Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 190/1997 (Julkaistu 31.12.1997)
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 24 päivänä elokuuta 1984 annetun työttömyysturvalain ( 602/1984 ) 5 §:n 1 momentin 15 kohta, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 9 §:n 1 ja 4 momentti, 11 §, 22 §:n 1 momentti sekä 25 §, sellaisina kuin ne ovat, 5 §:n 1 momentin 15 kohta laissa 666/1996, 7 §:n 1 momentti ja 11 § laissa 98/1990, 8 §:n 1 momentti laissa 665/1993, 9 §:n 1 momentti laissa 680/1997, 9 §:n 4 momentti ja 25 § laissa 1317/1994 sekä 22 §:n 1 momentti laissa 1061/1995,
lisätään 19 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1537/1993, väliaikaisesti uusi 7 momentti, ja 29 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 98/1990, sekä laeissa 1716/1991, 554/1993 ja 833/1996 uusi 6 momentti, seuraavasti:
5 §Työttömyyspäivärahaoikeuden rajoitukset
Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta henkilöllä:
siltä ajalta, jolta hänellä on oikeus saada vuosiloma-ajan palkkaa tai jolle ajalle hänen vähintään kuukauden pituisen työsuhteen päättyessä tai myöhemmin saamansa lomakorvaus voidaan jaksottaa henkilön vakiintuneena pidettävän palkan perusteella tai peruspäivärahan hakijalla viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella.
7 §Velvollisuus ottaa vastaan työtä
Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta työvoimaviranomaisen osoittamaa tai hänelle muuten yksilöidysti tarjottua lakon, työsulun tai saarron piiriin kuulumatonta työtä, jota hänen työkykynsä huomioon ottaen voidaan pitää hänelle sopivana ja josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka tai, jollei työehtosopimusta ole, työpaikkakunnalla sellaisesta työstä maksettava käypä palkka, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta työstä kieltäytymisestä lukien. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, oikeus työttömyyspäivärahaan alkaa vastaavasti kuukauden kuluttua.
8 §Velvollisuus osallistua koulutukseen
Henkilö, joka ilman pätevää syytä kieltäytyy menemästä tai omalla menettelyllään aiheuttaa, ettei tule valituksi sellaiseen työvoimaviranomaisen osoittamaan hänelle soveltuvaan koulutukseen, jonka aikana hänen ja hänen huollettaviensa toimeentulo on turvattu sen tasoisesti kuin työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa säädetään, tai joka aloitettuaan koulutuksen ilman pätevää syytä on eronnut tai omasta syystään erotettu tällaisesta koulutuksesta, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta koulutuksesta kieltäytymisestä, valitsematta jäämisestä, eroamisesta tai erottamisesta lukien. Tällaisena koulutuksena pidetään alle 20-vuotiaiden osalta ammatillista koulutusta, jossa oppilas saa koulutuksessa oleville kuuluvat kohtuulliset sosiaaliset edut.
9 §Oikeus työttömyyspäivärahaan eräissä tapauksissa
Henkilö, joka ilman pätevää syytä on eronnut työstään tai joka on itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kolmen kuukauden ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuukauden ajalta. Jos henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, hän ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona henkilö on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt, tai jona työsuhde on päättynyt. Henkilö, joka toistuvasti kieltäytyy työvoimaviranomaisen tarjoamista työkyvyn tai työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä taikka muista niihin rinnastettavista kohtuullisiksi katsottavista työllistymistä edistävistä toimenpiteistä ilman hyväksyttävää syytä, ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta. Aika lasketaan siitä päivästä, jona kieltäytyminen on tapahtunut.
Henkilöllä, joka on ollut välittömästi työvoimatoimistoon ilmoittautumista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa, eikä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololleen, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kahden kuukauden ajalta työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien. Henkilön katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut 16 §:n 2 momentissa tarkoitetussa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa taikka ollut työnhakijana työvoimatoimistossa.
11 §Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen
Jos henkilö toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäytyy vastaanottamasta 7 §:ssä tarkoitettua työtä tai menemästä 8 §:ssä tarkoitettuun koulutukseen tai hänen tätä vastaavasta menettelystään muutoin voidaan päätellä, ettei hän halua ottaa vastaan hänelle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua hänelle soveltuvaan koulutukseen, hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on ollut työssä tai 8 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa vähintään kolme kuukautta.
19 §Sovitellun päivärahan kesto
Edellä 1 ja 2 momentissa mainittuihin enimmäismääriin ei kuitenkaan lueta vuodelta 1998 maksettuja soviteltuja päivärahoja.
22 §Peruspäivärahan suuruus
Peruspäivärahan täysi määrä on 120 markkaa päivältä.
25 §Etuuksien korotus
Tämän lain 22 ja 24 §:ssä säädettyjä markkamääriä tarkistetaan siten, kuin kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannusindeksiin annetussa laissa (348/1956) säädetään.
29 §Oikeus saada eräitä tietoja
Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos ansioon suhteutetun päivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen kotihoidon tuki.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lain 19 §:n 7 momentti on voimassa vuoden 1998 loppuun.
Lain 7 §:n 1 momenttia, 8 §:n 1 momenttia, 9 §:n 1 ja 4 momenttia ja 11 §:ää sovelletaan, jos määräajan taikka työssäolovelvoitteen aiheuttava menettely tapahtuu lain tultua voimaan.
Työttömyysturvalain 22 ja 24 §:ssä säädetyt markkamäärät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 1998 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus lasketaan.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
StVM 31/1997
EV 225/1997
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre