443/1998

Valtion osakeyhtiömuotoisen erityisrahoitusyhtiön tarkoituksena on rahoituspalveluja tarjoamalla edistää ja kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa. Valtion erityisrahoitusyhtiön tulee toiminnassaan edistää valtion aluepoliittisten tavoitteiden toteuttamista. Yhtiön toiminta tulee suunnata korjaamaan rahoituspalvelujen tarjonnassa esiintyviä puutteita.

Yhtiö harjoittaa rahoitustoimintaa antamalla ja hallinnoimalla luottoja, takuita ja takauksia sekä muita vastuusitoumuksia. Yhtiö tekee myös yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä neuvontaa.

Yhtiö kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan.

Yhtiön koko osakekannan on oltava valtion välittömässä omistuksessa ja hallinnassa.

Yhtiöllä on hallintoneuvosto.

Yhtiöön ei sovelleta luottolaitostoiminnasta annettua lakia (1607/1993).

Yhtiön on pyrittävä siihen, että sen toiminnan menot voidaan pitkällä aikavälillä kattaa yhtiön toiminnasta saatavilla tuloilla.

Valtion talousarvioon otetaan tarvittavat määrärahat yhtiön sellaisten toimien kattamiseksi, joita valtio päättää erikseen tukea.

Valtion vastuusta eräistä yhtiön antamista vastuusitoumuksista säädetään valtiontakuurahastosta annetussa laissa (444/1998) ja valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetussa laissa (445/1998).

Joka yhtiön tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa yhtiön yhtiökokoukselle.

Yhtiöllä on kuitenkin velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi, valtiontakuurahastosta annetussa laissa tarkoitetun rahaston johtokunnalle ja pääsihteerille rahaston tehtävien hoitamiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja.

Yhtiö voi antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja samaan konserniin kuuluvalle yhteisölle, jos sen hallintoelinten jäseniä tai toimihenkilöitä koskee 1 momentissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus ja jos tiedon antaminen on vastaanottavan yhteisön riskien hallinnan kannalta tarpeen.

Yhtiön on annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle ja työvoima- ja elinkeinokeskukselle sen pyynnöstä tietoja, jotka ovat tarpeen käsiteltäessä yritystuesta annetussa laissa (1136/1993) tarkoitettuja avustushakemuksia. Yhtiön ja yhtiön tilintarkastajan on annettava kauppa- ja teollisuusministeriölle sen pyynnöstä myös muita yhtiön toimialaan kuuluvia tai yhtiön valvomiseksi tarpeellisia tietoja.

Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva voi sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta, antaa kauppa- ja teollisuusministeriölle ja työvoima- ja elinkeinokeskukselle tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen taikka yritystukiasioiden viranomaiskäsittelyn kannalta tarpeellista.

Yhtiön valvonnassa tulee soveltuvin osin ottaa huomioon ne periaatteet, joita rahoitustarkastus noudattaa luottolaitoksia valvoessaan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi antaa yhtiölle tarpeellisiksi katsomiaan yhtiön toimialaan soveltuvia tutkimus-, selvitys- ja muita tehtäviä.

Yhtiö voi valtion edun turvaamiseksi vakuutuksilla, vakuuksilla tai muilla järjestelyillä kattaa valtiontakuurahastosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitetuista sitoumuksista ja sanotun lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetuista Valtiontakuukeskuksen tai sitä edeltäneiden vientitakuulaitoksen tai Valtiontakauslaitoksen antamista sitoumuksista yhtiön toiminnalle aiheutuvaa tappionvaaraa.

Yhtiö voi valtion edun turvaamiseksi ostaa valtiontakuurahastosta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettujen sitoumusten ja sanotun lain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettujen Valtiontakuukeskuksen tai sitä edeltäneiden vientitakuulaitoksen tai Valtiontakauslaitoksen antamien sitoumusten vakuutena olevaa tai siitä ulosmitattua omaisuutta.

Yhtiö voi hyväksyä 1 momentissa tarkoitettuihin sitoumuksiin liittyviä akordeja tai muita vastaavia järjestelyjä sekä luopua saatavasta. Yhtiö voi myös myydä, ostaa ja vaihtaa saatavia sekä hyväksyä muita toimenpiteitä, joilla 1 momentissa tarkoitettujen sitoumusten perusteella määräytyvää tappiota voidaan rajoittaa, sekä korvata näistä toimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia, jos tappionvaara on ilmeinen ja tappion rajoittamistoimenpiteistä yhtiölle saavutettava todennäköinen hyöty on olennaisesti suurempi kuin ennakoitavissa oleva yhtiölle muuten aiheutuva tappio tai haitta.

Yhtiön on saatava kauppa- ja teollisuusministeriön suostumus akordin tai muun tappion rajoittamiseksi tarpeellisen toimenpiteen hyväksymiseen tai saatavasta luopumiseen, jos saatava, josta luovutaan, tai yhtiölle aiheutuva tappio olisi asetuksella säädettävää määrää suurempi.

Yhtiön antamiin luottoihin, takuisiin, takauksiin tai muihin vastuusitoumuksiin perustuvat maksut viivästyskorkoineen saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/1961) säädetään edellyttäen, että yhtiö on tästä oikeudestaan ilmoittanut antamansa sitoumuksen yhteydessä.

Ennen täytäntöönpanotoimenpiteisiin ryhtymistä yhtiön on ilmoitettava sopimusosapuolelle, jonka hyväksi yhtiö on 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen antanut, 1 momentin nojalla perittävä maksu ja maksun peruste sekä se, että täytäntöönpanotoimenpiteisiin ryhdytään, jollei sopimusosapuoli 14 päivän kuluessa ilmoituksen lähettämisestä kirjallisesti kiistä maksuvelvollisuuttaan. Jos maksuvelvollisuus kiistetään, täytäntöönpanon edellytyksenä on tuomioistuimen ratkaisu.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Yhtiö jatkaa Kera Oyj -nimisen yhtiön sekä Valtiontakuukeskuksen ja sitä edeltäneiden vientitakuulaitoksen ja Valtiontakauslaitoksen toimintaa.

Yhtiön perustamisesta säädetään valtion erityisrahoitusyhtiön perustamiseen liittyvistä järjestelyistä annetussa laissa (442/1998).

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Yhtiön yhtiöjärjestys voidaan vahvistaa ja yhtiö voidaan merkitä kaupparekisteriin ennen tämän lain voimaantuloa.