Asetus oikeustieteellisistä tutkinnoista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Tutkinnot
Oikeustieteellisiä tutkintoja ovat:
oikeusnotaarin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;
oikeustieteen kandidaatin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;
oikeustieteen lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; ja
oikeustieteen tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.
2 §Koulutusvastuu
Oikeustieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa ja Lapin yliopistossa. Oikeusnotaarin tutkinto voidaan suorittaa myös Åbo Akademissa.
Se, joka on hyväksytty opiskelemaan oikeustieteellistä tutkintoa varten Helsingin, Turun tai Lapin yliopistossa, saa suorittaa sekä oikeusnotaarin että oikeustieteen kandidaatin tutkinnon samassa yliopistossa.
Oikeusnotaari, joka on suorittanut tutkintonsa Åbo Akademissa, voi jatkaa opintojaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa varten muussa yliopistossa sillä edellytyksellä, että hänet hyväksytään opiskelijaksi kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen samassa opiskelijavalinnassa kuin muut tähän koulutukseen valittavat opiskelijat.
3 §Opinnot
Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:
perus-, aine- ja syventäviä opintoja;
kieli- ja viestintäopintoja;
tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä
harjoittelua.
4 §Tutkintojen laajuus
Yliopistot järjestävät alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa oikeusnotaarin tutkinnon kolmen vuoden ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon viiden vuoden kuluessa.
Yliopistot järjestävät tieteellisen jatkokoulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon kahden vuoden ja tohtorin tutkinnon neljän vuoden kuluessa.
5 §Kielitaito
Opiskelijan tulee oikeusnotaarin tai oikeustieteen kandidaatin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
2 lukuOikeusnotaarin tutkinto
6 §Oikeusnotaarin tutkinnon tavoitteet
Oikeusnotaarin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle perustiedot oikeusjärjestyksen ja oikeusjärjestelmien sisällöstä sekä näihin tietoihin perustuvat valmiudet edistää oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa. Koulutuksessa annetaan erityisesti:
valmiudet toimia oikeudellista tietoa edellyttävissä tehtävissä;
valmiudet oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan;
oikeudellisen ja muun viestinnän perustaidot; sekä
oikeustieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmiudet oikeustieteen kehityksen seuraamiseen.
Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.
7 §Oikeusnotaarin tutkinnon suorittaminen
Oikeusnotaarin tutkintoa varten opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle 6 §:ssä asetetut tavoitteet ja 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon suorittamalla yliopiston hyväksymät pakolliset ja valinnaiset opinnot sekä lopputyön. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä lopputyön aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
3 lukuOikeustieteen kandidaatin tutkinto
8 §Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon tavoitteet
Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taso tai niitä vastaavan koulutuksen taso.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle oikeusjärjestyksen ja oikeusjärjestelmien tuntemukseen perustuvat valmiudet edistää oikeudenmukaisuutta ja oikeusturvaa. Koulutuksessa annetaan erityisesti:
valmiudet oikeudellista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja tällaisten tehtävien vaatimien erityistietojen hankkimiseen;
valmiudet perusteltujen oikeudellisten ratkaisujen tekoon;
valmiudet oikeudellisen ja muun informaation hankintaan ja hallintaan sekä uuden tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen;
valmiudet oikeudelliseen ja muuhun viestintään;
edellytykset tieteelliseen ajatteluun ja oikeustieteen menetelmien käyttöön; sekä
valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen sekä ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen. Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.
9 §Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaminen
Kandidaatin tutkintoa varten opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle 8 §:ssä asetetut tavoitteet ja 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon suorittamalla yliopiston hyväksymät pakolliset ja valinnaiset opinnot sekä lopputyön. Opiskelijan on myös kirjoitettava kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä lopputyön aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon oikeusnotaarin tutkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa kandidaatin tutkintoa varten.
Kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
4 lukuTieteellinen jatkokoulutus
10 §Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon antavan riittävät valmiudet oikeustieteelliseen jatkokoulutukseen.
Tieteellisessä jatkokoulutuksessa opiskelijan tulee saavuttaa kyky itsenäisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä, hyvä perehtyneisyys omaan tieteenalaansa sekä syvällinen perehtyneisyys omaan tutkimusalaansa.
11 §Tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkintoa varten tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot sekä laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita samaan aihepiiriin kuuluvia tieteellisiä julkaisuja ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, joissa väittelijällä on itsenäinen osuus.
12 §Lisensiaatin tutkinto
Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista.
Tutkintoon sisältyy lisensiaatintutkimus. Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös 11 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla tehty työ.
5 lukuErinäiset säännökset
13 §Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston määräämällä tavalla lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.
14 §Todistukset
Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
15 §Koulutuksen kehittäminen
Yliopiston tehtävänä on yhteistyössä muiden 2 §:ssä mainittujen yliopistojen kanssa kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun ja monipuolisuuteen, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.
16 §Tarkemmat määräykset
Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista, rakenteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.
17 §Maisterin arvo
Yliopisto voi hakemuksesta oikeuttaa henkilön, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon tai muun ylemmän oikeustieteellisen korkeakoulututkinnon, käyttämään oikeustieteen maisterin arvoa.
6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
18 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1996.
Tällä asetuksella kumotaan oikeustieteellisistä tutkinnoista 18 päivänä lokakuuta 1974 annettu asetus (802/74) ja varanotaarin tutkinnosta 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu asetus (489/85) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
19 §Kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa suorittavien asema
Tämän asetuksen tullessa voimaan oikeustieteen kandidaatin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoa varten opiskelevalla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan 18 §:ssä kumotun, oikeustieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista tutkintoa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 1997. Opiskelijan hakemuksesta yliopisto voi pidentää määräaikaa enintään kahdella vuodella.
Yliopisto määrää 1 momentissa tarkoitetuista järjestelyistä.
20 §Varanotaarin tutkintoa suorittavien ja tutkinnon suorittaneiden asema
Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee varanotaarin tutkintoa varten, on oikeus suorittaa 18 §:ssä kumotun, varanotaarin tutkinnosta annetun asetuksen mukainen tutkinto viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2000.
Opiskelijalla, joka tämän asetuksen voimaan tullessa opiskelee varanotaarin tutkintoa varten, on oikeus siirtyä opiskelemaan oikeusnotaarin tutkintoa varten. Yliopisto määrää siirtymistä koskevista järjestelyistä.
Yliopisto voi ottaa varanotaarin tutkinnosta annetun asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaneen henkilön opiskelijaksi täydentämään tutkinto oikeusnotaarin tutkinnoksi.
Kukin yliopisto määrää, millä edellytyksillä 2 ja 3 momentin nojalla oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet saavat kyseisessä yliopistossa jatkaa opintojaan oikeustieteen kandidaatin tutkintoa varten.
21 §Opintojen hyväksilukeminen uusia tutkintoja varten sekä vanhojen tutkintojen suorittaminen
Opiskelija voi lukea hyväkseen kumottujen asetusten mukaisiin opintoihin sisältyneetopintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.
Niiden opiskelijoiden osalta, jotka jatkavat opintojaan kumottujen asetusten mukaisia tutkintoja varten, sovelletaan soveltuvin osin kumottujen asetusten säännöksiä.
Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteriClaes Andersson