Asetus ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 45/1997 (Julkaistu 23.4.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Liikenneministerin esittelystä säädetään alusturvallisuuden valvonnasta 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (370/1995) 5 §:n 3 momentin ja 23 §:n nojalla:
1 §Asetuksen soveltamisala
Tässä asetuksessa säädetään Suomen satamissa käyvien ulkomaisten alusten tarkastuksesta.
2 §Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
yleissopimuksilla: vuonna 1966 tehtyä kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968), ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981), alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983), merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa vuoden 1978 kansainvälistä yleissopimusta (SopS 22/1984), kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen estämiseksi merellä vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta (SopS 30/1977), vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta (SopS 31/1982), kauppa-aluksissa noudatettavasta vähimmäistasosta vuonna 1976 tehtyä yleissopimusta (SopS 54/1979) sekä näihin yleissopimuksiin liittyviä pöytäkirjoja ja muutoksia sekä pakollisia koodeja sellaisina kuin ne ovat 19 päivänä kesäkuuta 1995;
PSC-direktiivillä alusturvallisuutta, saastumisen ehkäisemistä ja alusten asumisja työskentelyolosuhteita koskevien kansainvälisten standardien soveltamisesta yhteisön satamia käyttäviin ja jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä purjehtiviin aluksiin (satamavaltioiden suorittama valvonta) annettua neuvoston direktiiviä 95/21/EY;
MOU:lla satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevaa, Pariisissa 26 päivänä tammikuuta 1982 allekirjoitettua yhteisymmärryspöytäkirjaa sellaisena kuin se on 19 päivänä kesäkuuta 1995;
yksityiskohtaisella tarkastuksella tarkastusta, jossa koko alus, kaikki sen varusteet ja sen koko henkilöstö tai osa näistä PSC-direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa tarkastetaan niin, että tarkastus kattaa aluksen rakenteen varusteet, miehityksen, asumis- ja työskentelyolosuhteet sekä sen, noudatetaanko aluksella vaadittavia toimintatapoja;
laajennetulla tarkastuksella PSC-direktiivin 7 artiklassa tarkoitettua tarkastusta.
3 §Asetuksen soveltaminen aluksiin
Tätä asetusta sovelletaan yleissopimuksissa tarkoitettuihin ulkomaisiin aluksiin, jotka saapuvat satamaan Suomessa tai jotka ankkuroituvat sataman ulkopuolelle Suomessa, sekä sellaisen aluksen miehistöön.
Tätä asetusta ei sovelleta kalastusalukseen, sota-alukseen, laivaston apualukseen, perinteistä rakennetta olevaan puualukseen, kunnan tai valtion alukseen, jota ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen, eikä huvialukseen, jota ei käytetä kauppamerenkulkuun.
4 §Tarkastusvelvollisuus
Valvontaviranomaisen on vuosittain tarkastettava aluksia niin, että tarkastettavien alusten määrä vastaa ainakin 25 prosenttia Suomen satamissa yhden keskimääräistä tilannetta kuvaavan kalenterivuoden aikana käyneiden alusten määrästä.
Tarkastettaviksi aluksiksi on ensisijaisesti valittava PSC-direktiivin liitteessä I tarkoitettuja aluksia.
Jos alus on tarkastettu jossakin Euroopan unionin jäsenvaltiossa viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana, sitä ei saa tarkastaa, jos se ei ole PSC-direktiivin liitteessä I tarkoitettu alus, jos sitä koskevasta puutteesta ei ole ilmoitettu edellisen tarkastuksen jälkeen tai jos tarkastukseen ei ole ilmeistä perustetta.
Mitä 3 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske niitä käyttötarkastuksia, joista yleissopimuksissa määrätään erikseen.
5 §Asiakirjojen tarkastus ja aluksen yleisen kunnon toteaminen
Valvontaviranomaisen on tarkastettava ainakin PSC-direktiivin liitteessä II mainitut asiakirjat riittävässä määrin sekä varmistuttava aluksen yleisestä kunnosta konehuone, asuintilat ja puhtausolot mukaan lukien.
Valvontaviranomainen voi tarkastaa muutkin kuin 1 momentissa tarkoitetut, yleissopimusten mukaan aluksessa pidettävät todistuskirjat ja muut asiakirjat.
6 §Aluksen yksityiskohtainen tarkastus
Aluksen yksityiskohtaiseen tarkastukseen velvoittavina ilmeisinä syinä pidetään muun muassa PSC-direktiivin liitteessä III mainittuja seikkoja.
Jos aluksen asuin- ja työskentelyoloissa havaitaan oleellisia puutteita, siitä on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle.
Aluksen tarkastuksessa on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä IV esitettyjä menettelytapoja.
7 §Laivahenkilökunnan pätevyydentarkastaminen
Jos aluksen lippuvaltio ei ole ratifioinut merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa vuoden 1978 kansainvälistä yleissopimusta (SopS 22/1984), valvontaviranomaisen on tarkastettava laivahenkilökunnan pätevyys. Valvontaviranomaisen on ryhdyttävä alusturvallisuuden valvonnasta annetussa laissa (370/1995) säädettyihin toimenpiteisiin, mukaan luettuna aluksen pysäyttäminen, jos tarkastuksessa havaitaan, että laivahenkilökunta ei kykene hoitamaan alusturvallisuuden kannalta välttämättömiä tehtäviään.
8 §Viestintäkyvyn ja kielitaidon tarkastaminen
Valvontaviranomaisen on varmistettava, että:
Suomen satamasta matkansa aloittavan tai sen sinne päättävän matkustaja-aluksen laivahenkilökuntaan kuuluvilla on kyky milloin tahansa keskenään välittää tehokkaasti turvallisuutta koskevia tietoja suullisesti sekä varsinkin ymmärtää turvallisuuteen liittyviä viestejä ja ohjeita;
matkustaja-aluksella matkustajia hätätilanteessa auttamaan nimetty henkilö on helposti tunnistettavissa ja kykenee matkustajien kielellä tai englannin kielen perussanastolla, mallia näyttämällä, osoittamalla tai käsimerkkejä käyttämällä välittämään riittävästi tietoja, kun otetaan huomioon kyseisellä reitillä pääasiallisesti matkustavien kieliryhmät, matkustajille näiden äidinkielellä annetut täydelliset turvaohjeet sekä matkustajille tai miehistölle pelastustyön ohjaamiseksi hätätilanteessa eri kielillä annettavat ohjeet;
säiliöaluksen koko laivahenkilökunta pystyy välittämään keskenään tietoja aluksen yhteisellä työkielellä; sekä
1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa laivahenkilökunta kykenee vaihtamaan riittävässä määrin tietoja maissa olevien viranomaisten kanssa joko yhteisellä tai viranomaisten kielellä.
9 §Eräiden alusten laajennettu tarkastus
Jos PSC-direktiivin liitteessä V tarkoitetun aluksen yksityiskohtaiseen tarkastukseen on perusteltu syy, alukselle on suoritettava laajennettu tarkastus, jossa voidaan noudattaa liitteessä V olevan B kohdan mukaisia ohjeita.
Laajennetun tarkastuksen saa suorittaa 1 momentissa tarkoitetulle alukselle Euroopan unionin jäsenvaltiossa vain kerran 12 kuukaudessa. Tällaiselle alukselle voidaan kuitenkin suorittaa 5 §:n 1 ja 2 momentissa mainitut tarkastukset.
Jos matkustaja-alus liikennöi säännöllisen aikataulun mukaan Suomen satamaan tai satamasta, valvontaviranomaisen on suoritettava aluksen laajennettu tarkastus. Jos alus harjoittaa tällaista liikennettä Suomen ja muun Euroopan unionin jäsenvaltion sataman välillä, valvontaviranomaisen on suoritettava laajennettu tarkastus, jos tämän toisen jäsenvaltion viranomainen ei ole tehnyt tai tee sitä.
10 §Päällikölle annettava tarkastuskertomus
Kun tarkastus, yksityiskohtainen tarkastus tai laajennettu tarkastus on suoritettu, valvontaviranomaisen on annettava aluksen päällikölle MOU:n liitteessä 3 yksilöity asiakirja. Asiakirjasta on käytävä ilmi tarkastuksen tulokset sekä tiedot valvontaviranomaisen mahdollisesti tekemistä päätöksistä ja niistä oikaisutoimista, joihin päällikön tai laivanisännän on ryhdyttävä.
Jos aluksessa havaittu puute tai vika edellyttää aluksen pysäyttämistä, asiakirjaan on liitettävä tieto pysäyttämismääräyksen julkaisemisesta PSC-direktiivin mukaisesti sekä valitusosoitus.
11 §Pysäyttämisperusteiden harkinta
Harkitessaan aluksen pysäyttämistä valvontaviranomaisen on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VI esitettyjä perusteita.
Jos aluksen yleinen kunto on poikkeuksellisen huono niin, että se ilmeisesti ei täytä asetettuja vaatimuksia, valvontaviranomainen voi lykätä tarkastuksen siihen asti, kun laivanisäntä on ryhtynyt välttämättömiin toimenpiteisiin, joilla alus saadaan vastaamaan yleissopimusten määräyksiä.
12 §Tarkastuksen ja pysäyttämisen seuranta
Jos alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja vikoja tai puutteita ei voida korjata tarkastussatamassa, valvontaviranomainen voi antaa aluksen jatkaa matkaa päällikön kanssa sopimalleen lähimmälle käytettävissä olevalle korjaustelakalle. Edellytyksenä tälle on, että aluksella noudatetaan lippuvaltion viranomaisen määräämiä ja valvontaviranomaisen hyväksymiä ehtoja. Näiden ehtojen tulee taata, että alus voi jatkaa matkaa ilman alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua vaaraa.
Valvontaviranomaisen on 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ilmoitettava kaikista matkaa koskevista ehdoista korjaustelakan sijaintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, lippuvaltion lähimmälle edustustolle ja muille asianomaisille viranomaisille MOU:n liitteen 2 mukaisesti.
Jos valvontaviranomainen saa 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, sen on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle viranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.
13 §Satamaan pääsyn estäminen
Jos 12 §:ssä tarkoitettu alus lähtee merelle, eikä sillä noudateta niitä ehtoja, jotka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tarkastussatamassa asettaneet, tai sillä kieltäydytään noudattamasta yleissopimusten asiaa koskevia määräyksiä niin, että alus ei saavu kyseiselle korjaustelakalle, valvontaviranomaisen on evättävä siltä oikeus saapua satamaan, kunnes laivanisäntä on omalla kustannuksellaan osoittanut puutteen tai vian havainneen jäsenvaltion asianomaiselle viranomaiselle, että alus on täysin yleissopimusten asiaa koskevien määräysten mukainen.
Jos 12 §:ssä tarkoitettu alus lähtee merelle, eikä sillä noudateta jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tarkastussatamassa asettamia ehtoja, vian tai puutteen havainneen valvontaviranomaisen on heti hälytettävä muiden jäsenvaltioiden asianomaiset viranomaiset. Samoin on meneteltävä, jos mainitussa pykälässä tarkoitettu alus lähtee merelle ja aluksella kieltäydytään noudattamasta yleissopimusten asiaa koskevia määräyksiä niin, että alus ei saavu suomalaiselle korjaustelakalle.
Valvontaviranomainen voi sallia aluksen pääsyn määrättyyn Suomen satamaan hätätilanteessa ylivoimaisen seikan tai erittäin tärkeiden turvallisuussyiden vuoksi tai meren pilaantumisen vaaran vähentämiseksi taikka vikojen korjaamiseksi, jos laivanisäntä tai päällikkö on ryhtynyt valvontaviranomaisen hyväksymiin toimiin turvallisen satamaantulon varmistamiseksi.
14 §Valvontaviranomaista koskevat vaatimukset
Valvontaviranomaisina voivat toimia vain henkilöt, jotka täyttävät PSC-direktiivin liitteessä VII esitetyt vaatimukset.
Valvontaviranomaisella on oltava merenkulkulaitoksen antama henkilötodistus, joka osoittaa, että hän on valtuutettu suorittamaan tarkastuksia.
15 §Satamaviranomaisen ilmoitusvelvollisuus
Jos satamaviranomainen saa työssään tietää satamassa olevan aluksen vioista tai puutteista, jotka saattavat haitata aluksen turvallisuutta tai aiheuttaa meriympäristölle kohtuutonta vaaraa, sen on ilmoitettava asiasta välittömästi valvontaviranomaiselle.
16 §Pysäyttämistapausten julkaiseminen
Merenkulkulaitoksen on vähintään neljännesvuosittain julkaistava tiedot sellaisista viimeksi kuluneiden kolmen kuukauden aikana Suomessa pysäytetyistä aluksista, jotka on pysäytetty useammin kuin kerran viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana. Tällöin on julkaistava aluksen sekä sen laivanisännän nimi, IMO-numero, lippuvaltio, pysäyttämisen syy, tapahtumapaikka ja -aika sekä, jos tilanne sitä edellyttää, luokituslaitoksen tai muun sellaisen osapuolen nimi, joka on antanut lippuvaltion viranomaisen puolesta alukselle yleissopimusten mukaisia todistuskirjoja.
17 §Kustannusten korvaaminen
Jos 5―9 §:n mukaisissa tarkastuksissa havaitaan sellaisia puutteita, jotka yleissopimusten määräysten mukaan oikeuttavat aluksen pysäyttämiseen, laivanisännän tai tämän Suomessa olevan edustajan on korvattava kaikki tarkastuksiin liittyvät kustannukset.
Pysäyttämistä ei saa peruuttaa ennen kuin kustannukset on kokonaan maksettu tai niiden maksamisesta on annettu riittävä vakuus.
18 §Tiedonantovelvollisuus
Merenkulkulaitoksen on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle ja MOU:n sihteeristölle:
jos satamavaltiona tehdyssä tarkastuksessa on todettu aluksella luokituslaitoksen antama voimassa oleva todistuskirja, vaikka alus ei täytä yleissopimusten määräyksiä, tai luokitustodistus, vaikka aluksessa on vika tai puute, joka koskee kyseisessä todistuksessa mainittuja seikkoja;
tämän asetuksen mukaista tarkastustyötä tekevien tarkastajien lukumäärä, jolloin mahdollisten osa-aikatyötä tekevien tarkastajien työ on muutettava henkilötyövuosiksi;
Suomen satamiin keskimääräistä tilannetta kuvaavana kalenterivuotena tulleiden ulkomaisten alusten lukumäärä.
Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainitut tiedot on ilmoitettava 1 päivään lokakuuta mennessä joka kolmantena kalenterivuonna.
19 §Tarkemmat säännökset ja määräykset
Liikenneministeriö voi antaa tarkempia säännöksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.
Merenkulkuhallitus voi antaa tarkempia määräyksiä ulkomaisten alusten tarkastukseen liittyvistä teknisistä yksityiskohdista.
20 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.
Neuvoston direktiivi 95/21/EY; EYVL N:o L 157, 7.7.1995, s. 1, Neuvoston direktiivi 94/57/EY; EYVL N:o L 319, 12.12.1994, s. 20 Neuvoston direktiivi 94/58/EY; EYVL N:o L 319, 12.12.1994, s. 28
Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARILiikenneministeri Matti Aura