786/2000

Tässä asetuksessa annetaan tarkemmat säännökset seuraavien neuvoston ja komission asetusten edellyttämästä naudanlihan merkitsemisestä, sen viranomaisvalvonnasta ja omavalvonnasta sekä merkintäjärjestelmän hyväksymisestä:

Naudanlihan merkitsemisestä säädetään myös elintarvikelaissa (361/1995) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä. Naudanlihan merkintäjärjestelmän mahdollisesta soveltamisesta marinoituihin ja maustettuihin tuotteisiin säädetään elintarvikelain nojalla.

Naudanlihan terveysmerkinnöistä ja pakastamisajankohtaa koskevista merkinnöistä säädetään lihahygieniasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 25/EEO/1996 muutoksineen sekä jauhelihan ja raakalihavalmisteiden hygieniasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä 20/EEO/1998 muutoksineen.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Naudanlihan merkintäjärjestelmän ylin johto kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos toimii neuvoston ja komission asetusten mukaisena toimivaltaisena viranomaisena ja johtaa kyseisten asetusten ja tämän asetuksen noudattamisen valvontaa.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos vastaa komission mahdollisesti pyytämien tilastotietojen keräämisestä sekä raporttien ja kertomusten laatimisesta.

Lisäksi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos valvoo kaupan ketjujen suorittamaa merkintäjärjestelmän noudattamisen valvontaa.

Lääninhallitus ohjaa ja valvoo Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen antamien ohjeiden mukaisesti neuvoston ja komission asetusten noudattamisen valvontaa sekä tämän asetuksen mukaisen naudanlihan merkitsemisen valvontaa toimialueellaan.

Kunta huolehtii alueellaan neuvoston ja komission asetusten sekä tämän asetuksen mukaisesta valvonnasta ja tarkastuksesta. Teurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa laitoksissa valvonnasta ja tarkastuksesta vastaavat kuitenkin asianomaiset valtion tarkastuseläinlääkärit.

Valvontaviranomaisen on valvottava toimijoita säännöllisesti. Vähittäismyymälöiden naudanlihan merkintäjärjestelmä on tarkastettava vähintään kerran vuodessa. Naudanlihan merkintäjärjestelmä on pyrittävä tarkastamaan muun valvonnan ohessa.

Valvonnan yhteydessä on tarkastettava, täyttääkö naudanlihan merkitseminen neuvoston ja komission asetusten sekä tämän asetuksen vaatimukset. Valvojan on pidettävä kirjaa tarkastuskäynneistä ja valvonnan yhteydessä havaituista epäkohdista sekä annettava toimijalle kirjallinen selvitys tarkastusten tuloksista ja annetuista toimenpidekehotuksista.

Teurastamoa, teurastuspaikkaa ja laitosta valvotaan hygienialain nojalla annettujen maa- ja metsätalousministeriön säädösten mukaisesti.

Kaikilla toimijoilla on komission asetuksen 1 artiklan mukaisesti oltava kussakin tuotanto- ja myyntivaiheessa käytössään tunnistusjärjestelmä ja kattava rekisteröintijärjestelmä. Näitä järjestelmiä on sovellettava siten, että varmistetaan lihan tunnisteen ja kyseisen eläimen tai kyseisten eläinten välinen yhteys. Sekä pakollisella että vapaaehtoisella merkintäjärjestelmällä on varmistettava yhteys toisaalta tunnistetun ruhon, sen neljänneksen tai tunnistettujen lihapalojen sekä toisaalta yksittäisen eläimen tai kyseisen eläinryhmän välillä.

Rekisteröintijärjestelmän on erityisesti sisällettävä tiedot karjan, ruhojen ja/tai lihapalojen saapumisesta ja lähdöstä, jotta taataan saapumisia ja lähtöjä koskevien tietojen yhtäpitävyys.

Toimijan on voitava osoittaa edellä vaaditut yhteydet.

Teurastamon, teurastuspaikan, laitoksen ja yksittäisen vähittäismyymälän on kustannuksellaan laadittava ja toteutettava valvontaviranomaisen hyväksymä pakollinen naudanlihan merkintäjärjestelmä. Merkintäjärjestelmä on sisällytettävä osaksi omavalvontajärjestelmää.

Pakollisen merkintäjärjestelmän hyväksymistä on haettava valvontaviranomaiselta kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys toiminnasta ja sen laajuudesta sekä kuvaus omavalvontaan sisältyvästä 13 §:n mukaisesta naudanlihan merkintäjärjestelmästä.

Jos naudanlihaa aiotaan myydä toisiin jäsenvaltioihin, tästä on mainittava hakemuksessa.

Vapaaehtoisia merkintöjä käyttävän toimijan tulee laatia ja toteuttaa valvontaviranomaisen hyväksymä vapaaehtoinen merkintäjärjestelmä. Vapaaehtoisen merkintäjärjestelmän hyväksymisen edellytyksistä samoin kuin hyväksymisen peruuttamisesta ja lisäehtojen asettamisesta luvalle säädetään neuvoston asetuksen 16 ja 18 artiklassa.

Voimassa oleville hyväksytyille merkintäjärjestelmille ei tarvitse hakea uutta hyväksyntää.

Kaupan ketjun on kustannuksellaan laadittava ja toteutettava Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen hyväksymä pakollinen naudanlihan merkintäjärjestelmä.

Pakollisen merkintäjärjestelmän hyväksymistä on haettava Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselta kirjallisesti.

Hakemuksessa on ilmoitettava:

Kaupan ketjun on viipymättä ilmoitettava Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle hakemuksessa ilmoitetuissa tiedoissa tapahtuneista muutoksista.

Vapaaehtoisia merkintöjä käyttävän toimijan tulee laatia ja toteuttaa valvontaviranomaisen hyväksymä vapaaehtoinen merkintäjärjestelmä. Vapaaehtoisen merkintäjärjestelmän hyväksymisen edellytyksistä samoin kuin hyväksymisen peruuttamisesta ja lisäehtojen asettamisesta luvalle säädetään neuvoston asetuksen 16 ja 18 artiklassa.

Kaupan ketjun tulee ilmoittaa Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle kaupan ketjun myymälöissä käytettävät vapaaehtoiset naudanlihan merkinnät ja tehdä aina uusi ilmoitus, jos kaupan ketjussa otetaan käyttöön uusia vapaaehtoisia merkintöjä tai päätetään lopettaa jonkin tällaisen merkinnän tekeminen.

Hyväksytyille voimassa oleville merkintäjärjestelmille ei tarvitse hakea uutta hyväksyntää.

Kaupan ketjuun kuuluvan vähittäismyymälän on sisällytettävä naudanlihan merkintäjärjestelmä osaksi omavalvontajärjestelmäänsä.

Kaupan ketjuun kuuluvan vähittäismyymälän on esitettävä kunnan valvontaviranomaiselle viimeistään tarkastuksen yhteydessä selvitys toiminnan laadusta ja laajuudesta sekä kuvaus omavalvontaan sisältyvästä 11 ja 13 §:n mukaisesta naudanlihan merkintäjärjestelmästä.

Pakollinen naudanlihan alkuperän merkintäjärjestelmä on kuvattava kirjallisesti. Merkintäjärjestelmää on muutettava toiminnan muuttuessa. Merkintäjärjestelmän valvonnasta ja korjaavista toimenpiteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään yhden vuoden ajan, ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Merkintäjärjestelmästä on käytävä ilmi merkintäjärjestelmästä vastaavan henkilön nimi.

Merkintäjärjestelmän perussisältö on seuraava:

Jos toimija haluaa merkitä naudanlihaan muita kuin neuvoston asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa mainittuja tietoja, merkintäjärjestelmän kuvaukseen on sisällytettävä selostukset käytettävistä merkinnöistä ja ominaisuuksiltaan erilaisen naudanlihan erillään pitämisestä.

Suomalaiseen naudanlihaan ja suomalaiseen jauhettuun naudanlihaan sovelletaan komission hyväksymää pakollista kansallista naudanlihan merkintäjärjestelmää. Toisesta jäsenvaltiosta ja kolmannesta maasta tuleva liha (tuontinaudanliha) on merkittävä neuvoston asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Toimija voi myös ilmoittaa 19, 21 ja 22 §:n mukaisesti tuontinaudanlihan alkuperämaan tai merkitä 16 §:n mukaisesti suomalaiseen naudanlihaan ja tuontinaudanlihaan muita ominaisuuksia koskevia tietoja.

Suomesta toisiin jäsenvaltioihin vietävän naudanlihan osalta on noudatettava, mitä säädetään neuvoston asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa.

Suomalainen jauhettu naudanliha merkitään tämän asetuksen 19, 21 ja 22 §:n mukaisesti.

Jos jauhettuun suomalaiseen tai tuontinaudanlihaan sekoitetaan muista eläimistä peräisin olevaa lihaa, merkintäjärjestelmä koskee jauhetun naudanlihan osuutta tällaisessa sekoituksessa.

Jauhettuun tuontinaudanlihaan toimijan on tehtävä seuraavat merkinnät:

Jauhettuun tuontinaudanlihaan toimija saa tehdä kaikki samat merkinnät kuin muuhunkin naudanlihaan neuvoston asetuksen 13 artiklan ja komission asetuksen 5 artiklan mukaisesti.

Jos naudanlihassa tai sen yhteydessä halutaan ilmoittaa muita naudanlihan ominaisuuksia koskevia tietoja, kuten esimerkiksi rotua, kasvatusolosuhteita tai ruokintaa koskevia tietoja, on toimijalla oltava hyväksytty vapaaehtoinen merkintäjärjestelmä. Nämä muut merkinnät voidaan esittää sekä suomalaisen että tuontinaudanlihan osalta.

Kolmannesta maasta tuotuun naudanlihaan, josta ei ole saatavilla kaikkia neuvoston asetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisia tietoja, on merkintä tehtävä seuraavasti: "Alkuperä: muu kuin EY" ja "Teurastettu: (kolmannen maan nimi)".

Ryhmän koko on määriteltävä ruhojen tai ruhoneljännesten paloittelun yhteydessä niiden ruhojen tai ruhoneljännesten lukumäärän perusteella, jotka paloiteltiin yhdessä ja jotka muodostivat kyseiselle leikkaamolle yhden erän. Tämä koko ei voi missään tapauksessa olla suurempi kuin yhden päivän tuotanto.

Myöhemmin toteutettavan leikkaamisen tai jauhamisen aikana kaikista 1 momentissa tarkoitetuista ryhmistä, joihin kuuluvaa lihaa on leikattu tai jauhettu samana päivänä, voidaan muodostaa uusi ryhmä.

Teurastamossa ja teurastuspaikassa teurastettujen alkuperältään suomalaisten nautojen ruhoihin ja ruhon osiin on merkittävä teurastuspäivä ja eläimen syntymätunnus sekä merkintä "suomalaista naudanlihaa". Nauta voidaan todeta alkuperältään suomalaiseksi ainoastaan, jos se on rekisteröity eläintunnisterekisteriin ja merkitty syntymätunnuksen sisältävällä korvamerkillä.

Jos syntymätunnuksen sisältävä korvamerkki on kadonnut, voidaan kyseisestä naudasta saatu liha 1 momentista poiketen kuitenkin merkitä merkinnällä "suomalaista naudanlihaa", jos voidaan luotettavasti selvittää, että eläin on aiemmin ollut merkitty syntymätunnuksen sisältävällä korvamerkillä.

Korvamerkkejä, jotka sisältävät syntymätunnuksen, on säilytettävä teurastamoissa ja teurastuspaikoissa vähintään yhden vuorokauden ajan, jonka jälkeen ne on hävitettävä niin, että niitä ei voida käyttää uudelleen.

Tuontinaudanlihaan ja toisista jäsenvaltioista tai kolmansista maista peräisin oleviin Suomessa teurastettujen nautojen ruhoihin ja ruhon osiin on tehtävä seuraavat merkinnät:

sekä leikattuun lihaan seuraava tieto:

Suomeen tuotuihin Suomessa teurastettujen nautojen ruhoihin ja ruhon osiin voidaan myös merkitä teurastuspäivä ja eläimen syntymätunnus.

Tuontinaudanlihaan saa tehdä myös neuvoston asetuksen 13 artiklan 5 kohdan mukaiset muut merkinnät.

Jos Suomessa teurastettua nautaeläintä ei voida todeta alkuperältään suomalaiseksi, ei tästä eläimestä saatavaa lihaa saa myydä suomalaisena naudanlihana.

Jos laitoksessa leikataan, jauhetaan tai pakataan alkuperältään suomalaista naudanlihaa, on lihassa tai sen kääreissä taikka niihin kiinnitetyissä etiketeissä oltava merkintä "suomalaista naudanlihaa" sekä erätunnus. Merkintöjen on oltava selvästi luettavissa.

Tuontinaudanlihaan on tehtävä seuraavat merkinnät:

Tuontinaudanlihaan saa tehdä myös neuvoston asetuksen 13 artiklan 5 kohdan mukaiset muut merkinnät.

Jos vähittäismyymälässä leikataan puoliruhon kolmanneksia tai sitä suurempia ruhon osia, koskevat edellä 21 §:ssä laitokselle asetetut vaatimukset myös vähittäismyymälää.

Jos vähittäismyymälässä pakataan alkuperältään suomalaista naudanlihaa, on kääreissä tai niihin kiinnitetyissä etiketeissä oltava merkintä "suomalaista naudanlihaa" sekä erätunnus. Pakkaamattomana myytävän lihan läheisyydessä on oltava merkintä "suomalaista naudanlihaa". Merkintöjen on oltava selvästi luettavissa.

Tuontinaudanlihaan on tehtävä seuraavat merkinnät:

Pakkaamattomana myytävän tuontinaudanlihan läheisyydessä on oltava edellä 3 momentissa mainitut tiedot. Merkintöjen on oltava selvästi luettavissa.

Tuontinaudanlihaan saa tehdä myös neuvoston asetuksen 13 artiklan 5 kohdan mukaiset muut merkinnät.

Valvontaviranomaisen on ilmoitettava teurastamon, teurastuspaikan, laitoksen ja yksittäisen vähittäismyymälän merkintäjärjestelmän hyväksymisestä välittömästi Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle.

Tässä ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen on ilmoitettava tiedot kaupan ketjun hyväksytystä merkintäjärjestelmästä kunnan valvontaviranomaiselle.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos pitää toimijoista valtakunnallista rekisteriä ja ilmoittaa rekisteriin hyväksymisestä säännöllisesti lääninhallituksille.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ilmoittaa toisille jäsenvaltioille sellaiset teurastamot ja laitokset, joilla on hyväksytty merkintäjärjestelmä.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos pitää luetteloa niistä toisten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toimijoista, jotka toiset jäsenvaltiot tai komissio ovat sille ilmoittaneet komission asetuksen mukaisesti. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos ilmoittaa kyseisistä toimijoista tarvittaessa lääninhallituksille ja valvontaviranomaisille.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos hyväksyy komission asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut hakemukset.

Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen on toimitettava komissiolle 30 päivään syyskuuta 2000 mennessä luettelo kaikista Suomessa hyväksytyistä vapaaehtoisista merkinnöistä. Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksen on päivitettävä luetteloa ja toimitettava päivitetyn luettelon toisinto joka kolmas kuukausi komissiolle.

Rangaistuksesta tämän asetuksen tai neuvoston taikka komission asetusten rikkomisesta säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) 8 §:ssä.

Virheellisesti merkityn naudanlihan osalta noudatetaan mitä komission asetuksen 9 artiklassa säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä syyskuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön naudanlihan merkitsemisestä 12 päivänä huhtikuuta 1999 antama päätös nro 42/1999.