171/1997

Jos täytäntöönpano muuten saattaisi vaarantua:

Mitä 26 §:ssä säädetään, ei koske 1 momentissa tarkoitettua ulosmittausta. Ulosottomies voi toimittaa 1 momentissa tarkoitetun ulosmittauksen omalla toimialueellaan tai toisen ulosottomiehen toimialueella. Ulosmittauksen jälkeen asia on siirrettävä sille ulosottomiehelle, jolle toimen suorittaminen muutoin olisi kuulunut, jos viimeksi mainittu ulosottomies pitää siirtämistä tarkoituksenmukaisena tai jos myös hän on ulosmitannut saman omaisuuden.

Jos 1 momentin nojalla toimitetun ulosmittauksen jälkeen käy ilmi, että ulosmittausjärjestystä tai velallisen oikeutta osoittaa omaisuutta ulosmitattavaksi koskevien säännösten mukaan muuta omaisuutta olisi pitänyt ulosmitata, ulosottomiehen on ulosmitattava mainittu omaisuus sekä peruutettava aikaisempi ulosmittaus noudattaen, mitä 9 luvun 1―4 §:ssä säädetään.

Täytäntöönpanoa varten välttämättömien tietojen saamiseksi sivullisen on yksittäisessä ulosottoasiassa kysyttäessä salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava ulosottomiehelle:

Jos muussa laissa on säännös ulosottoviranomaisen oikeudesta salassapitosäännösten estämättä saada asianomaiselta tietoja, on sitä noudatettava.

Ulosottomiehellä on oikeus saada 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske automaattisen tietojenkäsittelyn avulla luovutettuja tietoja.

Jos sivullinen kieltäytyy antamasta häneltä pyydettyjä 1 tai 2 momentissa tarkoitettuja tietoja, ulosottomies voi velvoittaa hänet antamaan tiedot määräajassa sakon uhalla. Uhkasakko asetetaan ja tuomitaan maksettavaksi 39―41 §:n mukaisesti.

Täytäntöönpanoa varten välttämättömien tietojen saamiseksi ulosottomiehellä on yksittäisessä ulosottoasiassa oikeus salassapitosäännösten estämättä saada viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä 34 e §:ssä säädettyjen tietojen lisäksi:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja hankittaessa on otettava huomioon, ettei ulosottoviranomaisen haltuun joudu ulosottoasian käsittelyyn kuulumattomia arkaluonteisia henkilötietoja.

Jos muussa laissa on säännös ulosottoviranomaisen oikeudesta salassapitosäännösten estämättä saada tietoja asianomaiselta viranomaiselta tai julkista tehtävää hoitavalta yhteisöltä, on sitä noudatettava.

Ulosottomiehellä on oikeus saada 1 ja 3 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske automaattisen tietojenkäsittelyn avulla luovutettuja tietoja.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, ulosottoviranomainen tai ulosottomiehen toimeksiannosta tehtävää suorittava muu henkilö ei saa ilman asianomaisen lupaa paljastaa muulle kuin ulosottoviranomaiselle eikä käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tietoja, jotka koskevat toisen liike- tai ammattisalaisuutta, yksityisen henkilökohtaisia oloja tai sellaisia velallisen tai sivullisen taloudellista asemaa koskevia tietoja, jotka ulosottoviranomainen on hankkinut ulosottoselvityksessä tai muutoin täytäntöönpanossa. Ulosottomiehen päätös ja toimitusta koskeva pöytäkirja ovat kuitenkin aina julkisia lukuun ottamatta ulosottoselvitystä koskevaa pöytäkirjaa, joka on pidettävä salassa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, ulosoton hakijalla on oikeus ulosottovi-ranomaiselta saada tietoonsa ulosottoselvitys sekä muu ulosottoviranomaisen hankkima velallisen taloudellista asemaa koskeva tieto. Ulosottomies saa ilmoittaa hakijalle myös tiedossaan olevat takaisinsaantikanteen nostamiseksi tarpeelliset tiedot. Hakija ei saa muutoin kuin ulosottoa, takaisinsaantia, konkurssiin asettamista tai yrityksen saneerausmenettelyn aloittamista koskevassa asiassa paljastaa tai käyttää omaksi tai toisen hyödyksi ulosottomieheltä saamiaan tässä momentissa tarkoitettuja tietoja.

Ulosottomies saa antaa tarpeellisia tietoja syyttäjä- tai esitutkintaviranomaiselle, jos on syytä epäillä, että velallinen on saattanut syyllistyä rikokseen. Ulosottomies saa antaa tarpeellisia tietoja myös veroviranomaiselle, työviranomaiselle, konkurssiasiamiehelle tai muulle viranomaiselle havaitsemistaan velallisen väärinkäytöksistä. Ulosottomies ei kuitenkaan saa antaa toiselle viranomaiselle tietoja velallisen väärinkäytöksistä, jos tieto näistä on saatu henkilöltä, joka olisi oikeudenkäynnissä oikeutettu tai velvollinen kieltäytymään todistamasta kyseisistä seikoista, eikä myöskään sivulliselta itseltään saamiaan tietoja tämän väärinkäytöksistä.

Rangaistus tässä pykälässä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Sivullisen väite siitä, että hän omistaa velallisen hallinnassa olevaa irtainta omaisuutta, ei estä sanotun omaisuuden ulosmittaamista tai muuta täytäntöönpanoa, ellei sivullinen heti voi todistaa omistusoikeuttaan. Ulosottomies voi ulosmitata myös sellaisen irtaimen omaisuuden, joka on sivullisen hal-linnassa mutta joka olosuhteista päätellen todennäköisesti kuuluu velalliselle. Kysymys sivullisen omistusoikeudesta voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistavaksi niin kuin 9 luvun 6―13 §:ssä säädetään. Jos sivullisen hallinnassa ollut omaisuus on ulosmitattu tämän pykälän nojalla ja sivullinen tekee omistusoikeutta koskevan väitteen, osoitus täytäntöönpanoriitakanteen nostamiseen on aina annettava.

Jos ulosottoselvityksessä tai muutoin täytäntöönpanossa käy ilmi, että velallinen on luovuttanut tai antanut pantiksi omaisuutta sivulliselle oikeustoimella, joka todennäköisesti voidaan peräyttää 3 luvun 35 §:n nojalla, eikä asia siedä viivytystä, ulosottomies voi heti määrätä luovutetun tai pantatun omaisuuden pantavaksi takavarikkoon. Lukuun ottamatta vakuuden asettamista koskevia säännöksiä, takavarikko pannaan täytäntöön noudattaen soveltuvin osin, mitä tässä luvussa säädetään. Jos pantattu omaisuus kuitenkin voidaan ulosmitata, takavarikkoa ei saa määrätä.

Ulosottomiehen on heti sopivalla tavalla ilmoitettava toimitetusta takavarikosta sivulliselle, jollei hän ole ollut toimituksessa läsnä, sekä tiedusteltava hakijalta, haluaako hän, että takavarikko pidetään voimassa. Takavarikko on voimassa enintään kaksi viikkoa sen määräämisestä. Jos hakija sanotun määräajan kuluessa esittää ulosottomiehelle käräjäoikeuden antaman asiaa koskevan turvaamistoimipäätöksen, ulosottomiehen määräämä takavarikko on voimassa, kunnes käräjäoikeuden päätös voidaan panna täytäntöön, kuitenkin enintään kaksi viikkoa päätöksen antamisesta. Ulosottomiehen määräämä takavarikko on heti peruutettava, jos hakija ilmoittaa, että hän ei halua hakea käräjäoikeudelta oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa tarkoitettua turvaamistointa, taikka jos käräjäoikeus on hylännyt tai jättänyt tutkimatta sitä koskevan hakemuksen.

Päätökseen, jolla ulosottomies on määrännyt omaisuuden 1 momentissa tarkoitettuun takavarikkoon, ei saa hakea muutosta valittamalla.