Laki ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 120/2000 (Julkaistu 20.10.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ortodoksisesta kirkkokunnasta 8 päivänä elokuuta 1969 annetun lain ( 521/1969 ) 6 ja 35 §, sellaisina kuin ne ovat osaksi laissa 53/1998, sekä
lisätään 23 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 893/1987, uusi 2 momentti, lakiin uusi 35 b § sekä 36 a §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 53/1998, uusi 2 ja 3 momentti seuraavasti:
6 §
Kirkkokunnan yleistä hallintoa hoitavat piispat ja kirkollishallitus.
Piispojen sekä kirkollishallituksen virkamiesten palkkaukset ja virkamatkoista aiheutuvien matkakustannusten korvaus päivärahoineen maksetaan valtion varoista.
Piispoihin ja 2 momentissa tarkoitettuihin kirkollishallituksen virkamiehiin sekä 23 §:ssä tarkoitettuihin matkapappeihin ja matkakanttoreihin sovelletaan valtion virkamieslakia (750/1994) ja sen nojalla annettuja säännöksiä, jollei tästä laista muuta johdu.
Kirkollishallitukseen sovelletaan 2 momentissa tarkoitetun kirkollishallituksen virkamiehen, matkapapin ja matkakanttorin palvelussuhteen osalta, mitä valtion virkamieslaissa säädetään viranomaisesta, jollei tästä laista muuta johdu.
23 §
Matkapappien ja matkakanttorien nimittämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain 3 luvussa säädetään. Tarkempia säännöksiä nimittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
35 §
Arkkipiispa on kirkkokunnan päämies ja esipaimen, joka johtaa arkkipiispakuntaa Raamatun, perimätiedon, dogmien, kanonien ja muiden ortodoksisen kirkon kirkollisten sääntöjen sekä kirkkokunnasta voimassa olevien säännösten mukaisesti yhdessä piispainkokouksen ja kirkolliskokouksen kanssa.
Piispan virkaan nimitetään eliniäksi. Jos piispa pyytää eron virasta tai tulee sairauden tai vanhuuden vuoksi pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan virkatehtäviään, kirkollishallitus antaa hänelle erokirjan.
Jos piispan virka hiippakuntien uudelleen järjestelyn vuoksi tai muusta syystä lakkautetaan, virkaan nimitetyn piispan virkasuhde päättyy ja kirkollishallitus antaa hänelle erokirjan. Piispa säilyttää tällöin piispallisen arvonsa.
Piispan oikeudesta eläkkeeseen on voimassa, mitä virkasuhteessa valtioon olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen säädetään.
35 b §
Piispa valitaan vaalilla varsinaisessa tai ylimääräisessä kirkolliskokouksessa.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään piispan vaalista, vaalin kanonien mukaisesta vahvistamisesta ja piispan kanonisesta virkaanasettamisesta.
Kirkollishallitus antaa piispaksi valitulle nimittämiskirjan, jossa viitataan kirkolliskokouksen toimittamaan vaaliin ja vaalin kanonien mukaiseen vahvistamiseen.
36 a §
Kirkollishallituksen virkamiesten nimittämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslain 3 luvussa säädetään. Tarkempia säännöksiä nimittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
Kirkollishallituksen lainoppineen asessorin, sihteerin ja museonhoitajan tulee kuulua kirkkokuntaan.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2000.
HaVM 15/2000
EV 107/2000
Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2000
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENKulttuuriministeri Suvi Lindén