Laki Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan annetun lain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 104/2000 (Julkaistu 29.8.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan Suomen osallistumisesta Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön päätökseen perustuvaan rauhanturvaamistoimintaan 29 päivänä kesäkuuta 1984 annetun lain ( 514/1984 ) 3 §:n 4 momentti,
muutetaan lain nimike, 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1―3 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 §:n 3 momentti, 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 ja 13 §, 16 §:n 1 momentti, 26 §:n 1 momentti sekä 27 §, sellaisina kuin niistä ovat lain nimike, 1 §, 2 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti, 5 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 11 §:n 1 momentti, 12 ja 13 § sekä 16 §:n 1 momentti laissa 1465/1995 sekä 26 §:n 1 momentti laissa 508/1998, sekä
lisätään 16 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1465/1995, uusi 2―5 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 6 momentiksi, seuraavasti:
Laki Rauhanturvaamislaki
1 §Soveltamisala
Suomi voi osallistua sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) päätökseen perustuvaan sotilaalliseen kriisinhallintaan ja rauhanturvaamiseen (rauhanturvaamistoiminta) , joka tähtää kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai humanitaarisen avustustoiminnan ja siviiliväestön suojaamiseen.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös suomalaisen rauhanturvaamisorganisaation osallistumista humanitaariseen avustustoimintaan tai sen suojaamiseen YK:n erityisjärjestön tai viraston pyynnöstä.
Tätä lakia ei sovelleta YK:n peruskirjan 42 tai 51 artiklan nojalla toteutettaviin sotilaallisiin pakotetoimiin osallistumiseen.
2 §Osallistumisesta päättäminen
Jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevat toimivaltuudet tulisivat olemaan perinteistä rauhanturvaamista laajemmat, valtioneuvoston on ennen esityksen tekemistä kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko, jossa yksilöidään operaatiota koskevien voimankäyttövaltuuksien laajuus. Samoin on meneteltävä, jos rauhanturvajoukon voimankäyttöä koskevia toimivaltuuksia suunnitellaan rauhanturvaamisoperaation kuluessa edellä tarkoitetun tavoin laajennettaviksi.
3 §Organisaatio, alistussuhteet, sisäinen järjestys ja toimivalta
Suomalaiseen rauhanturvaamisorganisaatioon voi kuulua rauhanturvajoukkoja, erillisiä yksiköitä, sotilastarkkailijoita ja yksittäisiä henkilöitä. Toiminnallisesti organisaatio on operaation toimeenpanijan ja muutoin puolustusministeriön alainen. Rauhanturvaamistoiminnan käytännön toimeenpanossa organisaatio kuuluu puolustusvoimiin ja on pääesikunnan alainen siten kuin tässä laissa säädetään tai, jollei puolustusvoimien ylipäällikön toimivallasta muuta johdu, ministeriö tarkemmin määrää.
Puolustusministeriö vahvistaa organisaation suuruuden ja joukkotyypin sekä sen osien hallinnollisen aseman ja toimivallan.
Organisaation sisäinen järjestys on sotilaallinen.
5 §Koulutus ja järjestelytehtävät
Puolustusvoimat huolehtii rauhanturvaamiskoulutuksesta sekä rauhanturvaamistoiminnan valmius-, järjestely- ja toimeenpanotehtävistä siten kuin puolustusministeriö valtion talousarviossa myönnettyjen määrärahojen rajoissa niistä määrää.
6 §Sitoumus koulutukseen tai palvelukseen saapumisesta
Jos sitoumuksen tehnyt jää kutsun saatuaan ilman pätevää syytä saapumatta koulutukseen tai palvelukseen taikka jos hänen koulutuksensa tai palvelussuhteensa päätetään sen vuoksi, ettei hän ole täyttänyt velvollisuuksiaan tai on toiminut vastoin niitä, pääesikunta voi velvoittaa hänet korvaamaan valtiolle ne kustannukset, jotka hänen koulutuksensa tai palveluksensa järjestämisestä ovat aiheutuneet.
7 §Rauhanturvaamishenkilöstö
Henkilöstö on palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustavat puolustusministeriö ja puolustusvoimat siten kuin ministeriö määrää.
10 §Palvelussuhteen alkaminen ja kesto
Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaamisorganisaatiossa kenraalin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan määrää tehtävään tasavallan presidentti valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Palvelussuhde alkaa nimetystä päivästä ja on voimassa toistaiseksi. Muun henkilöstön enintään vuodeksi kerrallaan määrää puolustusministeriö tai puolustusvoimien tehtävään määräävä viranomainen ministeriön määräämien tehtävien osalta. Palvelussuhde alkaa palvelukseen määrätyn ilmoittautuessa palvelukseen pääesikunnan määräämällä tavalla.
Jollei pääesikunta toisin määrää, rauhanturvajoukon komentaja voi ennen joukossa palvelevan palvelussuhteen päättymistä tekemällään päätöksellä jatkaa tämän palvelussuhdetta yhteensä enintään kuudella kuukaudella.
11 §Palvelussuhteen säännönmukainen päättyminen
Rauhanturvajoukon komentajan ja rauhanturvaorganisaatiossa kenraalin sotilasarvossa palvelevan palvelussuhteen määrää päättymään tasavallan presidentti valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Rauhanturvajoukon komentajan palvelussuhde päättyy myös, kun rauhanturvajoukko lakkautetaan.
12 §Palvelussuhteen päättyminen erityisestä syystä
Pääesikunta voi määrätä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun palvelussuhteen päättymään, jos rauhanturvaamistoimintaan osallistumista supistetaan.
Edellä 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen voi lisäksi määrätä 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun palvelussuhteen päättymään, jos henkilöstöön kuuluva erityisestä syystä sitä pyytää taikka jos hän ei täytä velvollisuuksiaan tai toimii vastoin niitä, jos hänet muutoin havaitaan sopimattomaksi palvelukseen taikka jos hänen palveluskykynsä on sairauden, vamman tai muun syyn johdosta olennaisesti heikentynyt. Rauhanturvajoukon komentajalla on samoin edellytyksin oikeus määrätä joukossa palvelevan palvelussuhde päättymään.
13 §Kotiuttamisen vaikutus palvelussuhteen päättymiseen
Palvelussuhde jatkuu kuitenkin 11 ja 12 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, kunnes henkilöstöön kuuluva on pääesikunnan määräämällä tavalla kotiutettu Suomessa. Pääesikunta voi henkilöstöön kuuluvan pyynnöstä tai muusta erityisestä syystä määrätä palvelussuhteen päättymään jo ennen sanottua kotiuttamista Suomessa sekä oikeuttaa rauhanturvajoukon komentajan antamaan tällaisen määräyksen joukossa palvelevalle.
16 §Vahingonkorvaus
Rauhanturvaamishenkilöstöön kuuluvalla on oikeus saada valtion varoista korvaus vahingosta, joka hänen omaisuudelleen on aiheutunut Suomen ulkopuolella palvelustehtävässä tai siihen liittyvissä olosuhteissa, edellyttäen että vahingoittuneen omaisuuden hallussapito rauhanturvaamisorganisaation toimialueella on ollut rauhanturvaamistehtävän kannalta tarpeellista.
Jos vahinkoa kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta alentaa tai oikeus korvaukseen evätä. Suoritettavasta korvauksesta voidaan lisäksi vähentää, mitä vahinkoa kärsinyt on vahingon johdosta oikeutettu saamaan muun lain tai vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella.
Vahinkona voidaan korvata omaisuuden korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hävinneen omaisuuden arvo. Tämän pykälän nojalla korvaukseen oikeutetulle samasta vahinkotapahtumasta suoritettava korvaus ei, 2 momentin nojalla tehtävät vähennykset mukaan luettuina, saa olla 30 000 markkaa suurempi. Korvausta voidaan kuitenkin suorittaa enemmän, jos vahingoittunutta omaisuutta on sen vahingoittuessa käytetty rauhanturvaamisorganisaation toimintaa merkittävästi edistäneeseen tarkoitukseen tai ihmishengen pelastamiseen.
Korvauksen myöntää ja suorittaa pääesikunta. Korvausta on haettava pääesikunnalta kirjallisesti vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta. Korvaushakemukseen on liitettävä asiakirjat rauhanturvajoukon tai sotilaspoliisiviranomaisen taikka asianomaisen valtion poliisiviranomaisen toimittamasta vahinkotapauksen tutkinnasta.
Vahinkoa kärsineen oikeus vahingonkorvaukseen vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle sinä päivänä, jolloin pääesikunta on päättänyt maksaa korvausta ja enintään siltä osin kuin korvausta on päätetty maksaa.
26 §Muutoksenhaku
Joka on tyytymätön 6 §:n 3 momentissa, 10 §:n 1 tai 2 momentissa, 12 tai 13 §:ssä taikka 16 §:n 4 momentissa tarkoitettuun päätökseen tai 25 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen, saa hakea siihen muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Puolustusministeriön tai pääesikunnan alaisessa rauhanturvaamisorganisaatiossa tehdystä päätöksestä valitetaan kuitenkin Helsingin hallinto-oikeuteen.
27 §Täytäntöönpanosäännökset
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa puolustusministeriön asetuksella.
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000.
UaVM 4/2000
EV 86/2000
Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2000
Tasavallan Presidentti TARJA HALONENPuolustusministeri Jan-Erik Enestam