745/1998

Tämän lain tarkoituksena on järjestää Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitus ja valtion televisio- ja radiorahaston hoito sekä muutoinkin edistää televisio- ja radiotoimintaa.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Edellä 1 §:ssä säädettyä tarkoitusta varten on valtion talousarvion ulkopuolinen valtion televisio- ja radiorahasto, jota hoitaa Telehallintokeskus.

Valtion televisio- ja radiorahastoon kerätään television käyttämisestä perittävät televisiomaksut, takautuvat televisiomaksut, viivästysmaksut, tarkastusmaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan harjoittajilta perittävät toimilupamaksut.

Valtioneuvosto asettaa vuosittain rahaston hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa, joista toisen tulee olla joko Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT) tai julkishallinnon ja talouden tilintarkastajan tutkinnon suorittanut henkilö (JHTT).

Rahaston kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta noudatetaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988) ja sen nojalla annettuja säännöksiä. Rahaston tilinpäätöslaskelmiin kuuluu myös rahaston käyttösuunnitelman toteumalaskelma. Rahaston tilinpäätöksen hyväksyy Telehallintokeskuksen johtokunta ja sen vahvistaa valtioneuvosto.

Valtion televisio- ja radiorahaston varoja käytetään Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseen sekä rahastoon kerättävien maksujen perimisestä ja televisio- ja radiotoiminnasta annettujen säännösten noudattamisen valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Rahaston varoja voidaan käyttää muutoinkin televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen.

Rahaston varat muodostuvat kerättävistä maksuista ja edellisiltä tilikausilta kertyneistä ylijäämistä, jotka ovat rahaston valtion keskuskirjanpidossa olevalla yhdystilillä.

Valtioneuvosto päättää kalenterivuosittain käyttösuunnitelmassa rahaston varojen jakamisesta eri käyttötarkoituksiin. Erityisestä syystä varojen käyttösuunnitelmaa voidaan muuttaa myös kesken kalenterivuoden.

Rahaston varoja suoritetaan Yleisradio Oy:lle valtiovarainministeriön hyväksyminä erinä ja ajankohtina käyttösuunnitelman ja yhtiön rahoitustarpeen mukaisesti.

Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.

Jokaista käytössä olevaa televisiota kohden on suoritettava televisiomaksu. Julkisessa laitoksessa olevan henkilön ei kuitenkaan tarvitse maksaa käytössään olevasta televisiosta televisiomaksua.

Perheen käytössä olevia televisioita varten tulee kuitenkin maksaa vain yhtä televisiomaksua jokaista vakituista käyttöpaikkaa kohden. Tässä laissa perheellä tarkoitetaan yksin asuvia ja yhteistaloudessa samassa asunnossa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä sekä heidän kanssaan vakituisesti asuvia sukulaisiaan tai lapsiaan, mukaan lukien ottolapset sekä perheeseen sijoitetut lapset. Sukulaisella tarkoitetaan henkilöä, joka perintökaaren (40/1965) mukaan katsotaan perintöön oikeutetuksi.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan taikka yhteisön tai säätiön toimipaikassa käytössä olevista televisioista tulee maksaa yhtä televisiomaksua jokaista toimipaikkaa kohden. Majoitusliikettä tai toimintaa harjoittavan elinkeinonharjoittajan taikka yhteisön tai säätiön on kuitenkin maksettava majoitushuoneissa olevista televisioista yhtä televisiomaksua jokaista neljän television erää tai erän osaa kohti.

Tässä laissa tarkoitettu toimipaikka on jokainen elinkeinonharjoittajan taikka yhteisön tai säätiön vakituinen toimipaikka, jolla on eri käyntiosoite kuin elinkeinonharjoittajan taikka yhteisön tai säätiön muilla vakituisilla toimipaikoilla. Kunnan hallintokuntia ja niiden eri yksiköitä sekä valtion viranomaisia, laitoksia, liikelaitoksia ja rahastoja pidetään kutakin eri yhteisönä.

Maksuvelvollisuus alkaa television käyttöönotosta. Maksuvelvollisuus päättyy Telehallintokeskuksen saatua tiedon television käytön loppumisesta. Lyhin maksuvelvollisuusaika on kuitenkin yksi kuukausi.

Tämän lain säännösten mukaan maksuvelvollisen television käyttäjän on televisiomaksun perimistä varten tehtävä Telehallintokeskukselle ilmoitus jokaisen televisiomaksun maksamista edellyttävän television käyttöönotosta. Television käyttöönotto ei ole sallittua ennen kuin laiminlyöty televisiomaksu on suoritettu.

Käyttöönottoilmoituksesta tulee käydä ilmi televisiomaksun käyttäjärekisteriin tämän lain 18 §:n mukaisesti talletettavat tiedot.

Jos television käyttäjä maksukehotuksesta huolimatta vähintään kuuden kuukauden ajalta laiminlyö televisiomaksun maksamisen, television käyttäjän katsotaan peruuttaneen 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. Telehallintokeskus tekee asiasta päätöksen.

Telehallintokeskus valvoo 9 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattamista. Telehallintokeskus voi määrätä tätä tehtävää suorittamaan erityisiä tarkastajia.

Tarkastajan tulee tarkastusta suorittaessaan esittää selvitys 1 momentissa tarkoitetusta Telehallintokeskuksen antamasta määräyksestä.

Tarkastuksen suorittamisen yhteydessä tulee tarkastajalle tämän pyynnöstä esittää tiedot television käyttäjästä, käytössä olevien televisioiden lukumäärästä ja sijainnista, television käytössäoloajasta ja muista televisiomaksun perinnässä tarvittavista seikoista.

Saatuaan 9 §:n mukaisen ilmoituksen television käytöstä Telehallintokeskus perii televisiomaksua television käyttäjäksi ilmoitetulta luonnolliselta henkilöltä tai oikeushenkilöltä tekemättä erillistä päätöstä maksuvelvollisuudesta.

Maksun perintään sovelletaan valtion maksuperustelain (150/1992) säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Televisiomaksun perinnän asia- ja kirjoitusvirheen korjaamisessa noudatetaan hallintomenettelylain (598/1982) säännöksiä.

Telehallintokeskus tekee erillisen päätöksen maksuvelvollisuudesta ja sen alkamisen ajankohdasta television käyttäjän pyynnöstä taikka jos tarkastuksessa on selvinnyt, että jollakulla on käytössään televisio, josta ei ole tehty 9 §:n mukaista ilmoitusta.

Jollei televisiomaksua ole maksettu viimeistään ilmoitettuna eräpäivänä, Telehallintokeskus perii televisiomaksun lisäksi 30 markan suuruisen viivästysmaksun. Viivästysmaksua ei kuitenkaan peritä, ellei ole ryhdytty toimiin viivästyneen maksun perimiseksi ennen sen maksamista.

Siltä, joka käyttää televisiota tekemättä 9 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta, Telehallintokeskus perii televisiomaksun kaksinkertaisena enintään yhden sellaisen vuoden ajalta, jolloin televisiota on käytetty. Maksua peritään tällöin kuitenkin vähintään 300 markkaa.

Televisiomaksu, takautuva televisiomaksu, viivästysmaksu ja tarkastusmaksu voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään.

Jos television käyttäjä on kehotuksista huolimatta laiminlyönyt televisiomaksun suorittamisen eikä kyseistä maksua ole myöskään ulosottoteitse tai muulla tavoin saatu perityksi ja on ilmeistä, että perinnän jatkamisesta aiheutuu lain tarkoituksen vastaisia kuluja, Telehallintokeskuksella on oikeus keskeyttää perintätoimet.

Maksetusta televisiomaksusta palautetaan tai hyvitetään käyttämättä jäänyt osuus, joka maksetaan siitä ajankohdasta, jona television käytön lopettaminen on tullut Telehallintokeskuksen tietoon. Summasta vähennetään 30 markan suuruinen palautusmaksu. Jos palautettava rahamäärä palautusmaksun vähentämisen jälkeen on alle 20 markkaa, maksua ei palauteta.

Televisiomaksujen perintää ja tämän lain noudattamisen valvontaa varten Telehallintokeskus pitää television käyttäjärekisteriä 9 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehneistä ja niistä, joiden on todettu rikkoneen 9 §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden, sekä television käyttämisestä perittävien maksujen perintä- ja maksutapahtumista.

Rekisteriin saa tallettaa luonnollisen henkilön nimen, hänen käytössään olevien televisioiden lukumäärän, henkilötunnuksen, osoitteen, kotikunnan ja äidinkielen sekä muita perintä- ja valvontatoimen hoitamisen kannalta tarpeellisia luonnollista henkilöä koskevia tietoja. Oikeushenkilöstä saa rekisteriin tallettaa vastaavat rekisterinpidon tarkoituksen kannalta tarpeelliset tiedot, myös liike- ja yhteisötunnuksen.

Telehallintokeskus voi käyttää rekisteriä sille laissa tai asetuksessa säädettyjen televisiomaksuihin liittyvien tehtävien hoitamisessa.

Telehallintokeskuksella on oikeus saada ja tallettaa televisiomaksujen perintää ja tämän lain noudattamisen valvontaa varten seuraavia tietoja:

Telehallintokeskuksella on oikeus yhdistää television käyttäjärekisterin tiedot ja 19 §:ssä tarkoitetut tiedot sekä muodostaa siten tämän lain noudattamisen valvontaa varten tarpeellisia rekistereitä.

Television käyttäjärekisteristä saa luovuttaa tämän lain noudattamisen valvontaa varten tietoja:

Television käyttäjärekisteristä saa lisäksi luovuttaa tietoja:

Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tietojen luovuttamiseen television käyttäjärekisteristä noudatetaan mitä henkilötietojen luovuttamisesta viranomaisen rekistereistä säädetään.

Tiedot 9 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen tehneistä poistetaan television käyttäjärekisteristä kymmenen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana ilmoitus television käytön loppumisesta on saapunut Telehallintokeskukselle.

Tiedot sellaisista, joiden on todettu rikkoneen 9 §:ssä säädettyä ilmoitusvelvollisuutta, poistetaan television käyttäjärekisteristä kymmenen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana päätös todetusta rikkomuksesta sai lainvoiman.

Tiedot television käyttämisestä perittävien maksujen perintä- ja maksutapahtumista poistetaan television käyttäjärekisteristä kymmenen vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana toimi tehtiin.

Edellä 20 §:ssä tarkoitetut yhdistämällä muodostetut rekisterit hävitetään välittömästi, kun niiden käyttö on päättynyt, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden muodostamisesta.

Toimiluvanhaltija, jolle televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain (744/1998) 9 §:n nojalla on myönnetty toimilupa televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen, on velvollinen maksamaan valtion televisio- ja radiorahastoon toimilupamaksun. Toimilupamaksu maksetaan erikseen kunkin toimiluvan osalta.

Jos toimiluvanhaltija kuuluu kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 6 §:n mukaiseen konserniin tai on kirjanpitolain 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu omistusyhteysyritys tai 8 §:ssä tarkoitettu osakkuusyritys ja samaan edellä tarkoitettujen yritysten muodostamaan yritysryhmään kuuluvalla yrityksellä on toimilupaan liittyvää 24 §:ssä tarkoitettua toimilupamaksun perusteena olevaa liikevaihtoa, määrätään toimilupamaksu yritysten yhteisen toimilupamaksun perusteena olevan liikevaihdon perusteella. Näin menetellään myös niissä tapauksissa, joissa emoyhtiö tai osakkeenomistaja eivät ole suomalaisia. Toimiluvanhaltija on velvollinen maksamaan näin määräytyvän toimilupamaksun kokonaisuudessaan.

Toimilupamaksun maksuvelvollisuus alkaa toimiluvan voimaantulopäivästä ja päättyy viimeiseen voimassaolopäivään.

Toimilupamaksun perusteena olevaan liikevaihtoon luetaan kaikki toimiluvan nojalla tapahtuviin, Suomessa vastaanotettavaksi tarkoitettuihin televisio- ja radiolähetyksiin liittyvät mainos- ja sponsorointitulot sekä muut toimiluvan mukaisesta lähetystoiminnasta kertyvät tulot. Toimilupamaksun perusteena olevalla liikevaihdolla tarkoitetaan 23 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yritysten yhteistä edellä tarkoitettua liikevaihtoa vähennettynä vastaavalla yhtiöiden keskinäiselle liikevaihdolla.

Jos mainosajan tai -tilan myyntiä harjoitetaan yhdessä toisen toimilupaa vaativan tai muun liiketoiminnan kanssa, katsotaan toimiluvanvaraisen toiminnan osuudeksi käypien arvojen suhteessa laskettu osa peritystä kokonaiskorvauksesta.

Vastikkeetta tai vallitsevaa hinnoittelua olennaisesti alempaa vastiketta vastaan luovutetun mainosajan tai -tilan arvoksi katsotaan vastaavan mainosajan tai -tilan käyvän hinnan mukainen arvo. Jos mainosaikaa tai -tilaa luovutetaan vastikkeetta yleishyödylliseen tarkoitukseen, Telehallintokeskuksella on oikeus myöntää hakemuksesta vapautus sen arvon lukemisesta toimilupamaksun perusteena olevaan liikevaihtoon. Lupa tulee hakea ennen mainosajan tai -tilan luovuttamista.

Toimilupamaksu on maksettava toimiluvan mukaisen toiminnan 24 §:ssä tarkoitetusta kalenterivuosittain määräytyvästä liikevaihdosta 2 ja 3 momentissa olevien asteikkojen perusteella. Jos toimilupakausi ei ole kalenterivuosi, maksu määräytyy toimintakuukausien toiminnan 24 §:ssä tarkoitetun liikevaihdon mukaisesti.

Progressiivinen televisiotoiminnan toimilupamaksuasteikko on seuraava:

Progressiivinen radiotoiminnan toimilupamaksuasteikko on seuraava:

Alin toimilupamaksuna perittävä summa on 50 markkaa.

Toimilupamaksu maksetaan kuukausittain kalenterikuukautta seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä.

Toimilupamaksu tilitetään kuukausittain Telehallintokeskuksen ennalta kullekin toimiluvanhaltijalle määräämän arvioidun koko vuoden keskimääräisen maksuprosentin ja toteutuneen toimilupamaksun perusteena olevan liikevaihdon perusteella. Arvioitu vuotuinen keskimääräinen maksuprosentti tulee määrätä mahdollisimman tarkoin toimiluvanhaltijalle 25 §:n säännösten mukaista toimilupamaksua vastaavaksi.

Mainosajan myynnistä ja muusta luovutuksesta saadut tuotot kohdistetaan niille kuukausille, joina mainos esitetään.

Edellä 26 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti maksettavaksi arvioitua maksuprosenttia voidaan Telehallintokeskuksen päätöksellä tarkistaa kunkin vuosineljänneksen päätyttyä, jos siihen mennessä toteutuneen maksuperusteena olevan liikevaihdon ja muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan pitää ilmeisenä, että arvioitu vuotuinen maksuprosentti poikkeaa lopullisesta vuotuisesta keskimääräisestä maksuprosentista. Tarkistaminen voidaan tehdä joko toimiluvanhaltijan tai Telehallintokeskuksen aloitteesta.

Toimilupamaksun vuotuinen kokonaismäärä tarkistetaan toteutuneen toimilupamaksun perusteena olevan liikevaihdon perusteella kutakin kalenterivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Tällöin toimiluvanhaltijan tulee tilittää tilittämätön määrä tai Telehallintokeskuksen tulee palauttaa liikaa tilitetty määrä.

Toimilupamaksun tarkistamista varten toimiluvanhaltijan on annettava vuosittain maaliskuun 15 päivään mennessä kirjanpitoon perustuvat ja toimiluvanhaltijan tilintarkastajana toimivan hyväksytyn tilintarkastajan tarkastamat tiedot toimiluvan perusteena olevan liikevaihdon kertymisestä kuukausittain.

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian luonnetta tai tarkoitusta, on toimilupamaksu määrättävä siten kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa.

Jos mainosajan tai -tilan myyntihinta tai vastike on määrätty siten, että se ei vastaa sitä, mitä riippumattomien osapuolten välillä olisi sovittu, määrätään maksu pitäen perusteena silti, mitä riippumattomien osapuolten kesken olisi sovittu.

Jos edellä sanottuihin järjestelyihin on ryhdytty yksinomaan tai pääasiallisesti toimilupamaksun välttämiseksi, voidaan toimilupamaksua korottaa, kuitenkin enintään kaksinkertaiseksi.

Jos maksu viivästyy tai jos maksun perusteena oleva liikevaihto on kohdistettu ajallisesti väärin, viivästyneelle määrälle peritään korkolain (633/1982) mukainen viivästyskorko.

Vuotuisen maksun tarkistamisen yhteydessä perittävälle tai palautettavalle määrälle ei peritä eikä makseta korkoa.

Ministeriöllä on oikeus antaa tarkempia säännöksiä ja Telehallintokeskuksella tarkempia määräyksiä toimilupamaksun tilittämistä ja maksun perusteena olevaan laskutukseen liittyvien tietojen antamista ja maksujen suorittamisen valvontaa koskevista seikoista.

Valvontaviranomainen antaa maksuvelvollisen pyynnöstä ennakkopäätöksen toimilupamaksun perusteeseen ja suorittamiseen liittyvistä seikoista. Ennakkopäätöksestä ei saa valittaa.

Ministeriöllä ja Telehallintokeskuksella on oikeus saada televisio- ja radiotoiminnan harjoittajilta sekä muilta 23 §:n 2 momentissa tarkoitetuilta yhteisöiltä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten tarpeellisia, myös tavanomaisesti salassapidettäviä toiminnan harjoittajia ja niiden toimintaa koskevia tietoja. Viranomaisilla on myös oikeus tarkastaa edellä mainittujen yritysten ja yhteisöjen kirjanpitoa siltä osin kuin on tarpeen toimilupamaksun määräämiseksi ja asiaan vaikuttavien seikkojen selvittämiseksi.

Viranomainen ei saa sivulliselle ilmaista sellaista tämän lain nojalla tietoonsa saamaa seikkaa, jota on pidettävä yrityssalaisuutena.

Jos 23 §:ssä tarkoitettu toimiluvanhaltija rikkoo tätä lakia, ministeriö tai Telehallintokeskus voivat velvoittaa hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä.

Ministeriö tai Telehallintokeskus voivat asettaa 1 momentissa tarkoitetun päätöksensä tehosteeksi toimiluvanhaltijalle uhkasakon siten kuin uhkasakkolaissa (1113/1990) säädetään.

Jollei 23 §:ssä tarkoitettu toimiluvanhaltija noudata tätä lakia taikka sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, valtioneuvosto voi, milloin luvanhaltija ei kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa määräajassa oikaise menettelyään, peruuttaa toimiluvan osaksi tai kokonaan.

Valtio ei ole korvausvelvollinen, jos toimilupa 1 momentin nojalla peruutetaan.

Siltä, joka käyttää televisiota tekemättä 9 §:ssä säädettyä ilmoitusta, peritään 500 markan suuruinen tarkastusmaksu.

Tarkastusmaksun määrää maksettavaksi Telehallintokeskus. Maksu voidaan jättää määräämättä, jos television käyttöä on ajallisesti pidettävä vähäisenä taikka tarkastusmaksun määräämistä on muuten pidettävä kohtuuttomana.

Muutoksen hakemisesta tässä laissa tarkoitettuun päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996). Toimilupamaksu on suoritettava eräpäivänä muutoksenhausta huolimatta.

Telehallintokeskuksen takautuvaa televisiomaksuvelvollisuutta koskevaan päätökseen on kuitenkin ensin vaadittava oikaisua Telehallintokeskukselta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksen hakemisesta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen on voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Ministeriöllä ja Telehallintokeskuksella on oikeus saada virka-apua poliisilta tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten toimeenpanemiseksi.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Sen, jolla tämän lain voimaantullessa on voimassa oleva televisiolupa, katsotaan tehneen 9 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen. Telehallintokeskuksella on oikeus määrätä, milloin televisiomaksun ensimmäinen laskutuskausi kunkin ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn televisioluvan osalta alkaa.

Jos televisio- tai radiotoiminnan harjoittamiseen vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä voimassa olevassa toimiluvassa on edellytetty maksettavaksi julkisen palvelun maksu tai toimilupaehdot muutoin ovat ristiriidassa tämän lain kanssa, noudatetaan toi-milupaehtojen sijasta tämän lain säännöksiä. Myös siinä tapauksessa, että voimassa ole- vassa toimiluvassa ei ole maksuun velvoittavaa ehtoa, noudatetaan tämän lain säännöksiä.

Toimilupamaksua sovelletaan kuitenkin radiotoimintaan 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen.