464/1998

Korkeakoulututkintoja ovat:

Tässä asetuksessa tarkoitettuja yliopistoja ovat:

Tässä asetuksessa tarkoitettuja korkeakouluja ovat:

Ammattikorkeakouluihin luetaan 1 momentin 2 kohdassa mainittujen lisäksi sisäasiainministeriön alainen Poliisiammattikorkeakoulu.

Edellä 2 §:ssä lueteltuihin yliopistoihin rinnastettavia korkeakouluja ovat aikaisemmin olleet Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, Handelshögskolan vid Åbo Akademi sekä Svenska social- och kommunalhögskolan, aiemmalta nimeltään Svenska Medborgarhögskolan.

Edellä 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut ammattikorkeakoulut ovat aikaisemmin olleet väliaikaisia ammattikorkeakouluja. Arcada ― Nylands svenska yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Nylands temporära svenska yrkeshögskola. Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu ― Helsingfors yrkeshögskola för företagsekonomi on ollut nimeltään myös Helsingin väliaikainen liiketalouden ja hallinnon ammattikorkeakoulu. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu ― Mellersta Österbottens yrkeshögskola on ollut nimeltään myös Kokkolan väliaikainen ammattikorkeakoulu. Svenska yrkeshögskolan on ollut nimeltään myös Vasa temporära tekniska yrkeshögskola.

Alempia korkeakoulututkintoja ovat:

Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat:

Yliopistojen jatkotutkintoja ovat tohtorin tutkinnot ja lisensiaatin tutkinnot lukuun ottamatta eläinlääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteen ja odontologian lisensiaatin tutkintoja. Jatkotutkintoja ovat myös erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot.

Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet vastaavat tohtorin tutkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/1992) mukainen upseerin tutkinto sekä upseerin tutkinto, joka on suoritettu sotilasopetuslaitoksista ja niissä suoritettavista tutkinnoista annetun asetuksen 16 ja 18 §:n mukaan, sellaisina kuin ne ovat asetuksessa 908/1991, ovat ylempiä korkeakoulututkintoja.

Kadettikoulussa, merisotakoulussa ja ilmasotakoulussa ennen 1 momentissa mainittujen säännösten voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan suoritettu upseerin tutkinto vastaa tasoltaan alempaa korkeakoulututkintoa.

Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoja ovat yleisesikuntaupseerin tutkinto, joka vastaa tasoltaan vähintään ylempää korkeakoulututkintoa, ja sotatieteiden tohtorin tutkinto.

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat:

Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettava poliisipäällystön tutkinto on ammattikorkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakoulututkintoja ovat myös aikaisempien opetusministeriön päätösten mukaisesti suoritetut:

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut:

Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon tai jatkotutkintoihin kuuluvan lisensiaatin tutkinnon suorittanut henkilö. Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää myös tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö.

Tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet tuottavat saman kelpoisuuden kuin tohtorin tutkinto.

Kun kelpoisuusvaatimuksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yliopistollinen arvosana tai muut korkeakouluopinnot, toisiaan vastaavat:

Yliopistojen erikoistumisopinnot ovat tut kintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä opintoja, joita yliopistot järjestävät vähintään 20 opintoviikon laajuisena täydennyskoulutuksena korkeakoulututkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Näitä erikoistumisopintoja eivät ole opinnot, joiden tavoitteista säädetään yliopistojen tutkinnoista annetuissa asetuksissa.

Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot ovat ammatillisiin jatkotutkintoihin johtavia tai muita tutkintojärjestelmää täydentäviä, ammatillista kehittymistä edistäviä, laajoja täydennyskoulutusohjelmia, joita järjestetään korkeakoulututkinnon taikka ammatillisen opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnon suorittaneille ja muille riittävät opiskeluvalmiudet omaaville. Niiden laajuudesta säädetään ammattikorkeakouluopinnoista annetussa asetuksessa (256/1995).

Yliopisto tai ammattikorkeakoulu antaa todistuksen erikoistumisopinnot hyväksyttävästi suorittaneille.

Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä erikoistumisopinnoista.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 §:ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua koulutusta voidaan järjestää asetuksella säädettyjen koulutusten lisäksi 12 §:ssä tarkoitettuina erikoistumisopintoina sen mukaan kuin sosiaali- ja terveysministeriötä kuulemisen jälkeen opetusministeriön päätöksellä säädetään.

Arvioinnin perusteella hyväksytyistä erikoistumisopinnoista pidetään rekisteriä.

Yliopiston tai ammattikorkeakoulun järjestämät erikoistumisopinnot voidaan arvioida järjestäjän hakemuksesta ja arvioinnin perusteella hyväksyä rekisteriin merkittäviksi erikoistumisopinnoiksi. Arvioinnista ja rekisteriin merkitsemisestä säädetään korkeakoulujen arviointineuvostosta annetussa asetuksessa (1320/1995).

Opetusministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä rekisteriin hyväksymisestä ja rekisterinpidosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998. 14 §:n 1 momentissa tarkoitettu rekisteri perustetaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1999.

Tällä asetuksella kumotaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 1994 annettu asetus (203/1994).

Sen estämättä, mitä 12 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään, erikoistumisopintoihin kuuluu myös se koulutus, jota yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat ennen tämän asetuksen voimaantuloa järjestäneet erikoistumisopintoina.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.