Asetus Kuvataideakatemian tutkinnoista
- Säädöksen tyyppi
- Beslut
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 51/1997 (Julkaistu 30.4.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään:
1 lukuYleisiä säännöksiä
1 §Koulutusvastuu ja tutkinnot
Kuvataidealan yliopistollisia tutkintoja voidaan suorittaa Kuvataideakatemiassa.
Kuvataideakatemian tutkintoja ovat:
kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;
maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto; ja
tohtorin tutkinto, joka on jatkotutkinto.
Tutkintonimikkeet ovat kuvataiteen kandidaatin tutkinto, kuvataiteen maisterin tutkinto ja kuvataiteen tohtorin tutkinto.
2 §Opinnot
Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:
perusopintoja;
käytännöllisiä ja teoreettisia opintoja;
opinnäyte maisterin tutkintoa varten;
kieliopintoja;
kuvataidealan jatkokoulutuksen opintoja, taiteellinen opin- ja taidonnäyte tohtorin tutkintoa varten tai väitöskirja.
3 §Koulutusohjelmat
Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina.
Kandidaatin tutkintoon ja sen pohjalta maisterin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat suuntautuvat johonkin kuvataiteellista lahjakkuutta ja asiantuntemusta edellyttävään alueeseen ja sen kehittämiseen. Nämä koulutusohjelmat ovat:
kuvanveiston koulutusohjelma
maalaustaiteen koulutusohjelma;
taidegrafiikan koulutusohjelma;
tila-aikataiteen koulutusohjelma.
Kuvataideakatemiassa voi 2 momentissa lueteltujen koulutusohjelmien lisäksi olla taideteoreettinen koulutusohjelma, joka johtaa maisterin tutkintoon alemman korkeakoulututkinnon tai tasoltaan sitä vastaavien opintojen pohjalta.
4 §Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus
Kuvataideakatemia järjestää kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon neljässä lukuvuodessa, sekä kandidaatin ja maisterin tutkintoihin toisiaan vastaavien alojen koulutusohjelmissa johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnot yhteensä viidessä ja puolessa lukuvuodessa.
Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu koulutusohjelma on kaksivuotinen.
Maisterin tutkinnon opintoihin sisältyy vaativa opinnäyte.
5 §Kielitaito
Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä kieliopinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/1922) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää Kuvataideakatemia.
Kuvataideakatemia voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
2 lukuKandidaatin tutkinto
6 §Kandidaatin tutkinnon tavoitteet
Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso. Erityisestä syystä opiskelijaksi voidaan ottaa henkilö, joka ei ole suorittanut lukiota eikä ylioppilastutkintoa eikä muuta vastaavaa koulutusta.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
kuvataiteilijan ammatin edellyttämät taiteelliset, tiedolliset ja taidolliset sekä teoreettiset valmiudet;
valmius toimia itsenäisesti kuvataiteilijana;
riittävät viestintätaidot; sekä
valmius maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin.
7 §Kandidaatin tutkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle ja opinnoille asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelija myös kirjoittaa koulutusohjelmansa alalta kypsyysnäytteen, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Jos opiskelija 5 §:n 2 tai 3 momentin nojalla vapautetaan osoittamasta suomen tai ruotsin kielen täydellistä hallitsemista, hänet voidaan vapauttaa myös kypsyysnäytteestä.
3 lukuMaisterin tutkinto
8 §Maisterin tutkinnon tavoitteet
Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa kandidaatin tutkinnon pohjalta maisterin tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa tavoitteena on antaa opiskelijalle:
kuvataidealan ammattitehtävien edellyttämä vaativa taiteellinen, teoreettinen sekä tiedollinen ja käytännöllinen ammattitaito; sekä
edellytykset itsenäiseen, vaativaan taiteelliseen työhön ja kuvataidealan jatkokoulutukseen.
Edellä 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun koulutusohjelman tavoitteena on antaa opiskelijalle edellytykset itsenäiseen, vaativaan taideteoreettisen työhön ja kuvataidealan jatkokoulutukseen.
9 §Kelpoisuus maisterin tutkintoon johtaviin opintoihin
Kuvataiteen kandidaatin tutkinnon tai kuvataiteen tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa opintojaan maisterin tutkintoon vastaavan alan koulutusohjelmassa, jossa hän on suorittanut kuvataidealan alemman korkeakoulututkinnon. Maisterin tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan voidaan ottaa myös hakija, joka on suorittanut tutkintonsa eri nimisessä koulutusohjelmassa tai joka ei ole suorittanut tutkintoa Kuvataideakatemiassa, jos akatemia katsoo hakijalla olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet.
10 §Maisterin tutkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja opinnäytteelle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Opiskelijalta, joka on kirjoittanut kypsyysnäytteen kandidaatin tutkintoa varten, ei vaadita uutta kypsyysnäytettä kielitaidon osoittamiseksi.
Kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, Kuvataideakatemia määrää, onko opiskelijan kirjoitettava kypsyysnäyte ja millä kielellä kielellä mahdollisesti vaadittava kypsyysnäyte kirjoitetaan.
4 lukuTohtorin tutkinto
11 §Tohtorin tutkinnon tavoitteet
Kuvataiteen tohtorin tutkinnon pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Erityisestä syystä koulutukseen voidaan hyväksyä henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos akatemia toteaa hänellä olevan vastaavantasoiset tiedot ja taidot.
Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää syvällisesti oman alansa ja että hän saavuttaa valmiuden korkeatasoisiin, taiteellista kypsyyttä osoittaviin suorituksiin, itsenäiseen luovaan työhön edustamallaan alalla sekä tämän alan kehittämiseen.
12 §Tohtorin tutkinnon suorittaminen
Kuvataiteen tohtorin tutkinnon suorittamiseksi kuvataidealan jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
suorittaa kuvataidealan jatkokoulutuksen opinnot; sekä
antaa julkiset taiteelliset opin- ja taidonnäytteet tai laatia väitöskirja.
5 lukuErinäiset säännökset
13 §Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelija saa tutkintoa varten akatemian päätöksen mukaan lukea hyväkseen kotimaisessa tai ulkomaisessa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja.
14 §Todistukset
Kuvataideakatemia antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Kuvataideakatemia antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Kuvataideakatemia antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut korkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot korkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
15 §Koulutuksen kehittäminen
Kuvataideakatemian tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.
16 §Tarkemmat määräykset
Kuvataideakatemia antaa tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöistä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.
17 §Kuvataiteen kandidaatin ja maisterin arvot
Kuvataideakatemia myöntää hakemuksesta kuvataiteen kandidaatin arvon henkilölle, joka on suorittanut kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen (367/1993) mukaisen kuvataiteen tutkinnon, ja kuvataiteen maisterin arvon henkilölle, joka on suorittanut mainitun asetuksen mukaisen Kuvataideakatemian loppututkinnon.
6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
18 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.
Tällä asetuksella kumotaan kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta 16 päivänä huhtikuuta 1993 annettu asetus (367/1993).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
19 §Opiskelijoiden asema
Tämän asetuksen tullessa voimaan kuva- taidealan alempaa tai ylempää korkeakoulu-tutkintoa varten opiskelevalla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan 18 §:ssä kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista vuoden 2001 loppuun mennessä. Kuvataideakatemia määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Opiskelija voi lukea hyväkseen kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten.
Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista kuvataiteen tutkintoa tai Kuvataideakatemian loppututkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kuvataidealan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta annetun asetuksen säännöksiä.
Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeri Olli-Pekka Heinonen