666/2001

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain (604/2001) 1 §:ssä tarkoitetun vuokra-asunnon tai asumisoikeustalon rakentamista, hankkimista tai perusparannusta varten myönnetyn korkotukilainan lainaehdoista ja lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi noudatetaan, mitä tässä asetuksessa säädetään.

Kunta päättää korkotukilainojen vuosittaisista hakuajoista Valtion asuntorahaston antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemus on toimitettava sen kunnan asianomaiselle viranomaiselle, jossa korkotukilainoituksen kohde sijaitsee. Kunnat voivat kuitenkin keskenään sopia, että hakemus toimitetaan toisen kunnan viranomaiselle. Kunnan viranomaisen on toimitettava hakemus lausuntoineen Valtion asuntorahastolle. Lausunnosta tulee ilmetä, puoltaako kunta hakemuksen hyväksymistä.

Valtion asuntorahasto ja Valtiokonttori voivat hyväksyä lomakkeiden kaavoja vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa ja tässä asetuksessa tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.

Vuokra-asunnon ja asumisoikeustalon rakentamista varten myönnetyn lainan korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että Valtion asuntorahasto on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset tai perusparannussuunnitelmat ja -kustannukset. Asuntorahasto voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan töiden aloittamiseen ennen suunnitelmien ja kustannusten hyväksymistä.

Vuokra-asunnon tai asumisoikeustalon hankkimista varten myönnetyn lainan hyväksymistä korkotukilainaksi on haettava kuuden kuukauden tai erityisestä syystä vuoden kuluessa siitä, kun hankintaa koskeva luovutussopimus on tehty. Jos hakijana on kunta tai kuntayhtymä, alkaa hakuaika siitä, kun luovutussopimus on tehty ja viranomaisen päätös asunnon tai talon hankkimisesta on tullut lainvoimaiseksi.

Vuokratalon ja vuokra-asunnon hankintakorkotukilainan sekä vuokra-asumisen perusparannuskorkotukilainan lainoitusosuus on poiketen siitä, mitä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentissa säädetään, enintään 80 prosenttia hyväksytyistä hankinta- tai perusparannuskustannuksista.

Perusparannuslaina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi, jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 15 vuotta. Asuinneliömetriä kohden laskettu enimmäislaina on tällöin 151 euroa. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 20 vuotta, enimmäislainan määrä asuinneliömetriä kohden on 227 euroa. Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut 35 vuotta tai enemmän, enimmäislainan määrä asuinneliömetriä kohden on 454 euroa. Vuosien 16―19 enimmäislainan määrä lasketaan lisäämällä 151 euroon 15 euroa kutakin lisävuotta kohden ja vuosien 21―34 enimmäislainan määrä saadaan lisäämällä 227 euroon 15 euroa kutakin lisävuotta kohden.

Jos rakennuksen valmistumisesta tai laajasta perusparannuksesta on kulunut vähemmän kuin 20 vuotta, voidaan perusparannuslaina hyväksyä korkotukilainaksi vain, jos korjaus on tarpeen terveyshaitan poistamiseksi tai jos se on välttämätön vaurioiden laajentumisen estämiseksi.

Sen estämättä, mitä 5 §:ssä on säädetty, perusparannuslainaksi voidaan erityisestä syystä hyväksyä enimmäislainan määrää suurempi, hyväksyttävistä kustannuksista laskettu laina 4 §:n mukaisen enimmäislainoitusosuuden rajoissa, jos

Enimmäislainan määrää suurempi laina voidaan 1 momentin 2 ja 3 kohdan perusteella hyväksyä korkotukilainaksi vain, jos kohteen korjaaminen on alueen asuntokanta, asukasrakenne ja asuntomarkkinatilanne huomioon ottaen sosiaalisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisempaa kuin kohteen käyttötarkoituksen muuttaminen.

Korkotukilainan lyhennyksen eräpäiviä saa olla enintään kaksi kertaa vuodessa. Lainan korko suoritetaan näinä eräpäivinä.

Korkotukilainan enimmäislaina-aika on 45 vuotta.

Lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuu korkotukilainan korosta on 3,50 prosenttia. Jos korkotukilainasta perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna 95 prosenttia. Perusomavastuun ylittävästä koron osuudesta korkotukena maksettava prosenttimäärä pienenee tämän jälkeen ensimmäisten 10 lainavuoden aikana vuosittain rakennus- ja hankintalainojen osalta 4 prosenttiyksiköllä vuosittain ja perusparannuslainojen osalta 6 prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän jälkeen se pienenee kaikkien korkotukilainojen osalta vuosittain 6 prosenttiyksiköllä.

Korkotukilainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Jos laina on hyväksytty perusparannuskorkotukilainaksi, sitä on lyhennettävä 1 momentissa säädetystä poiketen kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä seuraavasti:

Korkotukilainan pääomameno, joka sisältää sekä lainansaajan maksettavaksi jäävän koron että korkotukilainan lyhennyksen, voi 9 §:n estämättä olla ensimmäisenä vuonna lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien 4,1 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Jos kyseessä on perusparannuskorkotukilainaksi hyväksytty laina, ensimmäisen lainavuoden pääomameno on kuitenkin 5,1 prosenttia lainan alkuperäisestä määrästä. Jos lainansaajan maksettavaksi jäävä korko on tätä suurempi, ensimmäinen pääomameno on kuitenkin lainansaajan maksettavaksi jäävän koron suuruinen.

Pääomameno nousee tämän jälkeen vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta lisättynä 0,6 prosenttiyksiköllä.

Jos korkotukilaina, jonka lyhennys määräytyy 9 §:n mukaan, muutetaan lainansaajan ja lainanmyöntäjän niin sopiessa tämän pykälän mukaiseen kokonaispääomamenoon perustuvaksi, ensimmäisenä vuonna lyhennystavan muuttamisen jälkeen lainan kokonaispääomameno on sen suuruinen kuin se olisi ollut, jos lainan pääomameno olisi lainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien määräytynyt 1 momentissa säädetyllä tavalla. Lyhennystavaltaan muutetun lainan pääomameno kehittyy tämän jälkeen 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos 39 lainavuoden päättyessä lainan jäljellä olevan pääoman perusteella on todennäköistä, että laina ei tulisi 2 momentissa säädetyllä tavalla kehittyvällä pääomamenolla maksetuksi takaisin 45 vuodessa, voi pääomameno olla 40 lainavuotena ja sen jälkeen tätä suurempi asumismenojen tasaisen kehityksen turvaamiseksi.

Lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, että korkotukilainaksi hyväksytyn perusparannuslainan pääomameno on 9 tai 10 §:ssä säädetyllä tavalla kehittyvää pääomamenoa suurempi, jos lainansaajan muiden lainojen pääomamenot ovat niin pienet, että asumismenot jäisivät muutoin alemmiksi kuin alueella käyttöarvoltaan samanveroisten asuntojen asumismenot ovat.

Jos asumismenot olisivat 9 tai 10 §:n mukaisesti määräytyvien pääomamenojen perusteella suuremmat kuin alueella käyttöarvoltaan samanveroisten asuntojen asumismenot ovat, lainansaaja ja lainanmyöntäjä voivat sopia, jos Valtiokonttori antaa siihen luvan, että lainan pääomameno on pienempi kuin 9 tai 10 §:n mukaisesti määräytyvä pääomameno olisi.

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä vain euromääräinen laina.

Korkotuki maksetaan valtion varoista lainanmyöntäjälle puolivuosittain koron maksupäivinä lainanmyöntäjän Valtiokonttorille esittämän laskelman perusteella.

Hakemus korkotuen maksamiseksi on toimitettava Valtiokonttorille hyvissä ajoin ja vähintään 14 päivää ennen eräpäivää. Ensimmäiseen korkotukivelkomukseen on liitettävä jäljennös korkotukilainaa koskevasta velkakirjasta ja korkotukilainan lainanhoitosuunnitelmasta.

Lainansaaja saa nostaa korkotukilainaa sitä mukaa kuin lainan avulla hankitun asunnon tai talon hankintahinta on luovutussopimuksen mukaan suoritettava.

Rakentamista tai perusparannusta varten korkotukilaina saadaan nostaa rakentamistyön valmiusastetta vastaavina erinä tai yhtenä eränä rakennuksen valmistuttua.

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, mitä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 31 ja 32 §:ssä on säädetty.

Valtion asuntorahasto ilmoittaa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetun rajoitusajan päättymispäivän rajoitusmerkinnän tekemistä varten viipymättä sille kiinnitysviranomaiselle, jonka virka-alueella kiinteistö sijaitsee, sekä osakeyhtiön hallitukselle. Ilmoituksen merkinnän muuttamista varten tekee Valtiokonttori.

Lainanmyöntäjän on vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 36 §:ssä tarkoitetuissa lainan takaisinmaksutilanteissa viipymättä ilmoitettava Valtiokonttorille korkotuen maksamisen lakkaamisesta. Lainanmyöntäjän tulee viipymättä ilmoittaa Valtiokonttorille myös, jos lainoituksen kohteen luovutuksensaaja ottaa lainan vastatakseen.

Jos korkotukilainan lyhennystapa muutetaan, lainanmyöntäjän on viipymättä ilmoitettava siitä Valtiokonttorille.

Jos korkotukilainan kohde sijaitsee vuokramaalla, maanvuokraoikeus on voitava maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle henkilölle. Korkotukilaina voidaan myöntää vain, jos vuokrasopimuksessa on kielletty sopimuksen irtisanominen laina-aikana ja jäljellä oleva vuokra-aika on vähintään 45 vuotta. Valtion asuntorahasto voi erityisestä syystä hyväksyä lyhyemmänkin vuokra-ajan.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetussa laissa säädettyjä yleisiä edellytyksiä harkittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että asumiskustannukset lainoitettavassa kohteessa pysyvät kohtuullisina ja että kohteen toteuttajat ovat vakavaraisia sekä suorittavat täysimääräisesti ennakonpidätykset ja muut työnantajalle kuuluvat velvoitteet.

Korkotukilainan saajan on annettava Valtion asuntorahaston tai Valtiokonttorin pyynnöstä vakuutus tai selvitys siitä, että rakennustöiden osalta maksetuista palkoista on suoritettu oikeamääräisesti ennakonpidätykset ja että myös työnantajalle kuuluvat muut velvoitteet on suoritettu. Jos rakennustyö teetetään urakkasopimuksen perusteella, lainansaajan on vaadittava vakuutus tai selvitys pääurakoitsijalta ja tarvittaessa muilta urakoitsijoilta. Jos hyväksyttävää vakuutusta tai selvitystä ei toimiteta, voidaan korkotuen maksaminen keskeyttää.

Korkotukilainan kohde on pidettävä riittävästi vakuutettuna. Vakuutusta ei kuitenkaan edellytetä, jos kohteen omistaa kunta tai kuntayhtymä.

Valvottaessa vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 §:n mukaisesti korkotukilainan käyttöä Valtion asuntorahaston ja kunnan viranomaisen on tarkastettava myös hyvän rakennuttamis- ja urakointitavan noudattamista.

Pääomamenojen määrän tarkistuksen perusteena käytetään sitä Tilastokeskuksen vahvistamaa kuluttajahintaindeksin muutosta päättyneeltä 12 kuukauden ajanjaksolta, joka on vahvistettu kuusi kuukautta ennen tarkistamisajankohtaa. Jos pääomamenojen tarkistus määräytyisi indeksin muutoksen perusteella negatiiviseksi, ei määrää tarkisteta.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 13 §:n 1 momentin 4―kohdan perusteella vuokralaisilta asuinhuoneiston vuokrassa perittävä korko on enintään kahdeksan prosenttia omistajan sijoittamista omista varoista.

Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 38 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa perittävän takausmaksun suuruus on yksi prosentti vuodessa lainan jäljellä olevasta pääomasta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.