto
M- ja N-luokan ajoneuvo ( auto ) on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 kilometriä tunnissa. M- ja N-luokan ajoneuvoksi ei kuitenkaan katsota nelipyöräistä ajoneuvoa, joka 13 §:n nojalla katsotaan L-luokkaan kuuluvaksi taikka 14 tai 15 §:n nojalla traktoriksi tai moottorityökoneeksi.
M- ja N-luokan ajoneuvot jaetaan seuraaviin alaluokkiin:
M 1 -luokan ajoneuvo (henkilöauto) on henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdeksalle henkilölle;
M 2 - ja M 3 -luokan ajoneuvo (linja-auto) on henkilöiden kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle; M 2 -luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 5 tonnia ja M 3 -luokan ajoneuvon yli 5 tonnia;
N 1 -luokan ajoneuvo (pakettiauto) on tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia;
N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvo (kuorma-auto) on tavaran kuljetukseen valmistettu ajoneuvo, jonka kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia; N 2 -luokan ajoneuvon kokonaismassa on enintään 12 tonnia ja N 3 -luokan ajoneuvon yli 12 tonnia.
M- ja N-luokan ajoneuvoja luokiteltaessa rinnastetaan erikoistarkoituksiin valmistettujen ajoneuvojen varusteet, kuten nosturi, betonipumppu ja huoltovälineet, tavaraan.
Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen auton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta, mitoituksesta ja muista verovapauden tai alennetun veron edellytyksistä. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin M- ja N-luokan ajoneuvojen alaluokista.
11 §Mopo
L 1e - ja L 2e -luokan ajoneuvo (mopo) on kaksipyöräinen (L 1e -luokka) tai kolmipyöräinen (L 2e -luokka) moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 kilometriä tunnissa.
L 1e -luokan ajoneuvon moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm 3 , kun kyseessä on polttomoottori, tai suurin nettoteho enintään 4 kW, kun kyseessä on sähkömoottori. Pienitehoinen mopo on kaksipyöräinen polkimin varustettu mopo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 25 kilometriä tunnissa ja moottorin suurin nettoteho enintään 1 kW.
L 2e -luokan ajoneuvon moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm 3 , kun kyseessä on ottomoottori, tai suurin nettoteho enintään 4 kW, kun kyseessä on muu polttomoottori tai sähkömoottori.
12 §Moottoripyörä
L 3e - ja L 4e -luokan ajoneuvo (moottoripyörä) on kaksipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa ei ole sivuvaunua (L 3e -luokka) tai jossa on sivuvaunu (L 4e -luokka), ja joka on varustettu moottorilla, jonka sylinteritilavuus on suurempi kuin 50 cm 3 , kun kyseessä on polttomoottori, tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 45 kilometriä tunnissa.
13 §Kolmi- ja nelipyörä sekä kevyt nelipyörä
L 5e -luokan ajoneuvo (kolmipyörä) on moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on kolme symmetrisesti sijoitettua pyörää ja joka on varustettu moottorilla, jonka sylinteritilavuus on suurempi kuin 50 cm 3 , kun kyseessä on polttomoottori, tai jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 45 kilometriä tunnissa.
L 6e -luokan ajoneuvo (kevyt nelipyörä) on nelipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka kuormittamaton massa on enintään 350 kg ilman sähköajoneuvon akkujen massaa ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 45 kilometriä tunnissa. L 6e -luokan ajoneuvon moottorin sylinteritilavuus on enintään 50 cm 3 , kun kyseessä on ottomoottori, tai suurin nettoteho enintään 4 kW, kun kyseessä on muu polttomoottori tai sähkömoottori.
L 7e -luokan ajoneuvo (nelipyörä) on nelipyöräinen moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka kuormittamaton massa on enintään 400 kg tai tavarankuljetusajoneuvon osalta enintään 550 kg, sähköajoneuvon kyseessä ollessa kummassakin tapauksessa lukuun ottamatta akkujen massaa, ja jonka moottorin suurin nettoteho on enintään 15 kW.
14 §Traktori ja liikennetraktori
T-luokan ajoneuvo (traktori) on moottorikäyttöinen pyörin tai teloin varustettu ajoneuvo, joka on valmistettu vetämään, työntämään, käyttämään tai kuljettamaan pääasiassa maa- tai metsätaloudessa käytettäviä työvälineitä tai vetämään taikka työntämään maa- tai metsätaloudessa käytettäviä ajoneuvoja. Traktorin suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa.
Liikennetraktori on tavaran kuljetukseen tarkoitettu kuormaa kantava nestepainetoimisella runko-ohjauksella varustettu traktori. Liikennetraktori on myös muu traktori, jota käytetään tavaran kuljetukseen kytkentämassaltaan yli 10 tonnin perävaunulla varustettuna. Liikennetraktoriksi ei kuitenkaan katsota traktoria, jota käytetään moottoriajoneuvoverosta annetun lain (722/1966) 17 a §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin. Liikennetraktorin suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa traktorin alaluokista.
15 §Moottorityökone
Moottorityökone on:
työkoneeksi valmistettu tai varustettava moottorikäyttöinen ajoneuvo, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa;
tienpitoon valmistettu muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, vaikka sen suurin rakenteellinen nopeus ylittää 40 kilometriä tunnissa;
perävaunujen ja kuljetusalustojen siirtoon satamassa tai muulla terminaalialueella valmistettu vetotrukki, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa, jollei ajoneuvoa ole pidettävä kuorma-autona tai liikennetraktorina.
16 §Maastoajoneuvo
Maastoajoneuvo on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka muita ajoneuvoja vetämään valmistettu jäällä, lumessa tai vajottavassa maastossa taikka maahan tukeutuen kulkemaan valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, kuten moottorireki tai ilmatyynyalus. Maastoajoneuvoksi ei kuitenkaan katsota ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kuljetettavaksi moottorikelkkailureitin lisäksi myös muulla tiellä.
Moottorireki on jalaksin tai teloin varustettu maastoajoneuvo. Moottorikelkka on telavetoinen moottorireki, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa enintään kahdelle henkilölle ja jonka omamassa on enintään 0,5 tonnia.
17 §Perävaunu
O 1 ―O 4 -luokan ajoneuvo (auton perävaunu) on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka matkailutarkoituksiin valmistettu hinattava ajoneuvo.
Auton perävaunut jaetaan kokonaismassan perusteella seuraaviin luokkiin:
O 1 -luokan ajoneuvon (kevyt perävaunu) kokonaismassa on enintään 0,75 tonnia;
O 2 -luokan ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia;
O 3 -luokan ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 3,5 tonnia mutta enintään 10 tonnia;
O 4 -luokan ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 10 tonnia.
R-luokan ajoneuvo on tavaran kuljetukseen tarkoitettu traktorin perävaunu.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään perävaunujen jaosta alaluokkiin rakenteen perusteella.
18 §Hinattava laite
Hinattavalla laitteella tarkoitetaan muuta hinattavaa ajoneuvoa kuin perävaunua.
Hinattava laite on myös:
erikoiskuljetukseen käytettävän puoliperävaunun kytkemiseen tarkoitettu puoliperävaunun tavoin kuormittuva välivaunu , joka jakaa perävaunulta tulevan kuormituksen vetoauton vetopöydälle ja välivaunun akselistolle;
M 1 - tai N 1 -luokan ajoneuvoon kytkettävä apuvaunu , jota käytetään pääasiassa vaurioituneen ajoneuvon hinaamiseen.
19 §Moottorittomat ajoneuvot
Polkupyörällä tarkoitetaan yhden tai useamman henkilön tai tavaran kuljettamiseen valmistettua, vähintään kaksipyöräistä, polkimin tai käsikammin varustettua moottoritonta ajoneuvoa. Polkupyöräksi katsotaan myös sellainen enintään 250 W:n tehoisella sähkömoottorilla varustettu ajoneuvo, jonka moottori toimii vain poljettaessa ja kytkeytyy toiminnasta viimeistään nopeuden saavuttaessa 25 kilometriä tunnissa.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa muiden moottorittomien ajoneuvojen luokittelusta.
3 lukuErikoiskäyttöön tarkoitettujen ajoneuvojen tarkempi luokitus
20 §Pelastusauto ja poliisiajoneuvo
Pelastusauto on palo- ja pelastustoimen käyttöön erityisesti valmistettu, kokonaismassaltaan yli 3,5 tonnia oleva M- tai N-luokan ajoneuvo. Pelastusauto on myös muu M- tai N-luokan ajoneuvo, joka on kunnan tai valtion pelastushallinnon viranomaisen, valtion pelastushallinnon oppilaitoksen tai Ilmailulaitoksen hallinnassa ja jota käytetään yksinomaan palo- ja pelastustoimen tehtäviin. Pelastusauto on myös palokunnan omistuksessa oleva miehistöauto, jossa on kuljettajan lisäksi tilaa vähintään kahdeksalle henkilölle.
Poliisiajoneuvo on poliisin käyttöön erityisesti valmistettu ja varustettu M- tai L-luokan ajoneuvo.
Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään pelastustoimen edellyttämistä pelastusauton rakenteesta, varusteista ja väristä sekä poliisiajoneuvon varusteista ja tunnusvärityksestä ja -merkeistä. Sanotun asetuksen mukaista poliisiajoneuvon tunnusväritystä ja tunnusmerkkejä ei saa käyttää muissa ajoneuvoissa. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään pelastusauton ja poliisiajoneuvon merkki- ja varoitusvalaisimista sekä äänimerkinantolaitteista.
21 §Sairasauto
Sairasauto on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen valmistettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.
Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen sairasauton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta ja varusteista. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa sairasautojen tarkemmasta luokittelusta, korin ja potilastilan mitoituksesta, suorituskyvystä sekä lääkinnällisistä ja muista varusteista. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään sairasauton merkki- ja varoitusvalaisimista sekä äänimerkinantolaitteista.
22 §Matkailuauto
Matkailuauto on erikoiskäyttöön valmistettu M-luokan ajoneuvo, jossa olevissa majoitustiloissa on vähintään seuraavat tukevasti kiinni olevat varusteet:
istuimia ja pöytä, joka voi olla helposti poistettavissa;
makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista;
keittomahdollisuus;
säilytystiloja.
Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen matkailuauton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, rakenteesta ja varusteista.
23 §Ruumisauto
Ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erikoisvarusteita tätä tarkoitusta varten.
Autoverolaissa säädetään tarvittaessa sellaisen ruumisauton, joka on verovapaa tai josta suoritetaan alennettua veroa, hallinnasta, rakenteesta, varusteista ja väristä.
24 §Museoajoneuvo
Museoajoneuvo on katsastustoimipaikan valtakunnallisen rekisteröidyn museoajoneuvojärjestön lausunnon perusteella museoajoneuvoksi hyväksymä ajoneuvo, jonka valmistusvuoden päättymisestä on kulunut vähintään 30 vuotta ja joka on säilytetty alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai entistetty asianmukaisesti.
Ajoneuvohallintokeskus voi antaa tarkempia ohjeita 1 momentissa tarkoitetun lausunnon sisällöstä ja menettelystä hyväksyttäessä ajoneuvo museoajoneuvoksi.
4 lukuAjoneuvon rakenne, hallintalaitteet, varus- teet ja ympäristöominaisuudet
25 §Ajoneuvon rakenne, hallintalaitteet ja varusteet
Turvallista käyttämistä varten liikenteessä käytettävässä ajoneuvossa on oltava:
luotettava ja varmatoiminen ohjauslaite;
moottorikäyttöisessä ajoneuvossa, polkupyörässä sekä auton ja liikennetraktorin perävaunussa käyttöjarru;
renkaat ja vanteet tai telat, jotka vastaavat niille kohdistuvaa kuormitusta;
moottorikäyttöisessä ajoneuvossa paloturvallinen polttoainejärjestelmä;
tarpeelliset valaisimet, heijastimet ja heijastavat tunnuskilvet;
varoituskolmio, jos ajoneuvon kokonaismassa on suurempi kuin 500 kg;
M- ja N 1 -luokan ajoneuvon ohjaamossa ja matkustajatilassa kuljettajaa ja matkustajia törmäystilanteessa suojaavat rakenteet ja laitteet;
kuljettajalla riittävä näkyvyys eteen, sivuille ja taakse; näkyvyys taakse saadaan tarvittaessa järjestää taustapeilien avulla tai muulla vastaavalla järjestelmällä;
ajoneuvossa, jonka ohjaamo on umpinainen, tuulilasi ja tarpeelliset laitteet näkyvyyden varmistamiseksi tuulilasin läpi kaikissa sääoloissa;
tarpeelliset laitteet ja rakenteet kevyiden ajoneuvojen suojaamiseksi törmäystilanteessa;
moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja polkupyörässä äänimerkinantolaite;
moottorikäyttöisessä ajoneuvossa nopeusmittari sekä M 2 -, M 3 -, N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvossa nopeudenrajoitin;
neli- tai useampipyöräisessä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa peruutuslaite.
Luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M 1 -luokan ajoneuvossa on oltava taksamittari. Taksamittaria ei saa olla muussa ajoneuvossa.
M 1 -, N 1 - ja L 3e ―L 7e -luokan ajoneuvossa on oltava laite ajoneuvon luvattoman käytön estämiseksi.
Ajopiirturista säädetään tieliikenteen valvontalaitteista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85. Sen lisäksi, mitä sanotussa asetuksessa säädetään, liikennetraktorissa tulee olla ajopiirturi, kun liikennetraktoria käytetään luvanvaraisessa tavaraliikenteessä.
26 §Valmistenumero ja valmistajan kilpi
Liikenteessä käytettävässä moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ja perävaunussa tulee olla valmistajan, Ajoneuvohallintokeskuksen, katsastustoimipaikan tai ulkomaisen ajoneuvojen rekisteröintiasioita hoitavan viranomaisen antama valmistenumero. Autossa ja sen perävaunussa, L-luokan ajoneuvossa ja traktorissa tulee lisäksi olla valmistajan kilpi.
27 §Ajoneuvon rakennetta, hallintalaitteita ja varusteita koskevat tarkemmat säännökset
Liikenteessä käytettävän ajoneuvon rakenteesta, hallintalaitteista ja varusteista sekä valmistenumerosta ja -kilvestä säädetään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella voidaan säätää ajoneuvon käyttötarkoituksesta, liikenneturvallisuuden vaatimuksista ja vaatimusten teknisestä toteutettavuudesta johtuvia poikkeuksia rakenteita, hallintalaitteita ja varusteita koskevista vaatimuksista.
Ajoneuvohallintokeskukselle annettavista valtuuksista yksittäisten poikkeusten myöntämiseen ajoneuvon rakenteesta, hallintalaitteista ja varusteista tämän lain nojalla annetuista säännöksistä, edellyttäen että poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua, säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
28 §Haitallisten päästöjen ja energiankulutuksen rajoittaminen
Liikenteessä käytettävän ajoneuvon energiankulutuksen ja haitallisten päästöjen, kuten kaasumaisten päästöjen, hiukkaspäästöjen, melun ja sähkömagneettisten häiriöiden on oltava mahdollisimman vähäiset.
29 §Haitallisten päästöjen ja energiankulutuksen rajoittamista koskevat tarkemmat säännökset
Liikenteessä käytettävän ajoneuvon energiankulutuksen ja haitallisten päästöjen rajoittamisesta säädetään tarvittaessa tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
5 lukuAjoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksyntä
30 §Tyyppihyväksynnät
EY-tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan seuraavien tyyppihyväksyntädirektiivien ja niiden nojalla annettujen erityisdirektiivien mukaisia tyyppihyväksyntöjä:
moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi 70/156/ETY;
kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY;
pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettu neuvoston direktiivi 74/150/ETY.
E-tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan Genevessä 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehtyyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisten vastavuoroista tunnustamista koskevaan sopimukseen (SopS 70/1976), jäljempänä Geneven sopimus, liitettyjen sääntöjen mukaista tyyppihyväksyntää.
Kansallisella tyyppihyväksynnällä tarkoitetaan Suomessa ajoneuvolle, järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle myönnettävää tyyppihyväksyntää.
Piensarjatyyppihyväksynnällä tarkoitetaan tyyppihyväksyntää, joka myönnetään sellaista tyyppiä olevalle ajoneuvolle, jota valmistetaan rajoitettu määrä ja jolle ei ole myönnetty täydellistä tyyppihyväksyntää siinä muodossa kuin ajoneuvo on tarkoitus merkitä rekisteriin.
31 §Tyyppihyväksyntöjen soveltamisalueet
EY-tyyppihyväksyntä myönnetään järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle sekä M 1 - ja L-luokan ajoneuvolle. Kansallinen tyyppihyväksyntä myönnetään ajoneuvolle, järjestelmälle, osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle. Piensarjatyyppihyväksyntä myönnetään ajoneuvolle. E-tyyppihyväksyntä myönnetään järjestelmälle, osalle ja erilliselle tekniselle yksikölle.
32 §Tyyppihyväksyntävelvollisuus
Ensimmäistä kertaa käyttöön otettavan M 1 - ja L-luokan ajoneuvon rekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on, että ajoneuvotyyppi on EY-tyyppihyväksytty tai piensarjatyyppihyväksytty. Monivaiheisen tyyppihyväksynnän viimeisessä vaiheessa valmistunut tai yksittäiskappaleena valmistettu tai maahan tuotu M 1 - tai L-luokan ajoneuvo saadaan kuitenkin merkitä rekisteriin rekisteröintikatsastuksen perusteella.
33 §Hyväksynnän hakija
Tyyppihyväksyntää hakee ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistaja. E-tyyppihyväksyntää, piensarjatyyppihyväksyntää ja kansallista tyyppihyväksyntää voi hakea valmistajan puolesta myös valmistajan edustaja.
34 §Hyväksyntäviranomainen
M-, N-, L- ja O-luokan ajoneuvon, traktorin ja moottorityökoneen sekä maastoajoneuvon samoin kuin näiden osien, järjestelmien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksyntäviranomainen Suomessa on Ajoneuvohallintokeskus. Traktorin EY-tyyppihyväksynnän hyväksyntäviranomainen on kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriö.
35 §Tyyppihyväksynnän myöntäminen
Hyväksyntäviranomainen myöntää ajoneuvon tai järjestelmän tyyppihyväksynnän valmiille ajoneuvotyypille ja järjestelmälle, joka on ajoneuvon valmistajan esittämien valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää valmiille ajoneuvolle tai järjestelmälle asetetut tekniset vaatimukset.
Hyväksyntäviranomainen myöntää monivaiheisen tyyppihyväksynnän perusajoneuvotyypille ja keskeneräiselle ajoneuvotyypille, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää ajoneuvolle asetetut tekniset vaatimukset ajoneuvotyypin valmistusvaiheen mukaisesti.
Hyväksyntäviranomainen myöntää osan tai erillisen teknisen yksikön tyyppihyväksynnän osan tai erillisen teknisen yksikön tyypille, joka on valmistusasiakirjojen tietojen mukainen ja täyttää osalle tai erilliselle tekniselle yksikölle asetetut tekniset vaatimukset.
Hyväksyntään voidaan tarvittaessa liittää rajoituksia ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön käytölle ja järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön asennusta koskevia, turvallisuusvaatimuksista tai osan tai erillisen teknisen yksikön ominaisuuksista johtuvia ehtoja.
36 §Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen
Edellä 35 §:ssä tarkoitettu vaatimustenmukaisuus osoitetaan hyväksyntäviranomaisen suorittamilla tarkastuksilla, mittauksilla, testeillä ja laskelmilla, hyväksynnän hakijan toimittamalla toisen ETA-valtion tai asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion hyväksyntäviranomaisen myöntämällä todistuksella tai tutkimuslaitoksen suorittamilla tarkastuksilla, mittauksilla, testeillä ja laskelmilla. Tutkimuslaitos saa hyväksyntäviranomaisen luvalla käyttää osatestien suorittamiseen ulkopuolista 47 §:n 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset täyttävää laitosta tai valmistajan laboratoriota tai mittaus- ja testilaitteita. Tutkimuslaitos vastaa käyttämänsä laitoksen tai laboratorion tarkastuksista, mittauksista ja testeistä.
Tyyppihyväksyntämenettelystä, tyyppihyväksyntätodistuksen ja ajoneuvokohtaisen tyyppirekisteriotteen antamisesta sekä käytettävästä lomakkeesta samoin kuin myönnetyn hyväksynnän ilmoittamisesta muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille, Euroopan yhteisöjen komissiolle, jäljempänä komissio, ja kyseessä olevaa E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
37 §Tyyppihyväksynnän myöntämisestä kieltäyty- minen
Jos hyväksyntäviranomainen arvioi 35 §:ssä tarkoitetut vaatimukset täyttävän ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön muodostavan vakavan vaaran liikenneturvallisuudelle, hyväksyntäviranomainen voi kieltäytyä antamasta tyyppihyväksyntää. Hyväksyntäviranomaisen on salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitettava sanotusta vaarasta ja hyväksynnän epäämisestä viipymättä muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille, kyseessä olevaa E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle, sekä perusteltava päätöksensä.
38 §Tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön muutokset
Sen, joka on saanut tyyppihyväksynnän, on ilmoitettava hyväksyntäviranomaiselle tyyppihyväksytyn ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön muutoksista. Hyväksyntäviranomainen päättää, edellyttääkö muutos uusia mittauksia, testejä, laskelmia tai tarkastuksia ja onko kysymys alkuperäisen tyyppihyväksynnän laajennuksesta, ja ilmoittaa tästä tyyppihyväksynnän haltijalle.
Menettelystä muutettaessa myönnettyä tyyppihyväksyntää säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
39 §Tyyppihyväksyntätietoja koskeva rekisteri
Hyväksyntäviranomainen pitää rekisteriä myöntämistään tyyppihyväksynnöistä ja niistä ajoneuvojen tyyppihyväksynnöistä, joista se saa tiedon muun ETA-valtion tai Geneven sopimukseen liittyneen valtion hyväksyntäviranomaiselta taikka ajoneuvon valmistajalta tai valmistajan edustajalta. Rekisteriin merkitään ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntätodistuksen tiedot ja todistukseen liitetyt testitulokset.
Tyyppihyväksyntätietoja koskevan rekisterin sisältämiä liike- ja ammattisalaisuuksia sisältäviä tietoja saa salassapitovelvollisuuden estämättä antaa katsastuksen suorittajalle ja sopimusrekisteröijälle laissa tai sen nojalla säädettyjä katsastus- ja rekisteröintitehtäviä sekä tekniseen tienvarsitarkastukseen liittyviä tehtäviä varten.
40 §Kansallista tyyppihyväksyntää ja piensarja- tyyppihyväksyntää koskevat tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella säädetään kansallisen tyyppihyväksynnän ja piensarjatyyppihyväksynnän osalta:
mitkä ajoneuvot luetaan samaan tyyppiin kuuluviksi;
tyyppihyväksyntää koskevien tietojen ilmoittamisesta tyyppihyväksyntöjä koskevaan rekisteriin;
Ajoneuvohallintokeskukselle annettavista valtuuksista vähäisten yksittäisten poikkeusten myöntämiseen tyyppihyväksynnässä, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua;
mikä on piensarjatyyppihyväksynnällä hyväksyttävien ajoneuvojen suurin rekisteriin merkittävä määrä vuodessa;
millä ehdoin toisessa ETA-valtiossa M 1 - ja L-luokan ajoneuvolle myönnetty piensarjatyyppihyväksyntä on voimassa Suomessa.
41 §Vaatimustenmukaisuustodistus ja hyväksyntämerkintä
Ajoneuvon valmistajan on laadittava vaatimustenmukaisuustodistus tyyppihyväksytyn ajoneuvon valmistusvaiheen mukaisesti. Vaatimustenmukaisuustodistusta ei kuitenkaan saa laatia piensarjatyyppihyväksytylle ajoneuvolle.
Valmistajan on kiinnitettävä kuhunkin tyyppihyväksynnän mukaisesti valmistettuun osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön kaupallinen merkkinsä tai tavaramerkkinsä ja tyyppimerkintä. Jos erityisdirektiivissä niin säädetään tai E-säännössä määrätään, kuhunkin osaan ja erilliseen tekniseen yksikköön on kiinnitettävä tyyppihyväksyntänumero tai -merkki, jolloin valmistajan ei tarvitse kiinnittää kaupallista merkkiä tai tavaramerkkiä ja tyyppimerkintää.
Vaatimustenmukaisuustodistuksen laatimisesta osalle ja erilliselle tekniselle yksikölle, todistukseen merkittävistä tiedoista ja osan tai erillisen teknisen yksikön käytön rajoituksia ja asennusta koskevien edellytysten ilmoittamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää, ettei tavaramerkkiä tai tyyppimerkintää taikka muuta hyväksyntämerkintää tarvitse merkitä osiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä tai Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa tällaista merkkiä tai merkintää ei edellytetä.
42 §Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimusten- vastaisuuden ja vaarallisuuden edellyttämät toimet
Jos hyväksyntäviranomainen havaitsee tai saa tiedon, että sen hyväksymät ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt eivät ole hyväksyntäviranomaisen hyväksymän tyypin vaatimusten mukaisia tai ovat vakavana vaarana liikenneturvallisuudelle, hyväksyntäviranomaisen on toteutettava aiheelliset toimenpiteet varmistaakseen, että valmistetut ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt saadaan jälleen hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisiksi tai niistä aiheutuva vaara poistettua. Tässä tarkoituksessa hyväksyntäviranomaisella on oikeus:
kieltää tilapäisesti tai pysyvästi vaatimusten vastaisen tai vaarallisen ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistus, kaupan pitäminen, myynti ja muu luovuttaminen sekä käyttö;
vaatia sellaisten muutosten tekemistä ajoneuvoon, osaan tai erilliseen tekniseen yksikköön, että vaatimukset täyttyvät tai vaara poistuu, ja vaatia tuloksen osoittamista;
velvoittaa ajoneuvon, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistaja, maahantuoja tai myyjä julkisesti ilmoittamaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön vaatimustenvastaisuudesta tai siihen liittyvästä vaarasta sekä itse antaa tällainen ilmoitus valmistajan, maahantuojan tai myyjän kustannuksella;
velvoittaa valmistaja, maahantuoja tai myyjä korvaamaan testauksesta ja tutkimuksesta aiheutuvat kulut, jos hyväksyntäviranomainen käyttää jotakin 1―3 kohdassa tarkoitettua oikeutta.
Hyväksyntäviranomainen voi tehostaa antamaansa kieltoa sekä korjaus- tai ilmoituskehotusta uhkasakolla tai teettämisuhalla siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään. Hyväksyntäviranomainen maksaa teettäen suoritetun toimenpiteen kustannukset. Sanotut kustannukset saadaan periä asianosaiselta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.
Jolleivät 1 ja 2 momentissa tarkoitetut toimenpiteet johda 1 momentissa tarkoitettuun tulokseen, hyväksyntäviranomainen voi tarvittaessa peruuttaa tyyppihyväksynnän.
43 §Suomessa hyväksytyn tyypin vaatimusten- vastaisuudesta ilmoittaminen
Jos 42 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa on kyse EY-tyyppihyväksynnästä, hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava toteutetut toimenpiteet muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille. Jos kyse on Geneven sopimuksen nojalla myönnetystä tyyppihyväksynnästä, hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava toteutetut toimenpiteet asianomaista sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille. Tällainen ilmoitus voidaan tehdä salassapitovelvollisuuden estämättä.
44 §Toisessa valtiossa hyväksytyn tyypin vaati- mustenvastaisuus
Jos hyväksyntäviranomainen arvioi, että toisessa ETA-valtiossa tai, jos kyse on Geneven sopimuksen nojalla myönnetystä hyväksynnästä, asianomaista E-sääntöä soveltavassa valtiossa tyyppihyväksytty vaatimustenmukaisuustodistuksella tai hyväksyntämerkillä varustettu ajoneuvo, osa tai erillinen tekninen yksikkö ei ole hyväksytyn tyypin vaatimusten mukainen, hyväksyntäviranomainen voi pyytää tyyppihyväksynnän antanutta valtiota tarkastamaan, että valmistetut ajoneuvot, osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat hyväksytyn tyypin vaatimusten mukaisia.
45 §Tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvät toimenpiteet
Luovuttaessaan ajoneuvon, järjestelmän, osan tai erillisen teknisen yksikön valmistaja ja valmistajan edustaja ovat velvollisia huolehtimaan, että ajoneuvo, järjestelmä, osa ja tekninen yksikkö on rakenteeltaan, varusteiltaan ja kunnoltaan hyväksytyn tyypin mukainen.
Hyväksyntäviranomaisen on varmistuttava ennen hyväksynnän myöntämistä riittävistä menettelyistä, joilla taataan tehokas tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta, ja toteutettava tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevat toimenpiteet. Hyväksyntäviranomainen voi teettää osia tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tutkimuslaitoksella.
Vaatimustenmukaisuuden valvonta toimitetaan hyväksynnän hakijan kustannuksella. Hyväksyntäviranomaisella ja tutkimuslaitoksella on valvonnan suorittamiseksi oikeus:
päästä ajoneuvojen, osien, järjestelmien ja erillisten teknisten yksiköiden valmistus-, varastointi-, myynti-, asennus-, korjaus- ja tarkastuspaikkoihin;
ottaa näytteitä tuotannosta ja suorittaa määrävälein erityisdirektiiveissä säädetyt tai E-säännöissä määrätyt testit tai laskelmat;
saada tarvittaessa käyttöönsä kunkin hyväksytyn tyypin laadun ja vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi tarvittava aineisto;
tarkastaa tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät.
Tarkastusta ja valvontaa ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa. Jos hyväksyntäviranomainen teettää vaatimustenmukaisuuden valvontaa tutkimuslaitoksella, laitoksen on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966), asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa (74/1954) ja kielilaissa (148/1922) säädetään.
46 §Tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnasta tehtävä sopimus
Sen varmistamiseksi, että tuotannossa olevat osat, järjestelmät, erilliset tekniset yksiköt ja ajoneuvot ovat hyväksytyn tyypin mukaisia, hyväksyntäviranomainen tekee valmistajan kanssa sopimuksen valmistajan suorittaman vaatimustenmukaisuuden valvonnan menetelmistä ja kattavuudesta sekä testien ja laskelmien tulosten kirjaamisesta ja liiteasiakirjojen saatavilla olosta hyväksyntäviranomaisen kanssa sovitun ajan. Tämä aika ei saa olla pidempi kuin 10 vuotta.
Jos valmistaja rikkoo 1 momentissa tarkoitettua sopimusta, hyväksyntäviranomainen voi peruuttaa hyväksynnän määräajaksi tai kokonaan.
47 §Tutkimuslaitokselle myönnettävä hyväksyntä
Tutkimuslaitoksen on suorittamiensa tarkastusten, mittausten, testien ja laskelmien osalta täytettävä testauslaboratorioiden toimintaa koskevassa yhdenmukaistetussa standardissa SFS-EN 45001:1990 tai SFS-EN 17025:2000 olevat vaatimukset. Valmistajaa ei saa hyväksyä tutkimuslaitokseksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö hyväksyy 1 momentissa tarkoitetut vaatimukset täyttävän tutkimuslaitoksen suorittamaan 36 §:ssä tarkoitettuja tarkastuksia, mittauksia, testejä ja laskelmia sekä 45 §:ssä tarkoitettua vaatimustenmukaisuuden valvontaa. Tutkimuslaitoksen hyväksyntä voidaan antaa määräajaksi. Tutkimuslaitokselle voidaan hyväksyntää myönnettäessä asettaa sen toimintaa koskevia välttämättömiä vaatimuksia, rajoituksia ja muita ehtoja, joilla varmistetaan hyväksyntää edellyttävien tehtävien asianmukainen suorittaminen. Tutkimuslaitoksen on ilmoitettava toimintansa sellaisista muutoksista, joilla on vaikutusta tutkimuslaitoksen hyväksynnän edellytyksiin.
Tutkimuslaitokselle asetettujen vaatimusten, rajoitusten ja ehtojen täyttämisen osoittamisesta ja tutkimuslaitoksen ilmoittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
48 §Ulkomaisen tutkimuslaitoksen tunnustaminen
Suomi tunnustaa ETA-valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen ja asianomaista E-sääntöä soveltavan valtion ilmoittaman tutkimuslaitoksen suorittamat tarkastukset, mittaukset, testit ja laskelmat.
49 §Tutkimuslaitoksen valvonta
Tutkimuslaitoksen on pidettävä rekisteriä tekemistään tarkastuksista, mittauksista, testeistä ja laskelmista.
Hyväksyntäviranomainen valvoo tutkimuslaitoksen toimintaa niiden tarkastusten, mittausten, testien ja laskelmien osalta, joita laitos on 47 §:n 2 momentin nojalla hyväksytty suorittamaan, ja varmistaa määräajoin, että säädetyt vaatimukset täyttyvät. Valvonnan toimittamiseksi hyväksyntäviranomaisella ja sen käyttämällä asiantuntijalla on oikeus päästä tutkimuslaitoksen sellaisiin muihin kuin kotirauhan piiriin kuuluviin tiloihin, joissa tarkastuksia, mittauksia, testejä ja laskelmia suoritetaan, ja saada salassapitovelvollisuuden estämättä käyttöönsä tutkimuslaitoksen riippumattomuutta sekä henkilöstöä, järjestelmiä, laitteistoa ja välineitä samoin kuin tarkastuksia, mittauksia, testejä ja laskelmia koskeva aineisto. Valvonta suoritetaan tutkimuslaitoksen kustannuksella.
Jos hyväksyntäviranomainen valvonnassaan havaitsee, että tutkimuslaitos ei täytä säädettyjä vaatimuksia tai toimii 36 §:n 1 momentissa tai 45 §:ssä tarkoitetuissa tehtävissään säännösten vastaisesti, sen on annettava tästä tieto liikenne- ja viestintäministeriölle. Hyväksyntäviranomaisella on oikeus antaa salassapitovelvollisuuden estämättä 1 momentissa tarkoitetut tiedot liikenne- ja viestintäministeriölle.
50 §Tutkimuslaitokselle myönnetyn hyväksynnän peruuttaminen
Jos 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu tutkimuslaitos ei täytä säädettyjä vaatimuksia tai toimii tässä luvussa tarkoitetussa toiminnassa säännösten vastaisesti, liikenne- ja viestintäministeriö voi antaa tutkimuslaitokselle huomautuksen tai varoituksen. Jos tutkimuslaitokselle annettu huomautus tai varoitus ei johda toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen, liikenne- ja viestintäministeriö voi peruuttaa myönnetyn hyväksynnän määräajaksi. Hyväksyntä voidaan peruuttaa kokonaan, jos tutkimuslaitoksen toiminnassa on ilmennyt olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä.
6 lukuAjoneuvon määräaikaiskatsastus
51 §Katsastamattoman ajoneuvon käyttökielto
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen tai sen perävaunuun kytketyn perävaunun käyttö liikenteessä on kielletty (käyttökielto) , jollei ajoneuvoa ole hyväksytty määräaikaiskatsastuksessa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään katsastuksen määräajoista ja siitä, mitä moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ja perävaunuja määräaikaiskatsastusvelvollisuus koskee.
Ajoneuvon, jota ei ole säädettyyn määräaikaan mennessä hyväksytty määräaikaiskatsastuksessa, käyttämisestä rajoitetusti liikenteessä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon määräaikaiskatsastuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
52 §Edellytykset määräaikaiskatsastuksen suorittamiselle
Jos ajoneuvo on käyttökiellossa sen vuoksi, että siihen kohdistuva vero tai maksu on laiminlyöty taikka jos liikennevakuuttamisvelvollisuuden alaisen ajoneuvon liikennevakuutusmaksu on laiminlyöty, ajoneuvon määräaikaiskatsastusta ei saa suorittaa loppuun eikä jälkitarkastusta suorittaa. Liikennevakuutusmaksun laiminlyönnistä huolimatta määräaikaiskatsastus saadaan suorittaa, jos tuomioistuin on päättänyt aloittaa maksun suorittamatta jättäjää koskevan saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn.
Veron laiminlyöneen saneerausmenettelyn tai velkajärjestelyn vaikutuksesta käyttökieltoon ja ajoneuvoon kohdistuvien verojen ja maksujen laiminlyönnistä johtuneesta käyttökiellosta sekä liikennevakuutusmaksun tarkastamisesta määräaikaiskatsastuksen yhteydessä säädetään erikseen.
53 §Määräaikaiskatsastuksen sisältö
Ajoneuvo on esitettävä määräaikaiskatsastukseen ajoneuvon kunnon ja rekisteriin merkittyjen tietojen tarkastamiseksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin määräaikaiskatsastuksen sisällöstä.
54 §Ajoneuvon hyväksyminen tai hylkääminen määräaikaiskatsastuksessa
Ajoneuvo on hyväksyttävä määräaikaiskatsastuksessa, jos siinä ei ole havaittu liikenneturvallisuuden kannalta merkittävää taikka ympäristön kannalta huomattavaa vikaa tai puutteellisuutta. Jollei ajoneuvoa hyväksytä määräaikaiskatsastuksessa, se on hylättävä. Hylkäysperusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
55 §Määräaikaiskatsastuksen keskeyttäminen
Edellä 54 §:ssä säädetystä poiketen määräaikaiskatsastus on keskeytettävä, jos ajoneuvoa ei voida luotettavasti yksilöidä. Määräaikaiskatsastusta voidaan kuitenkin jatkaa, jos esitetään selvitys, jonka perusteella ajoneuvo voidaan luotettavasti yksilöidä. Määräaikaiskatsastus voidaan myös keskeyttää, jos ajoneuvon tekniset tiedot ovat virheelliset tai tietoyhteys ajoneuvoja koskevaan rekisteriin ei ole käytettävissä taikka katsastuksen suorittaminen on merkittävästi vaikeutunut sään tai muun ajoneuvon haltijasta riippumattoman syyn vuoksi. Määräaikaiskatsastuksen keskeyttämisestä ja keskeyttämisen syistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
56 §Ajokieltoon määrääminen määräaikais- katsastuksessa
Jos määräaikaiskatsastuksessa havaittu vika tai puutteellisuus aiheuttaa välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle tai merkittävää haittaa ympäristölle, ajoneuvo on katsastuksessa hylkäämisen lisäksi määrättävä ajokieltoon (ajokielto) . Ajokiellon perusteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
Ajokieltoon määrättyä ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin katsastuksessa havaitut viat ja puutteellisuudet on korjattu ja ajoneuvo hyväksytty katsastuksessa. Merkittävän ympäristöhaitan vuoksi ajokieltoon määrättyä ajoneuvoa saa kuitenkin käyttää liikenteessä, kun ajokiellon aiheuttanut vika tai puutteellisuus on korjattu ja ajoneuvon ajokielto poistettu katsastuksessa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään ajokiellon merkitsemisestä ja siitä, millä ehdoin ajokieltoon määrätyn ajoneuvon saa kuljettaa säilytettäväksi, korjattavaksi ja katsastettavaksi.
57 §Vikojen ja puutteellisuuksien korjaaminen
Jos määräaikaiskatsastuksessa hylättyä ajoneuvoa ei ole määrätty ajokieltoon, ajoneuvon viat ja puutteellisuudet on korjattava mahdollisimman pian. Jos hylkäyksen perusteena olevia vikoja ja puutteellisuuksia ei ole korjattu ja ajoneuvoa ei ole hyväksytty katsastuksessa valtioneuvoston asetuksella säädettynä aikana, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään näin käyttökieltoon joutuneen ajoneuvon käyttämisestä rajoitetusti liikenteessä.
Määräaikaiskatsastuksessa todetut vähäiset viat ja puutteellisuudet on määrättävä korjattavaksi kohtuullisen ajan kuluessa.
58 §Katsastustodistus
Määräaikaiskatsastuksesta annetaan todistus, joka on pidettävä ajoneuvossa mukana ajon aikana. Määräaikaiskatsastuksesta annettavasta todistuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Jos todistuksia annetaan useampia, valtioneuvoston asetuksella säädetään myös, mikä todistus on pidettävä mukana ajon aikana.
Ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröidylle tai käyttöön otetulle ajoneuvolle määräajoin suoritettavasta katsastuksesta annettu todistus on voimassa Suomessa.
59 §Katsastuksen suorittaja
Katsastuksen suorittajasta säädetään ajoneuvojen katsastusluvista annetussa laissa (1099/1998).
7 lukuRekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastus
60 §Rekisteröintikatsastus
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävän ajoneuvon on ennen liikenteeseen käyttöön ottoa ja rekisteriin merkitsemistä oltava hyväksytty enintään kolme kuukautta aikaisemmin suoritetussa rekisteröintikatsastuksessa. Rekisteröintikatsastukseen ei kuitenkaan tarvitse esittää ennakkoilmoitettua ja valmiina ajoneuvona tyyppihyväksyttyä ajoneuvoa, jonka tyyppihyväksyntä on rekisteröintiajankohtana voimassa ja jonka rakennetta tai varusteita ei ole tyyppihyväksynnässä tarkastetuilta osin muutettu.
Jos ajoneuvo on poistettu rekisteristä vaurioituneena liikenne- tai autovakuutusasioita hoitavan yhteisön ilmoituksesta taikka Ajoneuvohallintokeskus tai poliisi harkitsee katsastuksen tarpeelliseksi ajoneuvon saamien vaurioiden tai muiden erityisten syiden takia, ajoneuvon on oltava hyväksytty rekisteröintikatsastuksessa ennen sen ottamista uudelleen käyttöön liikenteessä.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa rekisteröintikatsastuksen suorittamisesta ja siitä annettavasta todistuksesta sekä rekisteröintikatsastusta koskevien tietojen ilmoittamisesta rekisteriin samoin kuin Ahvenanmaan maakunnassa tai ulkomailla rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon rekisteröintikatsastuksesta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös säätää, ettei ajoneuvoa 1 momentista poiketen tarvitse esittää rekisteröintikatsastukseen, jollei rekisteröintikatsastuksen vaatiminen ole tarpeen:
ajoneuvon yksilöimiseksi;
ajoneuvoa koskevien tietojen ilmoittamiseksi rekisteriin;
sen tarkastamiseksi, että ajoneuvo täyttää sitä koskevissa säännöksissä asetetut vaatimukset; tai
muusta vastaavanlaisesta syystä.
61 §Muutoskatsastus
Moottorikäyttöinen ajoneuvo ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävä ajoneuvo on ennen sen ottamista käyttöön esitettävä muutoskatsastukseen, jos ajoneuvon rakennetta tai käyttötarkoitusta muutetaan olennaisesti tai siihen liitetään tai siitä poistetaan osia tai varusteita, jotka muuttavat merkittävästi ajoneuvon ominaisuuksia tai käyttötarkoitusta. Ajoneuvo on esitettävä muutoskatsastukseen myös, jos ajoneuvoon kohdistuvan veron tai maksun edellytykset muuttuvat taikka ajoneuvon luokittelu- tai alaluokittelutieto ei enää pidä paikkaansa.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää poikkeuksia velvollisuudesta esittää muutoskatsastukseen ajoneuvon tilapäisiä tai vähäisiä muutoksia. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin muutoskatsastuksen suorittamisesta ja siitä annettavasta todistuksesta sekä muutoskatsastusta koskevien tietojen ilmoittamisesta rekisteriin.
62 §Kytkentäkatsastus
M- ja N-luokan ajoneuvo ja siihen kytkettävä O-luokan ajoneuvo on esitettävä kytkentäkatsastukseen ennen yhdistelmän käyttöönottoa, jos kyseessä on erikoiskuljetukseen käytettävä ajoneuvoyhdistelmä tai jos ajoneuvojen mekaaniset kytkentälaitteet, sähköjohtojen kytkentä ja paineilmajarruilla varustetussa ajoneuvossa paineilmajarrujohtojen liittimien mitoitus ja sijoitus poikkeavat yleisesti ajoneuvoissa käytettävistä kytkentälaitteista.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa kytkentäkatsastuksen suorittamisesta ja siitä annettavasta todistuksesta sekä kytkentäkatsastusta koskevien tietojen ilmoittamisesta rekisteriin. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään siitä, minkä direktiivin, E-säännön tai standardin mukaisia kytkentälaitteita on pidettävä yleisesti käytössä olevina.
63 §Määräaikaiskatsastusta koskevien säännös- ten soveltaminen muihin katsastuksiin
Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastukseen sovelletaan, mitä 52, 54―57 ja 59 §:ssä säädetään. Rekisteröintikatsastuksen saa kuitenkin 52 §:ssä olevasta kiellosta huolimatta suorittaa.
8 lukuAjoneuvon rekisteröinti
64 §Ajoneuvon rekisteritietojen ilmoittaminen
Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävän ajoneuvon omistaja ja haltija ovat velvollisia ilmoittamaan ajoneuvon rekisteritiedot ja niissä tapahtuneet muutokset rekisteriin.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää ulkomailla tai Ahvenanmaan maakunnassa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa ja vain satunnaisesti tai tilapäisesti tieliikenteessä käytettävää ajoneuvoa koskevista poikkeuksista rekisteröintivelvollisuudesta. Valtioneuvoston asetuksella säädetään rekisteri-ilmoituksen tekijästä ja rekisteri-ilmoituksen määräajasta.
Puolustusministeriön asetuksella säädetään, mitkä sotilasajoneuvot merkitään tässä laissa tarkoitettuun rekisteriin ja mitkä puolustusvoimien pitämään sotilasajoneuvorekisteriin, sekä sotilasajoneuvorekisteristä ja rekisteröintiasioiden hoitamisesta puolustusvoimissa.
65 §Oikeus ennakkoilmoituksen tekemiseen
Ajoneuvon valmistaja ja valmistajan edustaja tai, jos ajoneuvon on tuonut maahan muu kuin valmistajan edustaja, ajoneuvon maahantuoja voivat ennakkoilmoittaa ennen ensirekisteröintiä ajoneuvon yksilöintitiedot ja tekniset tiedot rekisteriin. Ennakkoilmoituksen voi tehdä se:
joka on merkitty Suomessa yritys- ja yhteisötietojärjestelmään;
joka on autoverolain 39 §:ssä tarkoitettu rekisteröity verovelvollinen, jos yhteisö ennakkoilmoittaa autoveron alaisia ajoneuvoja, tai joka on tullin rekisteröity luottoasiakas, jos yhteisö ennakkoilmoittaa ETA-valtioiden ulkopuolelta maahan tuomiaan muita kuin autoveron alaisia ajoneuvoja;
joka on vakavarainen ja asiantunteva;
joka saa käyttöönsä ajoneuvon rakenteeseen ja varusteisiin liittyvät hyväksynnän ehtona olevat tekniset tiedot ja M 1 - tai L-luokan ajoneuvon vaatimustenmukaisuustodistuksen tai muun ajoneuvon tyyppihyväksyntätodistuksen; ja
jolla on sopimus Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa tietojen toimittamisesta automaattista tietojenkäsittelyä hyväksi käyttäen.
Ajoneuvon ennakkoilmoittamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
66 §Ajoneuvon hyväksyminen rekisteriin
Ajoneuvon ensirekisteröinnin ja uudelleenrekisteröinnin yleisenä edellytyksenä on, että ajoneuvoon kohdistuvan veron tai maksun suorittamisesta, ajoneuvon omistusoikeudesta ja haltijasta sekä säädetyn liikennevakuutuksen ottamisesta esitetään asianmukainen selvitys. Vastaavat selvitykset on esitettävä ajoneuvon muutosrekisteröinnin yhteydessä. Muutosrekisteröinnin yhteydessä ei kuitenkaan tarvitse esittää selvitystä veron tai maksun suorittamisesta. Jos ensirekisteröinnin yhteydessä asetetut autoveroedun ehdot eivät ole toteutuneet, ajoneuvon muutosrekisteröinti hyväksytään vain, jos veron maksuunpanija sen hyväksyy.
Jos ajoneuvo täyttää 1 momentissa mainitut ehdot, rekisteröintikatsastettu ajoneuvo ja sellainen 60 §:n 1 momentin nojalla rekisteröintikatsastuksesta vapautettu ajoneuvo, joka täyttää Suomessa voimassa olevat vaatimukset, on hyväksyttävä merkittäväksi rekisteriin.
Ajoneuvon rekisteröinnistä annetaan todistus, joka on pidettävä mukana ajoneuvossa ajon aikana. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin rekisteröinnistä annettavasta todistuksesta.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ajoneuvon rekisteriin merkitsemisen edellytyksistä ja rekisteri-ilmoituksen tekemisestä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään lisäksi:
ajoneuvon tunnistamiseksi tarpeellisen rekisteritunnuksen ja -kilpien sekä kansallisuustunnuksen asianmukaisesta käytöstä, kiinnittämisestä ja kunnossapidosta;
ajoneuvon poistamisesta rekisteristä;
ajoneuvon rekisteröinnistä maasta vientiä ja autokiinnitystä varten;
muista rekisteröintiin liittyvistä asioista.
67 §Kieltäytyminen rekisteröimästä vaarallista ajoneuvoa
Jos Ajoneuvohallintokeskus arvioi, että tietyn tyyppiset ajoneuvot ovat vakavana vaarana liikenneturvallisuudelle, vaikka ne on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella, se voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltää rekisteröimästä tällaista ajoneuvoa. Ajoneuvohallintokeskuksen on viipymättä salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoitettava tästä muiden ETA-valtioiden hyväksyntäviranomaisille, kyseessä olevaa E-sääntöä soveltavien valtioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle sekä ilmoitettava päätöksensä perusteena olevat syyt.
Jos tyyppihyväksynnän antanut jäsenvaltio riitauttaa sille ilmoitetun väitetyn liikenneturvallisuudelle aiheutuvan vaaran, Ajoneuvohallintokeskuksen on pyrittävä ratkaisemaan erimielisyys neuvottelulla hyväksynnän myöntäneen viranomaisen kanssa. Komissiolle on ilmoitettava asiasta.
68 §Kieltäytyminen rekisteröimästä ajoneuvoa uudelleen
Vakuutuksen perusteella lunastettua ja tuhoutuneena poistettavaksi ilmoitettua ajoneuvoa tai muusta syystä lopullisesti rekisteristä poistettua ajoneuvoa ei saa enää merkitä uudelleen rekisteriin. Ajoneuvoa ei myöskään merkitä uudelleen rekisteriin, jos autoverosta päättävä viranomainen on asettanut rekisteröintikiellon autoveroedun ehdoksi ja asianomainen on saanut tämän edun hyväkseen. Jos ensirekisteröinnin yhteydessä asetetut autoveroedun ehdot eivät ole toteutuneet, ajoneuvon saa merkitä uudelleen rekisteriin vain, jos veron maksuunpanija sen hyväksyy.
69 §Sarjan viimeiset ajoneuvot
Hyväksyntäviranomainen voi ajoneuvon valmistajan hakemuksesta myöntää poikkeuksen ajoneuvon rakennetta ja varusteita koskevan direktiivin vaatimuksista:
enintään kuuden kuukauden ajaksi direktiivissä olevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaoloaika päättyy kalenterivuoden lopussa, seitsemän kuukauden ajaksi valmiille ajoneuvoille;
enintään 12 kuukauden ajaksi direktiivissä olevien vaatimusten voimaantulosta tai, jos poikkeusten voimassaoloaika päättyy kalenterivuoden lopussa, 13 kuukauden ajaksi monivaiheisen tyyppihyväksynnän perusteella hyväksyttäville ajoneuvoille.
Tällainen poikkeus voidaan myöntää enintään 10 prosentin suuruiselle määrälle edellisenä kalenterivuonna tai edellisen 12 kuukauden aikana Suomessa käyttöön otetuista M 1 -luokkaan kuuluvista samanmerkkisistä ajoneuvoista ja vastaavasti 30 prosentin suuruiselle määrälle muuhun ajoneuvoluokkaan kuuluvista samanmerkkisistä ajoneuvoista. Mainittu prosenttiluku pyöristetään ylöspäin lähimpään kokonaislukuun.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan ainoastaan ajoneuvoihin:
jotka olivat ETA-valtioiden alueella, kun tyyppihyväksynnän voimassaolo loppui;
jotka on varustettu voimassa olevalla vaatimustenmukaisuustodistuksella tai kansallisen tyyppihyväksynnän voimassaoloa osoittavalla todistuksella, joka oli annettu kyseisten ajoneuvojen tyyppihyväksynnän ollessa vielä voimassa; ja
joita ei ollut vielä rekisteröity tai otettu käyttöön ennen mainitun tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymistä.
Menettelystä myönnettäessä poikkeuksia sarjan viimeisille ajoneuvoille säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
9 lukuTekninen tienvarsitarkastus
70 §Teknisen tienvarsitarkastuksen sisältö
Teknisessä tienvarsitarkastuksessa tarkastetaan siinä laajuudessa kuin tarkastuksen suorittaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi tieliikenteessä käytetyn ajoneuvon kunto siltä osin kuin se vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja ympäristöön sekä rekisteriin merkityt tiedot. Teknisen tienvarsitarkastuksen sisällöstä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
71 §Ajoneuvon pysäyttäminen ja tarkastajan oikeudet
Ajoneuvon kuljettaja on velvollinen sallimaan teknisen tienvarsitarkastuksen suorittamisen.
Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittamiseksi:
ajoneuvon kuljettaja on velvollinen vaadittaessa esittämään poliisimiehelle, tullimiehelle ja rajavartiomiehelle sekä tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalle katsastuksia suorittavalle henkilölle ajoneuvon rekisteröinnistä annetun todistuksen, katsastustodistuksen ja muun vaatimustenmukaisuuden osoittavan asiakirjan, jonka mukana pitämiseen hän on velvollinen;
poliisimiehellä, tullimiehellä ja rajavartiomiehellä sekä tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalla katsastuksia suorittavalla henkilöllä on oikeus ajoneuvon kuljettajan estämättä päästä ajoneuvoon sisälle ja tarvittaessa kuljettaa ajoneuvoa; ajoneuvon tarkastusta ei kuitenkaan saa ulottaa ajoneuvossa oleviin asumiseen käytettäviin tiloihin, ellei se ole tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi välttämätöntä.
Poliisimiehen, tullimiehen ja rajavartiomiehen oikeudesta pysäyttää ajoneuvo ja kuljettajan velvollisuudesta noudattaa poliisimiehen, tullimiehen ja rajavartiomiehen antamia määräyksiä säädetään tieliikennelain 7 luvussa.
72 §Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaminen
Tekninen tienvarsitarkastus suoritetaan ilman ennakkoilmoitusta tieliikennelaissa tarkoitetulla tiellä. Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja voi kuitenkin ilmoittaa tarkastusten suorittamisesta ennakolta, jos ilmoittamisella pyritään tehostamaan ajoneuvoa koskevien säännösten noudattamista. Jos tekninen tienvarsitarkastus suoritetaan katsastustoimipaikan läheisyydessä, ajoneuvo voidaan määrätä tarkastettavaksi tähän katsastustoimipaikkaan.
Tekniset tienvarsitarkastukset on suoritettava tasapuolisesti ja siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai kohtuutonta haittaa muulle liikenteelle taikka tarpeetonta viivytystä tai muuta kohtuutonta haittaa tarkastettavalle.
Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittamisesta säädetään tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Ajoneuvohallintokeskus voi antaa tarkempia ohjeita teknisen tienvarsitarkastuksen suorittamisesta.
73 §Raportti teknisestä tienvarsitarkastuksesta
Teknisestä tienvarsitarkastuksesta annetaan ajoneuvon kuljettajalle raportti, jos Euroopan yhteisön lainsäädännössä tai Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa niin edellytetään. Raportista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
74 §Teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaja
Tekniset tienvarsitarkastukset suorittaa poliisi. Myös tullilaitos ja rajavartiolaitos suorittavat teknisiä tienvarsitarkastuksia toimialueellaan.
Ajoneuvohallintokeskus järjestää teknisiin tienvarsitarkastuksiin ajoneuvon teknisen asiantuntemuksen tarkastuksen suorittajan avuksi sopimalla katsastustoimipaikkojen kanssa katsastusten suorittamiseen oikeutettujen henkilöiden osallistumisesta tarkastuksiin siinä laajuudessa kuin tarkastuksen suorittaja ja Ajoneuvohallintokeskus sopivat. Tekniseen tienvarsitarkastukseen osallistuvan katsastusmiehen on noudatettava, mitä ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 14 §:ssä säädetään.
Tekniseen tienvarsitarkastukseen asiantuntijana osallistuvalla katsastuksia suorittavalla henkilöllä tulee olla katsastustoimipaikan antama todistus oikeudesta osallistua asiantuntijana tekniseen tienvarsitarkastukseen. Todistus on pyydettäessä esitettävä tarkastettavan ajoneuvon kuljettajalle.
Ajoneuvohallintokeskuksen oikeudesta osallistua tekniseen tienvarsitarkastukseen säädetään ajoneuvojen katsastusluvista annetussa laissa.
75 §Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon ulkomailla todetut puutteellisuudet
Jos ulkomainen toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Suomessa rekisteröidyn tai täällä käyttöön otetun ajoneuvon vakavista vioista tai puutteellisuuksista, jotka on havaittu ajoneuvossa sille ulkomailla suoritetussa teknisessä tienvarsitarkastuksessa, poliisi voi määrätä ajoneuvon 85 §:ssä tarkoitettuun valvontakatsastukseen Suomessa uhalla, että ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä, ellei sitä ole esitetty poliisin määräämänä aikana valvontakatsastukseen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, millä ehdoin tällaisen käyttökiellossa olevan ajoneuvon saa kuljettaa valvontakatsastukseen.
Ajoneuvohallintokeskuksella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa ulkomaiselta viranomaiselta saamansa 1 momentissa tarkoitetut tiedot poliisille.
76 §Tietojen vaihto ja muu yhteistyö muiden valtioiden ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaisten välillä
Poliisin, tullilaitoksen, rajavartiolaitoksen ja Ajoneuvohallintokeskuksen on toimialallaan avustettava ETA-valtioiden toimivaltaisia viranomaisia siten kuin Euroopan yhteisössä liikennöivien hyötyajoneuvojen teknisistä tienvarsitarkastuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/30/EY 7 artiklassa tarkoitetaan.
Ajoneuvohallintokeskus ilmoittaa 1 momentissa mainitun direktiivin 7 artiklan 2 kohdan 1 ja 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot asianomaisen valtion tai Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaiselle viranomaiselle. Samalla Ajoneuvohallintokeskus voi pyytää kyseisen valtion tai Ahvenanmaan maakunnan toimivaltaista viranomaista ryhtymään 7 artiklan 2 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
Poliisilla, tullilaitoksella ja rajavartiolaitoksella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus luovuttaa teknisissä tienvarsitarkastuksissa saamansa 2 momentissa tarkoitetut tiedot Ajoneuvohallintokeskukselle, jolla on oikeus luovuttaa nämä ja muut 2 momentissa tarkoitetut tiedot asianomaisen valtion toimivaltaiselle viranomaiselle.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetusta tietojen toimittamisesta ja pyynnöstä toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
77 §Kansainvälinen raportointi teknisistä tien- varsitarkastuksista
Teknisistä tienvarsitarkastuksista tehtävien raporttien toimittamisesta Ajoneuvohallintokeskukselle ja komissiolle sekä yhteystietojen ja pyyntöjen toimittamisesta ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
10 lukuAjoneuvon, osan ja erillisen teknisen yksikön sekä polkupyörän käyttöoikeus ja käytön estäminen sekä korjausvelvoite
78 §Osan ja erillisen teknisen yksikön käyttö- oikeus
Tyyppihyväksyttyä osaa tai erillistä teknistä yksikköä saa käyttää liikenteessä, jos se täyttää tyyppihyväksyntään liittyvien edellytysten lisäksi muut liikenteessä käyttöön liittyvät vaatimukset.
79 §Osan, erillisen teknisen yksikön ja polku- pyörän kaupan valvonta
Ajoneuvohallintokeskus on 78 §:ssä tarkoitettujen osien, erillisten teknisten yksiköiden ja polkupyörien valmistuksen ja kaupan valvontaviranomainen. Euroopan talousalueen ulkopuolelta Suomeen tapahtuvan tuonnin valvonnasta vastaa tullilaitos.
Edellä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielto ei koske osia, erillisiä teknisiä yksiköitä eikä polkupyöriä, jotka käytössä kulumisen tai muun syyn vuoksi ovat alkuperäiseen tarkoitukseensa kelpaamattomia, jos tästä ilmoitetaan näkyvästi kaupan olevaan osaan, erilliseen tekniseen yksikköön, polkupyörään tai sen pakkaukseen tehdyllä merkinnällä tai jos muuten käy selvästi ilmi, että osa, erillinen tekninen yksikkö tai polkupyörä myydään romuksi tai muuhun tarkoitukseen kuin sellaisenaan liikenteessä käytettäväksi.
80 §Vaaraa aiheuttava osa, erillinen tekninen yksikkö ja polkupyörä
Jos valvontaviranomainen arvioi, että muut kuin 42 §:ssä tarkoitetut tyyppihyväksytyt osat tai erilliset tekniset yksiköt ovat vakavana vaarana liikenneturvallisuudelle, vaikka ne on varustettu riittävillä merkinnöillä, se voi enintään kuuden kuukauden ajaksi kieltää tällaisten osien ja erillisten teknisten yksiköiden myynnin tai käyttöönoton. Valvontaviranomaisen on tällaisessa tapauksessa meneteltävä kuten 44 §:ssä säädetään.
Jos polkupyörästä tai muusta kuin tyyppihyväksytystä osasta tai erillisestä teknisestä yksiköstä aiheutuu vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle, sovelletaan, mitä tuoteturvallisuuslaissa (914/1986) säädetään.
81 §Seloste
Jos muun kuin tyyppihyväksytyn osan tai erillisen teknisen yksikön käyttötapa tai asennus ajoneuvoon vaikuttaa olennaisesti liikenneturvallisuuteen tai ympäristöön eikä käyttötapa tai asennus ajoneuvoon ole ilman ohjetta ilmeistä, luovuttajan on annettava osan ja erillisen teknisen yksikön mukana uutena myytäessä tai muuten uutena luovutettaessa suomen- ja ruotsinkielinen seloste osan ja erillisen teknisen yksikön oikeasta käyttötavasta, ajoneuvoon asennettavaksi tarkoitetun osan ja erillisen teknisen yksikön asentamisesta ajoneuvoon ja muista tarpeellisiksi katsottavista seikoista.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin selosteen antamisesta ja sisällöstä.
82 §Valvonnan toteuttaminen
Tarkastuksen suorittamiseksi poliisilla, valvontaviranomaisella ja valvontaviranomaisen tehtävään valtuuttamalla asiantuntijalla on oikeus päästä osien, erillisten teknisten yksiköiden ja polkupyörien maahantuontia, valmistusta tai kauppaa harjoittavan valmistus-, varastointi- ja myyntipaikkaan ja ottaa tutkimusta varten näytteitä sekä saada salassapitovelvollisuuden estämättä haltuunsa tarpeelliset osan, erillisen teknisen yksikön ja polkupyörän ominaisuuksia ja hyväksymistä koskevat asiakirjat ja tiedot. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa. Valvontaviranomaisella on oikeus tutkimuksen ajaksi kieltää epäilyksenalaisen osan, erillisen teknisen yksikön ja polkupyörän maahantuonti, valmistus ja luovuttaminen. Tutkimus on toimitettava kiireellisesti.
Näyte on tutkimuksen jälkeen palautettava tai, jos se joudutaan tutkimuksessa turmelemaan, valvontaviranomainen korvaa näytteen sen käyvän hinnan mukaan. Jos kuitenkin osa, erillinen tekninen yksikkö tai polkupyörä havaitaan tutkimuksessa sellaiseksi, että sen maahantuonti, valmistus tai myynti on kielletty, näytettä ei korvata ja maahantuontia, valmistusta tai kauppaa harjoittava vastaa tutkimuskustannuksista.
Valvontaviranomaisen osien, erillisten teknisten yksiköiden ja polkupyörien vaatimustenmukaisuuden valvontaan valtuuttaman asiantuntijan on oltava kyseessä olevaan valvontatehtävään pätevä ja asiantunteva. Asiantuntijan on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa, asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa ja kielilaissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin valvontaviranomaisen valvontatehtävään valtuuttaman asiantuntijan pätevyydestä ja asiantuntemuksesta.
Tarkastuksen suorittajan tulee viipymättä ilmoittaa suoritetusta tarkastuksesta ja siinä havaituista puutteista ja laiminlyönneistä valvontaviranomaiselle, jonka tulee ilmoituksen saatuaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.
83 §Osan, erillisen teknisen yksikön ja polku- pyörän vaatimustenvastaisuus
Jos valvontaviranomainen havaitsee tai saa tiedon sellaisen 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun osan, erillisen teknisen yksikön tai polkupyörän, jonka ei tarvitse olla hyväksyttyä tyyppiä, maahantuonnista, valmistuksesta Suomessa myytäväksi, kaupan pitämisestä, myynnistä tai muusta luovuttamisesta, valvontaviranomaisen on meneteltävä soveltuvin kohdin, kuten 42 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Jolleivät 42 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetut toimenpiteet johda osan, erillisen teknisen yksikön tai polkupyörän saattamiseen vaatimustenmukaiseksi, valvontaviranomainen voi määrätä valmistajan, maahantuojan ja myyjän hallussa olevan osan, erillisen teknisen yksikön tai polkupyörän hävitettäväksi tai määrätä, miten sen suhteen muutoin on meneteltävä.
84 §Ajokieltoon määrääminen
Jos teknisessä tienvarsitarkastuksessa tai muutoin todetaan, ettei ajoneuvo rakenteeltaan, varusteiltaan tai kunnoltaan täytä säädettyjä vaatimuksia tai jos ajoneuvo on käyttökiellossa, poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi estää ajoneuvon käyttämisen liikenteessä ja määrätä ajoneuvon ajokieltoon ottamalla pois rekisterikilvet ja rekisteröinnistä annetun todistuksen tai muunlaisin tarvittavin keinoin. Jos ajoneuvossa oleva puutteellisuus ei aiheuta välitöntä vaaraa liikenneturvallisuudelle tai merkittävää haittaa ympäristölle, poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi ajoneuvon käyttöä estämättä määrätä ajan, jonka kuluessa puutteellisuus on korjattava.
Ajoneuvohallintokeskus voi määrätä ajoneuvon ajokieltoon, jos ajoneuvon rakennetta on muutettu 7 §:n 2 momentissa tarkoitettujen säännösten vastaisesti.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään, millä ehdoin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ajoneuvon saa kuljettaa säilytettäväksi, korjattavaksi ja katsastettavaksi. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös rekisterikilpien ja rekisteröinnistä annetun todistuksen käsittelystä ja palauttamisesta.
85 §Valvontakatsastukseen määrääminen
Jos poliisimies, tullimies tai rajavartiomies katsoo, että ajoneuvon kunnossa ja erityisesti jarruissa havaitut puutteet voivat aiheuttaa sellaisen turvallisuusriskin, että ajoneuvon tiellä suoritettavaa tarkastusta perusteellisempi tarkastus on aiheellista suorittaa, hän voi määrätä ajoneuvon katsastettavaksi (valvontakatsastus) . Ajoneuvohallintokeskus korvaa tällaisen valvontakatsastuksen kohtuulliset kustannukset katsastustoimipaikalle. Poliisimies, tullimies tai rajavartiomies voi määrätä ajoneuvon valvontakatsastukseen myös, jos aikaisemmin annettua ajoneuvon korjauskehotusta ei ole noudatettu. Jos ajoneuvoa ei ole poliisimiehen, tullimiehen tai rajavartiomiehen määräämässä ajassa esitetty valvontakatsastukseen, ajoneuvoa ei saa käyttää liikenteessä ennen kuin se on hyväksytty myöhemmässä valvontakatsastuksessa. Valvontakatsastukseen sovelletaan, mitä 53, 54 ja 56―58 §:ssä säädetään. Myös Ahvenanmaan maakunnassa tai ulkomailla rekisteröity tai käyttöön otettu ajoneuvo voidaan määrätä valvontakatsastukseen.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, millä ehdoin 1 momentin mukaisesti käyttökiellossa olevan ajoneuvon saa kuljettaa valvontakatsastukseen, ja toimenpiteistä, jos ajoneuvoa ei voida valvontakatsastuksessa luotettavasti yksilöidä, sekä muista valvontakatsastukseen liittyvistä seikoista.
86 §Ajoneuvon korjausvelvoite
Jos liikenteessä käytettäväksi hyväksytyssä M 1 - tai L-luokan ajoneuvomallissa tai osassa tällaista mallia olevista ajoneuvoista todetaan virhe tai poikkeama, joka aiheuttaa merkittävää vaaraa liikenneturvallisuudelle tai huomattavaa haittaa ympäristölle, ajoneuvomallin valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Ajoneuvohallintokeskukselle kaikki voimassa olevat takaisinkutsukampanjat, korjattavat kohteet ja suoritetun korjauksen tunnistusmerkinnät heti, kun ajoneuvon valmistaja on aloittanut kampanjan. Ajoneuvon valmistaja, valmistajan edustaja ja maahantuoja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että virhe tai poikkeama korjataan kaikkien Suomessa käytössä olevien sanottujen ajoneuvojen osalta. Ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan tulee ilmoittaa Ajoneuvohallintokeskukselle, kun takaisinkutsukampanja on suoritettu ja kaikki ajoneuvot korjattu.
Jos kaikkia 1 momentissa tarkoitettuja ajoneuvoja ei ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan tai maahantuojan toimin saada korjautettua, sen on ilmoitettava korjaamattomien ajoneuvojen valmistenumerot Ajoneuvohallintokeskukselle. Ajoneuvohallintokeskuksen tulee toimittaa korjaamattomien ajoneuvojen omistajille kehotus viedä ajoneuvonsa korjattavaksi. Katsastustoimipaikka voi antaa korjauskehotuksen ajoneuvon omistajalle tai haltijalle myös määräaikaiskatsastuksen yhteydessä. Ajoneuvohallintokeskus voi poistamalla rekisteristä, määräämällä ajokieltoon tai muilla keinoin estää sellaisen ajoneuvon käytön, jota ei kehotuksesta huolimatta viedä korjattavaksi.
Viallisen ajoneuvon korjauksen korvausvelvollisuudesta säädetään kuluttajansuojalaissa (38/1978).
11 lukuJärjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennus ja korjaus
87 §Asennus- ja korjauslupa
Seuraavien järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennukseen ja korjaukseen on hankittava lupa valvontaviranomaiselta:
taksamittarin asennus ja korjaus;
ajopiirturin asennus ja korjaus;
M 2 -, M 3 -, N 2 -, N 3 -, O 3 - ja O 4 -luokan ajoneuvojen paineilma- ja sähköjarrujärjestelmien korjaus;
ajoneuvoon asennettavaksi määrätyn nopeudenrajoittimen asennus ja korjaus.
Luvanhaltijan suorittamista tarkastustehtävistä säädetään erikseen.
Lupaa ei vaadita sellaisiin 1 momentissa tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden vähäisiin asennus- ja korjaustöihin, joilla ei ole vaikutusta järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden toiminnan tarkkuuteen ja turvallisuuteen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin ilman lupaa suoritettavista asennus- ja korjaustöistä.
88 §Asennuksen ja korjauksen valvontaviran- omainen
Edellä 87 §:n 1 momentissa tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennuksen ja korjauksen valvontaviranomainen on Ajoneuvohallintokeskus.
89 §Asennus- ja korjausluvan myöntämisen edellytykset
Järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön asennus- ja korjauslupa on myönnettävä hakijalle, joka täyttää seuraavat edellytykset:
hakija on merkitty yritys- ja yhteisötietojärjestelmään;
hakijalla on käytettävissään asennus- ja korjaustoiminnassa tarvittavat asianmukaiset työtilat;
hakijalla on käytettävissään asennus- ja korjaustoimintaa varten riittävän ammattitaitoinen henkilöstö;
hakijalla on käytettävissään toiminnan harjoittamiseen vaadittava laitteisto.
Korjaustyöt voidaan jakaa luokkiin vaativuutensa perusteella ja asettaa eri luokille erilaiset vaatimukset. Asentajan ja korjaajan on talletettava tiedot suorittamistaan asennus- ja korjaustöistä.
Taksamittarin asennukseen ja korjaukseen lupaa ei saa myöntää hakijalle, jonka toiminnasta omistussuhteen kautta tai muutoin vastaa taksiautoilija tai taksiautoilijoiden järjestö.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, millainen henkilöstön ammattitaito sekä millaiset työtilat ja korjauslaitteet kunkin 87 §:ssä tarkoitetun järjestelmän, osan ja erillisen teknisen yksikön asentajalla ja korjaajalla on oltava. Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös asennus- ja korjausohjeista sekä siitä, kuinka tiedot suoritetuista asennus- ja korjaustöistä on talletettava.
90 §Asennus- ja korjaustöiden rajoitukset
Asennus- ja korjausluvan haltija ei saa suorittaa omistamiensa tai hallitsemiensa ajoneuvojen taksamittarien, ajopiirturien eikä nopeudenrajoittimien asennus-, säätö- ja korjaustöitä.
Edellä 1 momentissa oleva kielto ei koske ajoneuvokauppaa harjoittavan yrityksen tai ajoneuvojen maahantuojan omistamia myytävinä tai asiakkaan käyttöön varustettavina olevia ajoneuvoja. Kielto ei koske myöskään linja- tai kuorma-autoliikenteen harjoittajaa tämän suorittaessa hallitsemiensa ajoneuvojen ajopiirturien asennustöitä ja niihin liittyviä sinetöintejä.
91 §Valvonta
Tarkastuksen suorittamiseksi valvontaviranomaisella, poliisilla ja valvontaviranomaisen tehtävään valtuuttamalla asiantuntijalla on oikeus päästä 87 §:ssä tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden asennusta tai korjausta harjoittavan asennus- ja korjauspaikkaan. Tarkastusta ei kuitenkaan saa suorittaa kotirauhan piiriin kuuluvassa paikassa.
Valvontaviranomaisen tehtävään valtuuttaman asiantuntijan on oltava valvontatehtävään pätevä ja asiantunteva. Asiantuntijan on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa, asiakirjain lähettämisestä annetussa laissa ja kielilaissa säädetään. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin valvontaviranomaisen kyseessä olevaan valvontatehtävään valtuuttaman asiantuntijan pätevyydestä ja asiantuntemuksesta.
Tarkastuksen suorittajan tulee viipymättä ja salassapitovelvollisuuden estämättä ilmoittaa suoritetusta tarkastuksesta ja siinä havaituista puutteista ja laiminlyönneistä valvontaviranomaiselle.
92 §Toimenpiteet toiminnassa havaittujen puutteiden johdosta
Jos asennus- tai korjausluvan haltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä taikka asennus- tai korjaustyötä ei ole suoritettu asianmukaisesti, valvontaviranomainen voi antaa luvanhaltijalle huomautuksen tai kirjallisen varoituksen.
Jos luvanhaltijalle annettu huomautus tai kirjallinen varoitus ei johda 1 momentissa tarkoitettujen epäkohtien poistamiseen, valvontaviranomainen voi peruuttaa asennus- ja korjausluvan määräajaksi tai kokonaan. Asennus- ja korjauslupa voidaan peruuttaa kokonaan vain, jos luvan saamisen edellytyksiä ei täytetä olennaisilta osin taikka jos lupaa edellyttävissä asennus- ja korjaustöissä on ilmennyt olennaisia puutteita tai laiminlyöntejä.
12 lukuErinäiset säännökset
93 §Ajoneuvon valmistajan ja maahantuojan erityisohjeet
Ajoneuvon valmistajan, valmistajan edustajan ja maahantuojan on toimitettava Ajoneuvohallintokeskukselle sen edellyttämät ajoneuvon katsastuksessa tai teknisessä tienvarsitarkastuksessa tarvittavat ajoneuvon valmistajan erityisohjeet.
94 §Tietojen ilmoittaminen rekisteriin
Ajokieltoa ja muuta määräaikais- ja valvontakatsastusta sekä teknistä tienvarsitarkastusta koskevien tietojen ilmoittamisesta rekisteriin ja merkitsemisestä ajoneuvon rekisteröinnistä annettavaan todistukseen säädetään valtioneuvoston asetuksella. Rekisteriin talletettavista tiedoista säädetään erikseen.
95 §Ajoneuvohallintokeskuksen muutosoikeus
Jos velvollisuus ilmoittaa ajoneuvo rekisteriin on laiminlyöty tai jos Ajoneuvohallintokeskus saa tiedon rekisteriin merkittävän tiedon muuttumisesta tai virheellisyydestä, Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus merkitä puuttuvat tiedot rekisteriin tai korjata virheelliset tiedot. Ajoneuvohallintokeskuksen on ennen muutoksen tekemistä annettava ajoneuvon omistajan ja haltijan lausua käsityksensä muutoksen aiheellisuudesta, jos muutos vaikuttaa omistajan tai haltijan oikeuksiin. Jos virhe johtuu ilmoitusvelvollisen toimenpiteestä, Ajoneuvohallintokeskuksella on oikeus periä tältä virheen korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Muutoksen tehtyään Ajoneuvohallintokeskuksen on ilmoitettava siitä ajoneuvon omistajalle ja haltijalle.
96 §Rangaistukset
Rangaistuksesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta säädetään rikoslain (39/1889) 23 luvun 1 §:ssä.
Joka tahallaan tai huolimattomuudesta
rikkoo 4 §:ssä säädettyä ajoneuvon turvallisuutta, vaatimustenmukaisuutta ja hallittavuutta koskevaa vaatimusta,
laiminlyö 5 tai 57 §:ssä säädetyn korjausvelvoitteen,
rikkoo 6 §:n 1 momentissa tai 8, 51, 56, 57, 60, 75, 84 tai 85 §:ssä säädettyä ajoneuvon käyttökieltoa tai ajokieltoa,
rikkoo 6 §:n 2 momentissa säädettyä valmistuksen, maahantuonnin, kaupan pitämisen, myynnin tai muun luovuttamisen kieltoa,
rikkoo 7 §:ssä säädettyä ajoneuvon rakenteen muuttamiskieltoa,
laiminlyö 9 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää ajoneuvo liikennekelpoisena,
laiminlyö 58 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää mukana katsastuksesta annettu todistus tai 60―62 §:ssä säädetyn katsastusvelvollisuuden,
laiminlyö 64 §:n nojalla säädetyn ajoneuvon rekisteritietojen ilmoitusvelvollisuuden tai 66 §:ssä säädetyn velvollisuuden pitää mukana rekisteröinnistä annettu todistus,
rikkoo 66 §:n nojalla säädettyä vaatimusta rekisteritunnuksen ja -kilpien tai kansallisuustunnuksen käytöstä, kiinnittämisestä tai kunnossapidosta,
rikkoo 71 §:ssä säädettyä velvollisuutta sallia teknisen tienvarsitarkastuksen suorittaminen,
kieltäytyy esittämästä 71 §:ssä tai toimittamasta 93 §:ssä tarkoitettuja asiakirjoja tai päästämästä 71 §:ssä mainittuja henkilöitä ajoneuvoon tai 82 §:ssä tarkoitettuja viranomaisia tai henkilöitä osien, erillisten teknisten yksiköiden tai polkupyörien maahantuontia, valmistusta tai kauppaa harjoittavan valmistus-, varasto- tai myyntipaikkaan tai ottamasta tutkimusta varten näytteitä taikka saamasta haltuunsa tarpeelliset osan, erillisen teknisen yksikön tai polkupyörän ominaisuuksia taikka hyväksymistä koskevat asiakirjat tai tiedot,
laiminlyö 81 §:ssä säädetyn selosteen antamisen,
suorittaa 87 §:ssä tarkoitettuja asennus- ja korjaustöitä ilman asianmukaista lupaa tai vastoin 90 §:ssä säädettyä rajoitusta, taikka
kieltäytyy päästämästä 91 §:ssä tarkoitettuja viranomaisia tai henkilöitä järjestelmien, osien tai erillisten teknisten yksiköiden asennus- tai korjauspaikkaan,
on tuomittava, jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, ajoneuvorikkomuksesta sakkoon.
97 §Toimenpiteistä luopuminen
Jos 96 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikkomus on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen, voidaan siitä jättää syyte nostamatta ja rangaistus tuomitsematta.
Jos rikkomus ilmeisesti on sellainen kuin 1 momentissa säädetään, voi poliisimies, tullimies tai rajavartiomies muihin toimenpiteisiin ryhtymättä antaa rikkomukseen syyllistyneelle huomautuksen.
98 §Muutoksenhaku
Ajoneuvon hyväksyntää ja katsastusta koskevaan katsastustoimipaikan päätökseen sekä sopimusrekisteröijän rekisteröintiä koskevaan päätökseen haetaan oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Ajoneuvohallintokeskuksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen sekä tämän lain nojalla muutoin antamaan päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Poliisin, tullilaitoksen ja rajavartiolaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan myös muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön oikaisuvaatimuksesta huolimatta. Edellä 2 momentissa tarkoitettu päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.
99 §Tarkemmat säännökset ja ohjeet
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään tarvittaessa erikoiskuljetusajoneuvoista ja erikoiskuljetusten suorittamisesta samoin kuin nastarenkaan nastojen lukumäärästä ja asennuksesta sekä nastojen massan ja pistovoiman mittaamisesta.
Ajoneuvohallintokeskus voi antaa tarkempia ohjeita katsastukseen liittyvien ilmoitusten tekemisestä, katsastuksessa käytettävistä asiakirjoista, rekisteröinnistä annettuun todistukseen tehtävistä merkinnöistä ja katsastustehtävien suorittamisesta.
100 §Poliisin toimintaa koskevat tarkemmat määräykset ja ohjeet
Sisäasiainministeriö voi antaa poliisille tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaan poliisille kuuluvien toimenpiteiden suorittamisesta.
Sisäasiainministeriö vahvistaa tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä poliisille säädetyissä toimenpiteissä käytettävien lomakkeiden kaavan teknisissä tienvarsitarkastuksissa annettavaa 73 §:ssä tarkoitettua raporttilomaketta lukuun ottamatta.
13 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
101 §Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Polkupyörän valmistusta, maahantuontia ja kauppaa koskevia 6 §:n 2 momentin ja 10 luvun säännöksiä sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen maahantuotaviin tai valmistettaviin polkupyöriin.
Museoajoneuvon luokitusta koskevan 24 §:n 1 momentin säännös museoajoneuvon 30 vuoden ikärajasta tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008, johon saakka sovelletaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) mukaista ikärajaa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
102 §Kumottavat säännökset
Tällä lailla kumotaan:
liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta 14 päivänä heinäkuuta 1978 annettu laki (570/1978) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta 5 päivänä tammikuuta 1979 annettu asetus (9/1979) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
liikennetarvikkeiden asennus- ja korjausluvan ehdoista 21 päivänä elokuuta 1992 annettu liikenneministeriön päätös (817/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 4 päivänä joulukuuta 1992 annettu asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen lukuun ottamatta:
asetuksen 1 §:n 3 momentin säännöstä ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen soveltamisesta sotilasajoneuvoasetuksen (560/1992) 2 §:ssä määriteltyihin sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta siten kuin sotilasajoneuvoasetuksessa säädetään;
13 §:n invataksin määritelmää;
16 §:n eläinlääkintäauton määritelmää;
17 §:n verovapaan matkailuauton määritelmää;
18 §:n verovapaan ruumisauton määritelmää;
19 §:n huoltoauton määritelmää;
20 §:n auton alustalle rakennetun työkoneen määritelmää;
28 §:n takaikkunan huurteenpoistolaitteen määritelmää;
ajoneuvojen katsastuksesta 30 päivänä joulukuuta 1992 annettu asetus (1702/1992) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;
matkailuautoista ja matkailukoreista 20 päivänä joulukuuta 1990 annettu liikenneministeriön päätös (1207/1990);
ajoneuvon rakenteen, varusteen tai osan kansainvälisestä hyväksymisestä 3 päivänä lokakuuta 1994 annettu liikenneministeriön päätös (874/1994).
103 §Siirtymäsäännökset
Lupaviranomaisen ennen tämän lain voimaantuloa myöntämät vapautukset luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M 1 -luokan ajoneuvossa 25 §:n 2 momentin mukaan vaadittavasta taksamittarista jäävät edelleen voimaan.
Jos tämän lain voimaan tullessa muussa kuin luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M 1 -luokan ajoneuvossa on taksamittari, se saa olla ajoneuvossa 31 päivään joulukuuta 2004 asti.
Kaksi- ja kolmipyöräisille moottoriajoneuvoille voidaan myöntää tyyppihyväksyntöjä 30 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitulla direktiivillä kumotun direktiivin 92/61/ETY mukaisesti 9 päivään marraskuuta 2003 saakka. Tällä lailla ei mitätöidä kumotun direktiivin nojalla myönnettyjä tyyppihyväksyntöjä ja niiden nojalla annettuja vaatimustenmukaisuustodistuksia.
Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt 47 §:ssä tarkoitetut tutkimuslaitosten hyväksynnät jäävät sellaisinaan voimaan.
Ajoneuvon valmistajan ja maahantuojan, joka on tämän lain voimaan tullessa voinut ennakkoilmoittaa ajoneuvoja rekisteriin, katsotaan täyttävän 65 §:ssä tarkoitetut vaatimukset 31 päivään joulukuuta 2003 saakka.
Liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun lain nojalla myönnetyt asennus- ja korjausluvat jäävät edelleen voimaan.
Mitä 89 §:n 2 momentissa säädetään kiellosta myöntää lupa taksamittarin asennukseen ja korjaukseen hakijalle, jonka toiminnasta omistussuhteen kautta tai muutoin vastaa taksiautoilija tai taksiautoilijoiden järjestö, ei estä ennen 1 päivää syyskuuta 1992 luvan saanutta yritystä, jonka toiminnasta omistussuhteen kautta vastaa taksiautoilijoiden järjestö, suorittamasta järjestöön kuuluvien taksiautoilijoiden omistamien tai hallitsemien autojen taksamittarien asennus- ja korjaustöitä sanotun luvan ehdoin ja rajoituksin.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan 102 §:ssä mainittujen kumottavien säädösten nojalla.
LiVM 19/2002
EV 193/2002
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/30/EY (32000L0030); EYVL N:o L 203, 10.8.2000, s. 1, komission direktiivi 2001/116/EY (32001L0116); EYVL N:o L 18, 21.1.2002, s. 1, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/24/EY (32002L0024); EYVL N:o L 124, 9.5.2002, s. 1, euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/85/EY (32002L0085); EYVL N:o L 327, 4.12.2002, s. 8
Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2002
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENLiikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi