Valtioneuvoston asetus raaka-ainetakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1400/2001
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 191/2001 (Julkaistu 31.12.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetun lain (651/1985) 7 §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 938/2001:
1 §Takuun hakeminen
Takuuta voi hakea luotonantaja, luotonsaaja tai raaka-aineen tuoja valtion erityisrahoitusyhtiöltä ( Finnvera ).
Finnvera käsittelee hakemuksen noudattaen soveltuvin osin vientitakuutoiminnalle määrittelemiään riskinoton periaatteita ja linjauksia.
2 §Takuuhakemukseen liitettävät selvitykset
Raaka-aineen tuojan on toimitettava Finnveralle selvitys sekä raaka-aineen tuontitarpeesta erityisesti työllisyyden ja jalostuskapasiteetin ylläpitämisen kannalta että raaka-aineen toimitussopimuksen keskeisistä ehdoista.
Luotonantajan tai muun takuujärjestelyn osapuolen on toimitettava Finnveralle selvitys takuun kohteena olevan luoton keskeisistä ehdoista.
3 §Valtioneuvoston periaatepäätös
Finnveran on toimitettava takuuhakemus selvityksineen ja esityksensä takuun myöntämisestä, riskeistä, takuukatteesta ja riskinjaosta sekä muista luotto- ja takuujärjestelyyn liittyvistä erityisistä näkökohdista kauppa- ja teollisuusministeriölle valtioneuvoston periaatepäätöksen tekemistä varten.
Kauppa- ja teollisuusministeriön on hankittava asiasta valtiovarainministeriön, työministeriön ja muiden tarpeelliseksi katsomiensa tahojen lausunnot ennen valtioneuvoston periaatepäätöksen tekemistä.
Valtioneuvosto harkitsee periaatepäätöstä tehdessään kuinka tarpeellinen taattava luotto on kansantalouden kannalta tärkeän tuonnin edellytyksenä ja ilmoittaa periaatepäätöksessä, onko edellytyksiä takuun myöntämiselle sekä vahvistaa takuun keskeiset ehdot, kuten katettavat riskit, takuukatteen, mahdollisen riskinjaon ja periaatepäätöksen voimassaoloajan.
4 §Takuusopimus
Takuusopimus tehdään luotonantajan ja Finnveran välillä. Sen ehdoista päättää Finnvera ottaen huomioon valtioneuvoston periaatepäätöksen ja noudattaen tässä asetuksessa säädeltyjä periaatteita.
5 §Takuun myöntämisen edellytykset
Takuujärjestelyn osapuolia koskevat seuraavat edellytykset:
luotonantajan tulee olla kotimainen tai ulkomainen pankki tai muu hyväksyttävä luotonantaja;
luotonsaaja voi olla ulkomainen yhtiö tai muu ulkomainen velallinen, kuten pankki, muu luottolaitos tai viranomainen;
raaka-aineen tuojalla tulee olla edellytykset suoriutua raaka-aineen toimitussopimukseen liittyvistä ja mahdolliseen riskinjakoon liittyvistä velvoitteistaan.
Luottosopimusta koskevat seuraavat edellytykset:
luotonantaja vastaa siitä, että luotonsaaja on peruuttamattomasti vastuussa velkasitoumuksestaan;
luotonsaajan velkasitoumuksen on oltava luonteeltaan ehdoton ja riippumaton luottosopimuksen ja raaka-aineen toimitussopimuksen osapuolten ja kolmansien riitaisuuksista, vaateista ja vastavaateista;
luottosopimuksen sisältämän velkasi-toumuksen sekä mahdollisten erillisten velkasitoumusten on oltava siirtokelpoisia.
6 §Takuun kattamat tappiot ja takuukate
Takuu voi kattaa luoton takaisinmaksuun liittyviä poliittisia tai kaupallisia riskejä tai kumpiakin. Takuukate voi olla enintään 100 %. Takuu voi kattaa luoton pääoman, korot ja muita luotonsaajan maksettaviksi kuuluvia rahoitus- ja perimiskustannuksia.
Takuilla pyritään ensisijaisesti kattamaan poliittisia riskejä. Kaupallisen riskin kattaminen on mahdollista tilanteissa, joissa raaka-aineen saantia ei voida turvata ilman kaupallisen riskin kattamista ja sen kattaminen yksityisillä markkinoilla ei ole mahdollista tai kilpailijamaat tarjoavat kaupallisen riskin takuuta tai muut poikkeukselliset syyt edellyttävät kaupallisen riskin takuun myöntämistä.
7 §Raaka-aineen tuojan vastuu
Raaka-aineen tuoja vastaa siitä, että raaka-aineen toimitussopimus on pätevä ja sitoo sen osapuolia sekä että tarvittavat luvat sen toteuttamiseksi ovat voimassa.
Finnveran ja raaka-aineen tuojan välillä solmitaan sopimus, jossa raaka-aineen tuoja sitoutuu maksamaan Finnveralle:
Finnveran luotonantajalle maksaman korvauksen, mikäli korvaus on aiheutunut siitä, että raaka-aineen tuoja on menetellyt olennaisesti raaka-aineen toimitussopimuksen vastaisesti tai että korvaus on aiheutunut raaka-aineen toimitussopimuksen pätemättömyydestä; ja
raaka-aineen tuojalle mahdollisesti määrätyn riskiosuuden.
8 §Takuista perittävät maksut
Sen lisäksi, mitä valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi annetun lain (651/1985) 5 a §:ssä siinä tarkoitettujen maksujen määräämisperusteista säädetään, maksuja määrättäessä on otettava huomioon myös vakuusjärjestelyt sekä muut mahdolliset asiaan vaikuttavat seikat.
9 §Ympäristövaikutusten arviointi
Raaka-ainetakuutoiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaate ja noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyjä ympäristövaikutusten arviointiperiaatteita ja menettelytapoja.
Finnveralla tulee olla raaka-ainetakuuhankkeiden ympäristövaikutusten arviointijärjestelmä, joka koostuu ympäristöperiaatteista ja ympäristövaikutusten arviointiprosessia koskevista ohjeista. Tämän asetuksen mukaisena ympäristövaikutusten arviointijärjestelmänä voidaan soveltuvin osin noudattaa Finnveran vientitakuuhankkeiden ympäristövaikutusten arviointijärjestelmää.
10 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tällä asetuksella kumotaan valtion takuista perusraaka-ainehuollon turvaamiseksi 26 päivänä maaliskuuta 1999 annettu asetus (426/1999). Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyihin raaka-ainetakuupäätöksiin sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.
Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2001
Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka MönkäreTeollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen