351/1999

Yhtiön nettovarallisuus on se jäännös, joka saadaan, kun yhtiön varoista vähennetään velat. Varoihin ei lueta taseen vastaaviin sisältyviä kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja realisoitumattomia kurssitappioita, kirjanpitolain 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verosaamisia eikä sellaisia pitkävaikutteisia menoja, joilla ei ole varallisuusarvoa. Velkana ei pidetä yhtiön sidottua eikä vapaata omaa pääomaa, rahastoja, varauksia, taseen vastattaviin sisältyviä kirjanpitolain 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettuja realisoitumattomia kurssivoittoja, velaksi merkittyjä kirjanpitolain 5 luvun 18 §:n mukaisia laskennallisia verovelkoja eikä sellaisia liittymismaksuja ja muita eriä, joita varallisuuden perusteella suoritettavaa veroa määrättäessä ei saada vähentää veronalaisista varoista.

Yhtiön nettovarallisuuden määrää laskettaessa käyttöomaisuuden ja pitkävaikutteisten menojen arvoksi katsotaan tuloverotuksessa poistamaton arvo. Vaihto-omaisuuden arvoksi katsotaan sen hankintameno, josta on vähennetty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvonalentumisvähennys. Sijoitusomaisuuden arvoksi katsotaan hankintamenon ja arvonkorotuksen yhteismäärä, josta on vähennetty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu arvonalentumisvähennys. Saamisen arvoksi katsotaan nimellisarvo, ulkomaanrahan määräisen saamisen arvoksi kuitenkin kirjanpitolain 5 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu arvo, ja muun rahoitusomaisuuden arvoksi hankintameno, joista on tehty elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 17 §:ssä tarkoitetut arvonalentumisvähennykset. Yhtiön muuhun kuin vaihtotai sijoitusomaisuuteen sisältyvä kiinteistö, rakennus ja rakennelma arvostetaan kuitenkin verovuotta edeltävän vuoden verotusarvoon, jos se on omaisuuden poistamatonta hankintamenoa suurempi, ja muuhun kuin vaihto- ja sijoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit yhteenlaskettuun verovuotta edeltävän vuoden verotusarvoon, jos se on arvopapereiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi.

Velat arvostetaan nimellisarvoon. Jos velka on indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen sidottu, sen arvona pidetään muuttuneen vertailuperusteen mukaista arvoa. Ulkomaanrahan määräiset velat arvostetaan kirjanpitolain 5 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Edellä tarkoitetulla tavalla tarkistetun nettovarallisuuden perusteella lasketaan osakkeen matemaattinen arvo ja verotusarvo siten, että nettovarallisuuden määrä jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä, jolloin yhtiön lunastamat ja muutoin hankkimat omat osakkeet jätetään lukuun ottamatta.

Osakkeen verotusarvo saa kuitenkin olla enintään 50 prosenttia edellisen vuoden verotusarvoa korkeampi. Jos edellisen vuoden verotusarvo on nolla, verotusarvoksi katsotaan verovuoden ja edellisen vuoden verotusarvon keskiarvo.

Uuden yhtiön, jota ei voida katsoa perustetun ennestään olemassa olleen liikkeen, ammatin, maatalouden tai metsätalouden, yhtymän tai yhteisön toiminnan jatkamista varten ja jonka ensimmäinen tilikausi ei ole päättynyt ennen verovuotta, osakkeen matemaattiseksi arvoksi ja verotusarvoksi katsotaan osakkeen nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollinen vasta-arvo taikka yhtiön tai sen osakkaan sitä vaatiessa nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampi osakkeen merkintähinta.

Jos aikaisemmin harjoitetun toiminnan varat ja velat ovat toimintamuodon muutoksessa siirtyneet samoista arvoista perustetulle osakeyhtiölle, yhtiön nettovarallisuus lasketaan siirtyvästä toiminnasta laaditun, verovuotta edeltävän viimeisen tilinpäätöksen perusteella. Jos yritysmuotoa muutettaessa vain osa varoista ja veloista on siirtynyt osakeyhtiölle, vain siirtyneet varat ja velat otetaan huomioon.

Verovuoden aikana tapahtunut osakepääoman korottaminen ja alentaminen, yhtiön osakkeiden lunastaminen ja muu hankkiminen ja luovuttaminen sekä osakkeen nimellisarvon tai kirjanpidollisen vasta-arvon muutos otetaan osakkeen verotusarvoa laskettaessa huomioon, jos uusmerkinnässä osakkeiden merkintäaika on päättynyt tai osakkeet on hankittu tai luovutettu ennen verovuoden loppua taikka jos muu muutos on merkitty kaupparekisteriin ennen verovuoden päättymistä. Yhtiön nettovarallisuus lasketaan tällöin siten, että edellä 2―3 §:ssä tarkoitetulla tavalla laskettuun nettovarallisuuteen lisätään yhtiöön tullut uusi maksullinen pääoma ja osakkeiden luovutuksessa saatu määrä sekä vähennetään osakepääoman alentamisen ja osakkeiden lunastamisen ja hankkimisen vuoksi yhtiön osakkaille maksettu määrä.

Osakkeen verotusarvo saadaan jakamalla uusi nettovarallisuus osakkeiden uudella lukumäärällä.

Jos yhtiön osakepääomaa on verovuoden aikana korotettu, osakkeen edellisen vuoden verotusarvo muunnetaan verotusarvoa määrättäessä vertailukelpoiseksi siten, että edellisen vuoden osakkeiden yhteenlaskettuun verotusarvoon lisätään yhtiöön tullut uusi maksullinen pääoma. Näin saatu uusi osakekannan arvo jaetaan uudella osakkeiden lukumäärällä.

Jos osakepääoman korottaminen on tapahtunut verovuotta edeltäneenä vuonna viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen, korottamisen yhteydessä merkittyjen uusien osakkei-den matemaattiseksi arvoksi verovuonna katsotaan osakkeen nimellisarvo tai nimellisarvon puuttuessa kirjanpidollinen vasta-arvo taikka yhtiön tai sen osakkaan vaatiessa nimellisarvoa tai kirjanpidollista vasta-arvoa korkeampi merkintähinta.

Tämä päätös tulee voimaan 31 päivänä maaliskuuta 1999.

Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä osakkeen verotusarvoa ja matemaattista arvoa verovuodelle 2000. Sellaisen yhtiön, joka laatii tilinpäätöksensä ennen 1 päivää tammikuuta 1999 voimassa olleen kirjanpitolain (655/1973) säännösten mukaisesti, osakkeen verotusarvoa ja matemaattista arvoa määrättäessä verovuodelle 2000 sovelletaan kuitenkin ennen tämän päätöksen voimaantuloa voimassa olleita 2―4 §:n säännöksiä.