1249/1997

Merenkulkulaitos tuottaa jäänmurto-, luotsaus-, liikenteenohjaus-, väylä-, merenmittaus-, merikartoitus-, kanava-, piensatamasekä aluspalveluja ja harjoittaa muuta laitoksen toimialaan kuuluvaa toimintaa. Lisäksi merenkulkulaitos pitää alusrekisteriä ja hoitaa aluskiinnitysasioita.

Merenkulkulaitoksen tehtävänä on myös huolehtia alusturvallisuudesta ja veneilyn turvallisuudesta sekä niiden valvonnasta.

Merenkulkulaitos huolehtii laitoksen tehtäviin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Merenkulkulaitoksen keskushallinnon jakaantumisesta yksiköihin ja niiden tehtävistä määrätään merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä.

Niitä viranomaistehtäviä, joita tarkoitetaan 1 §:n 2 momentissa, hoitaa alusturvallisuudesta vastaava yksikkö, jolla on alueellisia toimipisteitä. Yksikkö antaa myös alusturvallisuuteen ja veneilyyn liittyvät ohjeet ja määräykset sekä huolehtii yksikön tehtäviin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä. Yksikön tehtävistä määrätään tarkemmin sen työjärjestyksessä.

Merenkulkulaitoksen tehtävien alueellista hoitoa varten maa on jaettu merenkulkupiireihin. Merenkulkupiirit ovat merenkulkulaitoksen keskushallinnon alaisia.

Valtioneuvosto määrää merenkulkupiirien lukumäärän ja rajat.

Merenkulkupiirille kuuluvat toimialueellaan luotsausta ja muuta liikenteenohjausta, väyliä, kanavia ja piensatamia sekä yhteysalusliikennettä ja muita aluspalveluja koskevat asiat siten kuin niistä merenkulkulaitoksen työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Merenkulkupiirin tulee toimia laitoksen toimintaperiaatteiden ja piirille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Merenkulkulaitoksen keskushallinto voi määrätä merenkulkupiirin suorittamaan tehtäviä toisen piirin alueella.

Merenkulkulaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä enintään kuusi muuta jäsentä, joista yksi on määrättävä merenkulkulaitoksen edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.

Asianomainen ministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Johtokunnan tehtävänä on:

Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kolme muuta jäsentä.

Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.

Meriturvallisuusjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa.

Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä johtokunnassa.

Merenkulkulaitosta johtaa ja sen toiminnasta vastaa pääjohtaja apunaan ylijohtaja, alusturvallisuusasioita hoitavan yksikön päällikkönä toimiva meriturvallisuusjohtaja, merenkulkuneuvokset ja piiripäälliköt ottaen huomioon merenkulkulaitokselle kuuluvat tehtävät ja sille asetetut tavoitteet.

Laitoksen johtotehtävissä olevat vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä.

Merenkulkulaitoksen keskushallinnolle kuuluvat asiat ratkaisee:

Johtokunnassa käsiteltävät asiat ja asiat, jotka alusturvallisuusasioita hoitava yksikkö ratkaisee oikaisuvaatimuksen perusteella, ratkaistaan esittelystä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.

Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei ole säädetty meriturvallisuusjohtajan ratkaistaviksi taikka joita pääjohtaja ei ole siirtänyt muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Meriturvallisuusjohtaja ratkaisee yksikölleen kuuluvat asiat, joita hän ei ole siirtänyt yksikön muun virkamiehen ratkaistaviksi.

Meriturvallisuusjohtajalla on oikeus antaa alusturvallisuusasioita hoitavan yksikön osalta lausuntonsa merenkulkulaitoksen talousarvioehdotuksesta.

Pääjohtaja voi, alusturvallisuusasioita hoitavalle yksikölle kuuluvia asioita lukuun ottamatta, ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Sama oikeus on ylijohtajalla, meriturvallisuusjohtajalla ja merenkulkuneuvoksella omalle yksikölleen kuuluvissa asioissa.

Piiripäällikkö ratkaisee merenkulkupiirille kuuluvat asiat.

Piiripäällikön ratkaisuvaltaa voidaan työjärjestyksessä siirtää muulle piirin virkamiehelle.

Piiripäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Työjärjestyksessä määrätään, mitkä piirissä käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena merenkulkulaitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan:

Pääjohtajalta, ylijohtajalta, meriturvallisuusjohtajalta, merenkulkuneuvokselta ja piiripäälliköltä vaaditaan myös käytännössä osoitettua johtamistaitoa.

Luotsihenkilökunnalla tulee lisäksi olla sellainen terveys ja kunto, joka vaaditaan kauppa-aluksella kansipalveluksessa olevalta, ja alushenkilökunnalla sellainen terveys ja kunto, joka vaaditaan vastaavaan tehtävään kauppa-aluksessa.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Meriturvallisuusjohtajan nimittää asianomainen ministeriö.

Ylijohtajan, merenkulkuneuvoksen ja piiripäällikön nimittää johtokunta.

Nimittämisestä enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää pääjohtajan ja meriturvallisuusjohtajan osalta asianomainen ministeriö sekä ylijohtajan, merenkulkuneuvoksen ja piiripäällikön osalta pääjohtaja.

Nimittämisestä yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää pääjohtajan osalta valtioneuvosto, meriturvallisuusjohtajan osalta asianomainen ministeriö sekä ylijohtajan, merenkulkuneuvoksen ja piiripäällikön osalta merenkulkulaitoksen johtokunta.

Alusturvallisuusasioita hoitavan yksikön virkaan tai virkasuhteeseen nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa meriturvallisuusjohtaja, jollei yksikön työjärjestyksessä toisin määrätä.

Merenkulkupiirin ylitarkastajan nimittää virkaan ja virkasuhteeseen pääjohtaja piiripäällikön annettua asiasta lausuntonsa. Muuhun merenkulkupiirin virkaan tai virkasuhteeseen nimittää ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa piiripäällikkö, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Muissa kuin edellä tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa nimittää virkaan ja virkasuhteeseen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä siirretty ylijohtajalle, merenkulkuneuvokselle tai muulle virkamiehelle.

Pääjohtajalle virkavapauden myöntää asianomainen ministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.

Meriturvallisuusjohtajalle virkavapauden myöntää asianomainen ministeriö.

Johtokunnan nimittämälle virkamiehelle virkavapauden myöntää pääjohtaja.

Alusturvallisuusasioita hoitavan yksikön virkamiehille virkavapauden myöntää meriturvallisuusjohtaja tai yksikön työjärjestyksessä määrätty muu virkamies.

Muille kuin 1―4 momentissa mainituille merenkulkulaitoksen keskushallinnon virkamiehille virkavapauden myöntää laitoksen keskushallinto ja merenkulkupiirin virkamiehille merenkulkupiiri sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Mitä 19 §:ssä säädetään virkamiehistä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöstöön.

Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii ylijohtaja. Pääjohtajan esityksestä asianomainen ministeriö voi määrätä hänelle myös muita sijaisia.

Ylijohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.

Meriturvallisuusjohtajan sijaisen määrää asianomainen ministeriö.

Piiripäällikön sijaisen määrää pääjohtaja piiripäällikön esityksestä.

Merenkulkulaitoksen keskushallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta ja valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa merenkulkulaitosta koskevissa asioissa.

Merenkulkulaitoksen ylijohtajalla ja alusturvallisuutta koskevien asioiden osalta meriturvallisuusjohtajalla on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa valvoa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä merenkulkulaitosta.

Merenkulkupiirin päällikkö tai hänen valtuuttamansa on oikeutettu edustamaan valtiota merenkulkupiiriä koskevissa asioissa, joissa merenkulkulaitoksen keskushallinnon edustaja ei ole paikalla.

Merenkulkulaitoksen keskushallinnolla on oikeus, jollei erikseen toisin säädetä tai määrätä:

Merenkulkulaitoksen keskushallinto voi oikeuttaa merenkulkupiirin ryhtymään 1 momentissa mainittuihin toimenpiteisiin.

Pääjohtaja antaa johtokunnan päättämissä rajoissa työjärjestyksessä tarkemmat määräykset merenkulkulaitoksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä. Meriturvallisuusjohtaja antaa tarkemmat määräykset yksikkönsä sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä yksikön työjärjestyksessä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Tällä asetuksella kumotaan merenkulkulaitoksesta 19 päivänä tammikuuta 1990 annettu asetus (53/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.