Asetus ilmansuojeluasetuksen muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Ympäristöministerin esittelystä
muutetaan 24 päivänä syyskuuta 1982 annetun ilmansuojeluasetuksen ( 716/82 ) 1 §:n johdantokappale sekä 3, 6 ja 8 kohta, 2 ― 4 §, 5 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti, 6 §, 2 luvun otsikko, 7 §:n 1 momentin johdantokappale ja 13 kohta, 7 a §:n 1 ja 3 momentti, 18ja 20 § ja 23 §:n 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta ja 20 §:n 1 ja 2 momentti 19 päivänä syyskuuta 1986 annetussa asetuksessa (687/86), 2 § osittain muutettuna viimeksi mainitulla asetuksella ja 17 päivänä elokuuta 1992 annetulla asetuksella (773/92), 3 ja 20 § osittain muutettuna mainitulla 19 päivänä syyskuuta 1986 annetulla asetuksella, 4 § 28 päivänä elokuuta 1992 annetussa asetuksessa (841/92), 2 luvun otsikko ja 18 § mainitussa 17 päivänä elokuuta 1992 annetussa asetuksessa, 7 a §:n 1 ja 3 momentti 21 elokuuta 1992 annetussa asetuksessa (815/92) ja 23 §:n 3 momentti 14 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa asetuksessa (940/91), sekä
lisätään 1 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainituilla 19 päivänä syyskuuta 1986 ja 17 päivänä elokuuta 1992 annetuilla asetuksilla, uusi 9 kohta, asetukseen uusi 5 a §, 22 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 19 päivänä syyskuuta 1986 annetulla asetuksella uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi, seuraavasti:
1 §
Ympäristöministeriön tehtävänä on sen lisäksi, mitä ilmansuojelulaissa (67/82) säädetään, johtaa, ohjata ja kehittää ilmansuojelua sekä siinä tarkoituksessa erityisesti:
ohjata alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmansuojelutehtäviä hoitavan viranomaisen ilmansuojelulain mukaista toimintaa sekä ilmansuojelun yleistä toteutumista;
päättää, mitä tietoja on merkittävä ilmansuojelun tietorekisteriin;
huolehtia ilmansuojelun yleisestä valistus- ja tiedotustoiminnasta; sekä
päättää tarvittaessa, mitä tietoja Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten on kerättävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan seuraamiseksi, ja näiden tietojen luovuttamisesta Suomen ympäristökeskukselle.
2 §
Alueellisen ympäristökeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä ilmansuojelulaissa säädetään, ohjata ja kehittää ilmansuojelua toimialueellaan ja tässä tarkoituksessa erityisesti:
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista toimialueellaan;
huolehtia ilmansuojelulain 9 ja 9 a §:n nojalla annettavien valtioneuvoston yleisten ohjeiden ja määräysten valmistelusta ja täytäntöönpanosta;
seurata ja edistää ilmansuojelun huomioon ottamista toimialueellaan toteutettavissa suunnitelmissa ja muissa hankkeissa;
antaa ohjeita ja neuvoja kunnan ilmansuojelulain mukaisista tehtävistä huolehtivalle viranomaiselle tämän tehtävien hoitamisesta;
antaa ohjeita ja neuvoja toiminnanharjoittajalle ilmansuojelutoimista;
huolehtia ilmansuojelua koskevien tietojen keräämisestä toimialueellaan ja näiden tietojen siirtämisestä ilmansuojelun tietorekisteriin;
huolehtia toimialueellaan ilmansuojelun valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta; sekä
huolehtia parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurannan edellyttämien tietojen keräämisestä.
3 §
Kunnan ilmansuojelutehtäviä hoitavan viranomaisen tehtävänä on erityisesti:
huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä ilmanlaadun seurannan järjestämisestä sekä tähän liittyvästä ilmaan tulevien päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta;
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista sekä tarvittaessa ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle seikat, jotka edellyttävät alueellisen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön toimia;
edistää kunnan toimielinten yhteistoimintaa ilmansuojelun alalla sekä seurata ilmansuojelun toteutumista kunnan eri hallinnonaloilla ja tehdä tätä koskevia esityksiä ja aloitteita;
edistää ilmansuojelussa yhteistoimintaa muiden kuntien kunnan ilmansuojelulain mukaisia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa;
huolehtia kunnan ilmansuojelutehtävien kannalta tarpeellisten tietojen hankkimisesta ja näiden tietojen antamisesta ilmansuojelun tietorekisteriin merkittäviksi; sekä
huolehtia ilmansuojelun paikallisesta valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta.
4 §
Ilmansuojelulain 6 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Saman pykälän mukaisia ilmansuojelun asiantuntijalaitoksia ovat maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutkimuslaitos, ilmatieteen laitos, valtion teknillinen tutkimuskeskus ja kansanterveyslaitos.
5 §
Asiantuntijaviranomaisen ja asiantuntijalaitoksen tehtävänä on:
antaa ympäristöministeriölle, alueelliselle ympäristökeskukselle, kunnalle, kunnan ilmansuojelulain mukaisista tehtävistä huolehtivalle viranomaiselle ja kunnan ympäristölupaviranomaiselle pyynnöstä lausuntoja ilmansuojelulain mukaisten ilmalupahakemusten johdosta ja muissa ilmansuojelulain täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa;
Asiantuntijaviranomainen ja asiantuntijalaitos voivat antaa lausuntoja tai tehdä selvityksiä ja tutkimuksia myös toiminnanharjoittajalle tämän toimeksiannosta.
5 a §
Suomen ympäristökeskuksen on sen lisäksi, mitä edellä 5 §:ssä säädetään, erityisesti huolehdittava parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurannasta, arvioinnista ja siihen liittyvästä tiedottamisesta sekä huolehdittava ilmansuojelun tietorekisterin tietojen keräämisen järjestämisestä, tietojen ylläpidon järjestämisestä ja tietojärjestelmien kehittämisestä.
Suomen ympäristökeskus voi sopia, että ilmansuojelun tietorekisterin tai sen osan ylläpidosta vastaa joku ilmansuojelun asiantuntijalaitos.
6 §
Edellä 5 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijatehtävien suorittamisesta peritään maksuja siten kuin valtion maksuperustelain (150/92) nojalla on säädetty tai määrätty.
2 lukuLuvanhakuvelvollisuus
7 §
Seuraavien laitosten toiminnalle tai niiden toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ilmansuojelulain mukainen ilmalupa:
valimo tai muu sulatto, jonka tuotanto on vuodessa vähintään 200 tonnia;
7 a §
Toiminnanharjoittajan, joka varastoi muita polttonesteitä kuin raskasta polttoöljyä, sekä toiminnanharjoittajan, joka varastoi muita haihtuvia orgaanisia kemikaaleja, on haettava ilmansuojelulain mukainen ilmalupa toiminnalleen tai sen olennaiseen muuttamiseen, jos toiminnanharjoittajan samassa toimipaikassa olevien varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä yli 10 000 m 3 tai jos säiliöt ovatvarastoalueella, missä tällaisten säiliöidentilavuus on yhteensä yli 50 000 m 3 .
Sotilaskäyttöön ja rajavartiolaitoksen käyttöön liittyvään kemikaalien varastointiin sekä huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/92) tarkoitetulle valtion varmuusvarastolle haettua ilmalupaa koskeviin tietoihin sovelletaan, mitä yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 9 §:ssä ja eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjojen julkisuudesta sisältävän asetuksen 1 §:ssä säädetään.
18 §
Ympäristöministeriön on varattava niille viranomaisille, laitoksille ja yhteisöille, joiden toimialaan tai tehtäviin ilmansuojelulain 9, 9 a ja 10 §:n nojalla annettavat valtioneuvoston tai ympäristöministeriön yleiset ohjeet tai määräykset voivat olennaisesti liittyä, kuten valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, liikenneministeriölle, alueellisille ympäristökeskuksille, Suomen Kuntaliitolle, teollisuuden ja voimatalouden keskusjärjestöille sekä ilmansuojelun alalla toimiville kansalaisjärjestöille, tilaisuus lausunnon antamiseen yleisiä ohjeita ja määräyksiä koskevista ehdotuksista.
20 §
Ilmansuojelun tietorekisteriin merkitään ilmansuojelulain nojalla haetuista ilmaluvista saatavat tiedot sekä muut ilmansuojelun suunnittelun, valvonnan ja tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot siten kuin ympäristöministeriö asiasta erikseen määrää.
Suomen ympäristökeskus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tietorekisterin tietojen ke- räämisestä, tarkistamisesta ja käyttämisestä sekä muista rekisteriin liittyvistä asioista.
22 §
Ilmansuojelun ja sitä koskevien tehtävien hoidon edistämistä varten ympäristöministeriön yhteydessä toimii ilmansuojelun neuvottelukunta.
23 §
Jos neuvottelukunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen eroaa kesken toimikauden, ympäristöministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänätoukokuuta 1996.
Ilmalupa on haettava edellä 7 §:ssä tarkoitetulle toiminnalle, josta on hyväksytty tai tehty ilmoitus ilmansuojelulain nojalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa, seuraavasti:
1) 1―7 kohdassa mainituille 31 päivään joulukuuta 2002 mennessä; sekä
2) 8―22 kohdassa mainituille 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä.
Jos edellä 2 momentissa tarkoitettua toimintaa varten on haettu ilmalupa säädetyssä määräajassa, toimintaa voidaan jatkaa aikaisemmin annetun päätöksen mukaisesti, kunnes ilmalupa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Jos toiminnasta ei ole aiemmin tarvinnut tehdä ilmoitusta ilmansuojelulain nojalla ja toimintaa varten on haettava ilmalupa 7 §:n 1 momentin 13 kohdan nojalla, on lupaa haettava vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Toimintaa voidaan jatkaa kunnes ilmalupa koskeva asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Helsingissä 26 päivänä huhtikuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIYmpäristöministeriPekka Haavisto