182/1998

Suomen Vapaakirkko -niminen uskonnollinen yhdyskunta on uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin merkitsemistä varten ilmoittanut hyväksyneensä yhdyskunnalle uuden yhdyskuntajärjestyksen seuraavasti:

Suomen Vapaakirkon yhdyskuntajärjestys

1 luku

Vapaakirkko ja sen jäsenet

1 §

Yhdyskunta, sen nimi, kotipaikka ja kieli

Suomen Vapaakirkko on kirkkokunta, jonka muodostavat siihen kuuluvat vapaaseurakunnat ja niiden jäsenet. Kirkkokunnan nimi on Suomen Vapaakirkko, ruotsiksi Frikyrkan i Finland, englanniksi The Evangelical Free Church of Finland ja saksaksi Bund Freier Evangelischer Gemeinden in Finnland. Tässä yhdyskuntajärjestyksessä Suomen Vapaakirkosta käytetään jäljempänä nimitystä Vapaakirkko ja vapaaseurakunnasta nimitystä seurakunta.

Vapaakirkon kotipaikka on Hämeenlinna ja sen virallinen kieli suomi.

2 §

Jäsenet

Vapaakirkon jäseniä ovat siihen kuuluvien seurakuntien varsinaiset jäsenet, alaikäiset jäsenet ja ulkojäsenet.

3 §

Seurakunnan liittyminen Vapaakirkkoon

Seurakunta, joka hyväksyy Vapaakirkon periaatteet, voi hakea Vapaakirkon jäsenyyttä Vapaakirkon hallitukselta.

Hakemukseen on liitettävä seurakunnan päätös, jossa seurakunta hyväksyy Vapaakirkon tunnustuksen ja uskonnonharjoitusmuodon sekä sitoutuu noudattamaan tätä yhdyskuntajärjestystä. Hakemuksessa tulee ilmoittaa vanhimmiston kokoonpano ja seurakunnan toiminta-alue. Lisäksi hakemukseen on liitettävä lausunnot niiltä vapaaseurakunnilta, joiden alueelle seurakunta on perustettu.

Seurakunnan hyväksymisestä Vapaakirkkoon päättää Vapaakirkon hallitus, jonka on ilmoitettava hyväksymänsä seurakunnat seuraavalle Vapaakirkon vuosi- tai syyskokoukselle.

4 §

Seurakunnan asema

Seurakunta vastaa itsenäisesti tekemistään päätöksistä ja sitoumuksista. Sen tulee päätöksissään ja toiminnassaan noudattaa lainsäädäntöä ja tätä yhdyskuntajärjestystä.

5 §

Varainhankinta

Vapaakirkon toiminta rahoitetaan pääasiassa seurakuntien kannatusmaksuilla ja keräyksillä. Vapaakirkolla on oikeus vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia, ja se voi harjoittaa liiketoimintaa.

2 luku

Vapaakirkon kokoukset

6 §

Vuosikokous

Vapaakirkon vuosikokous pidetään vuosittain touko- ja heinäkuun välisenä aikana. Kokouksen paikan ja ajan määrää hallitus.

Vuosikokouksessa:

1) esitellään hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta,

2) esitellään tilintarkastuskertomus edellisen vuoden tilinpäätöksestä ja hallinnosta,

3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,

4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,

5) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

7 §

Syyskokous

Vapaakirkon syyskokous pidetään vuosittain loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja ajan määrää hallitus.

Syyskokouksessa:

1) hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaksi kalenterivuodeksi,

2) hyväksytään talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi,

3) valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle,

4) valitaan hallituksen varajäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi,

5) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat,

6) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

8 §

Muu kokous

Vapaakirkon muu kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

9 §

Seurakuntien esitysoikeus

Viisi seurakuntaa saa yhdessä esittämänsä asian käsittelyyn Vapaakirkon kokouksessa. Hallituksen on tuotava asia Vapaakirkon kokoukseen puolen vuoden kuluessa kirjallisesta pyynnöstä.

10 §

Kokouskutsu

Vastaanottotodistuksella varustettu kutsu Vapaakirkon kokoukseen on toimitettava kirjallisesti jokaiselle Vapaakirkkoon kuuluvalle seurakunnalle viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsun toimittaminen on hallituksen tehtävä.

11 §

Seurakuntien edustajat

Vapaakirkon kokouksissa käyttävät puhe- ja päätäntävaltaa seurakuntien valitsemat edustajat. Kukin seurakunta valitsee kokouksiin yhden edustajan ja yhden varaedustajan kutakin alkavaa, valintaa edeltävän vuoden lopussa ollutta 50:tä varsinaista jäsentään kohti, ei kuitenkaan enempää kuin kymmenen edustajaa ja kymmenen varaedustajaa. Edustajien ja varaedustajien toimiaika on yksi kalenterivuosi.

Vapaakirkkoon hyväksytty uusi seurakunta saa hyväksymisvuotena ja sitä seuraavana vuotena pidettäviin Vapaakirkon kokouksiin valita yhden edustajan ja yhden varaedustajan.

12 §

Kokouksen työjärjestys ja pöytäkirja

Vapaakirkon kokous päättää työjärjestyksestä hallituksen laatiman ehdotuksen pohjalta.

Kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri. Kahden kokouksessa tehtävään valitun seurakuntien edustajan on tarkistettava pöytäkirja.

13 §

Päätösten tekeminen

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä jäljempänä mainittavan poikkeuksin. Jos äänet menevät tasan, henkilövaalissa ratkaisee arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.

Äänestyksissä kullakin seurakuntien edustajalla, hallituksen jäsenellä ja kirkkokunnanjohtajalla on yksi ääni.

Toimialajohtajilla on kokouksissa puheoikeus. Esitysoikeus on hallituksella ja äänioikeutetuilla kokouksen osanottajilla.

Vapaakirkon tunnustusta ja julkisen uskonnonharjoituksen muotoa voidaan muuttaa, mikäli muutosta kannattaa kahdessa perättäisessä Vapaakirkon kokouksessa vähintään neljä viidesosaa (4/5) annetuista äänistä. Yhdyskuntajärjestystä voidaan muuttaa, mikäli muutosta kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Tällaisia kysymyksiä ei saa ottaa käsiteltäväksi, ellei hallitus ole niitä valmistellut.

3 luku

Vapaakirkon hallinto

14 §

Hallituksen kokoonpano, valinta ja jäsenen toimiaika

Vapaakirkon hallituksen muodostavat hallituksen puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä, jotka valitaan syyskokouksessa suljetuin lipuin neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jos avoimelle paikalle on vain yksi ehdokas eikä kukaan vaadi suljettua lippuäänestystä, vaalin tulos voidaan todeta ilman äänestystä.

Hallituksen jäsenen yhtäjaksoinen toimiaika ei saa olla kahta toimikautta pitempi. Toimiaikaa laskettaessa vajaata toimikautta ei oteta huomioon. Toimiaika määrää erovuoron. Hallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoista toimiaikaa laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon aikaisempia toimikausia muuna hallituksen jäsenenä tai vajaata toimikautta puheenjohtajana.

Siltä varalta, että hallituksen jäsenen toimi joutuu kuoleman tai muun syyn tähden avoimeksi, valitaan vuosittain kolme varajäsentä. He tulevat poistuneen tilalle siinä järjestyksessä kuin ovat saaneet ääniä, kunnes syyskokous valitsee hallitukseen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan kalenterivuodeksi kerrallaan.

15 §

Hallituksen tehtävät

Hallitus

1) tukee seurakuntia ja seuraa niiden hengellistä tilaa,

2) antaa seurakunnille suosituksia ja ohjeita,

3) valvoo Vapaakirkon tunnustuksen ja yhdyskuntajärjestyksen noudattamista,

4) päättää periaatteellisista kysymyksistä ja valitusasioista,

5) seuraa ajankohtaisia ilmiöitä ja niiden vaikutusta hengelliseen elämään,

6) edustaa Vapaakirkkoa,

7) hoitaa ja käyttää sen varoja,

8) päättää luoton ottamisesta,

9) päättää kiinteän omaisuuden kiinnittämisestä sekä irtaimen omaisuuden panttaamisesta,

10) huolehtii kirjanpidosta sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta,

11) valmistelee toimintasuunnitelma- ja talousarvioesitykset,

12) kutsuu koolle ja järjestää Vapaakirkon kokoukset sekä valmistelee niissä käsiteltävät asiat,

13) hyväksyy eri toimialojen toiminnalliset tavoitteet,

14) käsittelee Vapaakirkon piirissä toimivia yhteisöjä koskevat yhteiset asiat,

15) hyväksyy koulutussuunnitelmat ja antaa lausunnon työntekijäkoulutuksen opettajavalinnoista,

16) hyväksyy työntekijäkoulutukseen tulevat,

17) antaa ja tarvittaessa peruuttaa työntekijävaltakirjat,

18) hyväksyy lähetystyöntekijät,

19) nimittää talousjohtajan ja Vapaakirkon toimintayksiköiden johtajat,

20) nimittää Vapaakirkon äänenkannattajan päätoimittajan,

21) nimittää toimikunnat ja työryhmät,

22) nimittää alueyhdyshenkilöt ja heidän varahenkilönsä,

23) sopii Vapaakirkon työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuhteiden ehdoista,

24) antaa suositukset seurakuntien työntekijöiden palkoiksi,

25) päättää sidosryhmäsuhteiden hoidosta, yhteistyön muodoista ja tavoista,

26) nimittää edustajat kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöelimiin,

27) päättää muistakin Vapaakirkkoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty Vapaakirkon kokousten päätettäväksi,

28) hoitaa tehtävät, jotka Vapaakirkon kokous sille antaa.

Hallitus voi siirtää joidenkin asioiden hoitamisen ja niistä päättämisen kirkkokunnanjohtajalle, toimialajohtajalle tai muulle toimihenkilölle, johtoryhmälle, toimikunnalle tai työryhmälle.

16 §

Hallituksen puheenjohtaja

Hallituksen puheenjohtaja johtaa hallituksen työskentelyä ja seuraa yhdessä kirkkokunnanjohtajan kanssa kirkkokunnan ja seurakuntien tilaa ja kehitystä.

17 §

Hallituksen kokoontuminen ja päätöksenteko

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarpeen mukaan. Kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä on läsnä.

Päätökset tehdään äänten enemmistöllä. Kullakin on yksi ääni. Jos äänet menevät tasan, henkilövaalissa ratkaisee arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.

Esittelijöinä hallituksen kokouksissa toimivat kirkkokunnanjohtaja ja toimialajohtajat. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen asian esittelee sijaiseksi määrätty henkilö tai se käsitellään puheenjohtajan selostuksen perusteella.

Kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen sihteeri. Pöytäkirja on kahden kokouksessa siihen tehtävään valitun jäsenen tarkistettava.

18 §

Kirkkokunnanjohtaja

Vapaakirkon johtajana on kirkkokunnanjohtaja. Hänet valitaan tehtäväänsä Vapaakirkon kokouksessa hallituksen esityksestä.

Kirkkokunnanjohtaja valvoo Vapaakirkon työtä kotimaassa ja lähetyskentillä sekä hoitaa sen hallintoa hyväksytyn toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti.

19 §

Toimialajohtajat ja muut toimihenkilöt

Tehtävänsä toteuttamista varten Vapaakirkolla on toimialajohtajia sekä hallituksen tarpeelliseksi katsomia muita toimihenkilöitä. Toimialajohtajat ovat oman toimialansa esimiehiä. He toimivat hyväksytyn toimenkuvansa mukaisesti ja vastaavat oman toimialansa kehittämisestä ja hoidosta.

Toimialajohtajat valitaan tehtäväänsä hallituksen esityksestä Vapaakirkon kokouksessa seuraavin poikkeuksin: Talousasioiden toimialajohtajana on hallituksen valitsema toimihenkilö, nuorisotyön toimialajohtajana voi olla Vapaakirkon nuorisotyöjärjestön johtava työntekijä ja koulutuksen toimialajohtajana Vapaakirkon koulutusyksikön työntekijä.

20 §

Johtoryhmä

Johtoryhmän muodostavat kirkkokunnanjohtaja ja toimialajohtajat sekä hallituksen vuosittain nimeämät 2―4 muuta jäsentä. Puheenjohtajana toimii kirkkokunnanjohtaja.

Johtoryhmä valmistelee hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat, käsittelee toimikuntien esitykset ja päättää niistä asioista, jotka hallitus sille siirtää.

21 §

Aluetyö

Tehtävänsä toteuttamista varten Vapaakirkolla on alueellista seurakuntien yhteistyötä. Alueet määritellään vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

22 §

Hallituksen jäsenen ja Vapaakirkon työntekijän erottaminen

Jos hallituksen puheenjohtaja tai jäsen taikka Vapaakirkon työntekijä viettää paheellista elämää, hänet on viipymättä erotettava tehtävästään, ottaen kuitenkin huomioon, mitä työsopimuslaissa säädetään. Erottamisesta päättää hallitus asianomaista kuultuaan. Erotetulla on oikeus saada erottamispäätös käsiteltäväksi Vapaakirkon kokouksessa, joka kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä voi kumota hallituksen päätöksen.

Jos hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen taikka työntekijän toiminta tai elämä muutoin aiheuttaa paheksumista, Vapaakirkon kokous voi kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä erottaa hänet tehtävästään, ottaen kuitenkin huomioon, mitä työsopimuslaissa säädetään.

23 §

Tilinpäätös ja -tarkastus

Hallituksen tulee vuosittain maaliskuussa antaa tilintarkastajille tarkastettavaksi Vapaakirkon edellisen kalenterivuoden tilinpäätös ja kirjanpitoasiakirjat ja muut hallinnon tarkastamiseksi tarpeelliset asiakirjat. Tilintarkastajien on viimeistään kuukauden kuluessa suoritettava tarkastus ja annettava siitä tilintarkastuskertomus.

24 §

Vapaakirkon nimenkirjoitus ja edustaminen

Vapaakirkon nimen kirjoittavat kirkkokunnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja kumpikin yksin tai kaksi hallituksen siihen valtuuttamaa henkilöä yhdessä.

Tuomioistuimessa tai muun viranomaisen edessä Vapaakirkkoa edustaa kirkkokunnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja tai näiden ollessa estyneenä hallituksen varapuheenjohtaja.

4 luku

Seurakunnat

25 §

Vapaaseurakunnat

Vapaaseurakunnan tehtävänä on Raamatun perustuksella yhtäpitävästi apostolisen tunnustuksen kanssa sekä Vapaakirkon tunnustuksen ja tämän yhdyskuntajärjestyksen mukaisesti elää ja toimia kristillisen uskonelämän herättämiseksi ja säilyttämiseksi. Tehtävänsä toteuttamiseksi seurakunta huolehtii Jumalan sanan julistamisesta ja opettamisesta, tekee lähetystyötä, edistää jäsentensä ja kaikkien kristittyjen yhteyttä sekä palvelee sielunhoidollisesti ja diakonisesti apua tarvitsevia lähimmäisiä.

26 §

Seurakuntapiirit

Seurakuntaan voidaan perustaa piirejä tai pienryhmiä, joiden johtajat nimeää vanhimmisto.

27 §

Seurakuntaan liittyminen

Henkilön ottamisesta seurakunnan varsinaiseksi jäseneksi päättää seurakunnankokous vanhimmiston esityksestä. Tämä päätäntävalta voidaan seurakunnankokouksen päätöksellä antaa määräajaksi tai toistaiseksi vanhimmistolle. Hyväksymistään uusista jäsenistä vanhimmiston on ilmoitettava seurakunnankokoukselle.

Seurakunnan varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän tulee ilmoittautua seurakunnanjohtajalle tai vanhimmiston puheenjohtajalle, joka otettuaan selvää pyrkijän uskosta ja elämästä esittää asian vanhimmistolle.

Muuttaessaan toiseen vapaaseurakuntaan jäsenen tulee ilmoittautua sen seurakunnanjohtajalle tai vanhimmiston puheenjohtajalle. Tämän tulee pyytää jäsenluettelotiedot edellisestä seurakunnasta.

Uusi jäsen siunataan seurakunnan yhteyteen seurakunnan jumalanpalveluksessa.

28 §

Varsinaiset jäsenet

Varsinaiseksi jäseneksi hyväksyttävältä edellytetään, että hän on täyttänyt 15 vuotta, on uudestisyntynyt kristitty ja tahtoo toteuttaa Vapaakirkon periaatteita.

29 §

Alaikäiset jäsenet

Seurakunnan jäsenen lapsi on seurakunnan alaikäinen jäsen siihen saakka, kunnes hänet voidaan hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi tai hän täyttää 18 vuotta.

Vapaakirkkoon kuulumaton 15―17 -vuotias henkilö voidaan ottaa varsinaiseksi jäseneksi edellä olevin perustein ja mikäli vanhemmat tai se heistä, joka häntä kasvattaa, taikka holhooja siihen suostuu.

30 §

Ulkojäsenet

Seurakunnan alaikäinen jäsen, jota 18 vuotta täyttäneenäkään ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi, siirretään seurakunnan ulkojäseneksi, jos hän hyväksyy Vapaakirkon periaatteet eikä elintavoillaan niitä loukkaa, tai siirretään pois Vapaakirkon jäsenyydestä. Ennen päätöksen tekemistä häntä on kuultava.

Perhesuhteiden vuoksi tai muistakin erityisistä syistä voi seurakunnan vanhimmisto hyväksyä ulkojäseneksi henkilön, joka hyväksyy Vapaakirkon periaatteet eikä elintavoillaan niitä loukkaa.

31 §

Jäsenten oikeudet

Seurakunnan ja Vapaakirkon asioista päättävät seurakunnan varsinaiset jäsenet, ja vain näitä voidaan valita seurakunnan luottamustehtäviin.

32 §

Seurakunnan varainhankinta

Seurakunnan toiminta rahoitetaan pääasiassa vapaaehtoisin lahjoituksin. Seurakunnalla on oikeus vastaanottaa testamentteja ja lahjoituksia, toimeenpanna keräyksiä ja harjoittaa liiketoimintaa.

33 §

Seurakunnankokoukset

Seurakunnan asioista päätetään seurakunnankokouksessa. Vuosittain pidetään kaksi varsinaista seurakunnankokousta: vuosikokous helmi-maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa vanhimmiston määrääminä päivinä.

Seurakunnan vuosikokouksessa:

1) esitellään tilinpäätös ja toimintakertomus edelliseltä kalenterivuodelta,

2) esitellään tilintarkastuskertomus edellisen vuoden tilinpäätöksestä ja hallinnosta,

3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta,

4) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä vanhimmistolle ja muille vastuuvelvollisille,

5) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Seurakunnan syyskokouksessa:

1) valitaan vanhimmiston jäsenet erovuoroisten tilalle,

2) valitaan vanhimmiston varajäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi,

3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat,

4) valitaan henkilöt seurakunnan eri tehtäviin seuraavaksi kalenterivuodeksi,

5) valitaan edustajat ja varaedustajat Vapaakirkon kokouksiin seuraavaksi kalenterivuodeksi,

6) hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi,

7) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Muu seurakunnankokous pidetään, kun vanhimmisto pitää sitä tarpeellisena tai kun vähintään viisi seurakunnan varsinaista jäsentä tietyn asian käsittelemiseksi sitä kirjallisesti vanhimmistolta pyytää. Viimeksi mainitussa tapauksessa kokous on kutsuttava koolle kuukauden kuluessa kirjallisesta pyynnöstä.

34 §

Kokouskutsu

Kutsu seurakunnankokoukseen on julkaistava seurakunnan ilmoitustaululla tai muutoin saatettava seurakunnan jäsenten tietoon vähintään kahdeksan päivää ennen kokousta.

Kokouskutsussa tulee mainita käsiteltävät asiat.

35 §

Asioista päättäminen

Seurakunnankokouksessa johtaa puhetta vanhimmiston puheenjohtaja tai tämän ollessa esteellinen tai estynyt vanhimmiston varapuheenjohtaja. Seurakunnankokouksen puheenjohtajana voi toimia seurakunnan muukin varsinainen jäsen, jos esitystä tämän puheenjohtajan vaalista on kannattanut kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksessa läsnäolevista varsinaisista jäsenistä, tai Vapaakirkon edustaja 44 §:ssä mainitussa tapauksessa.

Kullakin varsinaisella jäsenellä on äänestyksissä yksi ääni. Päätökset tehdään äänten enemmistöllä jäljempänä mainittavin poikkeuksin. Jos äänet menevät tasan, henkilövaalissa ratkaisee arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.

Seurakunnankokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä tarkistavat kaksi kokouksen siihen tehtävään valitsemaa varsinaista jäsentä.

Seurakunnankokouksessa on läsnäolo-oikeus muullakin henkilöllä kuin seurakunnan varsinaisella jäsenellä, jos kokous niin päättää.

36 §

Seurakunnan vanhimmisto

(1. Tim. 3:1―7, Tiit. 1:5―9)

Seurakunnan hallituksena on sen vanhimmisto. Sen muodostavat vanhimmiston puheenjohtaja ja parillinen määrä muita jäseniä, kuitenkin vähintään neljä. Vanhimmiston jäsenet seurakunnankokous, tehtyään ensin päätöksen lukumäärästä, valitsee seurakunnan kokeneimmista varsinaisista jäsenistä viideksi vuodeksi kerrallaan. Valituista eroaa vuosittain yksi tai kaksi jäsentä. Jos vanhimmiston uudeksi puheenjohtajaksi valitaan vanhimmiston muu jäsen, valitaan hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen. Eroamisvuoron määrää ensin arpa, sitten toimiaika. Varapuheenjohtajan valitsee vanhimmisto keskuudestaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Vastaperustetun seurakunnan vanhimmisto voi perustamisvuotena ja sitä seuraavien kolmen vuoden aikana toimia puheenjohtajan ja kahden muun jäsenen kokoonpanolla. Vapaakirkon hallitus voi anomuksesta hyväksyä määräajaksi vastaavan kokoonpanon muullekin seurakunnalle.

Siltä varalta, että vanhimmiston jäsenen toimi kuoleman tai muun syyn tähden joutuu toimikautena avoimeksi, voidaan vuosittain valita enintään kaksi varajäsentä, jotka siinä järjestyksessä kuin ovat tulleet valituiksi, tulevat poistuneen tilalle, kunnes seurakunnankokous valitsee tilalle uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

37 §

Vanhimmiston tehtävät ja kokoontuminen

Vanhimmisto

1) hoitaa yhdessä työntekijöiden kanssa seurakunnan hengellistä elämää,

2) pitää huolta seurakunnasta ja sen jäsenistä,

3) johtaa seurakunnan toimintaa yhdessä seurakunnanjohtajan kanssa,

4) kutsuu koolle seurakunnankokoukset ja valmistelee niissä käsiteltävät asiat,

5) hoitaa seurakunnan taloutta ja omaisuutta,

6) hoitaa niitä tehtäviä, jotka seurakunnankokous tai sen vahvistama johtosääntö sille antaa tai määrää.

Vanhimmisto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat vaativat. Kokouksesta on annettava tieto kaikille jäsenille. Vanhimmisto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja puolet muista jäsenistä on läsnä.

Seurakunnanjohtaja osallistuu vanhimmiston työskentelyyn.

Seurakunnan muulla työntekijällä on oikeus olla läsnä vanhimmiston kokouksissa, kun siellä käsitellään hänen työalaansa liittyviä kysymyksiä ja muulloinkin, jos vanhimmisto niin päättää.

Vanhimmiston kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, joka on allekirjoitettava ja tarkistettava.

38 §

Vanhimmiston puheenjohtaja

Vanhimmiston puheenjohtaja

1) kutsuu koolle vanhimmiston kokoukset ja johtaa puhetta niissä,

2) johtaa puhetta seurakunnankokouksessa 35 §:ssä mainituin poikkeuksin,

3) huolehtii seurakunnanjohtajan tehtävistä, mikäli seurakunnassa ei ole seurakunnanjohtajaksi valittua työntekijää,

4) hoitaa muut seurakunnankokouksen tai vanhimmiston hänelle uskomat tehtävät.

39 §

Seurakunnanjohtaja

Seurakunnanjohtajana on Vapaakirkon hallituksen hyväksymä työntekijä, jonka seurakunnankokous on tehtävään valinnut.

Seurakunnanjohtaja

1) huolehtii yhdessä vanhimmiston ja muiden työntekijöiden kanssa seurakunnan hengellisestä elämästä,

2) vastaa seurakunnan jumalanpalveluksista, julistuksesta ja opetuksesta,

3) vastaa seurakunnan asioiden hoidosta hyväksytyn toimintasuunnitelman ja talousarvion mukaisesti,

4) huolehtii seurakunnankokousten ja vanhimmiston kokousten päätösten toimeenpanosta,

5) toimii muiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden esimiehenä.

40 §

Seurakunnan työntekijät ja toimihenkilöt

Seurakunnan työntekijöiksi voidaan seurakunnankokouksessa valita seurakunnanjohtaja, pastoreita, saarnaajia, evankelistoja, lähetys-, diakonia-, lapsi-, varhaisnuoriso- ja nuorisotyöntekijöitä tai muita seurakunnan tarpeelliseksi katsomia työntekijöitä.

Seurakunnan opetus- ja johtotehtävissä olevien työntekijöiden tulee olla Vapaakirkon varsinaisia jäseniä, ja heillä tulee olla Vapaakirkon hallituksen antama valtakirja.

Vapaakirkon hallitus voi seurakunnan anomuksesta erityisestä syystä myöntää määräajaksi muullekin henkilölle oikeuden toimia seurakunnan työntekijänä.

Lisäksi seurakunnankokous voi valita palkattuja toimihenkilöitä. Tällaisten toimihenkilöiden valintaoikeuden seurakunnankokous voi siirtää määräajaksi tai toistaiseksi vanhimmistolle.

41 §

Johtosäännöt

Seurakunnankokous voi hyväksyä johtosääntöjä seurakunnan hallintoelinten, työntekijöiden ja toimihenkilöiden toiminnasta ja työnjaosta.

42 §

Seurakunnan nimenkirjoitus ja edustaminen

Seurakunnan nimen kirjoittavat vanhimmiston puheenjohtaja tai seurakunnanjohtaja kumpikin yksin tai kaksi vanhimmiston valtuuttamaa henkilöä yhdessä.

Tuomioistuimessa tai muun viranomaisen edessä seurakuntaa edustaa vanhimmiston puheenjohtaja tai seurakunnanjohtaja tai näiden ollessa estyneenä vanhimmiston varapuheenjohtaja.

43 §

Kirjanpito, tilinpäätös ja -tarkastus

Seurakunnan kirjanpito on järjestettävä soveltaen kirjanpitolain ja -asetuksen säädöksiä.

Seurakunnan tilinpäätös tulee jättää tositteineen tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Näiden on puolestaan annettava tarkastuskertomuksensa kahden viikon kuluessa.

44 §

Vapaakirkon edustajan osallistuminen seurakunnan ja vanhimmiston kokouksiin

Kirkkokunnanjohtajalla tai hänen nimeämällään henkilöllä on seurakunnan toimintaan ja tilaan tutustumista varten läsnäolo-oikeus seurakunnankokouksissa ja vanhimmiston kokouksissa. Ristiriitatilanteissa voidaan seurakunnankokouksen puheenjohtajaksi valita kokouksessa läsnä oleva Vapaakirkon edustaja, jos esityksen puolesta äänestää enemmistö läsnäolevista varsinaisista jäsenistä.

45 §

Vanhimmiston jäsenen ja työntekijän erottaminen

Jos vanhimmiston puheenjohtaja tai jäsen tai seurakunnan työntekijä viettää paheellista elämää, hänet on viipymättä erotettava tehtävästään, ottaen kuitenkin huomioon, mitä työsopimuslaissa säädetään. Erottamisesta päättää vanhimmisto asianomaista kuultuaan. Erotetulla on oikeus saada erottamispäätös viipymättä käsiteltäväksi seurakunnan kokouksessa, joka kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä voi kumota vanhimmiston päätöksen.

Jos vanhimmiston puheenjohtajan tai jäsenen tai seurakunnan työntekijän toiminta tai elämä aiheuttaa paheksumista seurakunnassa, seurakunnankokous voi vanhimmiston esityksestä kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä erottaa hänet tehtävästään, ottaen kuitenkin huomioon, mitä työsopimuslaissa säädetään.

46 §

Seurakunnan jäsenen erottaminen tai siirtäminen ulkojäseneksi

Seurakunnankokous voi erityisestä syystä erottaa jäsenyydestä seurakunnan varsinaisen tai muun jäsenen. Tähän päätökseen vaaditaan kuitenkin kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistö annetuista äänistä eikä asiaa voida ottaa käsiteltäväksi, jollei vanhimmisto ole sitä ensin valmistellut.

Seurakunnankokous voi siirtää ulkojäseneksi sellaisen varsinaisen jäsenen, jota se ei katso voivansa pitää varsinaisena jäsenenä.

Erottamis- tai siirtämispäätöksestä on ilmoitettava asianomaiselle kirjallisesti ja siinä on mainittava erottamisen tai siirtämisen syy sekä valitusoikeus.

Tässä pykälässä tarkoitetun päätäntävallan voi seurakunnankokous kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä antaa määräajaksi tai toistaiseksi seurakunnan vanhimmistolle. Mikäli vanhimmiston päätös ei ole yksimielinen, on asia jätettävä seurakunnankokouksen ratkaistavaksi.

Erotetulla tai siirretyllä jäsenellä on oikeus valittaa päätöksestä Vapaakirkon hallitukselle 60 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan. Hallituksen asiasta tekemä päätös on lopullinen.

5 luku

Pyhät toimitukset

47 §

Kaste

Kristillinen kaste toimitetaan uskoville veteen upottamalla Kristuksen Jeesuksen asetuksen mukaisesti, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

48 §

Ehtoollinen

Herran pyhää ehtoollista vietetään seurakunnassa Jeesuksen Kristuksen ja apostolien opetuksen mukaan niin usein ja sillä tavoin kuin seurakunta asiasta päättää.

Muutkin uskovaiset kuin seurakuntaan kuuluvat saavat seurakunnan vanhimmiston harkinnan mukaan yhdessä seurakunnan kanssa ottaa osaa ehtoolliseen. Seurakunnan uskossa olevilla alaikäisillä jäsenillä on myös oikeus osallistua ehtoollisen viettoon.

6 luku

Muut määräykset

49 §

Avioliittoon vihkiminen

Avioliittoon vihkiminen on toimitettava avioliittolain edellyttämällä tavalla. Vihkimisen suorittaa Vapaakirkon pastori tai työntekijä, jolle Vapaakirkon hallitus on myöntänyt oikeuden vihkiä avioliittoon.

50 §

Lasten siunaaminen

Vastasyntynyt lapsi voidaan vanhempien toivomuksesta rukouksin siunata joko kodissa tai seurakunnan tilaisuudessa.

51 §

Hautaaminen

Vainaja haudataan kristillisen tavan mukaan ja siinä järjestyksessä kuin hautauksesta on säädetty. Hautaamisessa noudatetaan seurakunnan tavanomaisia hautausmenoja sen mukaan kuin omaiset ja hautauksen toimittaja siitä sopivat.

52 §

Ilmoitukset syntymästä ja kuolemasta

Jos lapsi halutaan rekisteröidä Vapaakirkkoon kuuluvaksi, on väestörekisterikaavake toimitettava seurakunnan jäsenluettelonhoitajalle täytettäväksi.

Jäsenen Vapaakirkkoon kuulumattoman puolison kuolemasta tulee ilmoittaa seurakunnan jäsenluettelonhoitajalle siviilisäädyn muuttamista varten.

53 §

Oikeus valasta kieltäytymiseen

Vapaakirkon jäsenellä, joka omantuntonsa ja vakaumuksensa tähden ei halua vannoa valaa tuomioistuimessa tai muussa virallisessa toimituksessa, on oikeus antaa sen sijasta juhlallinen vakuutus kunnian ja omantunnon kautta.

54 §

Rippisalaisuus

Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa uskottua asiaa ei saa ilmaista, eikä myöskään sitä henkilöä, joka sielunhoitajalle on uskoutunut.

Jos joku yksityisessä ripissä tai sielunhoidossa ilmaisee yleisen lain mukaan ilmiannettavan rikoksen olevan hankkeissa, sielunhoitajan on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa.

Sielunhoitajalla tässä tarkoitetaan henkilöä, jolla on Vapaakirkon valtakirja. Rippisalaisuuden rikkominen voi johtaa valtakirjan peruuttamiseen määräajaksi tai toistaiseksi.

55 §

Vaitiolovelvollisuus

Vapaakirkon tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustehtävässä oleva ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta muille ilmaista asemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka on erikseen säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista.

56 §

Oikeus vihkimisestä kieltäytymiseen

Vapaakirkon pastorilla tai työntekijällä, jolla on vihkimisoikeus, on omantuntonsa ja vakaumuksensa perusteella oikeus kieltäytyä vihkimästä eronneita.

57 §

Vapaakirkolle lähetettävät tiedot

Kunkin seurakunnan on vuosittain maaliskuussa lähetettävä Vapaakirkolle tilinpäätös edelliseltä vuodelta ja pyydettäessä muulloinkin ne tiedot, jotka Vapaakirkon hallitus pitää tarpeellisena.

Seurakunnan on ilmoitettava jäsenistään ne jäsenrekisterin ylläpitämiseen tarvittavat tiedot, joita ei saada väestörekisteriviranomaisilta.

58 §

Seurakunnan tilojen käyttäminen

Seurakunnan toimintaa varten käytettävää huoneistoa ei seurakunnan luvatta saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin seurakunnan omaan toimintaan. Huoneiston luovuttamisesta muihin tarkoituksiin päättää vanhimmisto.

59 §

Seurakunnan tilojen luovutus

Mikäli seurakunta aikoo myydä tai muutoin luovuttaa toiminnassaan käyttämiensä tilojen omistusoikeuden, sen tulee saada lupa Vapaakirkon hallitukselta.

60 §

Seurakunnan lakkaaminen ja eroaminen Vapaakirkosta

Seurakunta voi lakata tai erota Vapaakirkosta, jos päätökseen yhtyy neljä viidesosaa (4/5) läsnäolevista jäsenistä ja se tehdään kahdessa peräkkäisessä seurakunnankokouksessa, joista ainakin toinen on varsinainen kokous.

61 §

Seurakunnan erottaminen Vapaakirkosta

Vapaakirkon hallitus voi erottaa Vapaakirkosta sellaisen seurakunnan, joka ei toimi Vapaakirkon tunnustuksen ja tämän yhdyskuntajärjestyksen edellyttämällä tavalla. Jos näin erotettu seurakunta ei tyydy hallituksen päätökseen, sillä on oikeus saada kysymys käsiteltäväksi seuraavassa vuosi- tai syyskokouksessa, joka kahden kolmasosan (2/3) äänten enemmistöllä annetuista äänistä voi kumota hallituksen päätöksen. Vapaakirkonkokouksen asiasta tekemä päätös on lopullinen.

62 §

Varojen siirtyminen seurakunnan lakatessa

Jos seurakunta lakkaa, eroaa tai erotetaan Vapaakirkosta, sen omaisuus siirtyy Vapaakirkolle.

Erotetulla taikka eronneella seurakunnalla ei ole mitään oikeuksia Vapaakirkon omaisuuteen.

63 §

Vapaakirkon lakkauttaminen

Suomen Vapaakirkko voidaan lakkauttaa hallituksen esityksestä, jos syyskokouksessa neljä viidesosaa (4/5) läsnäolevien äänivaltaisten koko äänimäärästä niin päättää sekä sitä seuraava vuosikokous samanlaisella ääntenenemmistöllä vahvistaa päätöksen. Samalla päätetään, mihin Vapaakirkon periaatteiden mukaiseen tarkoitukseen sen varat käytetään. Niitä ei saa kuitenkaan jakaa jäsenten kesken.

Opetusministeriö on tutkinut tämän asian.

Suomen Vapaakirkko -nimisen uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestys on laadittu uskonnonvapauslain (267/1922) säännöksiä noudattaen. Tämän vuoksi opetusministeriö on hyväksynyt yhdyskunnan uuden yhdyskuntajärjestyksen uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin merkittäväksi.