Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen 51 §:n muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 14/2001 (Julkaistu 14.2.2001)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä,
muutetaan ajoneuvojen rekisteröinnistä 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun asetuksen ( 1598/1995 ) 51 §, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 764/2000, seuraavasti:
51 §Geneven ja Wienin sopimuksiin liittyneissä valtioissa rekisteröidyt ajoneuvot
1. Genevessä vuonna 1949 tehtyyn tieliikennettä koskevaan yleissopimukseen (SopS 11/59) tai Wienissä vuonna 1968 tehtyyn tieliikennettä koskevaan yleissopimukseen (SopS 30/86) liittyneessä muussa valtiossa kuin Suomessa vakituisesti asuva luonnollinen henkilö saa tilapäisesti Suomessa käyttää omaa tarvettaan varten maahan tuomaansa sopimusvaltiossa rekisteröityä M 1 -, N 1 -, O 1 -, O 2 - tai L-luokan tai niihin rinnastettavan luokan ajoneuvoa enintään yhden vuoden maahantulopäivästä taikka, milloin tulliviranomainen on autoverolain 32 §:n tai Euroopan yhteisöjen tullilainsäädännön nojalla myöntänyt ajoneuvolle verovapauden taikka tullivapauden määräajaksi, sen määräajan loppuun, jollei 56 §:stä muuta johdu.
2. Yhteisö ja luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on 1 momentissa tarkoitetussa valtiossa, saa vastaavasti käyttää sanotussa momentissa tarkoitetussa valtiossa vakituisesti asuvan kuljettajan kuljettamana Suomessa sanotun yhteisön tai henkilön tarvetta varten maahan tuotua M 2 -, M 3 -, N-, O 3 - tai O 4 -luokan tai niihin rinnastettavan luokan ajoneuvoa.
3. Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, Suomessa vakituisesti asuva henkilö saa täällä kuljettaa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa rekisteröityä N 2 - tai N 3 -luokan ajoneuvoa siihen kytkettyine perävaunuineen tavaran kuljetukseen liittyvässä tarkoituksessa enintään seitsemän päivän ajan. Kuljettaminen saa käsittää vain ajoneuvon Suomeen saapumisen jälkeisen kuljetuksen määräpaikkaan ja tätä kuljetusta seuraavan ajoneuvon Suomesta poistumiseen johtavan kuljetuksen. Ajoneuvon kuljettajan tulee voida osoittaa rahtikirjaan tai muuhun kuljetusasiakirjaan tehdyin merkinnöin, että kyseessä on tässä momentissa tarkoitettu kuljetus.
4. Tullilaitos voi antaa luvan käyttää Suomessa vakituisesti asuvaa henkilöä 1 momentissa tarkoitetussa sopimusvaltiossa rekisteröidyn, yksinomaan kokeilu- tai tutkimuskäyttöä varten maahan tuodun ajoneuvon kuljettajana. Lupa voidaan myöntää ajoneuvovalmistajalle tai sen edustajalle, ajoneuvovalmistajan toimeksiannosta kehitystyötä tekevälle ajoneuvon varusteiden valmistajalle tai yhteisölle, joka harjoittaa ajoneuvojen tai niiden varusteiden testausta ajoneuvon tai sen varusteiden valmistajan toimeksiannosta. Lupa on voimassa kerrallaan enintään vuoden. Suomessa vakituisesti asuva henkilö saa kuljettaa kutakin ajoneuvoa enintään kuuden kuukauden ajan. Tullilaitos voi liittää lupaan käyttöaluetta koskevia rajoituksia ja asettaa muitakin ehtoja sen varmistamiseksi, että ajoneuvoa käytetään tässä momentissa säädettyyn tarkoitukseen. Luvanhaltija vastaa ajoneuvon liikenneturvallisesta rakenteesta ja kunnosta. Tullilaitos merkitsee ajoneuvossa mukana pidettävään luvan kopioon ajoneuvon tunnistetiedot ja maahantulopäivän sekä tarvittaessa maastavientipäivän. Luvanhaltija merkitsee sanottuun kopioon ajoneuvoa kuljettavan henkilön tai henkilöt. Lupa on peruutettava, jos tässä asetuksessa säädettyjä tai luvassa asetettuja ehtoja tai rajoituksia ei noudateta.
5. Edellä 1―4 momentissa tarkoitetun käyttämisen edellytyksenä on:
että ajoneuvossa on rekisteröintivaltion rekisterikilvet ja kansallisuustunnus;
että ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän päämitat ja massat eivät ylitä Suomessa sallittuja arvoja;
että ajoneuvoa varten on Suomessa voimassa oleva liikennevakuutus;
että ajoneuvon kuljettajalla on rekisteröintimaassa annettu rekisteriote ja todistus oikeudestaan pitää ajoneuvoa hallinnassaan, jollei sitä ole rekisteröity mukana olevan henkilön nimiin; ja
jos perävaunu on otettu käyttöön valtiossa, jossa perävaunuja ei rekisteröidä, että rekisterikilven sijasta perävaunussa on sen omistajan tai viranomaisen antama numerotunnus tai että vetoauton rekisterikilpi kiinnitetään perävaunun taakse; vetoauton kuljettajalla tulee olla rekisteriotteen sijasta perävaunun omistajan tai viranomaisen antama todistus perävaunulle sallituista massoista ja todistus enintään vuotta aikaisemmin suoritetusta katsastuksesta tai vastaavasta teknisestä tarkastuksesta.
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2001.
Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2001
Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka HeinonenApulaisosastopäällikkö Reino Lampinen