674/1997

Tässä asetuksessa säädetään vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksesta.

Jos vaarallisen aineen kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan vaarallisen aineen rautatiekuljetukseen Suomessa tätä asetusta ja sen nojalla annettuja säännöksiä tai 2 §:ssä mainittuja kansainvälisiä sopimuksia. Vaarallisia aineita sisältävien rautatievaunujen vaihtotöissä, kokoonpanossa sekä vaunujen säilytyksessä ja siirroissa ratapihalla, satamassa ja muussa vastaavassa paikassa noudatetaan kansainvälisten sopimusten lisäksi tätä asetusta ja sen nojalla annettuja säännöksiä.

Kun rautatievaunu tämän asetuksen säännösten mukaista vaarallisten aineiden kuljetusta suoritettaessa otetaan kuljetettavaksi johonkin muuhun kuljetusvälineeseen, viimeksi mainittua kuljetusvälinettä koskevat vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ovat yksin voimassa tällä kuljetusvälineellä tapahtuvan matkan osuudella.

Suomen ja muiden kansainväliseen rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (SopS 5/1985; COTIF) liittyneiden maiden välillä ovat voimassa mainitun yleissopimuksen liitteen B, jossa määritellään yhtenäiset säännökset tavaroiden kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta (CIM), liitteenä olevat RIDmääräykset.

Suomen ja Venäjän välisissä sekä entiseen Neuvostoliittoon kuuluneista valtioista Venäjän kautta tapahtuvissa vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa ovat voimassa Suomen ja Neuvostoliiton rautatieyhdysliikenteestä tehdyn sopimuksen (SopS 1/1948) kuljetustariffin liitteen n:o 8 määräykset vaarallisten aineiden kuljettamisesta Suomen ja Neuvostoliiton rautatieyhdysliikenteessä. Tällöin kuljetuksen tulee tapahtua rautatievaunuilla, jotka on rekisteröity Venäjällä tai muussa entiseen Neuvostoliitoon kuuluneessa valtiossa, joka ei ole liittynyt COTIF-sopimukseen.

Suomen hyväksymiä RID-määräyksissä tarkoitettuja erillissopimuksia saa soveltaa myös kansallisiin Suomessa tapahtuviin vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksiin. Näistä erillissopimuksista antaa tietoja liikenneministeriö.

Vaaralliset aineet luokitellaan seuraaviin kuljetusluokkiin:

Tarkemmat säännökset ja ohjeet vaarallisten aineiden luokituksesta antaa asianomainen ministeriö, jäljempänä ministeriö.

Ministeriön määräämissä tapauksissa aineen luokittelee tai luokituksen hyväksyy turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus tai muu RID-määräyksissä tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyssä eurooppalaisessa sopimuksessa (ADR) (SopS 23/1979), jäljempänä ADR-määräykset, tarkoitettu toimivaltainen viranomainen. Viranomainen voi vaatia, että aineen lähettäjä esittää tulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.

Vaarallisten aineiden kuljetus kirjattuna matkatavarana on kielletty. Käsimatkatavarana saa kuljettaa pieniä määriä vaarallisia aineita, jos ne on pakattu vähittäismyyntiä varten ja tarkoitettu henkilökohtaiseen tai kotitalouden käyttöön taikka vapaa-ajan tai urheiluharrastuksiin ja ne eivät aiheuta haittaa tai vahinkoa muille matkustajille tai kuljetusta suorittavalle rautatielle.

Vaarallinen aine on pakattava kuljetusta varten tämän asetuksen ja ministeriön määräysten mukaisiin pakkauksiin.

Niiden pakkauksen osien, jotka joutuvat suoraan kosketukseen vaarallisten aineiden kanssa, tulee olla sellaisia, että ne kestävät kuljetettavan vaarallisen aineen kemiallisen ja mahdollisen muun vaikutuksen. Näissä pakkauksen osissa ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat reagoida sisällön kanssa vaarallisesti, muodostaa sisällön kanssa vaarallisia yhdisteitä tai heikentää merkittävästi pakkausta.

Pakkauksen tulee kestää sisällöstä mahdollisesti aiheutuvat paineen vaihtelut. Tarvittaessa on käytettävä sopivia paineentasauslaitteita.

Ministeriön määräämissä tapauksissa saa erilaisia vaarallisia aineita sisältäviä sisäpakkauksia pakata yhdeksi kolliksi. Sisäpakkaukset on erotettava ulkopakkauksessa huolellisesti ja tehokkaasti toisistaan, jos sisäpakkauksen vahingoittuessa vaaralliset reaktiot, kuten lämmöntuotto tai palaminen taikka hankauksen tai iskun yhteydessä herkkien seosten muodostuminen taikka palavien tai myrkyllisten kaasujen muodostuminen ovat mahdollisia.

Puhdistamattomat tyhjät pakkaukset, säiliövaunut, irrotettavat säiliöt ja säiliökontit sekä irtokuljetuksissa käytetyt puhdistamattomat tyhjät vaunut on suljettava samalla tavalla ja yhtä tiiviisti kuin ne on suljettava täytettyinä.

Lähettäjän on varustettava kuljetettavaksi jättämänsä kolli määräysten mukaisilla merkinnöillä ja varoituslipukkeilla.

Jos kolli sisältää useita vaarallisia aineita, kollissa on oltava jokaista siinä olevaa vaarallista ainetta koskevat merkinnät ja varoituslipukkeet.

Tyhjiä puhdistamattomia pakkauksia sisältävät kollit on varustettava samoilla varoituslipukkeilla kuin täydet pakkaukset.

Kollin saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kuljetettavaa ainetta koskevien pakkaussäännösten kanssa. Lisäpäällyksessä on oltava säännösten mukaiset kollin merkinnät ja varoituslipukkeet.

Ministeriö määrää, milloin aine on kuljetettava tyyppihyväksytyssä pakkauksessa. Tällöin pakkauksen on oltava turvatekniikan keskuksen tai turvatekniikan keskuksen valtuuttaman yhteisön hyväksymä tai muun RID- tai ADR-määräyksissä tarkoitetun toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymä siten kuin ministeriö tarkemmin määrää.

Suomessa hyväksyttävät pakkaustyypit on testattava turvatekniikan keskuksen hyväksymässä laboratoriossa.

Radioaktiivisten aineiden pakkausten osalta toimivaltainen viranomainen on turvatekniikan keskuksen asemesta säteilyturvakeskus siten kuin ministeriö tarkemmin määrää.

Tyyppihyväksytyn muovipakkauksen sal-littu käyttöaika, joka lasketaan pakkauksen valmistuspäivämäärästä, on viisi vuotta. Käyttöaika voi olla viittä vuotta lyhyempikin, jos ministeriö niin määrää.

Vaarallisten aineiden pakkauksina saa käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia tai suurpakkauksia (IBC). Ministeriön määräämissä tapauksissa muovipakkauksen pudotuskoe on RID- ja ADR-määräyksistä poiketen kuitenkin tehtävä -40 °C lämpötilassa. Pakkauksessa tulee tällöin olla määräysten mukainen merkintä pudotuskokeen lämpötilasta tai rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan on tehtävä merkintä: " Pakkaus RID/ADR-määräysten mukainen, koestettu -40 °C ".

Jos pakkauksen, suurpakkaus (IBC) mukaan lukien, säiliökontin tai kontin kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, saavat pakkaus, säiliökontti tai kontti ja niiden merkinnät olla myös vaarallisten aineiden kansainvälisten meri- tai ilmakuljetusmääräysten mukaisia (IMDG-koodin tai ICAO-TI:n määräykset). Näitä noudatettaessa on myös yhteenpakkaamisessa noudatettava mainittuja meri- tai ilmakuljetusmääräyksiä. Tällöin on rahtikirjaan tai vastaavaan lähetyskirjaan tehtävä merkintä: " Kuljetus rn 14 mukaisesti ".

Lähettäjä, kuljetuksen suorittava rautatie ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan tavanomaisissa kuljetusolosuhteissa tapahtuneesta tyyppihyväksytyn pakkauksen rakenteen rikkoutumisesta turvatekniikan keskukselle tai säteilyturvakeskukselle sen mukaan, kumman viranomaisen toimialaan pakkauksen tyyppihyväksyntä kuuluu.

Turvatekniikan keskuksella ja säteilyturvakeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, jos pakkaus särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää kyseiselle pakkaustyypille asetetut vaatimukset.

Turvatekniikan keskus ja säteilyturvakeskus pitävät rekisteriä Suomessa tyyppihyväksytyistä pakkauksista.

Vaarallisen aineen kuljetukseen tarkoitetun kaluston rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan siinä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.

Vaarallista ainetta kuljettavassa vaunussa on oltava aineen vaarallisuudesta kertovat määräysten mukaiset varoituslipukkeet tai niitä vastaavat pysyvät merkinnät. Vaarallista ainetta kuljettavassa säiliövaunussa ja vaarallista ainetta irrallisena kuljettavassa vaunussa sekä samaa ainetta kappaletavarana vaunukuormana kuljetettaessa on lisäksi oltava määräysten mukaiset tunnusnumerokilvet. Lipukkeet ja kilvet tai niitä vastaavat pysyvät merkinnät on oltava vaunuissa siten, että ne ovat selvästi näkyvissä.

Suurkontteja tai säiliökontteja kuljettavaan vaunuun ei varoituslipukkeita ja tunnusnumerokilpiä tarvitse kiinnittää, jos suurkontissa tai säiliökontissa on määräysten edellyttämät varoituslipukkeet ja tunnusnumerokilvet ja ne ovat selvästi näkyvissä kuljetuksen aikana.

Kun vaarallinen aine on purettu ja säiliövaunu tai muu vaunu, jossa vaarallista ainetta on kuljetettu irrallisena, puhdistettu ja tarvittaessa tyhjennetty kaasuista, varoituslipukkeet ja tunnusnumerokilvet on poistettava tai peitettävä.

Lähettäjän on huolehdittava kuormaamansa vaunun merkitsemisestä varoituslipukkeilla ja tunnusnumerokilvillä sekä vastaanottajan purkamansa vaunun merkintöjen poistamisesta tai peittämisestä. Muussa tapauksessa kuljetuksen suorittavan rautatien tulee huolehtia vaunujen merkitsemisestä ja merkintöjen poistamisesta tai peittämisestä.

Kontissa on oltava määräysten mukaiset varoituslipukkeet. Kontissa, jossa vaarallista ainetta kuljetetaan irrallisena, on lisäksi oltava määräysten mukaiset tunnusnumerokilvet.

Kuormauksen suorittajan on huolehdittava kontin varoituslipukkeiden ja tunnusnumerokilpien kiinnittämisestä ja vastaanottajan niiden poistamisesta.

Säiliökontissa ja irrotettavassa säiliössä on oltava määräysten mukaiset varoituslipukkeet tai niitä vastaavat pysyvät merkinnät ja tunnusnumerokilvet.

Kun vaarallista ainetta sisältävä säiliökontti ja irrotettava säiliö on purettu, puhdistettu ja tarvittaessa tyhjennetty kaasuista, varoituslipukkeet ja tunnusnumerokilvet on poistettava tai peitettävä.

Lähettäjän on huolehdittava säiliökontin ja irrotettavan säiliön varoituslipukkeiden ja tunnusnumerokilpien kiinnittämisestä ja vastaanottajan niiden poistamisesta.

Säiliön, jolla tarkoitetaan tässä asetuksessa ilmaisua yksin käytettynä säiliövaunun säiliötä, monisäiliövaunun säiliötä, irrotettavaa säiliötä ja säiliökonttia, ja sen sulkemislaitteiden tulee olla riittävän lujia ja tiiviitä sekä teknisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, etteivät ne kuljetuksen aikana aukea ja että ne kestävät tavanomaisen kuljetuksen rasitukset ottaen huomioon myös säiliössä mahdollisesti kehittyvä paine.

Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sijoitettuja, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan tai vaarallisessa määrin haihtumaan täytön tai tyhjennyksen aikana.

Säiliöiden tai niiden pinnoitteiden tai muun suojavuorauksen rakenneaineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.

Säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä käytettäväksi ennen kuin turvatekniikan keskus on hyväksynyt säiliön rakennetyypin ja turvatekniikan keskuksen hyväksymä tarkastuslaitos on tarkastuksessaan todennut, että säiliö on säännösten ja määräysten mukainen. Radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön hyväksyy käyttöön säteilyturvakeskus.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut turvatekniikan keskuksen ja radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarkoitetun säiliön osalta säteilyturvakeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, jollei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.

Säiliövaunun säiliölle ja irrotettavalle säiliölle on tehtävä määräaikaistarkastus vähintään kahdeksan vuoden välein. Lisäksi vähintään neljän vuoden välein on tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviystarkastus sekä varusteiden toimintatarkastus.

Säiliökontille on tehtävä määräaikaistarkastus vähintään viiden vuoden välein sekä lisäksi vähintään kahden ja puolen vuoden välein on tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviystarkastus sekä varusteiden toimintatarkastus.

Ministeriö voi määrätä 1 ja 2 momentista poikkeavista tarkastusväleistä sekä siitä, milloin tarkastus on tehtävä vaurion tai muun syyn johdosta.

Jos säiliökontin kuljetus alkaa, suoritetaan tai päättyy muualla kuin Suomessa, säiliökonttina saa käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten rautatiekuljetus-, tiekuljetus- ja merikuljetusmääräysten (RID-, ADR- ja IMDG-määräykset) mukaisia säiliökontteja ja varoitusmerkintöinä näiden määräysten mukaisia varoitusmerkintöjä.

Lähettäjän on vaarallista ainetta kuljetettavaksi jättäessään annettava kuljetuksen suorittavalle rautatielle rahtikirja tai vastaava lähetyskirja, johon on merkitty säännösten mukaiset tiedot kuljetettavaksi jätetystä aineesta. Rahtikirja voidaan toimittaa myös sähköisessä muodossa.

Jos samaan kolliin on pakattu eri aineita, on rahtikirjassa annettava tiedot jokaisesta kollissa olevasta vaarallisesta aineesta.

Jos vaarallisen aineen rautatiekuljetusta suurkontissa seuraa merikuljetus, lähettäjän on rahtikirjaan liitettävä IMDG-määräysten mukainen kontin pakkaustodistus.

Kun vaarallista ainetta sisältävä ajoneuvo jätetään kuljetettavaksi rautatiellä, lähettäjän on 1-3 momentissa mainittujen tietojen lisäksi annettava kuljetuksen suorittavalle rautatielle vaarallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetun liikenneministeriön päätöksen (147/1992) mukaiset kirjalliset turvallisuusohjeet kuljetettavasta aineesta.

Kuljettamisessa on noudatettava tarpeellista varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laji, määrä ja kuljetustapa.

Vaarallista ainetta saa kuljettaa vain tavarajunassa. Matkustajajunan tavaraosastossa ja matkustajajunaan liitetyssä tavaravaunussa saa kuljettaa rajoitettuja määriä vaarallisia aineita ministeriön määräämillä ehdoilla.

Ministeriön määräämissä tapauksissa vaarallista ainetta saa kuljettaa irrallisena vaunussa, pienkontissa tai säiliössä.

Kuormauksen suorittajan on huolehdittava siitä, että vaunu tai kontti on kuormattu määräysten mukaisesti.

Jollei ministeriö toisin määrää, vaarallisia aineita sisältävät kollit saa kuormata katettuun vaunuun, peitteellä varustettuun avovaunuun tai avovaunuun ilman peitettä. Kosteudelle arat kollit on kuitenkin kuormattava katettuun vaunuun tai peitteellä varustettuun avovaunuun.

Kollit on kuormattava vaunuun siten, että ne eivät voi vaaraa aiheuttaen siirtyä, kaatua tai pudota.

Räjähteiden ja räjähdysvaarallisten aineiden kuormaus samaan vaunuun muiden vaarallisten aineiden kanssa on kielletty siten kuin ministeriö tarkemmin määrää.

Myrkyllistä tai tartuntavaarallista ainetta sisältävät kollit sekä muut ministeriön määräämät kollit on pidettävä vaunussa ja tavarasuojassa erillään ravinto- ja nautintoaineista sekä rehuista siten kuin ministeriö tarkemmin määrää.

Vaarallista ainetta sisältävä säiliövaunun tulee olla ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa alueella, johon on asiattomilta pääsy kielletty. Jos vaarallista ainetta sisältävää säiliövaunua joudutaan säilyttämään tilapäisesti ratapihalla, satamassa tai muussa vastaavassa paikassa, säilyttämisestä on tehtävä ilmoitus paikallisille palo- ja pelastusviranomaisille.

Vaarallista ainetta sisältävää säiliövaunua saa ratapihalla, satamassa ja muussa vastaavassa paikassa siirtää ministeriön määräämissä tapauksissa vain veturilla saattaen.

Ratapihalle, jonka kautta kulkee suuria määriä vaarallisia aineita, on tehtävä turvallisuusselvitys siten kuin ministeriö tarkemmin määrää. Turvallisuusselvityksellä tulee osoittaa, että vaarallisten aineiden kuljetustoiminnasta aiheutuvat vaarat on tunnistettu ja että on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin onnettomuuksien estämiseksi ja tällaisten onnettomuuksien ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien seurauksien rajoittamiseksi. Selvityksestä tulee käydä ilmi myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiatteet sekä ratapihan sisäiset pelastussuunnitelmat.

Ratahallintokeskus valvoo vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia. Suomesta lähteviä ja Suomeen tulevia vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia valvovat myös tullilaitos ja rajavartiolaitos kumpikin toimialallaan. Ensisijainen valvontavastuu myös tällöin on kuitenkin Ratahallintokeskuksella.

Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat asianomainen ministeriö, turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus ja geenitekniikan lautakunta siten kuin siitä tässä asetuksessa ja ministeriön päätöksessä tarkemmin säädetään.

Kiireellisissä pelastustehtävissä saa tämän asetuksen säännöksistä ja sen nojalla annetuista säännöksistä poiketa, jos niiden noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.

Veturinkuljettajille ja junansuorittajille sekä vaihtotöistä ja vaarallisten aineiden kuormaamisesta ja purkamisesta vastaaville henkilöille tulee antaa koulutusta vaarallisten aineiden kuljettamisesta ja käsittelystä.

Koulutuksen tarkemmasta sisällöstä ja pituudesta antaa määräykset ministeriö.

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, kuljetuksesta, kuormauksesta taikka purkamisesta vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi aluehälytyskeskukselle ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin sopiviin suojatoimenpiteisiin. Onnettomuuksista on ilmoitettava myös Ratahallintokeskukselle ja, kun on kysymys radioaktiivisesta aineesta, myös säteilyturvakeskukselle.

Vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvistä rautatieonnettomuuksien tutkinnasta on säädetty erikseen.

Turvatekniikan keskus voi muiden pakkausten ja säiliöiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta yksittäistapauksissa myöntää hakemuksesta tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen nojalla annetuista säännöksistä. Samoin turvatekniikan keskus voi myöntää tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia räjähteiden kuljetukseen käytettävien konttien materiaalia koskevista säännöksistä.

Säteilyturvakeskus voi yksittäistapauksissa myöntää hakemuksest radioaktiivisten aineiden kuljetukseen tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän asetuksen nojalla annetuista säännöksistä.

Ministeriö voi muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa hakemuksesta myöntää yksittäistapauksissa luvan poiketa tämän asetuksen ja sen nojalla annetuista säännöksistä.

Edellä 1-3 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos poikkeamiseen on erityinen pakottava tarve tai jos säännösten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia taikka huomattavaa haittaa. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että vaadittava turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

Ministeriö antaa tarkempia säännöksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta samoin kuin määrää, mitä RID-määräysten sisältämiä teknisiä standardeja on sovellettava. Lisäksi ministeriö voi antaa ohjeita edellä sanottujen määräysten soveltamisesta.

Turvatekniikan keskus, säteilyturvakeskus, geenitekniikan lautakunta, Ratahallintokeskus ja ministeriö, jonka toimialaan kuuluu tullilaitos, sekä ministeriö, jonka toimialaan kuuluu rajavartiolaitos, voivat tarvittaessa antaa ohjeita toimialaansa tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten mukaan kuuluvista asioista.