1021/2002

Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa vuosittain vahvistettavien myöntämisvaltuuksien rajoissa ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuntojen tai asuinrakennusten tai tällaiseen käyttöön otettavien laitosrakennusten korjauksiin avustusta siten kuin tässä laissa säädetään.

Tässä laissa tarkoitettuihin avustuksiin sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Avustuksilla voidaan tukea:

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin avustusten käyttötarkoituksista, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Avustusta myönnettäessä on otettava huomioon korjattavan asunnon tai rakennuksen asuinkäyttötarve ja asuinkäyttöaika sekä korjaustoimenpiteiden tarkoituksenmukaisuus ja energiataloudelliset vaikutukset. Korjauskustannusten tulee olla kohtuulliset.

Samaan korjaustoimenpiteeseen ei voida myöntää useampia korjaus- tai energia-avustuksia, ellei kyseessä ole saman korjaustoimenpiteen eri vaiheitten avustaminen erikseen.

Avustusta myönnetään vain korjauskustannusten siihen osaan, johon ei ole saatu tai voida saada korvausta tai muuta julkista tukea lukuun ottamatta Valtion asuntorahaston tai Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista myönnettävää lainaa tai korkotukea.

Avustusta voidaan myöntää vain sellaisiin korjaustöihin, joita ei ole aloitettu ennen kuin valtionapuviranomainen on myöntänyt avustuksen tai hyväksynyt korjaustyön tarkoituksenmukaisuuden. Muussa tapauksessa avustusta voidaan myöntää vain avustuksen käyttötarkoituksen toteuttamiseksi erityisestä syystä.

Korjaus- tai energia-avustus myönnetään rakennuksen tai asunnon omistajalle tai osakkeenomistajalle, jonka osakkeet tuottavat oikeuden hallita korjattavaa asuntoa. Avustus voidaan kuitenkin myöntää myös sille, jolle kunnossapitovastuu on lailla tai kirjallisella sopimuksella siirretty pysyvästi tai pitkäaikaisesti.

Kunnille, kuntayhtymille sekä yhteisöille, joissa kunnilla on määräysvalta, voidaan myöntää vain 2 §:n 1 momentin 2, 3, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja avustuksia.

Valtion asuntorahasto on valtionapuviranomaisena 2 §:n 1 momentin 2―4 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Kunta on valtionapuviranomaisena momentin 1 sekä 5―7 kohdassa tarkoitetuissa avustuksissa. Valtion asuntorahasto on kuitenkin valtionapuviranomainen myös näissä avustuksissa silloin, kun avustus myönnetään kunnalle tai kuntayhtymälle.

Kunta antaa tarvittaessa lausunnon avustushakemuksesta silloin, kun Valtion asuntorahasto toimii valtionapuviranomaisena.

Valtionapuviranomaisena toimii se kunta, jossa korjattava asunto tai asuinrakennus sijaitsee, jolleivät kunnat keskenään kirjallisella sopimuksella toisin sovi.

Asuntoa tai asuinrakennusta, jonka korjaamiseen on myönnetty 2 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdassa mainittu avustus, on käytettävä avustuksensaajan ja hänen ruokakuntansa tai muun kyseisen korjausavustuksen saannin edellytykset täyttävän ruokakunnan asuntona viiden vuoden ajan avustuksen myöntämisestä. Asuinrakennusta, jonka käyttötarkoituksen muuttamiseen on myönnetty 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua avustusta, on käytettävä asuinrakennuksena 30 vuotta avustuksen myöntämisestä. Erityisestä syystä valtionapuviranomainen voi myöntää vapautuksen edellä mainitusta käyttörajoituksesta.

Korjaus- tai energia-avustukseen ei saa liittää muuta kuin 1 momentissa säädettyä rakennuksen tai asunnon luovuttamista tai sen käyttöä rajoittavaa ehtoa.

Korjaus- ja energia-avustusten käyttöä tarkastavalla virkamiehellä on tarkastuksen edellyttämässä laajuudessa oikeus päästä avustuksella korjattaviin tai korjattuihin tiloihin korjaustöiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa sekä korjaustöiden lopputarkastuksen yhteydessä. Valtionapuviranomainen voi korjaus- ja energia-avustuksen myöntämisen yhteydessä edellyttää tehtäväksi korjausten kohteena olevissa tiloissa välitarkastuksia ja korjaustöiden valmistuttua lopputarkastuksen. Valtionapuviranomaisen on järjestettävä lopputarkastus kohtuullisen ajan kuluessa korjaustöiden valmistumisesta.

Valtion asuntorahasto ohjaa ja valvoo kuntien menettelyä avustusten myöntämisessä ja avustuksiin liittyvissä asioissa. Sillä on oikeus saada valvontaa varten tarpeelliset asiakirjat, tiedot ja selvitykset.

Jos kunta on menetellyt annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti eikä virhe tai laiminlyönti ole vähäinen, Valtion asuntorahasto voi jättää avustusmäärän kokonaan tai osittain maksamatta kunnalle ja periä kunnalta kokonaan tai osittain takaisin kunnan myöntämän avustusmäärän.

Jos kyseessä on perusteettomasti myönnetty avustus, on kunnan maksettava takaisinperittävälle määrälle korkoa avustuksen maksupäivästä lukien korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Jos takaisin perittävää määrää ei makseta viimeistään Valtion asuntorahaston asettamana eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Valtion asuntorahasto voi päättää, että tässä pykälässä tarkoitettu korko ja viivästyskorko jätetään osittain tai kokonaan perimättä, jos täysimääräinen koronmaksuvelvollisuus on kohtuuton takaisinperinnän perusteena oleviin olosuhteisiin ja menettelyihin nähden.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003. Tällä lailla kumotaan asuntojen korjausavustuksista 18 päivänä joulukuuta 1998 annettu laki (1031/1998).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.