806/1998

Perusopetuksen yksikköhinta kunnassa lasketaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna 2 ja 3 §:ssä säädetyllä tavalla laskettavien markkamäärien painotettuna keskiarvona siten, että 2 §:ssä tarkoitetun kunnan asukastiheyden mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 60 prosenttia ja 3 §:ssä tarkoitetun perusopetuksen tunnusluvun mukaan laskettavan markkamäärän vaikutus on 40 prosenttia. Näin laskettuun markkamäärään lisätään perusopetuslain (628/1998) 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen perustuvaa opetusta saavien oppilaiden osalta markkamäärä, joka saadaan, kun opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan kahdella. Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden osalta mainittu lisäys on kuitenkin perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrottuna luvulla 3,5.

Kuntayhtymän yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään kuntayhtymän jäsenkunnista perusopetukseen varainhoitovuotta edeltäneen vuoden syyskuun 20 päivänä osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Järjestettäessä perusopetusta muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä kuin kuntayhtymässä, opetusta järjestävän kunnan yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydessä otetaan huomioon sopimuskunnista opetukseen osallistuneiden oppilaiden määrät ja sopimuskuntien asukastiheydet siten kuin edellä tässä momentissa kuntayhtymien osalta säädetään. Tässä momentissa tarkoitettuja yksikköhintoja laskettaessa yksikköhintaa korotetaan saaristoisuuden perusteella, jos se kunta, jossa opetus pääasiassa järjestetään, on saaristokunta.

Perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa kunnan asukastiheydellä tarkoitetaan asukastiheyttä maaneliökilometriä kohden varainhoitovuotta edeltävän vuoden alussa. Kaksikielisen kunnan asukastiheys lasketaan erikseen suomenkielisten asukkaiden ja erikseen ruotsinkielisten asukkaiden määrien mukaan laskettujen asukastiheyksien painotettuna keskiarvona.

Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua opetusta, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta siten kuin 1 momentissa säädetään.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettua perusopetuksen yksikköhinnan laskemisessa käytettävää kunnan asukastiheyteen perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan asukastiheyttä verrataan asianomaiselle kunnalle perusopetuksesta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien asukastiheyksien ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaavat funktiot erikseen kunnille, joiden asukastiheys on enintään 2, yli 2 mutta enintään 5, yli 5 mutta enintään 10 ja yli 10 mutta enintään 30. Asukastiheyden mukaan laskettava markkamäärä määrätään kunnan asukastiheyden perusteella funktiosta, joka saadaan, kun edellä mainittujen ryhmien rajakohdissa olevien markkamäärien keskiarvoja kuvaavat pisteet yhdistetään toisiinsa suorilla ja viimeinen suora pisteeseen, joka kuvaa oppilasmäärillä painotettujen oppilaskohtaisten kustannusten keskiarvoa kunnissa, joiden asukastiheys on yli 30.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua markkamäärää laskettaessa otetaan huomioon myös kuntayhtymät ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävä opetus sekä niille 1 §:n 2 momentin mukaan lasketut asukastiheydet.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuun perusopetuksen yksikköhinnan laskemisessa käytettävään tunnuslukuun perustuvaa markkamäärää laskettaessa kunkin kunnan ja kuntayhtymän tämän pykälän mukaisesti oppilasta kohden laskettua tunnuslukua verrataan asianomaiselle kunnalle ja kuntayhtymälle perusopetuksesta oppilasta kohden aiheutuneisiin kustannuksiin. Näin saaduista tiedoista lasketaan regressioanalyysillä kuntien ja kuntayhtymien oppilasta kohden laskettujen tunnuslukujen ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten keskimääräistä valtakunnallista lineaarista riippuvuutta kuvaava funktio, josta kullekin kunnalle ja kuntayhtymälle oppilasta kohden lasketun tunnusluvun perusteella määrätään tässä pykälässä tarkoitettu markkamäärä.

Tunnusluku lasketaan 3―5 momentissa säädetyllä tavalla oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona. Tunnuslukua laskettaessa esiopetusta saavat oppilaat luetaan 1―6 vuosiluokan oppilaiksi ja lisäopetusta saavat oppilaat 7―9 vuosiluokan oppilaiksi. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon 18 vuotta täyttäneitä oppilaita.

Oppilaskohtainen luku on opetusta 1―6 vuosiluokilla saavien oppilaiden osalta 80 ja opetusta 7―9 vuosiluokilla saavien oppilaiden osalta 140.

Edellä 3 momentissa tarkoitettua oppilaskohtaista lukua korotetaan:

Edellä 4 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin oppilaisiin ei sovelleta mainitun momentin 1 ja 2 kohdassa mainittuja korotuksia.

Tämän pykälän mukaan laskettua markkamäärää korotetaan niissä kunnissa sekä kuntayhtymissä ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävässä koulutuksessa, joissa asukastiheys on alle 5, asukastiheydestä riippuvalla kertoimella, joka kuvaa oppilasta kohden laskettavan markkamäärän ja oppilasta kohden laskettujen kustannusten välistä keskimääräistä eroa näissä kunnissa sekä kuntayhtymissä ja mainitussa kuntien väliseen sopimukseen perustuvassa opetuksessa.

Yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän oppilasmäärätietojen mukaan.

Asianomainen ministeriö määrää perusopetuslain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetun perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräisen markkamäärän taikka mainitun markkamäärän korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

Jos perusopetuksen järjestäjän tehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta markkamäärällä, joka on 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. Kaikkiin sisäoppilaitoksessa opiskeleviin 18 vuotta täyttäneisiin sovelletaan samaa yksikköhinaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin.

Jos perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 §:n 3 momentin nojalla määrätty järjestää perusopetusta koulukodissa, yksikköhintaa korotetaan tätä opetusta saavien oppilaiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu perusopetuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan luvulla 1,5.

Lukion yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetulla lukion yksikköhintojen keskimääräisellä markkamäärällä, ja näin laskettu markkamäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneita opiskelijoita.

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Lukion yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain (629/1998) 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 37 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä. Kaikkiin sisäoppilaitoksessa opiskeleviin opintonsa 18 vuotta täytettyään aloittaneisiin sovelletaan samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa lukiokoulutusta saaviin opiskelijoihin.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:

Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettua ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräistä markkamäärää.

Kun koulutuksen järjestäjä järjestää kahden tai useamman eri yksikköhinnan mukaista koulutusta, koulutuksen järjestäjän yksikköhinnaksi määrätään eri yksikköhintojen mukaista koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja mainittujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen sovelletaan 3 momentin mukaisesti koulutuksen järjestäjälle määrättyä yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.

Erityisopetuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen rahoitukseen sovelletaan oppisopimuskoulutuksen yksikköhintaa korotettuna 50 prosentilla.

Ammatillisen koulutuksen yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan.

Sen estämättä, mitä 8 §:ssä säädetään, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan koulutuksessa, joka perustuu koulutuksen järjestäjälle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 20 §:n 2 momentin nojalla määrättyyn erityiseen koulutustehtävään erityisopetuksessa, siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetun koulutuksen yksikköhintaa korotetaan ammatillisen koulutuksen koulutusaloittain opiskelijaa kohden laskettuja yksikköhintoja kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun mainitut koulutusalakohtaiset yksikköhinnat kerrotaan luvulla 1,5. Koulutuksen järjestäjän opiskelijakohtaiseksi yksikköhinnaksi määrätään eri koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden määrien ja mainitulla tavalla koulutusaloittain laskettujen markkamäärien perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tätä yksikköhintaa sovelletaan myös vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen rahoitukseen.

Koulutuksen järjestäjälle 2 momentin mukaan laskettua yksikköhintaa korotetaan vaikeasti vammaisten opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka saadaan, kun opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistettu ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan luvulla 1,2. Jos koulutuksen järjestäminen edellyttää, että opiskelijalla on henkilökohtainen koulunkäyntiavustaja, yksikköhintaa korotetaan tällaisen opiskelijan osalta lisäksi markkamäärällä, joka saadaan, kun mainittu yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrotaan luvulla 3,5.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 12 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 16 §:n nojalla vahvistetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä, jollei 2―4 momentissa toisin säädetä.

Koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 18 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä, jos majoitus järjestetään opiskelija-asuntolassa, joka on 31 päivänä heinäkuuta 1998 toiminut ammattioppilaitoksen oppilasasuntolana.

Jos koulutuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 20 §:n 2 momentin nojalla määrätty huolehtia erityisopetuksen järjestämisestä ja muista mainitussa säännöksessä tarkoitetuista palveluista, koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan kaikkien koulutustehtävässä määrättyjen majoitusedun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 68 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä.

Jos koulutuksen järjestäjän tehtäväksi on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 9 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saaneiden opiskelijoiden osalta markkamäärällä, joka on 37 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta ammatillisen koulutuksen yksikköhintojen keskimääräisestä markkamäärästä.

Ammatillisten erikoisoppilaitosten yksikköhinnat opetustuntia kohden lasketaan siten, että teollisuuden ja viestinnän oppilaitoksille alle neljä kuukautta kestävään koulutukseen määrätty yksikköhinta kerrotaan oppilaitosryhmittäin määräytyvällä luvulla seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 20 §:ssä tarkoitetut ammattikorkeakoulujen tutkintokohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa samaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa seuraavasti:

Kun ammattikorkeakoulussa järjestetään kahden tai useamman eri yksikköhinnan mukaista koulutusta, ammattikorkeakoulun yksikköhinnaksi määrätään eri yksikköhintojen mukaista koulutusta saavien opiskelijoiden määrien ja mainittujen yksikköhintojen perusteella laskettu opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Ammattikorkeakoulun yksikköhinta määrätään varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien mukaan.

Kirjaston yksikköhintoja laskettaessa kunnat jaetaan asukastiheytensä perusteella viiteen asutusrakenneryhmään seuraavasti:

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnat, jotka valtioneuvosto on saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:n nojalla määrännyt saaristokunniksi, kuuluvat ensimmäiseen asutusrakenneryhmään.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kunnat, joiden kirjasto toimii maakuntakirjastona, luetaan asukastiheydestä riippumatta viidenteen asutusrakenneryhmään.

Perusopetuksessa käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan kahden mainittua toimenpidettä edeltävän syyskuun 20 päivän oppilasmäärien keskiarvon perusteella. Keskiarvoon lisätään perusopetuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua maahanmuuttajille järjestettävää perusopetukseen valmistavaa opetusta saaneet, jos opetus on päättynyt ennen mainittua toimenpidettä edeltävää syyskuun 20 päivää. Oppilasmääriin lasketaan perusopetuksen koko oppimäärää suorittavat oppilaat sekä esiopetusta, lisäopetusta ja mainittua perusopetukseen valmistavaa opetusta saavat oppilaat.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulkomailla järjestettävässä opetuksessa ja lastensuojelulain (683/1983) 29 §:ssä tarkoitetussa koulukodissa järjestettävässä opetuksessa käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän oppilasmäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun käyttökustannusten rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukiossa opiskelijamääriin lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijamääriin lasketaan ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoa suorittavat ja oppisopimuskoulutusta saavat opiskelijat, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat, vammaisille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta ja maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta saavat opiskelijat sekä kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena saavat opiskelijat. Jos oppisopimuskoulutus järjestetään siten, että vähintään neljän kuukauden päätoimisia opintoja vastaava koulutus ei muuten tulisi otetuksi huomioon rahoituksessa, mainittua koulutusta saaneet opiskelijat luetaan opintojen päättymistä seuraavan laskentapäivän opiskelijamääriin. Ammattikorkeakoulussa opiskelijamääriin lasketaan ammattikorkeakoulututkintoa ja ammatillisia erikoistumisopintoja suorittavat opiskelijat.

Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa.

Edellä 14 §:n 2 momentissa ja 15 §:ssä tarkoitettuja oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän oppilas- ja opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12. Oppisopimuskoulutuksessa mainittujen päivien opiskelijamäärät painotetaan kuitenkin luvulla 6/12.

Oppilas- ja opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää. Ammattikorkeakoulututkintoa suorittava opiskelija voidaan kuitenkin lukea opiskelijaksi enintään opintojen laajuutta vastaavan ajan.

Oppilas ja opiskelija voidaan samana laskentapäivänä lukea rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi vain yhdessä tässä asetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa.

Uuden koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista oppilas- ja opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista oppilasja opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

Koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa oppilas- ja opiskelijamäärät valtionapuviranomaiselle kymmenen päivän kuluessa 14 ja 15 §:ssä säädetyistä oppilas- ja opiskelijamäärien laskentapäivistä, jollei asianomainen ministeriö toisin määrää.

Rahoitus voidaan jättää myöntämättä niiden oppilaiden ja opiskelijoiden osalta, joita ei ole ilmoitettu valtionapuviranomaiselle säädetyssä määräajassa.

Kirjaston, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun taiteen perusopetuksen, kulttuuritoiminnan, liikuntatoiminnan ja nuorisotyön valtionosuus myönnetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden alun kunnan asukasmäärän mukaisesti.

Perustamishankkeen valtionosuutta koskevat, asianomaiselle ministeriölle osoitetut hakemukset tulee toimittaa lääninhallitukseen sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionosuutta haetaan.

Hakemukseen on liitettävä arvio hankkeen toteuttamisajankohdasta sekä perusteet, joilla kahden tai useamman kunnan yhteiseen hankkeeseen myönnettävä valtionosuus jaetaan kuntien kesken.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 31 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu tilojen ja maa-alueen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 38 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 §:n 3 momentissa tarkoitettu hankkeen hintataso ja 34 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksikköhintojen kustannustaso määräytyvät rakennuskustannusindeksin perusteella. Lain 31 §:n 3 momentissa tarkoitetun irtaimen omaisuuden osalta hankkeen hintataso määräytyy kuitenkin muun vastaavan indeksin perusteella.

Opetushallitus on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n 2 momentissa tarkoitettuja opetustoimen valtionavustuksia koskevissa asioissa.

Lääninhallitus on valtionapuviranomainen perustamishankkeiden valtionavustuksia koskevissa asioissa sen mukaan kuin valtioneuvosto päättää.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 1999.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen lisäksi, mitä 8 §:ssä säädetään, opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 19 §:ssä tarkoitetut ammatillisen koulutuksen koulutusalakohtaiset yksikköhinnat ovat korkeammat kuin yksikköhinnat muussa saman koulutusalan koulutuksessa seuraavasti:

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös vastaavassa ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa.

Sen estämättä, mitä 8 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädetään, yksikköhinta on vuonna 1999 sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavissa ensihoidon, sairaanhoidon ja huolenpidon sekä suu- ja hammashoidon suuntautumisopinnoissa 15 prosenttia korkeampi kuin yksikköhinnat muussa mainitun koulutusalan koulutuksessa.

Teollisuuden ja viestinnän ammatillisten erikoisoppilaitosten alle neljä kuukautta kestävän koulutuksen yksikköhinnaksi vuonna 1999 vahvistetaan mainittua koulutusta varten vuodeksi 1998 vahvistettu yksikköhinta tarkistettuna vuoden 1999 arvioituun kustannustasoon.

Sen estämättä, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään, 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua funktiota määrättäessä kuntayhtymän ja muuna kuntien väliseen sopimukseen perustuvana yhteistyönä järjestettävän koulutuksen osalta asukastiheys määräytyy sen kunnan asukastiheyden perusteella, jossa opetus pääasiassa järjestetään.

Sen estämättä, mitä 17 §:n 2 momentissa säädetään, opiskelija voidaan vuosina 1999―2001 samana laskentapäivänä lukea rahoituksen perusteena olevaksi opiskelijaksi kahdessa tässä asetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa, jos opiskelija samanaikaisesti suorittaa sekä lukion oppimäärää että ammatillista perustutkintoa ja toinen näistä suoritetaan koulutuksessa, jota koulutuksen järjestäjä on tämän asetuksen voimaan tullessa järjestänyt ylläpitämässään aikuislukiossa tai lukion aikuislinjalla taikka ammatillisen peruskoulutuksen iltaopetuksena.