Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1241/1996

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus Kriminaalihuoltoyhdistyksestä

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä
Alkuperäinen julkaisu
Vihko 168/1996 (Julkaistu 31.12.1996)

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Oikeusministerin esittelystä säädetään kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta 12 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1035/1996) 4 §:n 1 momentin ja 14 §:n 1 momentin sekä hallintomenettelylain (598/1982) 3 §:n 3 momentin nojalla:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Kriminaalihuoltoyhdistys

Julkisoikeudellinen Kriminaalihuoltoyhdistys huolehtii yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanosta.

Yhdistyksen kotipaikkana on Helsingin kaupunki ja toimialueena koko maa.

Toimintaansa varten yhdistyksellä on keskustoimisto ja aluetoimistoja sekä muita toimintayksikköjä. Aluetoimiston perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö yhdistyksen johtokunnan esityksestä.

2 §Yhdistyksen muut tehtävät

Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanon lisäksi yhdistys voi ottaa hoitaakseen muita hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisia kriminaalihuoltoon kuuluvia tehtäviä sekä sellaisia muita tehtäviä, jotka edistävät yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista.

3 §Yhdistyksen toimielimet

Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen kokous ja johtokunta. Yhdistyksellä on toiminnanjohtaja.

4 §Yhdistyksen jäsenet

Yhdistyksen jäseneksi johtokunta voi kirjallisesta hakemuksesta hyväksyä:

1)

kunnan tai kuntayhtymän;

2)

kriminaalihuollon, vankeinhoidon tai sosiaaliturvan alalla toimivan valtakunnallisen yhdistyksen, muun yhteisön taikka säätiön; sekä

3)

kriminaalihuollon alalla toimivan alueellisen aatteellisen yhdistyksen.

5 §Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle.

Yhdistyksen kokous voi erottaa jäsenen, joka menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella on olennaisesti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa.

6 §Jäsenmaksu

Yhdistyksen kokous määrää jäsenmaksun suuruuden vuosittain.

2 lukuYhdistyksen kokous

7 §Yhdistyksen vuosikokous ja ylimääräinen kokous

Yhdistyksen kokous pidetään vuosittain johtokunnan määräämänä aikana huhtikuun loppuun mennessä.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa yhdistyksen jäsenistä vaatii sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

8 §Kutsu yhdistyksen kokoukseen

Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyssä kirjatussa kirjeessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

9 §Äänestäminen yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella edustettuna olevalla jäsenellä on yksi ääni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä.

Johtokunnan jäsenillä ja toiminnanjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta mutta ei äänioikeutta. He eivät saa kokouksessa edustaa yhdistyksen jäseniä.

10 §Yhdistyksen kokouksen järjestäytyminen

Yhdistyksen kokouksen avaa johtokunnan puheenjohtaja. Hän toteaa myös kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden sekä toimittaa kokouksen puheenjohtajan valinnan. Kokouksen pöytäkirjan tarkistajiksi valitaan kaksi jäsenten edustajaa.

11 §Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat

Yhdistyksen kokouksessa:

1)

päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

2)

päätetään lausunnon antamisesta oikeusministeriölle johtokunnan tekemästä toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta;

3)

päätetään johtokunnan jäsenten sekä tilintarkastajien palkkioista;

4)

valitaan kaksi johtokunnan jäsentä sekä heidän varajäsenensä kolmeksi vuodeksi kerrallaan;

5)

valitaan yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja; sekä

6)

käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

3 lukuYhdistyksen johtokunta ja toiminnanjohtaja

12 §Johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet

Johtokunnassa on puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan toimikausi on kolme kalenterivuotta.

Valtioneuvosto määrää johtokunnan puheenjohtajan sekä viisi muuta jäsentä ja heille varajäsenet. Yhdistyksen kokous valitsee johtokuntaan kaksi jäsentä ja heille varajäsenet. Yhdistyksen henkilöstöllä on lisäksi oikeus valita johtokuntaan yksi jäsen ja hänelle varajäsen. Yhden jäsenistä valtioneuvosto määrää johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muiden jäsenten. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta ottaa osaa päätöksentekoon asiassa, joka koskee yhdistyksen johdon ottamista tai erottamista, johdon sopimusehtoja tai henkilöstön palvelussuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä.

13 §Johtokunnan kutsuminen koolle

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja viisi muuta jäsentä on läsnä. Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt tai esteellinen.

14 §Johtokunnan tehtävät

Johtokunta ohjaa ja valvoo yhdistyksen toimintaa. Lisäksi johtokunnan tehtävänä on:

1)

päättää yhdistyksen toiminnan yleisistä periaatteista ja tavoitteista sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta;

2)

hyväksyä kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain (1035/1996) mukaiset sopimukset sekä työehtosopimukset;

3)

laatia toimintakertomus ja tilinpäätös;

4)

antaa yhdistyksen ohjesääntö, jolla vahvistetaan yhdistyksen organisaatio sekä toiminnanjohtajan ja muiden työntekijöiden toimivalta ja vastuu;

5)

ottaa yhdistykselle toiminnanjohtaja ja ohjesäännössä määrätyt muut työntekijät;

6)

valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön sen päätökset;

7)

huolehtia yhdistyksen talouden ja varojen hoidosta;

8)

päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä ja kiinnittämisestä sekä lainan ottamisesta ja lahjoitusvarojen käyttämisestä; sekä

9)

ratkaista tarvittaessa muut yhdistyksen toiminnan kannalta periaatteellisesti merkittävät asiat.

Johtokunta tekee päätökset toiminnanjohtajan tai hänen määräämänsä yhdistyksen työntekijän esittelystä.

15 §Eriävän mielipiteen merkitseminenja johtokunnan kokouksen pöytäkirjantarkastaminen

Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt päätökseen, on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi kokouksesta pidettävään pöytäkirjaan. Pöytäkirjan tarkastavat kokouksen puheenjohtaja ja kokouksen valitsema johtokunnan jäsen.

16 §Toiminnanjohtajan tehtävät

Toiminnanjohtaja johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa sekä huolehtii ja vastaa yhdistyksen sitoumusten ja sopimusten täyttämisestä. Toiminnanjohtajan tehtävänä on valmistella johtokunnassa käsiteltävät asiat ja panna johtokunnan päätökset täytäntöön.

Ohjesäännössä määrätään, kuka hoitaa toiminnanjohtajan tehtäviä hänen ollessaan estynyt.

4 lukuYhdistyksen kirjanpito ja tilintarkastus

17 §Yhdistyksen kirjanpito ja tilikausi

Yhdistys noudattaa kirjanpitolakia (655/ 1973) ja kirjanpitoasetusta (1575/1992). Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

18 §Tilintarkastajat

Yhdistyksen kokous, oikeusministeriö ja valtiontalouden tarkastusvirasto valitsevat kukin yhdistykselle yhden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan.

5 lukuErinäiset säännökset

19 §Hallintomenettelylain noudattaminen

Kriminaalihuoltoyhdistyksessä noudatetaan hallintomenettelylakia (598/1982) käsiteltäessä kriminaalihuollon järjestämisestä ja rahoituksesta annetun lain 2 §:n mukaista asiaa.

20 §Äänestäminen yhdistyksen toimielimissä

Yhdistyksen toimielimissä tehdään päätökset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

21 §Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa:

1)

toiminnanjohtaja yksin;

2)

johtokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä; taikka

3)

johtokunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä johtokunnan muun jäsenen kanssa.

22 §Yhdistyksen lakkaaminen

Yhdistyksen lakatessa sen varat siirtyvät valtiolle. Oikeusministeriö voi kuitenkin luovuttaa yhdistyksen varat tai osan niistä sellaiselle yhteisölle, jonka päämäärä on lähellä Kriminaalihuoltoyhdistyksen päämäärää.

6 lukuVoimaantulo

23 §Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä asetuksella kumotaan Kriminaalihuoltoyhdistyksestä 21 päivänä helmikuuta 1975 annettu asetus (135/1975).

Tämän asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa. Kumottavan asetuksen nojalla asetettu Kriminaalihuoltoyhdistyksen johtokunta toimii tämän asetuksen mukaisena johtokuntana, kunnes uusi johtokunta on asetettu. Yhdistyksen kokouksen viimeksi valitsemat kaksi jäsentä toimivat kuitenkin uuden johtokunnnan jäseninä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen saakka.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 1996

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeri Kari Häkämies

Sivun alkuun