Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1267/2001

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtiovarainministeriön asetus vesivoimalaitoksen ja sen rakenteiden jälleenhankinta-arvon perusteista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1267/2001
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 173/2001 (Julkaistu 19.12.2001)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtiovarainministeriö on 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun varallisuusverolain (1537/1992) 24 §:n 1 momentin nojalla määrännyt, että vesivoimalaitoksen ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvon määräämisessä on noudatettava seuraavia perusteita:

1 §Soveltamisala

Vesivoimalaitoksen, jonka kosken putouskorkeus on vähintään kolme metriä ja jonka teho on vähintään 500 kilowattia, ja vesivoimalaitosrakenteiden jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon voimalaitosrakenteiden hankinnasta johtuneet välittömät menot:

1)

koneasema siihen sisältyvine patoineen;

2)

ylä- ja alakanavarakenteet tai muut koneaseman ulkopuoliset vesitiet;

3)

voimalaitosta varten tehdyt perkaukset ja pengerrykset;

4)

voimalaitosta palvelevat padot;

5)

kytkinkenttärakenteet;

6)

voimalaitoksen käyttöä ja ylläpitoa varten tarvittavat tiet ja sillat;

7)

lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköasennukset;

8)

voimalaitoksen tarvitsemat erilliset kaapeli- ja putkikanavat sekä

9)

tontin kaivuu-, paalutus-, louhinta-, tasoitus- ja pintarakennustyöt.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa otetaan huomioon myös laitoksen työmaan käyttö- ja yhteiskustannukset, rakennuttajan kustannukset ja rakennusaikaiset korot.

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvoa laskettaessa ei oteta huomioon muita kuin vesivoimalaitosta välittömästi palvelevia rakennuksia tai laitteita, ei esimerkiksi kalanviljelylaitoksia, toimisto-, varasto-, korjaamo- tai asuinrakennuksia, turbiineja, generaattoreita, patoluukkuja, nostureita, automaatiolaitteita säätöä ja käyttöä varten eikä uittolaitteita, muunto- ja kytkinlaitteita eikä muita sähkön tuotantoa palvelevia koneita ja laitteita.

Muiden kuin tässä päätöksessä tarkoitettujen rakennusten jälleenhankinta-arvosta on määrätty erikseen.

2 §Jälleenhankinta-arvo

Vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo lasketaan korjaamalla 1 §:ssä tarkoitettujen rakennelmien alkuperäiset hankintakustannukset ja muut kustannukset rakennuskustannusindeksin kokonaisindeksilukuun 225,7. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta. Rakennuskustannusten oletetaan syntyvän tasaisesti rakentamisen aikana.

3 §Keskimääräisten rakennuskustannusten mukainen jälleenhankinta-arvo

Jos vesivoimalaitoksen alkuperäisistä rakennuskustannuksista ei ole luotettavaa selvitystä, määritetään vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvo 1 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden rakennuskustannusten summana 4 §:n 1―5 kohdissa mainittuja keskimääräisiä arvoja ja taulukoita käyttäen. Jälleenhankinta-arvo on 70 prosenttia tällä tavoin määritetystä arvosta.

4 §Rakennuskustannusten keskimääräiset arvot

1. Tontin pintarakennustyöt

Vesivoimalaitosalueen tontin pintarakennustöiden pinta-alana on pidettävä vesivoimalaitoksen maa-alueen pinta-alaa.

Tontin pintarakennustöiden yksikköhinta on 14,40 mk/m 2 .

2. Kaivuumassat

Kanavien kaivuumassat määritetään kanavan pituuden ja poikkileikkauksen perusteella. Kaivuumassojen yksikköhinta on 58 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on vedestä ja 48 mk/m 3 ktr, kun kaivuu on kuivatyönä sekä 344 mk/m 3 ktr, kun kysymyksessä on louhinta.

3. Vedenjuoksutusputket

Vesivoimalaitoksen ulkopuolella sijaitsevien vedenjuoksutusputkien yksikkökustannukset ovat

ø (m)

mk/jm

1,0

2 255

1,5

3 382

2,0

4 510

2,5

5 637

3,0

6 765

3,5

7 892

4,0

9 020

4,5

10 147

5,0

11 275

Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

4. Padot ja tukimuurit

Patojen ja tukimuurien yksikköhinta on 2 269 mk/m 3 , kun pato on betonia, ja 95 mk/m 3 , kun pato on maata tai louhetta.

5. Koneasemat

Koneaseman rakennuskustannus lasketaan koneaseman tilavuuden perusteella. Jos koneaseman tilavuutta ei voida luotettavasti määritellä, käytetään määritysperusteena voimalaitoksen tehoa.

Koneaseman tilavuus lasketaan koneaseman ulkomitoin. Yläpuolisten tilojen lisäksi tilavuuteen lasketaan myös vesitiet.

Taulukkoa 1 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on pystyakselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 1

m 3

mk

1 000

22 605 808

10 000

34 291 799

50 000

86 229 536

100 000

151 151 708

200 000

268 963 195

Taulukkoa 2 käytetään sellaisten koneasemarakennusten rakennuskustannusten laskemiseen, joissa on vaaka-akselinen turpiini tai teho ≥ 8 MW. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 2

m 3

mk

1 000

3 943 536

5 000

10 465 266

10 000

18 617 423

50 000

83 834 695

Jos koneasema on tehdas tai muun sellaisen hallin osa, rakennuskustannukset lasketaan vesivoimalaitoksen tehon avulla taulukosta 3. Väliarvot lasketaan suhteellisesti.

Taulukko 3

Teho (MW)

mk

0,5

3 873 273

1,0

5 093 222

2,0

6 314 647

3,0

9 973 017

4,0

12 412 915

5,0

14 852 813

6,0

17 292 710

7,0

19 732 607

8,0

22 172 505

9,0

42 199 511

10,0

43 630 218

15,0

50 783 764

20,0

57 937 308

25,0

65 090 856

50,0

100 858 581

100,0

172 394 034

150,0

243 929 485

5 §Muu vesivoimalaitos

Jos vesivoimalaitos on sellainen, ettei siihen voida soveltaa 2―4 §:ssä olevia jälleenhankinta-arvon laskentamenetelmiä, pidetään tällaisen vesivoimalaitoksen jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavanlaisen vesivoimalaitoksen rakennuskustannuksista.

6 §Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta 2001. Sitä sovelletaan vuodelta 2001 toimitettavassa varallisuusverotuksessa.

Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2001

Ministeri Suvi-Anne SiimesNeuvotteleva virkamies Matti Halén

Sivun alkuun