Asetus kuntien valtionosuudesta
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1271/1996
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) nojalla:
1 §
Kuntien valtionosuuslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuna kunnan ansiotason muutoksena pidetään Tilastokeskuksen julseman kunnan palkansaajien ansiotasoinkaideksin muutosta.
Palkkasidonnaisina maksuina pidetään kuntien maksamiin palkkoihin liittyviä kuntien työnantajina suorittamia kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksuja.
Yleisen hintatason muutoksen mittaaminen perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan kuluttajahintaindeksin muutokseen.
2 §
Määrättäessä kunnan verotulojen perusteella tehtäviä valtionosuuksien tasauksia otetaan kuntien valtionosuuslain 7 §:n mukaisina laskennallisina verotuloina huomioon verot siltä verovuodelta, jonka maksuunpanotiedot ovat käytettävissä varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 1 päivään mennessä ja ne Verohallituksen tilastoimat kiinteistöjen verotusarvot, jotka ovat saman verovuoden kiinteistöveron perusteena. Laskelmassa ei oteta huomioon Ahvenanmaan maakunnan kuntia.
Kunnan laskennallisen kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden määrä saadaan kertomalla kunnan laskennallinen veroäyrimäärä kuntien veroäyrimäärillä painotetulla keskimääräisellä kunnan tuloveroprosentilla. Laskennallinen veroäyrimäärä on maksuun pan-nun kunnallisveron ja yhteisövero-osuuden yhteismäärä jaettuna kunnan tuloveroprosentilla. Kunnan laskennallinen kiinteistövero saadaan kertomalla kunnan kiinteistöverolain (654/92) 11―14 §:ssä tarkoitettujen kiinteistölajeittaisten verotusarvojen yhteismäärät kaikkien kuntien kiinteistölajeittaisilla verotusarvoilla painotetuilla keskimääräisillä kiinteistöveroprosenteilla. Laskennallista verotuloa laskettaessa asukaslukuna käytetään sen vuoden asukaslukua, jonka tuloihin kunnallisvero ja yhteisövero perustuvat.
3 §
Kuntien valtionosuuslain 10 §:ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohja) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta (seudullinen väestöpohja) . Kunnan paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 15 000:sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 15 000:lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä 60 000:sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus 60 000:lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistettavasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuoden 1995 tilaston perusteella ovat seuraavat:
Kunta | Syrjäisyysluku |
Enontekiö | 1,94 |
Utsjoki | 1,93 |
Savukoski | 1,83 |
Muonio | 1,75 |
Kolari | 1,67 |
Pelkosenniemi | 1,61 |
Kittilä | 1,61 |
Salla | 1,61 |
Ranua | 1,56 |
Puolanka | 1,53 |
Inari | 1,53 |
Pello | 1,52 |
Taivalkoski | 1,50 |
Ylitornio | 1,49 |
Posio | 1,39 |
Vaala | 1,33 |
Houtskari | 1,31 |
Sodankylä | 1,26 |
Pudasjärvi | 1,26 |
Hyrynsalmi | 1,23 |
Pyhäntä | 1,23 |
Kestilä | 1,18 |
Ilomantsi | 1,11 |
Suomussalmi | 1,11 |
Kinnula | 1,07 |
Kuhmo | 1,07 |
Värtsilä | 1,05 |
Kemijärvi | 1,04 |
Pulkkila | 0,99 |
Rautavaara | 0,96 |
Kivijärvi | 0,96 |
Uukuniemi | 0,91 |
Piippola | 0,90 |
Pihtipudas | 0,89 |
Hailuoto | 0,83 |
Korppoo | 0,80 |
Vuolijoki | 0,80 |
Viitasaari | 0,79 |
Valtimo | 0,79 |
Perho | 0,78 |
Keitele | 0,77 |
Juuka | 0,77 |
Karstula | 0,72 |
Puumala | 0,71 |
Kannonkoski | 0,69 |
Iniö | 0,69 |
Vesanto | 0,69 |
Pyhäjärvi | 0,68 |
Halsua | 0,68 |
Lestijärvi | 0,66 |
Reisjärvi | 0,64 |
Nurmes | 0,64 |
Kuusamo | 0,63 |
Rantsila | 0,63 |
Savonranta | 0,61 |
Tervola | 0,61 |
Kesälahti | 0,59 |
Kuivaniemi | 0,58 |
Kyyjärvi | 0,58 |
Kärsämäki | 0,57 |
Heinävesi | 0,56 |
Tuupovaara | 0,56 |
Kustavi | 0,55 |
Kuhmoinen | 0,52 |
Sulkava | 0,51 |
Haukivuori | 0,50 |
Virolahti | 0,50 |
Merikarvia | 0,50 |
Lieksa | 0,50 |
4 §
Kuntien valtionosuuslain 11 §:n mukaisen taajamaväestön määrä ja määrittely perustuu Tilastokeskuksen julkaisemaan tilastoon, joka tarkistetaan viiden vuoden välein.
Taajamalisään oikeutetut kunnat vuoden 1996 tilaston perusteella ovat seuraavat:
Kunta | Väkiluku | Taajamaväestö |
Espoo | 191 247 | 187 499 |
Helsinki | 525 031 | 512 686 |
Vantaa | 166 480 | 162 946 |
Hämeenlinna | 44 891 | 43 532 |
Joensuu | 50 431 | 49 224 |
Jyväskylä | 74 072 | 73 096 |
Kotka | 55 903 | 53 712 |
Kuopio | 84 733 | 78 100 |
Lahti | 95 119 | 93 110 |
Lappeenranta | 56 663 | 50 329 |
Oulu | 109 094 | 106 983 |
Pori | 76 627 | 72 121 |
Tampere | 182 742 | 175 335 |
Turku | 164 744 | 158 529 |
Vaasa | 55 502 | 54 067 |
5 §
Kuntien valtionosuuslain 6 §:n mukaisesta kustannustenjaon kehityksestä neuvottelevat sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetusministeriö kukin erikseen kuntien keskusjärjestön kanssa. Näiden ministeriöiden ja valtiovarainministeriön edustajilla on oikeus olla läsnä myös muissa kuin oman hallinnonalansa neuvotteluissa.
Neuvottelujen tulosten yhteensovittamiseksi järjestetään tarvittaessa sisäasiainminis teriön johdolla yhteisneuvottelu 1 momentissa mainittujen osapuolten kesken. Tähän neuvotteluun kutsutaan myös valtiovarainministeriön edustaja.
6 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Jan-Erik Enestam