209/1997

Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä.

Sen lisäksi, mitä valtakunnansyyttäjän tehtävistä ja toimivallasta säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa (199/1997), valtakunnansyyttäjän tulee ylimpänä syyttäjänä edistää ja valvoa syyttäjäntoiminnan laillisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä joutuisuutta taloudellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.

Valtakunnansyyttäjä huolehtii myös rangaistusmääräysasioiden valvonnasta ja päättää siitä johtuvista toimenpiteistä.

Virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö ja tarkastusyksikkö.

Yksiköiden päälliköt määrää tehtäväänsä valtakunnansyyttäjä.

Hallintoyksikössä käsitellään syyttäjälaitoksen henkilöstö- ja talousasiat, kehittämistä, koulutusta, tutkimusta ja tiedotusta koskevat asiat sekä kansainväliset asiat.

Syyteasiainyksikössä käsitellään ne yleisis-tä syyttäjistä annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut syyteharkinta-asiat ja ne muut syyteasiat, jotka valtakunnansyyttäjä määrää yksikön käsiteltäviksi. Lisäksi syyteasiainyksikössä käsitellään asiat, jotka koskevat syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa.

Tarkastusyksikössä käsitellään syyttäjiä koskevat kanteluasiat sekä syyttäjäntoiminnan tarkastusta ja valvontaa koskevat asiat.

Valtakunnansyyttäjä ratkaisee virastossa käsiteltävät periaatteellisesti tärkeimmät ja laajakantoisimmat asiat. Hän voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka muu virkamies muuten saisi ratkaista.

Tehtävien jaosta valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän kesken määrätään työjärjestyksessä. Apulaisvaltakunnansyyttäjän estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii työjärjestyksessä määrätty valtionsyyttäjä.

Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin 1 momentissa mainitun asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Valtionsyyttäjä ei voi kuitenkaan antaa yleisistä syyttäjistä annetun lain 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua syytemääräystä.

Virastossa on valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän lisäksi valtionsyyttäjiä.

Virastossa on myös esittelijöitä sekä muita virkamiehiä. Virastossa voi lisäksi olla muuta virkasuhteista henkilöstöä sekä erityistä tehtävää varten otettuja asiantuntijoita.

Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjän kelpoisuusvaatimuksista säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa.

Viraston esittelijän kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Muihin virkoihin vaaditaan soveltuva korkeakoulututkinto tai muu viran edellyttämä koulutus.

Valtakunnansyyttäjän, apulaisvaltakunnansyyttäjän ja valtionsyyttäjän nimittämisestä säädetään yleisistä syyttäjistä annetussa laissa. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän virat täytetään haettavaksi julistamatta.

Viraston muut virkamiehet nimittää valtakunnansyyttäjä, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu muulle virkamiehelle.

Valtakunnansyyttäjä voi ottaa itselleen ja myöntää apulaisvaltakunnansyyttäjälle virkavapautta 30 päivää kalenterivuodessa. Tätä pidemmäksi ajaksi virkavapauden myöntää oikeusministeriö ja yli vuoden ajaksi valtioneuvosto.

Valtionsyyttäjälle virkavapauden myöntää valtakunnansyyttäjä ja yli vuoden ajaksi oikeusministeriö.

Viraston työjärjestyksessä määrätään syyttäjälaitoksen ohjauksesta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.

Ennen valtakunnansyyttäjän antamien yleisten ohjeiden julkistamista ne on saatettava oikeusministeriön tietoon.

Paikallisten syyttäjäviranomaisten tulee viipymättä ilmoittaa virastolle yleisistä syyttäjistä annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetuista asioista valtakunnansyyttäjän määräämällä tavalla. Valtakunnansyyttäjä voi määrätä ilmoitusvelvollisuudesta myös muissa asioissa.

Yhteistoiminnassa viraston ja sen henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa sovitaan.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan 23 päivänä elokuuta 1985 annettu lääninsyyttäjäasetus (736/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voi- daan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Viraston virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä niitä ei tarvitse julistaa haettaviksi.Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 3 §:n mukainen toimivalta on oikeusministeriöllä.

Ne oikeuskanslerinvirastossa vireillä olevat asiat, jotka kuuluvat valtakunnansyyttäjän käsiteltäviin, siirretään oikeuskanslerin päätöksellä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Lää-ninsyyttäjän käsiteltävinä olevat asiat siirretään valtakunnansyyttäjänviraston käsiteltäviksi.