Valtioneuvoston kanslian työjärjestys
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 261/2000
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 32/2000 (Julkaistu 2.3.2000)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvoston kanslian päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 9 §:n 2 momentin nojalla sellaisena kuin se on laissa 145/2000:
Yleisiä määräyksiä
1 §
Valtioneuvoston kanslian (kanslian) organisaatiosta ja sisäisestä työnjaosta ovat sen ohessa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä ja valtioneuvoston kansliasta annetussa asetuksessa on säädetty, voimassa tämän työjärjestyksen määräykset.
Kanslian tulosjohtamisesta, taloussuunnittelu- ja laskentajärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta sekä sisäisestä tarkastuksesta ja tarkkailusta määrätään valtioneuvoston kanslian taloussäännössä.
Valtioneuvoston arkiston ja kirjaamon tehtävistä ja toiminnasta määrätään tarkemmin valtioneuvoston kanslian arkistosäännössä ja valtioneuvoston arkiston johtosäännössä, jotka kanslia vahvistaa.
Kanslian toiminnassa noudatetaan lisäksi kanslian vahvistamia sisäisen tiedotuksen periaatteita. Työsuojeluun liittyvissä asioissa noudatetaan valtioneuvoston kanslian työsuojelun yhteistyösopimusta.
Henkilöstön osallistumisessa päätöksenteon valmisteluun kansliassa noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) on säädetty ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa valtioneuvoston kanslian yhteistoiminnasta on määrätty.
Virkamiesten tehtävät
2 §
Valtiosihteeri johtaa ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston kansliapäälliköiden kokouksia, joissa käsitellään hallitusohjelman toteutumisen edistämistä ja seurantaa, toiminnan tehostamista valtioneuvostossa, ministeriöiden yhteistoimintaa sekä niiden toiminnan yhdenmukaistamista.
Valtiosihteeri koordinoi pääministerin ja muiden ministerien erityisavustajien yhteistoimintaa.
Valtiosihteeri toimii myös ministeriöiden valmiuspäälliköiden puheenjohtajana.
3 §
Alivaltiosihteeri johtaa kanslian yleistä hallintoa ja toimintaa sekä valtioneuvoston toimintajärjestelmien ja tietohallinnon yhdenmukaisuutta, ylläpitoa ja kehittämistä koskevien asioiden valmistelua. Alivaltiosihteeri on kanslian valmiuspäällikkö.
Pääministerin avustajien vaihtuessa on erityisesti alivaltiosihteerin tehtävänä huolehtia siitä, että uusi henkilökunta saa tarvittavan informaation kanslian toimialaan kuuluvista asioista, menettelytavoista ja muista yhteistyökysymyksistä.
4 §
EU-asioiden valtiosihteeri hoitaa ne tehtävät, jotka työjärjestyksen mukaan kuuluvat toimintayksikön esimiehelle.
EU-asioiden valtiosihteeri ja EU-asioiden alivaltiosihteeri suorittavat pääministerin tai valtiosihteerin heille osoittamat muut tehtävät.
5 §
Kunkin toimintayksikön esimies johtaa alaisensa henkilöstön toimintaa ja seuraa, että tehtävät hoidetaan tuloksellisesti.
6 §
Poikkeusoloihin varautumisen suunnittelua ja toteutusta varten valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö osallistuu ministeriöiden valmiuspäällikkö- ja valmiussihteeritoimintaan sekä on valtioneuvoston linnan suojelujohtaja. Kanslian valmiussihteerinä toimii hallintojohtaja.
7 §
Vahvistetusta työnjaosta huolimatta kukin virkamies on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka pääministeri, valtiosihteeri, alivaltiosihteeri tai asianomainen esimies määrää.
8 §
Kansliassa esittelijöitä ovat sen lisäksi, mitä on säädetty tai erikseen määrätty, toimintayksiköiden esimiehet sekä muut virkamiehet, joiden valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asia on määrätty.
9 §
Pääministerin erityisavustajat suorittavat pääministerin tai valtiosihteerin antamat tehtävät toimimatta esittelijöinä kansliassa.
Pääministerin ja ministerin erityisavustajille on pyynnöstä annettava ne tiedot, jotka he tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi.
Pääministerin ja ministerin erityisavustajien tulee vastaavasti antaa alivaltiosihteerille ja kanslian muille virkamiehille näiden tehtäviensä hoitamisessa tarvitsemat tiedot ja informoida heitä välittömästi asioista, jotka koskevat kanslian toimialaa.
Johtoryhmä
10 §
Kansliaa ja sen hallinnonalaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyä varten kansliassa on johtoryhmä, jonka puheenjohtajana on valtiosihteeri, varapuheenjohtajana alivaltiosihteeri sekä muina jäseninä toimintayksiköiden esimiehet sekä henkilöstöjärjestöjen vuodeksi kerrallaan nimeämä henkilöstön edustaja.
Pääministerin ja ministerin erityisavustajat sekä EU-asioiden alivaltiosihteeri voivat osallistua johtoryhmän kokouksiin.
Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kutsusta. Kokouksista laaditaan pöytäkirja.
11 §
Johtoryhmän tehtävänä on:
käsitellä keskeiset tulostavoitteet, toiminta- ja taloussuunnitelmat ja talousarvioehdotus sekä seurata niiden toteutumista,
käsitellä kanslian hallinnonalaa koskevat laajat organisaatio- ja säädösmuutokset,
käsitellä keskeiset töiden organisointia ja toimintatapaa koskevat ohjeet ja määräykset,
toimia kanslian yhteisten tehtävien, mukaan lukien tietohallinnon, johtoryhmänä,
käsitellä muut periaatteelliset ja laajakantoiset asiat.
Esimiesten kokous
12 §
Asioiden valmistelua varten pidetään tarpeen mukaan alivaltiosihteerin johdolla toimintayksiköiden esimiesten kokouksia.
Kanslian sisäinen organisaatio ja tehtäväjako
13 §
Kansliassa on seuraavat toimintayksiköt:
hallinto- ja talousyksikkö
valtioneuvoston tiedotusyksikkö
kehittämisyksikkö
valtioneuvoston istuntoyksikkö
valtioneuvoston käännöstoimisto
valtioneuvoston arkisto ja kirjaamo
valtioneuvoston turvallisuusyksikkö
edustustila- ja virastopalveluyksikkö.
Pääministerin erityisavustajien tulee toimia tehtäviään suorittaessaan kiinteässä yhteistyössä kanslian muiden yksiköiden kanssa. Yhteistyön varmistamiseksi pidetään säännönmukaisesti erityisavustajien ja kanslian virkamiesjohdon välisiä kokouksia.
EU-asioiden valtiosihteeri ja EU-asioiden alivaltiosihteeri ja erikseen muut nimetyt virkamiehet rinnastetaan hallinnollisesti kanslian muihin toimintayksiköihin ja heidän osaltaan on soveltuvin osin voimassa mitä kanslian muista virkamiehistä määrätään.
14 §
Hallinto- ja talousyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:
tasavallan presidentin kansliaa,
arvonimen antamista,
taloussuunnittelua ja yleistä hallintoa,
valtioneuvoston ministeriöiden toimialajakoa yhdessä alivaltiosihteerin kanssa,
kanslian hallinnonalaa koskevien säädösten valmistelua,
työjärjestystä ja taloussääntöä,
henkilöstöhallintoa ja henkilöstön kehittämistä sekä työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa,
sisäistä tiedotusta,
talousneuvoston sihteeristöä,
edustusta tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä,
nimikirjaa,
työsuojelua, työterveyshuoltoa ja tapaturma-asioita.
Hallinto- ja talousyksikön tehtävänä on myös:
hoitaa kanslialle tilivirastona kuuluvat tehtävät sekä hoitaa oikeuskanslerinviraston maksuliike ja kirjanpito siten kuin valtioneuvoston kanslian taloussäännössä tarkemmin määrätään,
laatia ehdotus kanslian talousarvion tilijaotteluksi,
laatia tilijaottelua täydentävät määrärahojen lisäjaottelut,
vastata määrärahojen käytön yleisseurannasta.
Hallinto- ja talousyksikkö käsittelee lisäksi asiat, jotka eivät kuulu muille toimintayksiköille.
Hallintoyksikön toimintaa johtaa hallitusneuvos, hallintojohtaja.
15 §
Valtioneuvoston tiedotusyksikön tehtävänä on:
huolehtia pääministerin johdolla valtioneuvoston tiedottamisesta,
vastata eri ministeriöissä ja oikeuskanslerinvirastossa tapahtuvan ulkoisen tiedotustoiminnan avustamisesta, kehittämisestä sekä yhteensovittamisesta,
huolehtia valtionhallinnon ulkoisen tiedotuksen yleisestä kehittämisestä,
hoitaa tasavallan presidentille tapahtuviin esittelyihin ja valtioneuvoston istuntoihin ja ministerivaliokuntiin liittyvää säännöllistä tiedottamista,
vastata valtioneuvoston tarvitsemista tiedotuksellisista palveluista,
vastata valtioneuvoston EU-tiedotuksesta sekä yhteensovittaa valtionhallinnon EU-tiedottamista,
vastata erityistilanteisiin liittyvän tiedottamisen edellyttämistä suunnittelu-, johto- ja muista tehtävistä,
toimittaa Valtioneuvoston viikko-julkaisua ja ylläpitää päätöstietokantoja,
huolehtia kanslian omasta ulkoisesta tiedotustoiminnasta.
Tiedotusyksikön toimintaa johtaa valtioneuvoston tiedotuspäällikkö.
16 §
Kehittämisyksikkö käsittelee:
hallitusohjelman toteutumisen seurantaa,
pitkän aikavälin tulevaisuutta koskevia selontekoja ja niiden valmisteluun liittyvää yhteydenpitoa,
valtioneuvoston hankesalkkuja,
valtioneuvoston ja pääministerin toimintaa palvelevan yhteiskunnallisen tiedon hankkimista, analysointia ja hyödyntämistä,
määräaikaisia suunnittelu- ja selvitystehtäviä, jotka eivät kuulu minkään ministeriön toimialaan,
kanslian tietotekniikkaa ja tietohallintoa,
valtioneuvoston tietoverkon ylläpitoa ja kehittämistä,
valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja televerkon yhteensovittamista yhteistyössä turvallisuusyksikön kanssa.
Kehittämisyksikön toimintaa johtaa kehittämispäällikkö.
17 §
Valtioneuvoston istuntoyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:
eduskunnan kokoontumista valtiopäiville, valtiopäivien päättämistä ja muita valtiopäivistä johtuvia muodollisia toimenpiteitä,
kertomusta, jonka hallitus antaa toimenpiteistään eduskunnalle,
eduskuntakysymyksiä, kyselytunteja sekä tiedonantoja, selontekoja ja muita valtioneuvostosta eduskunnalle lähetettäviä kirjelmiä sekä hallituksen esitysten lähettämistä eduskuntaan,
valtioneuvoston päätöksentekoa, valtioneuvoston istuntoja ja esittelymenettelyä sekä niiden kehittämistä ja niihin liittyvää lainsäädännön valmistelua yhdessä alivaltiosihteerin kanssa,
valtioneuvoston päätöksentekojärjestelmän (PTJ) toiminnallista ylläpitoa ja sisällöllistä kehittämistä,
pöytäkirjan pitämistä valtioneuvoston istunnossa ja tasavallan presidentin esittelyssä.
Istuntoyksiön toimintaa johtaa tehtävään määrätty hallitusneuvos.
18 §
Valtioneuvoston käännöstoimisto käsittelee asiat, jotka koskevat:
hallituksen esitysten sekä asetusten, valtioneuvoston päätösten ja muiden näihin rinnastettavien säädöskokoelmassa julkaistavien säädösten ja päätösten kääntämistä kotimaisille kielille,
valtioneuvoston eduskunnalle annettavien kertomusten sekä eduskunnalle osoitettujen kirjelmien kääntämistä kotimaisille kielille,
tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja ministeriöiden virkamiesten virantoimituksessa tarvittavien suullisten ja kirjallisten esitysten kääntämistä kummallekin kotimaiselle kielelle,
kielilain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (311/1922) edellytettyjä käännöksiä,
valtioneuvostossa tarvittavien virallisten asiakirjojen kääntämistä ulkomaisille kielille sekä niistä kotimaisille kielille, sikäli, kuin käännöstoimistolla on tähän mahdollisuuksia.
Käännöstoimiston kielipalvelu kokoaa, taltioi ja yhtenäistää Suomen hallinnon termistöä ja nimikkeitä sekä niiden vieraskielisiä vastineita ja antaa niistä tietoa sekä julkishallinnolle että yleisölle.
Hallitusneuvos, käännöstoimiston päällikkö johtaa toimiston toimintaa sekä tarkastaa henkilökohtaisesti ensisijaisesti kaikki säädöskokoelmassa julkaistavat tekstit.
Apulaispäällikkö huolehtii käännöstoimistossa käännettyjen muiden kuin yllä mainittujen tekstien tarkastamisesta ja juridisesti vaikeiden tekstien kääntämisestä sekä toimii tarpeen vaatiessa toimiston päällikön sijaisena.
19 §
Valtioneuvoston arkiston ja kirjaamon tehtävänä on:
vastaanottaa ja säilyttää valtioneuvoston ja ministeriöiden, ulkoasiainministeriötä, puolustusministeriötä ja sisäasiainministeriön rajavartio-osastoa lukuun ottamatta, asiakirjoja ja hoitaa niihin liittyvää tietopalvelua,
huolehtia valtioneuvostolle osoitettujen asiakirjojen kirjaamisesta ja toimittamisesta asianomaisille ministeriöille,
huolehtia maksullisten ja leimaverollisten valtioneuvoston sekä valtioneuvoston kanslian ja ministeriöiden päätösten ja toimituskirjojen luovuttamisesta ja lähettämisestä asianosaisille,
huolehtia kanslian asiakirjojen kirjaamisesta ja muusta arkistotoimesta,
huolehtia kanslian kirjastosta, informaatiopalvelusta, lehtitilauksista ja lehtikierrosta,
huolehtia valtioneuvoston virallisesta ilmoitustaulusta,
huolehtia komiteanmietintöjen ja muiden valtioneuvoston kanslian julkaisujen yhdenmukaisuudesta.
Valtioneuvoston arkiston ja kirjaamon toimintaa johtaa arkistopäällikkö.
20 §
Valtioneuvoston turvallisuusyksikkö käsittelee asiat, jotka koskevat:
valtioneuvoston ja sen jäsenten turvallisuustoimintaa,
ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston turvallisuustoiminnan ohjausta ja yhteensovittamista sekä keskitetysti hoidettavien turvallisuushankkeiden toteuttamista,
valtioneuvoston turvallisuusvalvomon toimintaa,
kanslian hallinnassa olevien suojatilojen sekä valmiussairaalan toimintaa,
valtioneuvoston teleliikenneverkon palvelujen kehittämistä ja yhteensovittamista,
kanslian puhelinpalveluja,
huonetilojen hankkimista, vuokraamista ja ylläpitoa,
kanslian kalusto- ja laitehankintoja, -huoltoa sekä materiaalihallintoa pois lukien tietojenkäsittelylaitteet,
valtioneuvoston keskitettyjä kuljetuspalveluja sekä valtioneuvoston autojen hankintaa, käyttöä ja huoltoa.
Turvallisuusyksikön toimintaa johtaa valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö.
21 §
Edustustila- ja virastopalveluyksikön tehtävänä on:
huolehtia valtioneuvoston edustustilojen toiminnasta,
järjestää vahtimestaripalvelut valtioneuvostolle ja valtioneuvoston kanslialle mukaan lukien edustustilat,
vieraiden vastaanotto ja asiakkaiden ohjaus ja osallistua valtioneuvoston ja kanslian turvajärjestelmien ylläpitämiseen,
valtioneuvoston jakelukeskuksen toiminnasta ja kanslian sisäisistä jakelupalveluista huolehtiminen,
huolehtia kanslian tukitoimintoihin kuuluvista materiaalihankinnoista sekä kuljetus-, painatus-, kopiointi-, huolto-, ja muista sellaisista sisäisistä palveluista,
valtioneuvoston vahtimestarien virkapukuja ja virkamerkkejä koskevien keskitettyjen ohjeiden ja niiden hankintojen valmisteleminen,
erityistilaisuuksiin liittyvien keskitettyjen vahtimestaripalvelujen järjestäminen.
Yksikkö yhteensovittaa kanslian toimintayksiköihin sijoitettujen vahtimestareiden toimintaa sekä ministeriöiden vahtimestarien toimintaa kanslian tiloissa.
Valtioneuvoston edustustiloja ovat valtioneuvoston juhlahuoneisto, Säätytalo, pääministerin virka-asunto Kesäranta ja Königstedtin kartano.
Edustustila- ja virastopalveluyksikön toimintaa johtaa tehtävään määrätty hallitusneuvos, kuitenkin 21.2.2000―18.2.2001 välisenä aikana oman toimensa ohella hallintojohtaja.
22 §
Valtion vierastalo on yksinomaan kanslian määräämässä valtion vieraiden edustuskäytössä.
Sisäinen hallinto
23 §
Kanslian henkilöstökoulutuksen suunnittelua varten on kanslian koulutusryhmä, johon alivaltiosihteeri nimeää kanslian eri toimintayksiköitä tasapuolisesti edustavat henkilöt. Alivaltiosihteeri määrää yhden henkilöstä toimimaan ryhmän puheenjohtajana.
Koulutusryhmän tehtävistä on määrätty sopimuksessa valtioneuvoston kanslian yhteistoiminnasta.
Koulutusasioiden valmistelua ja toteuttamista varten kansliassa on tehtävään erikseen määrätty koulutussihteeri, jonka tehtävänä on toimia koulutusryhmän sihteerinä sekä yhdyshenkilönä valtion henkilöstökoulutusta kehittävien elinten ja kanslian välillä.
24 §
Henkilöstölle tulee mahdollisuuksien mukaan tarjota uusia, ammatillisesti vaativampia työtehtäviä ja siten pyrkiä edistämään kanslian sisällä tapahtuvaa työkiertoa. Kaikki kansliassa vapautuvat virat, työtehtävät tai viransijaisuudet tulee aina saattaa henkilöstön tietoon.
25 §
Kanslian henkilökunnan vuosilomajärjestyksen ja vuosilomien vahvistamista varten toimintayksiköiden tulee toimittaa ehdotuksensa hallinto- ja talousyksikköön vuosittain huhtikuun 15 päivään mennessä.
Kansliassa pidetään luetteloa vuosilomista ja muista poissaoloista. Jokaisen on ilmoitettava lomastaan tai poissaolostaan esimiehelleen ja henkilölle, joka on määrätty tällaisen luettelon pitäjäksi.
26 §
Valtiosihteeri suorittaa virkamatkoja pääministerin ja alivaltiosihteeri pääministerin tai valtiosihteerin määräyksestä tai luvalla, pääministerin erityisavustajat pääministerin tai valtiosihteerin ja ministerien erityisavustajat pääministerin tai ministerin määräyksestä tai luvalla. Kuljetuspäällikkö antaa kuljetustehtäviin liittyvät matkamääräykset ministerien autonkuljettajille. Kanslian muut virkamiehet suorittavat virkamatkoja alivaltiosihteerin määräyksestä tai luvalla.
Asioiden valmistelu
27 §
Asioista, jotka koskevat myös toisen toimintayksikön toimialaa, on niitä valmisteltaessa hyvissä ajoin neuvoteltava kysymyksessä olevan toimintayksikön asianomaisen virkamiehen kanssa.
28 §
Ennen kuin asia esitellään pääministerin tai valtiosihteerin ratkaistavaksi taikka asiaa koskeva esittelylista jaetaan, esittelijän on toimitettava asiakirjat tai selostettava suullisesti asia alivaltiosihteerille ja asianomaiselle esimiehelle, jolle ne on toimitettava tai selostettava myös alivaltiosihteerin ratkaistaessa asian.
Tasavallan presidentin istunnon, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan esittelylistaa ei saa muutoin kuin pakottavista syistä jakaa ennen kuin asia on selostettu pääministerille ja hän on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn.
29 §
Valtiosihteerille, alivaltiosihteerille ja asianomaisille esimiehille on hyvissä ajoin etukäteen annettava tieto kaikista heidän tehtäviensä kannalta tärkeistä valmisteltavina olevista asioista sekä henkilökunnan työtehtäviin kohdistuvista suunnitteilla olevista muutoksista.
30 §
Kunkin esimiehen on pidettävä alivaltiosihteeri tietoisena tärkeimmistä toimintayksikössään käsiteltävinä olevista asioista ja niiden käsittelyvaiheesta, jotka liittyvät kanslian johtamiseen tai ovat sen toiminnan kannalta keskeisiä.
31 §
Erityisten valmistelu- tai muiden tehtävien suorittamista varten voidaan pääministerin, valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin päätöksellä asettaa projektiryhmiä ja työryhmiä.
Ulkoinen tiedotus
32 §
Julkisuuteen annettavasta kanslian tiedotuksesta tai tiedotustilaisuuden järjestämisestä on etukäteen neuvoteltava tarpeen mukaan pääministerin, valtiosihteerin tai alivaltiosihteerin kanssa. Tämä ei kuitenkaan koske kanslian alaisten komiteoiden tai muiden sivuelinten tiedotuksia.
Tiedottamisen käytännön järjestelyistä sovitaan valtioneuvoston tiedotuspäällikön kanssa.
Julkisuudessa kanslian edustajana esiintyvän virkamiehen on tarpeen mukaan ilmoitettava esiintymisestä etukäteen esimiehilleen.
Ratkaisuvalta
33 §
Pääministeri nimittää tai ottaa kansliassa virkamiehen, jonka palkkausluokka on vähintään A 24 palkkausluokan mukainen.
34 §
Kielenkääntäjänä toimivan virkamiehen, jonka palkkaus on enintään A 22 palkkausluokan mukainen, nimittää tai ottaa hallitusneuvos, käännöstoimiston päällikkö.
Muut virkamiehet nimittää tai ottaa kansliassa alivaltiosihteeri.
35 §
Virkamiehelle annettavan todistuksen virkamiehen irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä antaa alivaltiosihteeri.
36 §
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää hallitusneuvos, hallintojohtaja. Muun virkavapauden myöntää virkaan nimittäjä.
37 §
Alivaltiosihteeri ratkaisee sen lisäksi, mitä 34 §:n 2 momentissa, 35 §:ssä ja 40 §:n 3 momentissa on määrätty, asiat, jotka koskevat:
lausunnon antamista valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvissa asioissa, jollei asialla ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä,
valtioneuvoston kanslian sisäistä järjestystä,
hallintopäätöksiä, jotka eivät ole niin periaatteellisia tai laajakantoisia, että ne on esiteltävä pääministerin tai ministerin ratkaistavaksi, ja joita ei ole työjärjestyksessä annettu kanslian muulle virkamiehelle.
määrärahojen yleistä käyttösuunnitelmaa ja määrärahojen jakoa toimintayksiköille,
vuosilomajärjestystä,
kertaluonteisten palkkioiden sekä hyväksyttyjen perusteiden mukaisten palkkausten vahvistamista.
38 §
Hallitusneuvos, hallintojohtaja ratkaisee sen lisäksi, mitä 36 §:ssä on määrätty, asiat, jotka koskevat:
valtioneuvoston jäsenten, valtioneuvoston kanslian virkamiesten ja ministerien erityisavustajien virkamatkoista suoritettavien matkakustannusten korvausten maksattamista,
lupaa oman auton käyttämiseen virkamatkoilla,
määräajan jälkeen esitettyjen matkalaskujen maksamista.
39 §
Lisäksi 21.2.2000―18.2.2001 välisenä aikana hallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat:
omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa,
lomakkeiden ja asiakirjojen kaavojen samoin kuin sinettien ja leimojen vahvistamista,
ikälisiä ja lomakorvauksia.
Muutoin 1 momentissa tarkoitetut asiat päättää hallinto- ja talousyksikön hallitusneuvos.
40 §
Toimintayksikön esimies ratkaisee yksikkönsä toimintaa koskevat asiat.
Sellaisen asian, jossa on tehtävä kirjallinen hallintopäätös, toimintayksikön esimies ratkaisee kuitenkin vain siinä tapauksessa, että oikeus on hänelle tässä työjärjestyksessä nimenomaisesti annettu.
Toimintayksikölle tai vastuualueelle alivaltiosihteerin päätöksellä osoitettujen määrärahojen käytön ratkaisee toimintayksikön esimies tai vakinaisen työnjaon mukainen vastuualueen vastuuhenkilö. Tähän kuuluu myös tilausten ja hankintasopimusten tekeminen.
Toimintayksikön esimiehellä on oikeus pidättää alaisilleen kuuluva asia käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen.
Tietoja viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain tarkoittamista viranomaisen julkisista asiakirjoista antaa asian käsittelijä. Salaista tai muuta viranomaisen asiakirjaa koskevan päätöksen tekee toimintayksikön esimies esittelystä.
41 §
Muut kuin yksityisen kansalaisen tai yhteisön etua tai oikeutta sekä henkilöstön palvelussuhdetta koskevat asiat ratkaistaan ilman esittelyä, jos ratkaisija itse on pääosin asian valmistellut.
Ellei toisin ole säädetty tai määrätty ja ellei erityisestä syystä muuta johdu, tehdään kanslian sisäistä henkilöstö- ja taloushallintoa koskevat päätökset ilman esittelyä.
42 §
Toimituskirjat asioissa, joissa yhdellä kertaa on ratkaistu useita erillisiä asioita, voi allekirjoittaa esittelijä yksin. Muuten noudatetaan, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä on asiakirjojen allekirjoittamisesta säädetty.
Erinäisiä määräyksiä
43 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet työn ja tehtävien jaosta toimintayksiköissä antaa tarvittaessa asianomaisen toimintayksikön esimies tai alivaltiosihteeri.
44 §
Mitä tässä työjärjestyksessä on määrätty pääministeristä, koskee soveltuvin osin valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrättyä ministeriä hänen toimialansa asioissa.
Voimaantulo
45 §
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000 ja sillä kumotaan 21 päivänä helmikuuta 2000 annettu valtioneuvoston kanslian työjärjestys.
Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2000
Pääministeri Paavo LipponenValtiosihteeri Rauno Saari