Asetus ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 91/1998 (Julkaistu 30.9.1998)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Liikenneministerin esittelystä
muutetaan ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista 4 päivänä joulukuuta 1992 annetun asetuksen ( 1256/1992 ) 15, 17, 18, 24 a, 57, 63, 97, 103 ja 104 §, sellaisina kuin niistä ovat 24 a § asetuksessa 671/1997, 57 § asetuksessa 902/1997, 97 § osaksi asetuksessa 965/1996, 103 § asetuksissa 1122/1994, 1366/1997 ja 258/1998 sekä 104 § mainitussa asetuksessa 965/1996, ja
lisätään asetukseen uusi 21 a ja 21 b § sekä 35 c § 5 lukuun ja 103 a, 103 b ja 104 b § 6 lukuun, seuraavasti:
15 §Sairasauto
Sairasauto on sairaiden tai loukkaantuneiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten. Sairasauto täyttää mitoiltaan ja varusteiltaan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan ministeriön tarvittaessa vahvistamat vaatimukset ja on asianomaisen terveyskeskuksen sairaankuljetukseen hyväksymä.
17 §Matkailuauto
1. Matkailuauto on erityiskäyttöön tarkoitettu M 1 -luokan ajoneuvo, jossa on vähintään seuraavilla varusteilla varustetut majoitustilat:
istuimia ja pöytä;
makuupaikkoja, jotka voidaan muuntaa istuimista;
keittomahdollisuus; ja
säilytystiloja.
2. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen varusteiden on oltava kiinnitetty tukevasti majoitustilaan. Pöytä voi kuitenkin olla helposti poistettavissa.
3. Autoverolaissa (1482/1994) tarkoitettu verovapaa matkailuauto on matkailutarkoitukseen rakennettu ja varustettu, liikenneasioista vastaavan ministeriön antamat määräykset täyttävä M 1 -luokan auto. Verovapaan matkailuauton sisäkorkeus on vähintään 1,9 metriä alueella, jonka leveys on vähintään 0,4 metriä ja pituus vähintään 40 prosenttia asunto-osan pituudesta.
18 §Ruumisauto
1. Ruumisauto on kuolleiden henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu M-luokan ajoneuvo, jossa on erityisvarusteita tätä tarkoitusta varten.
2. Autoverolaissa tarkoitettu verovapaaruumisauto on hautaustointa harjoittavan omistuksessa oleva ruumiiden kuljetukseen tarkoitettu, väriltään musta, valkoinen tai hopeanharmaa M 1 -luokan auto, jossa on kiinteällä vetolavalla varustettu kori.
3. Verovapaan ruumisauton ohjaamon ja arkkutilan välillä on kiinteä väliseinä. Arkkutilan pituus 0,4 metrin korkeudelta vetolavasta mitattuna on vähintään 2,1 metriä. Arkkutilassa on enintään yksi istuin yhdelle henkilölle.
21 a §Panssaroitu ajoneuvo
Panssaroitu ajoneuvo on kuljetettavien matkustajien tai tavaroiden suojeluun tarkoitettu ajoneuvo, joka on panssarointi- ja luodinkestävyysvaatimusten mukainen.
21 b §Kaksikäyttöauto
1. Kaksikäyttöauto on N 1 -luokan ajoneuvo, jossa on kuljettajan lisäksi istuinpaikat enintään kuudelle henkilölle. Kaksikäyttöauton suurimmasta sallitusta kokonaismassasta auton tavarakuorman massa on suurempi kuin 68 kg:n massaisiksi katsottujen matkustajapaikkojen (ilman kuljettajaa) yhteen laskettu massa.
2. Istuinpaikan katsotaan olevan olemassa, jos ajoneuvo on varustettu helposti käytettävissä olevilla istuinten kiinnityspisteillä. Helposti käytettävissä olevilla istuinten kiinnityspisteillä tarkoitetaan niitä kiinnityspisteitä, joita voidaan käyttää. Jotta kiinnityspisteet eivät olisi helposti käytettävissä, valmistajan on fyysisesti estettävä niiden käyttö esimerkiksi hitsaamalla niiden päälle suojalevyt tai asentamalla vastaavat pysyvät rakenteet, jotka eivät ole irrotettavissa tavanomaisesti saatavilla olevin työkaluin.
24 a §Mitat
1. Ajoneuvon pituus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612―1978 termin n:o 6.1 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon pituutta mitattaessa ei muissa ajoneuvoissa kuin M 1 - luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:
pyyhin- ja pesulaitteet;
etu- ja takamerkintäkilvet;
tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus;
kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus;
valaistuslaitteet;
taustapeilit;
takatilan valvonnan apulaitteet;
ilmanottoputket;
vaihtokuormatilan kiinnitysvasteet;
astinlaudat;
puskurikumit;
ajoasennossa olevat nostolavat, rampit ja vastaavanlaiset laitteistot, jotka eivät ylitä 200 mm edellyttäen, ettei ajoneuvon kuormauskapasiteetti kasva; ja
moottoriajoneuvon kytkentälaitteet.
2. Ajoneuvon leveys on mitta, joka mitataan standardin ISO 612―1978 termin n:o 6.2 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon leveyttä mitattaessa ei muissa kuin M 1 -luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:
tullisinettien kiinnityslaitteet ja niiden suojaus;
kuormapeitteen kiinnitysvälineet ja niiden suojaus;
renkaan rikkoutumisen ilmaisimet;
roiskeenestojärjestelmän ulkonevat joustavat osat;
valaistuslaitteet;
linja-autojen ajoasennossa olevat rampit, nostolavat ja vastaavanlaiset laitteistot edellyttäen, etteivät ne ulotu 10 mm kauemmas ajoneuvon sivusta ja että ramppien eteenpäin ja taaksepäin suuntautuvat kulmat pyöristetään vähintään 5 mm:n säteellä ja reunat vähintään 2,5 mm:n säteellä;
taustapeilit;
rengaspaineen ilmaisimet;
nostettavat portaat; ja
renkaan kylkien pullistuma renkaan ja maan kosketuspisteen yläpuolella.
3. Ajoneuvon korkeus on mitta, joka mitataan standardin ISO 612―1978 termin n:o 6.3 mukaisesti. Standardista poiketen ajoneuvon korkeutta mitattaessa ei muissa kuin M 1 luokan ajoneuvoissa oteta huomioon seuraavia laitteita:
antennit; ja
virroittimet yläasennossaan.
4. Muun ajoneuvon kuin puoliperävaunun vetoauton ja puoliperävaunun kuormatilan pituudella tarkoitetaan etäisyyttä kuormatilan etummaisesta ulkoisesta pisteestä ajoneuvon takimmaiseen ulkoiseen pisteeseen mitattuna vaakasuoraan ajoneuvon pitkittäistasossa. Etäisyyttä mitattaessa ei oteta huomioon:
ohjaamon takimmaisen pisteen etupuolella olevaa kuormatilaa;
1 momentissa mainittuja laitteita; eikä
ulkonevia jäähdytyslaitteita ja muita apulaitteita, jotka sijaitsevat kuormatilan etupuolella.
5. Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai perävaunujen pituus, kun niiden pituusakselit ovat samalla suoralla.
6. Jos mitatut arvot poikkeavat valmistajan samaa tyyppiä edustavalle ajoneuvolle ilmoittamista mitoista, käytetään mittoja koskevia vaatimuksia tarkastettaessa mitattuja arvoja.
35 c §Eräitä ajoneuvoryhmiä koskevat poikkeukset
M 1 -luokan ajoneuvon osien EY-, e- tai E-hyväksyntää koskevaa 30 §:n 3 momentissa olevaa vaatimusta ja ajoneuvon EY-tyyppihyväksyntänumeroa koskevaa 32 b §:ssä olevaa vaatimusta ei sovelleta:
invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon, huoltoautoon ja panssaroituun M 1 -luokan ajoneuvoon;
vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (167/1997) tarkoitettuun rakennettuun ajoneuvoon;
käytetystä ajoneuvosta M 1 -luokkaan muutoskatsastettavaan ajoneuvoon;
muuttotavarana maahan tuotavaan ajoneuvoon;
vientirekisteröitävään ajoneuvoon;
ulkovallan edustuston tai diplomaattikunnan jäsenen hallinnassa olevaan ajoneuvoon;
perintönä tai testamentilla saatuun ajoneuvoon;
tulli- tai muusta valtion järjestämästä huutokaupasta hankittuun ajoneuvoon;
vammaisen kuljettajan käyttöön tarkoitettuun ajoneuvoon;
pelastustoimen tai poliisin virkatehtävään käytettävään ajoneuvoon;
nopeuskilpailussa käytettävään M 1 - luokan ajoneuvoon, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, ajoneuvoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun tai katsastukseen mentäessä tai sieltä palattaessa;
piensarjatyyppikatsastettua mallia olevaan M 1 -luokan ajoneuvoon;
M 1 -luokan ajoneuvoon, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu EY-tyyppihyväksytystä M 1 -luokan ajoneuvosta vähintään kuljettajan istuinrivin takana olevia istuimia, niiden kiinnitystä ja turvavöiden sijoitusta muuttamalla alkuperäisistä EY- tai E-hyväksytyistä ratkaisuista poikkeavaksi;
M 1 -luokan ajoneuvoon, joka on Suomessa sisätilaratkaisultaan yksilöllisesti varustettu M 1 -luokan ajoneuvoksi tarkoitetusta keskeneräisestä ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen; eikä
M 1 -luokan ajoneuvoon, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu N-luokan ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen.
57 §Polttoainesäiliö
1. Auton polttoainesäiliön ja sen sijoituksen tulee vastata direktiivin 70/221/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 97/19/EY, tai M 1 -luokan ajoneuvon polttoainesäiliön E-säännön n:o 34/01 vaatimuksia. Matkailu-, sairas- ja ruumisautossa saa polttoainesäiliön täyttöputken suunnan ja pituuden sekä sisäänrakennetun säiliön paikan muuttaa.
2. Jos polttoainesäiliön tilavuus on suurempi kuin 800 litraa, säiliöön on sovellettava, mitä vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarkoitetuista säiliöistä säädetään.
63 §Istuimet N-luokan auton tavaratilassa
1. N 1 -luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet autoverolain 24 §:n ehdoin ottaen huomioon 2 momentin b ja d kohdan rajoitukset. N 1 -luokkaan kuuluvan kaksikäyttöauton tavaratilaan saa edellä sanotusta poiketen asentaa istuimet, jotka niiden kiinnitystä, turvavyövarustusta ja turvavöiden kiinnityspisteitä sekä pääntukia koskevien vaatimusten osalta vastaavat M 1 -luokan autoja koskevia vaatimuksia.
2. N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvon umpinaiseen tavaratilaan tai tavaratilan umpinaiseen osastoon saa asentaa istuimet seuraavin ehdoin:
istuimia saa asentaa ajoneuvon kantavuuden rajoissa, jolloin kuljettajan lisäksi tilaa saa olla enintään kahdeksalle henkilölle;
istuinten ja selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;
istuimet on kiinnitettävä istuinosan takareunasta saranoilla pysyvästi tavaratilan ulko- tai väliseinään ja ne on voitava kääntää ja lukita pystyasentoon siten, etteivät ne tässä asennossa oleellisesti vähennä tavaran kuljetukseen tarkoitettua tilaa; ja
kussakin korin osastossa, jossa on istuimia, on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi sopiva kattoluukku taikka helposti irrotettava tai rikottava ikkuna.
3. N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvon kuormalavaan tai koriin saa asentaa tukevasti kiinnitetyt penkit seuraavin ehdoin:
istumapaikkoja saa olla ajoneuvon kantavuuden rajoissa;
istuinten ja mahdollisten selkänojien paksuus saa olla enintään 50 mm;
kutakin henkilöä varten on varattava vähintään 400 mm x 700 mm lavatila; ja
jos kuormatila on avonainen, se on varustettava riittävän korkeilla ja tukevilla kaiteilla ja, jos kuormatila on umpinainen, siinä on oltava tarkoituksemukaiset hätäuloskäytävät.
4. N-luokan ajoneuvon tavaratilaan ei saa asentaa muita eikä muunlaisia pysyviä eikä tilapäisiä istuimia tai niiden asentamiseen tarkoitettuja laitteita kuin tässä pykälässä on mainittu.
97 §Taustapeilit
1. Muussa kuin M 1 - ja N 1 -luokan ajoneuvossa tulee olla korin kummallakin puolella ulkopuolinen taustapeili. M 1 - ja N 1 -luokan ajoneuvossa tulee olla taustapeili korin vasemmalla puolella ja, jos ajoneuvon takaikkunasta ei ole näkyvyyttä, korin kummallakin puolella. M 1 - ja N 1 -luokan ajoneuvossa tulee lisäksi ohjaamon sisällä olla taustapeili, ei kuitenkaan ajoneuvossa, jossa ei ole näkyvyyttä takaikkunasta. Taustapeilien määrän, sijoituksen, näkyvyyskentän, pinta-alan, lujuuden ja kiinnityksen myötäämisen tulee vastata moottoriajoneuvojen taustapeilejä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 71/127/ETY vaatimuksia, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission direktiiveillä 79/795/ETY, 85/205/ETY, 86/562/ETY ja 88/321/ETY, tai E-säännön n:o 46/01 vaatimuksia. Matkailu-, sairas- ja ruumisauton, jonka kokonaismassa on yli 2500 kg, taustapeilit saadaan hyväksyä, jos ne täyttävät sitä ajoneuvoluokkaa koskevat vaatimukset, josta erityiskäyttöön tarkoitettu auto on varustettu, tai erityiskäyttöön tarkoitetun ajoneuvon kokonaismassaa vastaavan N-luokan ajoneuvon vaatimukset.
2. Edellä 1 momentissa tarkoitetun direktiivin ja E-säännön mukaiset näkyvyysvaatimukset eivät koske perävaunun vetoon tarkoitetun M 1 - ja N 1 -luokan ajoneuvon lisätaustapeilejä eivätkä kouluautossa opettajalle vaadittavaa peiliä.
3. Milloin ajoneuvon rakenteesta tai siihen liittyvästä laitteesta tahi varusteesta johtuen näkyvyys kuljettajan paikalta sivuille on haitallisesti rajoittunut, on ajoneuvoon asennettava tarpeelliset lisäpeilit, joiden kautta kuljettaja pystyy näkemään ajoneuvon sivuille ja seuraamaan muuta liikennettä.
103 §Invataksia, pelastusautoa, sairasautoa, matkailuautoa, ruumisautoa ja huoltoautoa koskevat poikkeukset
1. Invataksiin, pelastusautoon, sairasautoon, matkailuautoon, ruumisautoon ja huoltoautoon ei sovelleta:
43 §:n säännöstä vetolaitteesta takana;
53 a §:n säännöstä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisesta;
59 §:n sivuovien saranoita ja lukkoja koskevia vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat muille kuin ajon aikana käytettäville istuimille johtavia ovia;
60 §:n istuinten kiinnitystä, 64 turvavöitä, 64 a §:n turvavöiden kiinnityspisteitä ja 66 §:n pääntukia koskevia vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat muita kuin ajon aikana käytettäviä istuimia;
67 §:n sisustuksen turvallisuutta koskevia vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat ajon aikana käytettävän takimmaisen istuimen selkänojan takana olevaa aluetta; eikä
71 §:n vaatimusta siitä, että eräiden valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta.
2. Jos 1 momentissa tarkoitettu ajoneuvo on muutettu N 2 -, N 3 -, M 2 - tai M 3 -luokan ajoneuvosta, siihen ei sovelleta mainitussa momentissa tarkoitettuja vaatimuksia eikä:
41 §:n jarruille asetettuja vaatimuksia siltä osin kuin ne koskevat M 1 -luokan ajoneuvoa;
46 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia; eikä
70 §:n tuulilasin pyyhintä ja pesintä koskevaa vaatimusta.
3. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun ajoneuvoon sovelletaan vastaavan kokonaismassaista N-luokkaa tai sitä ajoneuvoluokkaa, josta tässä pykälässä tarkoitettu ajoneuvo on muutettu, koskevia 41 §:ssä tarkoitettuja jarruvaatimuksia sekä 46―48 §:n pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia. Tässä tarkoitettu kokonaismassaltaan yli 2500 kg:n auto saadaan hyväksyä melupäästöominaisuuksiltaan, jos auto täyttää ne vaatimukset, jotka koskevat sitä valmista tai keskeneräistä autoa, josta erityiskäyttöön varustettu auto on muutettu, tai ne vaatimukset, jotka koskevat kokonaismassaltaan erityiskäyttöön valmistettua autoa vastaavaa N-luokan ajoneuvoa. Edustavimmalle perusajoneuvolle myönnetty hyväksyntä pysyy voimassa, vaikka viitemassa muuttuisi. Lisäksi pakoputken pituuden muuttaminen viimeisimmän äänenvaimentimen ja katalysaattorin jälkeen on sallittu enintään kahden metrin pituiselta matkalta ilman lisätestejä.
4. Matkailu-, sairas- ja ruumisautoon ei sovelleta:
39 §:n vaatimusta siitä, että ohjauslaitteen tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos ajoneuvo muutettu N-luokan ajoneuvosta tai sen kokonaismassa on suurempi kuin 2500 kg;
58 a §:n vaatimusta kuljettajan ja matkustajan suojaamisesta etutörmäyksessä;
58 b §:n vaatimusta matkustajien suojaamisesta sivutörmäyksessä;
68 §:n varmuuslasivaatimusta siltä osin kuin se koskee muita laseja kuin tuulilasia ja etusivulaseja; muut ikkunat kuin tuulilasi ja etusivuikkunat saavat olla jäykkää muovimateriaalia;
69 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla hyväksytty ja testattu EY-direktiivin mukaisesti, jos auton kokonaismassa ylittää 2500 kg;
70 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin pyyhkimen ja pesimen tulee olla hyväksytty EY-direktiivin mukaisesti, jos auton kokonaismassa ylittää 2500 kg;
99 §:n vaatimusta siitä, että näkökenttä vastaa EY-direktiivin vaatimusta, jos auton kokonaismassa ylittää 2500 kg; tuulilasin ja etusivuikkunoiden valonläpäisyn tulee kuitenkin vastata tuulilasia ja etusivuikkunoita koskevia vaatimuksia; eikä
101 §:n vaatimusta siitä, että ajoneuvon tulee ulkonevien osiensa osalta vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta.
103 a §Panssaroitua ajoneuvoa koskevat poikkeukset
1. Panssaroituun M 1 -luokan ajoneuvoon ei sovelleta:
36 §:n vaatimusta siitä, että renkaiden tulee olla e- tai E-hyväksytyt;
39 §:n vaatimusta siitä, että ohjauslaitteen tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia;
43 §:n vaatimusta siitä, että hinauslaite on EY-direktiivin mukainen, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksista;
46 §:n pakokaasu-, haihtumis- ja hiukkaspäästöjä koskevia vaatimuksia, jos ajo-neuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksista;
53 a §:n säännöstä hiilidioksidipäästöjen ja polttoaineenkulutuksen mittaamisesta;
58 a §:n vaatimusta kuljettajan ja matkustajan suojaamisesta etutörmäyksessä;
58 b §:n vaatimusta matkustajien suojaamisesta sivutörmäyksessä;
64 ja 64 a §:n vaatimuksia siitä, että turvavöiden ja niiden kiinnityspisteiden tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksista;
67 §:n sisustuksen turvallisuutta koskevaa vaatimusta, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;
68 §:n vaatimusta siitä, että ajoneuvon ikkunoissa käytettävän varmuuslasin tulee vastata EY-direktiivin, E-säännön taikka suomalaisen tai yhdysvaltalaisen standardin vaatimuksia;
69 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin huurteen- ja sumunpoistolaitteiston tulee olla hyväksytty ja testattu EY-direktiivin mukaisesti, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;
70 §:n vaatimusta siitä, että tuulilasin pyyhkimen ja pesimen tulee olla hyväksytty EY-direktiivin mukaisesti, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;
71 §:n vaatimusta siitä, että eräiden valaisimien ja heijastimien värin, tyypin, lukumäärän, sijoituksen, näkyvyyden, suuntauksen, kytkennän ja toiminnan ilmaisinta koskevien vaatimusten tulee täyttää EY-direktiivin tai E-säännön vaatimukset, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;
96 §:n vaatimusta siitä, että äänimerkinantolaitteen tulee vastata EY-direktiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos ajoneuvon erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta;
97 §:n taustapeilejä koskevan vaatimuksen viittausta sivu- ja takalasien valonläpäisevyyskertoimeen; valonläpäisevyyskertoimen tulee kuitenkin olla vähintään 60 prosenttia;
99 §:n vaatimusta siitä, että näkökentän tulee vastata EY-direktiivin vaatimuksia; tuulilasin ja etusivuikkunoiden valonläpäisevyyskertoimen tulee kuitenkin olla vähintään 60 prosenttia eikä näkökenttä etuviistoon saa olla liian rajoittunut; eikä
101 §:n vaatimusta siitä, että ajoneuvon tulee ulkonevien osiensa osalta vastata EYdirektiivin tai E-säännön vaatimuksia, jos auton erityistarkoitus edellyttää vähäistä poikkeamista vaatimuksesta.
103 b §Erityiskäyttöisten ajoneuvojen vaatimukset
Seuraavien ajoneuvojen ja niiden osien tulee vastata ajoneuvon käyttöönottoajankohtana Suomessa voimassa olleita vaatimuksia:
invataksi, pelastusauto, sairasauto, matkailuauto, ruumisauto, huoltoauto ja panssaroitu M 1 -luokan ajoneuvo;
vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista annetussa liikenneministeriön päätöksessä (167/1997) tarkoitettu rakennettu ajoneuvo;
käytetystä ajoneuvosta M 1 -luokkaan muutoskatsastettava ajoneuvo;
vammaisen kuljettajan käyttöön tarkoitettu ajoneuvo vammaisen kuljettajan erityistarpeisiin varustettuja osia lukuun ottamatta;
pelastustoimen tai poliisin virkatehtävään käytettävä ajoneuvo pelastustoimen tai poliisin erityistarpeisiin varustettuja osia lukuun ottamatta;
nopeuskilpailussa käytettävä M 1 - luokan ajoneuvo, jonka moottoria nopeuskilpailusääntöjen mukaan saa virittää, ajoneuvoa kilpailussa käytettäessä, kilpailuun tai katsastukseen mentäessä tai sieltä palattaessa;
piensarjatyyppikatsastettua mallia oleva M 1 -luokan ajoneuvo;
M 1 -luokan ajoneuvo, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu EY-tyyppihyväksytystä M 1 -luokan ajoneuvosta vähintään kuljettajan istuinrivin takana olevia istuimia, niiden kiinnitystä ja turvavöiden sijoitusta muuttamalla alkuperäisistä EY- tai E-hyväksytyistä ratkaisuista poikkeavaksi;
M 1 -luokan ajoneuvo, joka on Suomessa sisätilaratkaisultaan yksilöllisesti varustettu M 1 -luokan ajoneuvoksi tarkoitetusta keskeneräisestä ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen; ja
M 1 -luokan ajoneuvo, joka on Suomessa yksilöllisesti varustettu N-luokan ajoneuvosta lisäämällä siihen matkustajatilan varustus istuimineen ja turvavöineen.
104 §EY-tyyppihyväksytyn auton vaatimuksenmukaisuus
M 1 -luokan ajoneuvon katsotaan täyttävän 6 luvun vaatimukset, jos se on direktiivin 70/156/ETY mukaisesti, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiiveillä 78/315/ETY, 78/547/ETY, 80/1267/ETY, 87/358/ETY, 87/403/ETY ja 92/53/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 96/27/EY, 96/79/EY ja 97/27/EY sekä komission direktiiveillä 93/81/ETY, 95/54/EY ja 98/14/EY, tyyppihyväksyttyä mallia ja täyttää 280 §:n 4 momentin b kohdassa säädetyt vaatimukset.
104 b §Erityistarkoitusauton vaatimuksenmukaisuus
Matkailu-, sairas- ja ruumisauton sekä panssaroidun M 1 -luokan ajoneuvon rakenteen, osan tai ominaisuuden katsotaan ilman eri tarkastusta täyttävän 103―103 b §:ssä säädetyt vaatimukset, jos rakenne, osa tai ominaisuus vastaa direktiivin 70/156/ETY liitteen XI vaatimuksia.
1. Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä syyskuuta 1998 ja se koskee ajoneuvoja, jotka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
2. Asetuksen 17 § tulee muiden ajoneuvojen kuin M 1 -luokan ajoneuvojen osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
3. N 1 -luokan ajoneuvon saa 63 §:n 1 momentin muutoksen estämättä muuttaa tai ottaa käyttöön ennen 1 päivää heinäkuuta 1999, jos ajoneuvo täyttää tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat vaatimukset.
Komission direktiivi98/14/EY; EYVL N:o L 91, 25.3.1998, s. 1
Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARILiikenneministeri Matti Aura