Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

27/2000

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston päätös kasvinviljelyn kansallisesta tuesta vuodelta 2000

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
27/2000
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 4/2000 (Julkaistu 26.1.2000)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvosto on maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annetun lain (1059/1994) 3 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1343/1996:

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna kansallisena erityistukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2000 pinta-alaperusteista kasvinviljelyn kansallista tukea siten kuin tässä päätöksessä säädetään. Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin valtion talousarviossa osoitettujen määrärahojen rajoissa.

2 §Puolisot

Tässä päätöksessä tarkoitetaan puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä.

3 §Tuen saajat

Tukea voidaan maksaa Suomessa vakinaisesti asuvalle viljelijälle, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden ryhmä riippumatta siitä, mikä on ryhmän ja sen jäsenien oikeudellinen asema. Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että viljelijä tai hänen puolisonsa on 31 päivänä joulukuuta 1999 vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 65-vuotias. Tukea voidaan maksaa alle 18-vuotiaalle vain, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maatilataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai heistä jomman kumman kanssa taikka jos tuen myöntämiseen on muita erityisiä syitä.

Jos kysymys on useamman viljelijän yhdessä harjoittamasta maatilataloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta maatilataloudesta, tukea voidaan maksaa, jos vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Ikäedellytys ei koske julkisoikeudellista yhteisöä, yhdistystä, säätiötä, koulutilaa eikä vankilatilaa.

Maa- ja metsätalousministeriö voi, aikaisempi tuotanto huomioon ottaen, erityisistä syistä myöntää luvan tuen maksamiselle myös sellaiselle tuen hakijalle, joka ei täytä 3 §:n 3 momentissa mainittua edellytystä.

4 §Tuen saamisen edellytyksiä

Tuen saamisen edellytyksenä on, että viljelijä hallitsee kesäkuun 1 päivänä 2000 omistajana, vuokramiehenä taikka hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla kasvukauden 2000 aikana viljelyksessä olevaa peltoa vähintään kolme hehtaaria. Viljelyksessä olevaksi pelloksi luetaan myös EU:n peltokasvien tukijärjestelmän mukaisesti kesannoitu pelto sekä viljelykiertoon liittyvä kesanto ja kunnostuskesantona ilmoitettu maatalousmaa kuten myös viherlannoitusala. Puutarhakasvien osalta tukea voidaan kuitenkin maksaa, jos puutarhakasvien viljelyala vuonna 2000 on vähintään puoli hehtaaria.

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Viljelyksessä olevaksi pelloksi ei lueta peltoa, joka on poissa viljelyksestä luopumiseläkelain (16/1974) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien lopettamiskorvauksesta annetun lain (1330/1992) 9 §:ssä taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 12 §:ssä, sellaisena kuin se on voimassa lain maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta (1326/1999) tullessa voimaan, tarkoitettujen sitoumusten nojalla.

Sukupolvenvaihdoksissa ja muissa koko tilan hallintaoikeuden muutostapauksissa sekä yksittäisen peruslohkon hallinnansiirtotapauksissa pellon hallinta-ajankohdaksi hyväksytään myöhäisempikin ajankohta maaja metsätalousministeriön tarkemmin määräämin perustein.

Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä hyväksyttävästä viljelytavasta.

5 §Aluejako

Tuki maksetaan alueittain eriytettynä noudattaen liitteessä 1 olevaa aluejakoa. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi.

6 §Ympäristöehdot

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan maksaa viljelijälle, joka noudattaa riittäviä maatalousmaan tai kyseisen tuotannon kannalta tarkoituksenmukaisia ympäristötoimenpiteitä, joilla on ympäristönsuojelullisia vaikutuksia. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset ympäristönsuojelun vaatimuksista.

7 §Tuen määrä

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea maksetaan vuoden 2000 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti (mk/ha):

Tukialue

Alue A

Alue B

vehnä

500

500

ruis

800

800

sokerijuurikas

1 200

1 200

tärkkelysperuna

850

850

avomaanvihannekset, tilli ja persilja

2 650

2 350

omenat

1 220

920

marjat

300

EU-peltokasvien tukeen oikeuttavat kasvit lukuun ottamatta vehnää, ruista, mallasohraa, rehuviljaa, säilörehunurmea ja kesantoa

Alue A

250

Alue B

140

Alueet C1 ja C2

290

Rehunurmen perusteella tukea maksetaan enintään seuraavasti (mk/ha):

Alueiden A ja B saaristoalueet

1 000

Muu B-alue

700

Alue A

800

Alueet C1―C4

600

Tukea voidaan maksaa vehnälle enintään 68 miljoonaa markkaa ja rehunurmelle enintään 245 miljoonaa markkaa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää edellä mainitut enimmäismäärät, maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen alentamisesta.

Mallasohran viljelyalaan perustuvaa tukea voidaan maksaa alueilla A ja B sekä alueilla C1―C2 pohjoinen ja saaristo enintään 25 miljoonaa markkaa. Maa- ja metsätalousministeriö päättää tuen tarkemmista määräytymisperusteista. Tuki voi olla kuitenkin enintään 350 markkaa hehtaarilta.

Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvisten laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

Tukea ei makseta, jos maksettava määrä tuen hakijaa kohti on alle 500 markkaa.

8 §Tukien alentaminen ja epääminen

Tässä päätöksessä tarkoitettua tukea voidaan alentaa tai se voidaan jättää maksamatta, jos:

1)

hakija on ilmoittanut hakemuksessa virheellisiä tai puutteellisia tietoja;

2)

tuen saamiseksi jollekin olosuhteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta;

3)

hakija ei ole täyttänyt 4 §:n 5 momentissa ja 6 §:ssä tarkoitettuja ehtoja; tai

4)

tukea koskeva hakemus on saapunut viranomaiselle myöhässä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat säännökset tuen alentamisesta ja epäämisestä.

9 §Menettelysäännökset

Tässä päätöksessä tarkoitettuja tukia haetaan kirjallisesti sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkempia säännöksiä 3 §:n 5 momentissa tar- koitetun luvan hakuajasta.

10 §Komission päätösten huomioon ottaminen

Tukia maksettaessa on noudatettava EY:n komission 30 päivänä heinäkuuta 1996 (97/428/EY) annetun päätöksen tässä päätöksessa tarkoitettuja tukia koskevia määräyksiä.

Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita komission päätösten edellyttämällä tavalla.

11 §Tarkemmat säännökset

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä tässä päätöksessä tarkoitettujen tukien haku- ja valvontamenettelystä, yksityiskohtaisista tukiperusteista, maksatuksesta sekä muusta tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

12 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2000.

Sitä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2000 lähtien.

Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2000

Maa- ja metsätalousministeri Kalevi HemiläYlitarkastaja Esa Hiiva

Liite 1

KASVINVILJELYN KANSALLINEN TUKI

Alue A

Alastaro, Askola, Aura, Elimäki, Espoo, Helsinki, Järvenpää, Karinainen, Karjaa, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kirkkonummi, Koski Tl, Kouvola, Kuusjoki, Lapinjärvi, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Marttila, Masku, Mellilä, Mietoinen, Muurla, Myrskylä, Nurmijärvi, Oripää, Paimio, Perniö, Pertteli, Pohja, Pornainen, Pukkila, Pöytyä, Raisio, Ruotsinpyhtää, Rusko, Salo, Sipoo, Siuntio, Somero, Tarvasjoki, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Västanfjärd sekä saaristo-osia lukuun ottamatta Dragsfjärd, Halikko, Inkoo, Kaarina, Lemu, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Sauvo, Särkisalo ja Turku.

Alue B

Anjalankoski, Artjärvi, Asikkala, Askainen, Brändö, Eckerö, Eura, Eurajoki, Finström, Forssa, Föglö, Geta, Hamina, Hammarland, Hanko, Harjavalta, Hartola, Hattula, Hauho, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Houtskari, Huittinen, Humppila, Hyvinkää, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Iitti, Ikaalinen, Imatra, Iniö, Jaala, Janakkala, Jokioinen, Jomala, Joutseno, Juupajoki, Jämijärvi, Jämsä, Kalvola, Kangasala, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Kiikoinen, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Kotka, Kuhmalahti, Kuhmoinen, Kullaa, Kumlinge, Kustavi, Kuusankoski, Kylmäkoski, Kärkölä, Kökar, Köyliö, Lahti, Laitila, Lammi, Lappeenranta, Lappi Tl, Lavia, Lemi, Lemland, Lempäälä, Loppi, Lumparland, Luopioinen, Luumäki, Luvia, Längelmäki, Maarianhamina, Merimasku, Miehikkälä, Mouhijärvi, Mynämäki, Mäntsälä, Mäntyharju, Nakkila, Nastola, Nauvo, Nokia, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pirkkala, Pomarkku, Pori, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pälkäne, Rauma, Renko, Riihimäki, Rymättylä, Sahalahti, Saltvik, Sammatti, Sottunga, Sund, Suodenniemi, Suomusjärvi, Sysmä, Säkylä, Taivassalo, Tammela, Tammisaari, Tampere, Toijala, Tuulos, Ulvila, Urjala, Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Valkeakoski, Vammala, Vampula, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vesilahti, Viiala, Viljakkala, Virolahti, Vårdö, Ylämaa, Yläne, Ylöjärvi, Ypäjä ja Äetsä sekä Dragsfjärdin, Halikon, Inkoon, Kaarinan, Lemun, Naantalin, Paraisten, Pernajan, Piikkiön, Porvoon, Sauvon, Särkisalon ja Turun saaristo-osat.

Alueiden A ja B saaristoalueet

Ulkosaaristo

Brändö, Föglö, Houtskari, Iniö, Korppoo, Kumlinge, Kökar, Nauvo, Sottunga, Velkua ja Vårdö sekä saaria seuraavista kunnista: Dragsfjärd, Halikko, Hammarland, Inkoo, Kaarina, Kustavi, Lemland, Lemu, Merimasku, Naantali, Parainen, Pernaja, Piikkiö, Porvoo, Rymättylä, Sauvo, Särkisalo, Taivassalo, Tammisaari, Turku ja Uusikaupunki.

Sisäsaaristo

Saaria seuraavista kunnista: Hartola, Hauho, Joutseno, Jämijärvi, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Kuusankoski, Längelmäki, Padasjoki, Pälkäne, Sysmä ja Valkeala.

Manner-Ahvenanmaa

Eckerö, Finström, Geta, Jomala, Lumparland, Mariehamn, Saltvik ja Sund sekä Hammarlandin ja Lemlandin kunnista ne osat kuntaa, jotka eivät kuulu ulkosaaristoalueeseen.

Alue C1

Alahärmä, Anttola, Enonkoski, Hankasalmi, Haukivuori, Heinävesi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Joensuu, Joroinen, Jurva, Juva, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Jäppilä, Kangaslampi, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Korpilahti, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuopio, Kuorevesi, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Laukaa, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Maaninka, Maksamaa sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Mikkeli, Mikkelin mlk, Mustasaari sen alueeseen C2 pohjoinen kuuluvia osia lukuun ottamatta, Muurame, Mänttä, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Outokumpu, Parikkala, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Rautjärvi, Ristiina, Ruokolahti, Ruovesi, Rääkkylä, Saari, Savitaipale, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva, Tuusniemi, Uukuniemi, Uusikaarlepyy, Vaasa, Varkaus, Vehmersalmi, Vilppula, Virtasalmi, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä ja Ylistaro.

Alue C2

Alajärvi, Alavieska, Alavus, Evijärvi, Haapajärvi, Haapavesi, Halsua, Himanka, Hirvensalmi, Honkajoki, Iisalmi, Isojoki, Joutsa, Juankoski, Kaavi, Kalajoki, Kangasniemi, Kannonkoski, Kannus, Karijoki, Karstula, Karttula, Karvia, Kaustinen, Keitele, Kempele, Kestilä, Keuruu, Kihniö, Kinnula, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kokkola, Konnevesi, Kontiolahti, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kuru, Kyyjärvi, Kälviä, Kärsämäki, Lapinlahti, Lappajärvi, Lehtimäki, Leivonmäki, Lestijärvi, Liminka, Lohtaja, Luhanka, Lumijoki, Luoto, Merijärvi, Merikarvia, Muhos, Multia, Nilsiä, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Parkano, Pattijoki, Pedersöre, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Petäjävesi, Pielavesi, Pietarsaari, Pihtipudas, Piippola, Polvijärvi, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Pyhäselkä, Pylkönmäki, Raahe, Rantsila, Rautalampi, Reisjärvi, Ruukki, Saarijärvi, Sievi, Siikainen, Siikajoki, Soini, Sonkajärvi, Sumiainen, Suolahti, Temmes, Tervo, Tohmajärvi, Toholampi, Toivakka, Tyrnävä, Töysä, Ullava, Uurainen, Varpaisjärvi, Vesanto, Veteli, Vieremä, Vihanti, Viitasaari, Vimpeli, Virrat, Värtsilä, Ylivieska, Ähtäri ja Äänekoski.

Alue C2 Pohjoinen

Eno, Ilomantsi, Juuka, Kajaani, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Paltamo, Rautavaara, Ristijärvi, Sotkamo, Tuupovaara, Vaala, Valtimo ja Vuolijoki sekä Maksamaan ja Mustasaaren kunnista maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät osat.

Alue C3

P1

Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi ja Ylikiiminki sekä Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella.

P2

Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kemi, Keminmaa, Kuhmo, Kuivaniemi, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii.

P3

Kemijärvi, Pello, Pudasjärvi, Puolanka, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Ylitornio.

P4

Kuusamo ja Posio.

Alue C4

P4

Kolari, Pelkosenniemi, Salla ja Savukoski sekä Kittilä ja Sodankylä lukuun ottamatta P5:een kuuluvia osia.

P5

Enontekiö, Inari, Muonio ja Utsjoki sekä Kittilästä ja Sodankylästä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät osat.

Saaristo

Saaristo-osat seuraavista alueiden C1 ja C2 kunnista:

C1-alue

Anttola, Enonkoski, Hankasalmi, Heinävesi, Joroinen, Kangaslampi, Kerimäki, Kesälahti, Korpilahti, Kuopio, Leppävirta, Liperi, Maalahti, Mikkelin mlk, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Ruovesi, Rääkkylä, Savonlinna, Sulkava, Suomenniemi, Suonenjoki, Taipalsaari, Teuva ja Vilppula.

C2-alue

Hirvensalmi, Iisalmi, Joutsa, Juankoski, Kangasniemi, Kannonkoski, Karttula, Keuruu, Kiuruvesi, Kivijärvi, Kontiolahti, Lapinlahti, Luhanka, Nilsiä, Pertunmaa, Pielavesi, Polvijärvi, Rautalampi, Saarijärvi, Tervo, Vesanto, Vieremä, Virrat ja Äänekoski.

Sivun alkuun