Valtioneuvoston asetus saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 371/2001
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 55/2001 (Julkaistu 9.5.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään valtion talousarviosta 13 päivänä toukokuuta 1988 annetun lain (423/1988) 7 c §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 217/2000:
1 §
Valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta voidaan myöntää avustuksia saaristoliikenteen hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun liikenteen järjestämisestä ostopalveluna hinnan maksaa Merenkulkulaitos kuukausittain jälkikäteen tehtyä liikenneraporttia vastaan. Raportin muodon ja siinä ilmaistavat tiedot vahvistaa Merenkulkulaitos.
2 §
Saaristoliikenteellä tarkoitetaan tässä asetuksessa sellaista yksityisen liikenteenharjoittajan vesiteitse merikelpoisella aluksella hoitamaa säännöllistä liikennettä, joka palvelee saaristossa pysyvästi asuvia henkilöitä sellaisilla saariston sisäisillä tai saariston ja mantereen välisillä reiteillä, joilla ei ole muuta säännöllistä liikennettä tai tieyhteyksiä.
3 §
Tukea saava saaristoliikenteen liikenteenharjoittaja perii asiakkailtaan kuljetusmaksut tilittämättä niitä Merenkulkulaitokselle.
Saaristoliikenteessä perittävistä maksuista vapautettuja ovat saaristoliikenteeseen käytettävien alusten reitin varrella sijaitsevassa saaressa pysyvästi asuvat henkilöt, heidän omistamansa ajoneuvot, heidän tavaratoimituksensa sekä heidän tavarantoimitustensa kuljetuksia suorittavat henkilöt ja ajoneuvot siten kuin Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista annetussa liikenneministeriön päätöksen (1511/1994) liitteessä 3 säädetään.
4 §
Merenkulkulaitos voi myöntää avustuksia ostamalla liikennepalveluja tarjousten perusteella noudattaen julkisista hankinnoista annettuja säännöksiä.
Merenkulkulaitoksen on laadittava tarjouspyyntö siten, että tarjoukset ovat mahdollisimman vertailukelpoiset. Tarjouspyynnössä on myös ilmoitettava aika, jonka liikennepalvelujen hoitamisesta laadittava sopimus tulisi kattamaan.
Merenkulkulaitos julkaisee tarjouspyynnön seuraavan vuoden liikennettä varten sopivalla tavalla sanomalehdissä kesäkuun loppuun mennessä. Erityisestä syystä Merenkulkulaitos voi julkaista tarjouspyynnön tiettyä reittiä varten myös muuna ajankohtana.
Merenkulkulaitoksella on oikeus tarvittaessa hylätä kaikki saadut tarjoukset.
5 §
Liikenteenharjoittajan on esitettävä tarjouksessaan:
sopimushinta;
oikeat ja riittävät tiedot aluksesta ja sen jäissäkulkuominaisuuksista, tiedot suurimmasta sallitusta matkustaja- ja lastimäärästä sekä jäljennös aluksen katsastustodistuksesta ja todistus varustamolla olevasta ISM-säännösten mukaisesta turvallisuusjohtamisjärjestelmästä, joka on auditoitu varustamojohdolle ja alukselle, jos alus kokonsa puolesta on ISM-säännösten alainen;
oikeat ja riittävät aluksen käyttöä kuvaavat taloudelliset tiedot;
tarjottavan liikennepalvelun vuorotiheys ja muut laatua kuvaavat tiedot;
perittävien kuljetusmaksujen suuruus;
tiedot muusta mahdollisesta toimintaansa saamastaan julkisesta tuesta;
mahdollisuudestaan tarjota palvelujaan myös hälytystilanteissa; sekä
selvitys liikenteenharjoittajan paikallistuntemuksesta ja työntekijöiden kielitaidosta.
6 §
Ennen kuin Merenkulkulaitos tekee päätöksen liikennepalvelujen ostamisesta, sen tulee pyytää alustavista suunnitelmistaan tarjouspyyntöjen ratkaisuperusteiksi lausunto saaristoasiain neuvottelukunnalta sekä kunnilta, joiden alueella liikennöintiä harjoitettaisiin.
7 §
Merenkulkulaitos voi tehdä sopimuksen liikennepalvelujen ostamisesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ehdolla, että valtion talousarviossa kunakin varainhoitovuonna tähän tarkoitukseen osoitetaan riittävä määräraha. Jos valtion talousarviossa ei osoiteta riittävää määrärahaa sopimuksen mukaisen liikenteen jatkamiseksi, sopimus katsotaan rauenneeksi ilman muita oikeusseuraamuksia.
Sopimus katsotaan rauenneeksi myös, jos liikenteenharjoittaja lopettaa toimintansa ennen sopimuskauden päättymistä.
8 §
Liikenteenharjoittajan tulee liikenteenharjoittamisvuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä antaa Merenkulkulaitokselle selvitys liikenteenharjoittamisvuonna harjoitetusta liikenteestä.
Liikenteenharjoittajan tulee välittömästi ilmoittaa Merenkulkulaitokselle huomattavasta toiminnassaan tai toimintaoloissa tapahtuvasta tai tapahtuneesta muutoksesta sekä toimintansa tai sen osan lopettamisesta.
9 §
Tässä asetuksessa tarkoitettujen määrärahojen myöntämisessä, käyttämisessä, maksamisessa ja käytön valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annetussa valtioneuvoston päätöksessä (490/1965) säädetään.
Ostopalveluiden hankintamenettelyissä noudatetaan, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (1505/1992) ja sen nojalla säädetään.
10 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2001.
Tällä asetuksella kumotaan saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista 20 päivänä maaliskuuta 1986 annettu valtioneuvoston päätös (250/1986) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 2001
Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka HeinonenHallitussihteeri Pekka Kouhia