Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1055/1998

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Liikunta-asetus

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1055/1998
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 140/1998 (Julkaistu 23.12.1998)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 18 päivänä joulukuuta 1998 annetun liikuntalain (1054/1998) nojalla:

1 lukuLiikuntajärjestöjen valtionavustukset

1 §Valtionavustukseen oikeutetut liikuntajärjestöt

Liikuntalain (1054/1998) 7 §:ssä tarkoitetuksi liikuntajärjestöksi, joka voi saada toimintaansa valtionavustusta, voidaan hyväksyä valtakunnallinen tai alueellinen rekisteröity yhdistys, jonka sääntöjen mukaisena pääasiallisena tarkoituksena on liikunnan järjestäminen tai muu liikuntaa edistävä toiminta ja joka ottaa toiminnassaan huomioon urheilun eettiset periaatteet. Erityisestä syystä myös muu liikunnan alalla toimiva valtakunnallinen järjestö voidaan hyväksyä järjestöksi, joka voi saada liikuntalain 7 §:n mukaista toiminta-avustusta.

2 §Valtionavustusten myöntämisperusteet

Ministeriö, jonka toimialaan kuuluu liikuntatoimi, jäljempänä ministeriö, myöntää valtionavustukset 1 §:ssä tarkoitetuille järjestöille vuosittain ministeriön edellyttämien selvitysten perusteella.

Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö toimii liikuntalain 1 §:ssä säädetyn lain tarkoituksen toteuttamiseksi. Hakijoiden keskinäisessä vertailussa otetaan tulosperusteisesti huomioon järjestön toiminnan laatu ja laajuus. Lisäksi otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys sekä hakijan avustuksen tarve. Ministeriö voi vahvistaa tarkemmin käytettävät avustusperusteet.

Valtionavustus voi olla enintään 85 prosenttia järjestön hyväksyttävistä toteutuneista toimintamenoista, jollei avustuksesta päätettäessä ole erityisestä syystä toisin päätetty. Hyväksyttävinä toimintamenoina ei pidetä liiketoiminnasta aiheutuvia menoja. Kilpai-lutoiminnan menoista otetaan hyväksyttävinä menoina huomioon vain toiminnan tappio.

Uudelle järjestölle ei myönnetä valtion-avustusta ilman erityistä syytä ennen kuin se on toiminut ainakin vuoden pituisen tilikauden.

Valtionavustuksia voidaan myöntää valtakunnalliselle liikuntajärjestölle edelleen sen jäsenjärjestöille jaettaviksi.

3 §Valtionavustuksen ennakot

Ennen valtionavustuksen myöntämistä ministeriö voi suorittaa edellisenä vuonna avustusta saaneelle järjestölle valtionavustuksen ennakkoa enintään kuuden kuukauden ajalta ja enintään puolet edellisen vuoden avustuksesta.

2 lukuLiikunnan alueellinen edistäminen

4 §Läänin liikuntatoimen tehtävät

Läänin liikuntatoimella voi olla tehtäviä seuraavilla liikuntatoimen alueilla:

1)

liikunnan alueellisten asiantuntijaelinten asettaminen ja toiminta;

2)

liikuntapaikkarakentamisen tukeminen ja neuvonta;

3)

alueellisen kansalaistoiminnan tukeminen;

4)

alueellinen kansainvälinen toiminta;

5)

valtakunnallisten ohjelmien alueellinen toteuttaminen;

6)

erityisryhmien liikunnan edistäminen;

7)

liikunnan yleinen kehittäminen;

8)

alueellisen yhteistyön kehittäminen; sekä

9)

muut ministeriön osoittamat tehtävät.

Ministeriö sopii lääninhallituksen kanssa vuosittain suoritettavista tehtävistä ja osoittaa niiden hoitamiseen toimintamäärärahat.

3 lukuValtion liikuntaneuvosto

5 §Valtion liikuntaneuvoston asettaminen, kokoonpano ja toimikausi

Valtioneuvosto asettaa kuultuaan liikunnan eri aloja edustavia järjestöjä ja yhteisöjä sekä liikunnan merkittäviä yhteistyötahoja valtion liikuntaneuvoston eduskunnan toimikautta vastaavaksi ajaksi. Uuden liikuntaneuvoston toimikausi alkaa ja vanhan päättyy kuitenkin viimeistään neljä kuukautta siitä, kun eduskuntavaalin tulos on vahvistettu.

Valtion liikuntaneuvostossa on puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja enintään 10 muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Liikuntaneuvostossa tulee olla edustettuna erilaiset yhteiskunnalliset näkemykset, liikuntakulttuurin toimi- ja yhteistyöalueet, liikunnan kansalaisjärjestöt ja kunnat sekä alueelliset ja kielelliset näkökohdat. Liikuntaneuvoston jäsenten tulee olla liikuntapolitiikkaan ja liikunnan eri aloihin perehtyneitä henkilöitä.

Valtioneuvosto määrää liikuntalain 4 §:n 1 momentissa mainittujen jaostojen puheenjohtajat liikuntaneuvoston jäsenistä. Muut jäsenet, joita voi olla enintään kahdeksan, kutsuu ministeriö. Valtion liikuntaneuvosto voi ministeriön luvalla asettaa myös muita jaostoja asioiden valmistelua varten.

6 §Valtion liikuntaneuvoston tehtävät

Valtion liikuntaneuvoston tehtävänä on käsitellä liikunnan ja liikuntapolitiikan kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä asioita sekä erityisesti:

1)

arvioida valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutuksia liikunnan alueella;

2)

antaa lausunto valtion talousarvioon otettavista liikuntamäärärahoista;

3)

antaa lausunto ministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmasta liikunnan osalta;

4)

antaa lausunto:

a)

valtionapuun oikeutetuiksi hyväksytyistä liikuntajärjestöistä;

b)

liikuntajärjestöille myönnettävistä toiminta-avustuksista;

c)

liikuntapaikkojen perustamiskustannuksiin myönnettävistä avustuksista;

d)

liikuntatieteelliseen tutkimukseen ja tiedonvälitykseen sekä liikuntalääketieteelliseen toimintaan myönnettävistä avustuksista ja

e)

liikuntakulttuurin ja urheilun ansioristien ja -mitalien jakamisesta;

5)

tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja liikuntapolitiikkaa, erityisryhmien liikuntaa ja liikuntatiedettä koskevissa asioissa;

6)

osallistua ministeriön osoittamiin kansainväliseen liikuntayhteistyöhön liittyviin tehtäviin; sekä

7)

suorittaa muut liikuntaneuvoston toimialaan liittyvät tehtävät.

Liikuntaneuvoston ja sen jaostojen tulee antaa lausunnot ministeriön asettaman määräajan kuluessa.

Ministeriö voi pyytää lausunnon suoraan liikuntaneuvoston jaostolta. Ministeriö sopii tällaisesta menettelystä valtion liikuntaneuvoston kanssa toimikausittain tai vuosittain.

7 §Muut valtion liikuntaneuvostoa koskevat säännökset

Valtion liikuntaneuvostolla voi olla pääsihteeri ja sihteereitä, jotka ministeriö ottaa neuvoston toimikaudeksi. Ministeriö voi liikuntaneuvoston esityksestä määrätä neuvostolle sivutoimisia sihteereitä. Liikuntaneuvoston toimistotehtävät hoidetaan ministeriössä

Ministeriön edustajilla on liikuntaneuvoston ja sen jaostojen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus .

Valtion liikuntaneuvostosta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista säädetään.

4 lukuErinäiset säännökset

8 §Valtioneuvoston päätöksen soveltaminen

Edellä 1 luvussa tarkoitettuihin valtionavustuksiin ei sovelleta tulosperusteisuuden osalta valtionavustuksia koskeviksi yleismääräyksiksi annettua valtioneuvoston päätöstä (490/1965).

9 §Tarkemmat säännökset ja ohjeet

Tarkempia säännöksiä ja ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ministeriö.

5 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

10 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

11 §Valtioavustuskelpoisuuden jatkaminen

Liikuntajärjestö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on 21 päivänä joulukuuta 1979 annetun liikuntalain (984/1979) nojalla hyväksytty valtionavustukseen oikeutetuksi järjestöksi, on tämän asetuksen voimaan tullessa edelleen oikeutettu valtionavustukseen, jollei asiasta erikseen toisin päätetä.

Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1998

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Suvi-Anne Siimes

Sivun alkuun