1189/1996

Samassa kiinteistötoimituksessa on, mikäli mahdollista, käytettävä samoja uskottuja miehiä. Niin on tehtävä myös silloin, kun toimitus koskee useassa kunnassa olevia rekisteriyksikköjä.

Kutsun saaneen uskotun miehen tulee saapua toimitukseen, jollei hänellä ole laillista estettä.

Kutsutun uskotun miehen on viipymättä ilmoitettava esteestään toimitusinsinöörille.

Ennen kuin toimitusmiehet kutsuvat asiantuntijan, on asianosaisia siitä kuultava. Toimituskokouksessa saapuvilla olevat asianosaiset taikka muutoin ne asianosaiset, joita asiantuntijan selvitettäväksi tuleva asia koskee, voivat sopia asiantuntijasta. Toimitusmiesten tulee tällöin kutsua hänet, jos hänet harkitaan soveliaaksi eikä estettä siihen ilmaannu.

Asiantuntijaksi ei saa kutsua sitä, joka on asiaan tai johonkin asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että se saattaa vähentää hänen luotettavuuttaan.

Asiantuntijalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään sekä korvaus tarpeellisista kuluista ja matkakustannuksista. Matkakustannukset korvataan sen mukaan, mitä valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on voimassa.

Toimitusmiehet voivat tarvittaessa pyytää lausunnon erityistä asiantuntemusta edustavalta virastolta, laitokselta tai yhteisöltä.

Jollei kiinteistönmuodostamislaissa muuta säädetä, toimitusta saa hakea sellaisen rekisteriyksikön tai määräalan omistaja ja osaomistaja, jonka omistamaa rekisteriyksikköä tai määräalaa toimitus välittömästi koskee.

Hakemuksesta on käytävä ilmi:

Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja hakijan tai hakemuksen laatijan on se allekirjoitettava.

Hakemukseen on liitettävä:

Hakemukseen ei tarvitse liittää sellaista asiakirjaa, jossa olevat tiedot ovat saatavissa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä taikka muista maanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän käytettävissä olevista rekistereistä tai muutoin ovat sanottujen viranomaisten saatavissa ilman erityistä hankaluutta.

Jos hakemus koskee erillisen vesijätön tilaksi muodostamista tai sen liittämistä ennestään olevaan kiinteistöön, on hakemukseen sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa säädetään, liitettävä saatavissa oleva selvitys vesijätön synnystä ja hakijan oikeudesta siihen sekä vesijätön omistajista.

Jos ennen toimitusmääräyksen antamista on määrätty perittäväksi kiinteistötoimitusmaksun ennakkoa tai annettavaksi vakuus kiinteistötoimitusmaksun suorittamisesta sen mukaan kuin erikseen säädetään, hakijan on esitettävä selvitys ennakon suorittamisesta tai annettava vakuus toimitusmääräyksen antavalle viranomaiselle.

Kun toimitukseen on annettu toimitusmääräys tai kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan tai yhteisalueosuuden saannon lainhuudosta on saapunut maanmittaustoimistoon tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjänä toimivalle kiinteistöinsinöörille, on toimitukselle viivytyksettä määrättävä toimitusinsinööri.

Toimitusmääräyksen antamisesta sekä toimitusinsinöörin määräämisestä on annettava tieto hakijalle, jollei toimituksen alkukokousta pidetä viipymättä toimitusinsinöörin määräämisen jälkeen.

Sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislain 12 §:n 2 momentissa ja 16 §:n 2 momentissa säädetään, toimitusmääräyksen antanut viranomainen voi, jos toimituksen tarkoituksenmukainen suorittaminen vaatii, jakaa hakemuksessa tarkoitetun toimituksen eri toimituksina suoritettavaksi tai siirtää toimituksen suorittamisen toiselle toimitusinsinöörille.

Toimitusmääräyksen antava viranomainen voi yhdistää kahdessa tai useammassa eri hakemuksessa tarkoitetut toimitukset käsiteltäväksi samassa toimituksessa, jos haetut toimitukset koskevat samaa aluetta tai yhdistäminen on muutoin tarkoituksenmukaista eikä yhdistämisestä aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksissa tarkoitettujen toimitusten suorittamiselle.

Kiinteistönmuodostamislain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu kuin hakemuksessa mainittu toimitus tai toimenpide suoritetaan ilman eri toimitusmääräystä.

Sellaisesta kiinteistöstä tai yhteisestä alueesta, jolla ennestään on vireillä lohkominen, voidaan tässä toimituksessa erottaa tai siirtää lohkomalla määräala, jos

Mitä 1 momentissa on säädetty määräalasta, koskee soveltuvin osin myös yhteisalueosuuden siirtämistä kiinteistöön ja kiinteistöstä luovutetun yhteisalueosuuden erottamista tilaksi.

Vireillä olevassa halkomisessa saadaan ilman eri määräystä erottaa muukin osuus tilasta, jos se, joka erottamista haluaa, esittää toimitusinsinöörille selvityksen kiinteistönmuodostamislain 47 §:n mukaisesta oikeudestaan tällaiseen erottamiseen ja siihen muutoin on lailliset edellytykset. Pyyntö on esitettävä niin ajoissa, ettei sen toteuttamisesta aiheudu tuntuvaa viivytystä toimituksen loppuun saattamiselle.

Lunastusvaatimus, joka kohdistuu sellaiseen vesijättöön tai yhteiseen alueeseen, jolla ennestään on vireillä kiinteistönmuodostamislain 60 tai 61 §:ssä tarkoitettu toimitus alueen siirtämiseksi taikka sanotun lain 137 §:ssä tarkoitettu toimitus yhteisen alueen jakamiseksi, voidaan tässä toimituksessa tehdä toimitusinsinöörille.

Kiinteistöjen muodostamisen osoittavaan toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

Jos vain osa määräalasta sisältyy muodostettuun kiinteistöön, on siitä tehtävä merkintä toimitusasiakirjaan.

Toimitusinsinöörin on tiedusteltava määräalan omistajalta, onko lohottavana oleva määräala tarkoitettu rakennuspaikaksi, jollei se käy selvästi ilmi toimituksen perusteena olevasta määräalan luovutuskirjasta tai muusta asiakirjasta. Sitä koskeva tieto on merkittävä pöytäkirjaan.

Jos luovutuskirjan tai muun saantokirjan mukaan määräalaan kuuluu osaluvun tai manttaalin mukainen osuus yhteisiin alueisiin tai erityisiin etuuksiin, eivätkä asianosaiset muusta sovi, on osuus määrättävä kiinteistönmuodostamislain 150 §:n 2 momentissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti siten, että määritysperusteena käytetään tilusten likimääräisten arvojen suhdetta.

Muodostajakiinteistöllä tarkoitetaan tässä asetuksessa kiinteistöä tai muuta rekisteriyksikköä, jonka aluetta sisältyy muodostettavaan tonttiin tai yleiseen alueeseen.

Tontinmittaus on toimitettava voimassa olevan asemakaavan ja tonttijaon sekä yleisen alueen mittaus voimassa olevan asemakaavan perusteella ottaen huomioon niiden mukaisissa lainvoiman saaneissa tontin- ja yleisen alueen mittauksissa määrätyt rajat.

Samassa tontinmittauksessa voidaan erottaa useita samaan kortteliin kuuluvia tontteja.

Samassa yleisen alueen mittauksessa voidaan erottaa tai siirtää useita asemakaavan tai asemakaavojen mukaisia yleisiä alueita.

Tontinmittauksen ja yleisen alueen mittauksen toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

Jos mitattuun tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy vain osa määräalasta, on siitä tehtävä merkintä toimitusasiakirjaan.

Yleiset alueet muodostetaan kiinteistöiksi kaupungin- tai kunnanosan rajoja noudattaen.

Kiinteistönmuodostamislain 45 §:ssä tarkoitettu yleinen alue voidaan merkitä kiinteistörekisteriin lisäosana sellaiseen rekisterissä ennestään olevaan yleiseen alueeseen, jolla on sama asemakaavan mukainen käyttötarkoitus kuin siirrettävällä yleisellä alueella. Merkitsemisestä päättää kiinteistörekisterin pitäjä toimitusinsinöörin esityksestä.

Jollei tonttia voida tontinmittauksen laillistuttua tai yleistä aluetta yleisen alueen mittauksen laillistuttua merkitä kiinteistörekisteriin kiinteistönmuodostamislain 18 luvun säännösten mukaisesti, merkitään muodostettava tontti tai yleinen alue muodostusluetteloon .

Muodostusluetteloa pitää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä. Muodostusluetteloon merkitään muodostettavia tontteja tai yleisiä alueita koskevat tiedot soveltuvin osin vastaavasti kuin kiinteistörekisteriin.

Jos sovintojaolla jaetusta tilasta on lunastettu tai tilaksi erotettu määräala, joka on luovutettu tietyn osakkaan osuudesta, on alue tilaa halottaessa luettava luovuttajan tilusosuuteen.

Yhteishalkomisessa muodostetaan yhdeksi tilaksi osuudet kahdesta tai useammasta tilasta niiden omistajan pyynnöstä, jos osuuksien yhdistämisen edellytykset ovat muutoin olemassa.

Jos halkomisessa muodostetut tilat voidaan yhtä hyvin antaa useammalle osakkaista eivätkä nämä osakkaat sovi, kenelle heistä mikin tila on tuleva, asia ratkaistaan arvalla.

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään toimitusasiakirjasta, tilusvaihdon toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

Mitä kiinteistönmuodostamislain 96 §:ssä säädetään kiinteistöstä ja sen omistajasta, sovelletaan vastaavasti määräalaan ja sen omistajaan. Määräala tai sen osa, joka liitetään yhteismetsään, on yhteismetsän muodostamista koskevassa toimituksessa erotettava emäkiinteistöstä lohkomalla. Tällöin lohkomisessa pyykitetään määräalan rajat vain siltä osin kuin ne muodostavat yhteismetsän rajan.

Jollei kiinteistönmuodostamislain 101 §:n 2 momentissa tarkoitetussa toimituksessa ole laadittu erillistä selitelmää, voidaan sanotun lain 112 §:ssä tarkoitetun selitelmän ote korvata pöytäkirjan tai muun vastaavat tiedot sisältävän toimitusasiakirjan otteella.

Kiinteistönmuodostamislain 113 §:ssä tarkoitettu kaavamääräys voidaan ottaa asianomaiseen rakennus- tai asemakaavaan myös sellaisena, että se koskee vain osaa kaava-alueesta.

Ennen kuin toimitusmiehet päättävät kiinteistönmuodostamislain 116 §:ssä tarkoitetusta järjestelyn suorittamisesta ja järjestelyalueesta sekä saman lain 128 §:ssä tarkoitetusta järjestelysuunnitelman vahvistamisesta on asianosaisille ja kunnalle varattava kohtuullinen aika tutustua asiaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia ja vaatimuksia.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun järjestelysuunnitelman vahvistamista on suunnitelma pidettävä nähtävänä riittävän pitkä aika asianomaisessa maanmittaustoimistossa taikka muussa toimitusinsinöörin ilmoittamassa paikassa.

Omistajan hakemuksesta voidaan hänelle kuuluvasta kiinteistöstä siirtää yhteisalueosuus tai määräosa siitä hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön, jos kiinteistönmuodostamislain 131 §:ssä tarkoitetut edellytykset siirtämiselle ovat muutoin olemassa.

Kiinteistönmuodostamislain 132 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on asianosaisten muun ohella sovittava:

Jos asianosaiset ovat sopineet, että erotettavaa tai siirrettävää määräalaa taikka erotettavaa osuutta yhteiseen alueeseen seuraa osuus kiinteistön omaan, rajoiltaan määrättyyn vesialueeseen, tämä vesialue erotetaan muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi.

Tiedotettaessa toimituksen aloittamisesta on kiinteistönmuodostamislain 168 ja 169 §:ssä tarkoitetussa kutsukirjeessä ja sanomalehdessä julkaistavassa kutsussa mainittava:

Kiinteistönmuodostamislain 170 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaikkien asianosaisten suostumus annetaan toimituskokouksessa ja merkitään pöytäkirjaan. Suostumus voidaan antaa myös muutoin kuin toimituskokouksessa, jolloin se on annettava kirjallisena ja liitettävä pöytäkirjaan.

Jos toimitusinsinööri saapuu toimituspaikalle viimeistään yhden tunnin kuluessa kutsussa ilmoitetusta ajasta, voidaan kokous pitää säädetyssä järjestyksessä.

Jos toimitusinsinööri ei voi saapua toimituspaikalle 1 momentissa mainittuna aikana, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä toimituspaikalle luotettavalla tavalla. Hän voi samalla määrätä uuden kokouksen ajan ja paikan. Ilmoitus katsotaan laillisesti annetuksi, jos se on todistettavasti saapunut toimituspaikalle 1 momentissa tarkoitetun ajan kuluessa. Muutoin uudesta kokouksesta on tiedotettava toimituksen aloittamisesta säädetyllä tavalla.

Ensimmäisessä kokouksessa toimitusinsinöörin on:

Toimitusinsinöörin on toimituskokouksessa:

Sellaisille asianosaisille, joilla on sama osoite, saadaan lähettää yhteinen kutsukirje, jos toimitus koskee heidän yhdessä omistamaansa kiinteistöä tai määräalaa eikä kysymys ole kiinteistön halkomisesta.

Jos toimituksen aikana käy selville, että jonkun asianosaisen etua valvomaan tarvitaan holhouslain tarkoittama uskottu mies, on toimitusinsinöörin ilmoitettava asiasta holhouslautakunnalle ja keskeytettävä tarpeen mukaan toimitus siksi, kunnes uskottu mies on määrätty.

Jos toimituksen hakija toimituksen aloittamisen jälkeen haluaa luopua hakemuksestaan, hänen on ilmoitettava siitä toimituskokouksessa tai kirjallisesti toimitusinsinöörille.

Kiinteistönmuodostamislain 178 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaikkien asianosaisten suostumus siihen, että toimitusinsinööri päättää toimituksen raukeamisesta toimituskokousta pitämättä, jos kiinteistönmuodostamislaissa säädetyt edellytykset siihen muutoin ovat olemassa, on annettava kirjallisena ja liitettävä toimituksen raukeamista koskevaan päätökseen.

Kiinteistötoimituksen toimitusasiakirjoja ovat:

Sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislain 187 §:ssä säädetään, toimituksessa pidettävään pöytäkirjaan on muun ohella merkittävä, miten kokouksesta on tiedotettu sekä saapuville tulleet asianosaiset ja heidän asiamiehensä.

Jos toimituksessa muodostetaan uusia kiinteistöjä, on pöytäkirjaan merkittävä kiinteistönmuodostamislain 152 §:ssä tarkoitetut osuudet yhteisiin alueisiin tai erityisiin etuuksiin ja saman lain 14 luvussa tarkoitetut rasitteet sekä osuuksia ja rasitteita koskevat muutokset.

Kiinteistönmuodostamislain tai tämän asetuksen mukaan pöytäkirjaan merkittävä tieto voidaan tarvittaessa ottaa erilliseen pöytäkirjan liitteeseen, jonka toimitusinsinööri allekirjoittaa.

Kiinteistötoimitusta varten laadittavan kartan on täytettävä toimituksen tarkoituksen ja kiinteistöjärjestelmän ylläpidon asettamat vaatimukset.

Toimituskartta voi olla myös rajakartta, jolla esitetään rekisteriyksikön rajat rajamerkkeineen, yksikön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot sekä yksikköön kohdistuvat käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset. Toimituskartassa tulee muun rekisteriyksikön kuin tontin tai yleisen alueen osalta lisäksi osoittaa maa- ja vesialueet erikseen. Lisäksi kartassa voidaan esittää kartan havainnollisuuden kannalta tarpeellisia yksityiskohtia.

Toimituskartan laatimista koskevan asian ratkaisee toimitusinsööri.

Lohkomisessa tehdään 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu rajakartta vain lohkokiinteistöstä tai siirretystä määräalasta.

Rajakartta on kuitenkin tehtävä myös kanta- tai saajakiinteistöstä, jos:

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta kiinteistöstä on kuitenkin tehtävä tiluskartta tai vain maankäyttölajeja osoittava kartta, jos asianomaisen kiinteistön omistaja sitä vaatii.

Tonttikartan mittakaavaa valittaessa on otettava huomioon tonttikartan käyttö rakennuslupamenettelyssä käytettävänä karttana.

Kiinteistönmuodostamislain 158 §:n 1 momentissa tarkoitettu alue on merkittävä kartalle. Lisäksi kartalle on merkittävä toimituksessa siirretyt ja poistetut rasitteet.

Kiinteistönmäärityksessä on toimituskarttaan merkittävä, mihin paikkaan raja on käyty.

Jos kiinteistönmäärityksessä on epäselvyyttä rajan oikeasta paikasta tai rasitteen tai muun kohteen sijainnista, on toimituskarttaan tai tarvittaessa erilliseen liitekarttaan merkittävä:

Kiinteistönmuodostamislain 54, 88 tai 127 §:ssä tarkoitettu jako-, uusjako- tai järjelysuunnitelma laaditaan kartalle.

Toimitusinsinöörin on esitettävä 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma asianosaisille. Vaadittaessa tai tarpeen mukaan on uusien palstojen sijainti osoitettava myös maastossa. Lisäksi on tämän jälkeen asianosaisille varattava mahdollisuus tehdä suunnitelmaa koskevia muistutuksia.

Jos toimitusalue tai toimituksessa kartoitettava alue ulottuu rajaan, jonka paikka on epävarma tai joka on riitainen, on rajan paikka toimituksen yhteydessä selvitettävä ja ratkaistava.

Toimitusalueen tiluksia selitettäessä maa-alueet jaetaan seuraaviin maankäyttölajeihin:

Vesialueiksi luetaan vesilaissa (264/1961) tarkoitetut vesistöt.

Rekisteriyksiköiden välinen raja on asemaja rakennuskaava-alueen ulkopuolella avattava niin leveäksi, että rajalinjan paikka on maastossa selvästi havaittavissa.

Toimitusmiesten on asianosaisia kuultuaan tarvittaessa annettava rekisteriyksikölle nimi.

Kiinteistörekisterin pitäjän on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistönmuodostamislain 192 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset. Tietojen rekisteröinnin edellytyksenä on muun ohella, että:

Jos toimituksesta ei voida tehdä merkintöjä kiinteistörekisteriin siihen merkittävissä tiedoissa olevan virheen tai puuttuvan tiedon vuoksi, kiinteistörekisterin pitäjän on palautettava toimitus asianomaiselle toimitusinsöörille korjattavaksi kiinteistönmuodostamislain 274 tai 275 §:n mukaisesti.

Toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin on kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, kullekin asianosaiselle hänen omistamansa rekisteriyksikön osalta:

Yleisen alueen mittauksen osalta 1 momentissa tarkoitettu ote tai jäljennös toimitetaan vain sitä pyytäneelle asianosaiselle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ote tai jäljennös toimituskartasta ja toimitusasiakirjasta on toimitettava myös kunnalle, jos toimituksessa tehty ratkaisu koskee kuntaa varten perustettua rasitetta.

Kiinteistörekisterin pitäjän on tontinmittauksen osalta ilmoitettava:

Jos toimituksessa on määrätty suoritettavaksi korvauksia, kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava ote asiaa koskevasta toimitusasiakirjasta välittömästi toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen maksuvelvolliselle ja korvauksen vastaanottajalle, jollei asianomaista otetta ole aikaisemmin toimitettu.

Mikäli korvaus määrätään maksettavaksi ennen toimituksen rekisteröintiä, toimitusinsinöörin on toimitettava asianosaisille 1 momentissa tarkoitettu ote heti korvausta koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

Jos rekisteriyksiköllä on useita omistajia, saadaan otteet toimittaa yhdelle heistä.

Yhteisen alueen osalta otteet toimitetaan hoitokunnalle tai sen toimitsijalle, jos osakaskunta on järjestäytynyt, ja muussa tapauksessa jollekin yhteisen alueen osakkaista. Ote tai jäljennös osakasluettelosta toimitetaan kuitenkin jokaiselle sellaisen järjestäytymättömän osakaskunnan osakaskiinteistön omistajalle, jonka osalta peritään kiinteistötoimitusmaksu tai jonka omistaja on toimittamista ennen toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemistä pyytänyt.

Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava asianomaiselle maanmittaustoimistolle tiedot kiinteistöjaotuksen muutoksista sekä perustetuista rasitteista tai ennestään olevia rasitteita koskevista muutoksista toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin, jos toimitus koskee maanmittaustoimiston pitämään kiinteistörekisterin osaan merkittyä rekisteriyksikköä.

Maanmittaustoimiston on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot asianomaiselle kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle, jos toimitus koskee kunnan kiinteistörekisterin pitäjän pitämään kiinteistörekisterin osaan merkittyä rekisteriyksikköä.

Milloin pellon, metsän tai vesitiluksen jyväluku määrätään kestävän tuottokyvyn perusteella, jyvityksen lähtökohtana on pidettävä kohteen pitkäaikaista keskimääräistä tuottokykyä nykyisessä käyttötarkoituksessa.

Kestävää tuottokykyä käytettäessä voidaan eri maankäyttölajeilla käyttää eri asteikkoja. Milloin on käytetty eri asteikkoja, tulee ne yhtenäistää kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella.

Käytettäessä kauppa-arvoon perustuvaa jyvitystä jyväluku määrätään kokonaisina markkoina. Jos käytetään muuta asteikkoa, jyväluku määrätään kokonaislukuna.

Toimitusta varten on tarvittaessa selvitettävä toimituksen kohteena olevien tilusten nautinta rekisteriyksiköittäin.

Kartassa on esitettävä jyvityksessä käytetyt kuviot. Jyvityksen perusteet ja kuvioiden jyväluvut on käytävä selville toimitusasiakirjasta.

Tilit asianosaisten kesken suoritettavista korvauksista on tehtävä niin, että tilistä selviää, mitä omaisuutta korvaus koskee ja minkä perusteen mukaan korvattava omaisuus on arvioitu.

Tiliä varten selvitetään korvattavan omaisuuden määrä, laatu ja jakautuminen eri lajeittain käyttämällä tilin tarkkuuden, omaisuuden arvon ja selvittämisestä aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen toimituksen kannalta tarkoituksenmukaista arviointimenetelmää.

Toimitusasiakirjasta on käytävä ilmi kiinteistötoimituksessa suoritettavien korvausten määräytymisperusteet.

Kiinteistötoimituksessa suoritettavista korvauksista on laadittava erityinen toimitusasiakirja, josta on muun ohella käytävä ilmi rekisteriyksikkö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, tilikorvausten määrä, saajat ja maksajat sekä maksutapa, -aika ja mahdollinen viivästyskorko.

Kuitenkin voidaan, milloin se on tarkoituksenmukaista, merkintä suoritettavista korvauksista tehdä pöytäkirjaan tai laatia joistakin suoritettavista korvauksista yhteinen toimitusasiakirja.

Kiinteistönmuodostamislain 212 §:n 1 momentin nojalla valtion varoista lopullisesti maksettavat toimituskustannukset uusjaosta maksaa se valtion virasto tai laitos, joka on sanotun lain 68 §:n 2 momentissa tarkoitetun hankkeen toteuttaja.

Toimituskustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin toimituksessa suoritetut toimenpiteet eivät ole olleet hakijalle välttämättömiä, jos:

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimitusmiesten päätös toimituskustannusten maksamisesta valtion varoista on tehtävä toimituskokouksessa ja merkittävä pöytäkirjaan.

Jos 1 momentissa tarkoitettu toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, toimituskustannusten maksamisesta kunnan varoista päättää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä noudattaen soveltuvin osin mitä 1 momentissa säädetään.

Mitä edellä 1―3 momentissa säädetään toimituskustannusten maksamisesta valtion tai kunnan varoista, sovelletaan myös toimituksen yhteydessä suoritettavaan kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta edistävään toimenpiteeseen.

Jos toimitusmääräys peruutetaan kiinteistönmuodostamislain 178 §:n 1 momentin nojalla, on hakijan suoritettava tiedottamisesta ja muista suoritetuista tehtävistä aiheutuneet kustannukset.

Kiinteistöjen yhdistämistä koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä:

Omistusoikeutta koskevaa selvitystä ei ole tarpeen liittää hakemukseen, jos selvitys hakijan omistusoikeudesta yhdistettäviin kiinteistöihin on saatavissa kiinteistörekisterin pitäjän käytössä olevasta rekisteristä.

Jos yhdistettävillä kiinteistöillä on useita omistajia, on yhdistämisen edellytyksenä, että kaikki omistajat ovat yhdistämistä hakeneet tai että he ovat kiinteistönmuodostamislain 216 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa antaneet kirjallisen suostumuksen kiinteistöjensä yhdistämiseen.

Kiinteistönmuodostamislain 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sopimus on tehtävä kirjallisesti ja oikeuksien haltijoiden allekirjoitettava. Sopimus on liitettävä yhdistämistä koskeviin päätösasiakirjoihin.

Kun yhdistäminen on merkitty kiinteistörekisteriin, on kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava muodostettua kiinteistöä koskeva rekisterin ote kiinteistön omistajalle.

Yhdistämisen johdosta tapahtuneista kiinteistöjaotuksen muutoksista on toimitettava tiedot maistraatille ja kirjaamisviranomaiselle sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

Jos yhdistäminen koskee kiinteistönmuodostamislain 215 §:n mukaista muun kiinteistön yhdistämistä tonttiin tai yleiseen alueeseen, kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava tiedot kiinteistöjaotuksen muutoksista asianomaiselle maanmittaustoimistolle.

Toimitusinsinöörin on ilmoitettava asianosaisille, milloin toimitusmiesten päätökseen saa kiinteistönmuodostamislain mukaan erikseen hakea muutosta kiinteistötoimituksen kestäessä ja milloin vasta lopetettuun toimitukseen. Tällöin on otettava huomioon mitä kiinteistönmuodostamislain 233 §:ssä säädetään.

Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 2 momentissa tarkoitettuun asianosaiselle annettavaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus, josta on voimassa soveltuvin osin, mitä sanotun lain 233 §:n 2 momentissa säädetään.

Maaoikeudelle tehtävään valitukseen on liitettävä valitusosoitus, milloin sellainen on annettu, tai sen jäljennös taikka asianmukainen ote toimituspöytäkirjasta. Jos valitus koskee kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä, valitukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

Kun lopetetusta toimituksesta on valitettu, on maanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava valitusasiakirjat sekä toimituksen asiakirjat valitusajan päätyttyä maaoikeudelle.

Jos valitus koskee keskeneräisessä toimituksessa tehtyä päätöstä tai suoritettua toimenpidettä, toimitusinsinöörin on toimitettava toimituksen asiakirjat maaoikeudelle niin pian kuin mahdollista.

Valitusasiakirjan jäljennös on säilytettävä maanmittaustoimistossa tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjällä nähtävänä, kunnes valitus on ratkaistu.

Kun maaoikeuden ratkaisua koskeva muutoksenhakukirjelmä on toimitettu maanmittaustoimistoon, on sen toimitettava jäljennös kirjelmästä maaoikeuteen.

Kappale korkeimman oikeuden tuomiota tai päätöstä on toimitettava maanmittaustoimistolle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle toimituksen asiakirjoihin liitettäväksi. Jäljennös tuomiosta tai päätöksestä on samalla toimitettava maanmittauslaitoksen keskushallinnolle.

Maaoikeuksia on neljä: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Vaasan ja Pohjois-Suomen maaoikeudet.

Maaoikeuksien toimialueet ovat:

Etelä-Suomen maaoikeus kuuluu Turun hovioikeuden, Itä-Suomen maaoikeus Itä-Suomen hovioikeuden, Vaasan maaoikeus Vaasan hovioikeuden sekä Pohjois-Suomen maaoikeus Rovaniemen hovioikeuden alaisuuteen.

Etelä-Suomen maaoikeuden jaostojen sijaintipaikkakunnat ovat Helsinki, Turku ja Hämeenlinna; Itä-Suomen maaoikeuden jaostojen sijaintipaikkakunnat ovat Kuopio ja Mikkeli; Vaasan maaoikeuden sijaintipaikkakunta on Vaasa ja Pohjois-Suomen maaoikeuden jaostojen sijaintipaikkakunnat ovat Rovaniemi ja Oulu.

Milloin maaoikeudessa on useampia kuin yksi maaoikeustuomari, maaoikeus toimii kahdesta tai useammasta jaostosta muodostuvana virastona.

Viraston päällikkönä toimii maaoikeustuomari. Milloin heitä on useampia, viraston päällikkönä toimii maaoikeuden ensimmäisen jaoston maaoikeustuomari siten kuin maaoikeuden työjärjestyksessä määrätään.

Oikeusministeriö päättää mikä maaoikeuden jaostoista toimii ensimmäisenä jaostona.

Viraston päällikkö määrää maaoikeustuomarit ja maaoikeusinsinöörit jaostoille sekä päättää asioiden jakamisesta jaostojen kesken.

Kiinteistönmuodostamislain 243 §:n 1 momentissa tarkoitetun toisen maaoikeusinsinöörin määräämisestä maaoikeuteen päättävät niiden maaoikeuksien päälliköt, joita määräys koskee.

Maaoikeudessa on toimistohenkilökuntaa. Maaoikeudessa voi lisäksi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Virkoihin vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran hoitaminen edellyttää.

Tässä pykälässä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa asianomaisen jaoston maaoikeustuomari.

Kiinteistönmuodostamislain 246 §:n 3 momentissa tarkoitetun henkilökunnan virkavapaudesta samoin kuin viran tai tehtävän hoitamisesta virkavapauden tai keskeytyksen aikana samoin kuin avoinna olevan viran väliaikaisesta hoitajasta päättää asianomaisen jaoston maaoikeustuomari.

Maaoikeustuomari voi kirjallisesti määrätä toimistohenkilökuntaan kuuluvan, jolla on riittävä taito, suorittamaan tiedoksiannosta huolehtimiseen liittyvät tehtävät ja allekirjoittamaan kutsut, kehotukset ja muut ilmoitukset sekä suorittamaan 92 ja 94 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet.

Asianomaisen maaoikeustuomarin on valvottava, että maaoikeuden lautamiehet valitaan kutakin kuntaa varten ja että heistä pidetään luetteloa. Kunnanhallituksen on viipymättä ilmoitettava maaoikeudelle lautamiehen valinnasta.

Maaoikeustuomareista ja maaoikeusinsinööreistä pitää nimikirjaa asianomainen hovioikeus ja maaoikeuden muista virkamiehistä asianomainen maaoikeus.

Sakkoluettelon pitämisestä ja täytäntöönpanokirjan lähettämisestä on voimassa, mitä sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa säädetään.

Uusjakoa ja rakennusmaan järjestelyä koskevat valitukset on maaoikeuden käsiteltävä kiireellisinä, jollei ole kysymys sellaisesta uusjaosta, jonka varsinaisena tarkoituksena on saada samojen henkilöiden yhteisesti omistamat tilat heidän keskensä jaetuiksi.

Maaoikeudessa pidetään asian suullisesta valmistelusta ja pääkäsittelystä pöytäkirjaa, jotka laaditaan kustakin jutusta erikseen.

Maaoikeuden tai sen jäsenten toimittamassa katselmuksessa tehdyt havainnot on merkittävä pöytäkirjaan.

Maaoikeuden pöytäkirjan pitämisestä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian pöytäkirjasta on käräjäoikeuden osalta säädetty.

Kun toimitus on ollut maaoikeuden käsiteltävänä, on maaoikeuden tehtävä siitä merkintä toimituksen pöytäkirjaan tai, ellei sitä ole, muuhun vastaavaan toimitusasiakirjaan.

Jos erityiset syyt estävät maaoikeuden ratkaisun antamisen kiinteistönmuodostamislain 268 §:n 3 momentissa mainitun ajan kuluessa, on maaoikeustuomarin annettava asianosaiselle pyydettäessä varaustodistus, jossa on mainittu, milloin asiakirja valmistuu.

Maaoikeuden on lähetettävä maksutta maaoikeuden ratkaisun jäljennös asianomaiselle maanmittaustoimistolle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa asianosaisen on sellainen saatava. Niin ikään on palautettava ne kartat ja asiakirjat, jotka silloin vielä ovat maaoikeuden hallussa.

Toimitusinsinöörin on huolehdittava kiinteistönmuodostamislain 276 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta ja päätöksen toimittamisesta maaoikeudelle sekä 2 momentissa tarkoitettujen korjausmerkintöjen tekemisestä toimitusasiakirjoihin ja korjaamista koskevan tiedon lähettämisestä asianosaisille.

Kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 1 momentin nojalla hakemuksetta annettava määräys kiinteistönmääritystoimitukseen voidaan antaa viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.

Kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikaisemista koskevasta ratkaisusta on kiinteistörekisterin pitäjän annettava tieto päätöksen kohteena olleen rekisteriyksikön omistajalle. Jos päätöksen kohteena olevan rekisteriyksikön omistavat useat yhdessä, riittää tiedon antaminen jollekin rekisteriyksikön omistajista. Jos päätös koskee yhteistä aluetta, annetaan tieto päätöksestä osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään.

Tämän asetuksen mukaan hakemukseen liitettävä asiakirja tai selvitys voidaan liittää myös oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.

Kiinteistönmuodostamislain ja tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat eri kuntiin kuuluvia alueita tai osuuksia yhteiseen alueeseen, tarkoittavat kiinteistörekisterin mukaista kuntajakoa ( kameraalinen jaotus ).

Jos koko kiinteistö on jaettu jakosopimuksella tai luovutettu määräaloina, on kantakiinteistöksi määrättävä muodostettavista kiinteistöistä se, jonka muodostettavien kiinteistöjen omistajat ovat sopineet tai toimituksessa sopivat jääväksi kantakiinteistöksi, jollei kiinteistönmuodostamislain 21 §:n 2 momentista, 183 tai 226 §:stä muuta johdu.

Jos muodostettavien kiinteistöjen omistajat eivät sovi kantakiinteistöstä, on toimitusmiesten toimituskokouksessa määrättävä, mikä muodostettavista kiinteistöistä on kantakiinteistö.

Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on pidettävä päätösluetteloa tontin ja yleisen alueen rekisteröintiin liittyvistä kiinteistönmuodostamislain 17 ja 18 luvussa tarkoitetuista päätöksistään.

Tuomioistuimelle annetut kiinteistötoimitukseen kuuluvat alkuperäiset asiakirjat ja kartta on viipymättä palautettava asianomaiselle viranomaiselle, kun asiassa annettu ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.

Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä toimitettava kirjaamisviranomaiselle tiedot siitä, mistä kiinteistöstä, osuudesta tai määräalasta uusi kiinteistö on muodostettu, jolleivät muodostamistiedot käy ilmi kiinteistörekisteristä. Sama koskee kiinteistötoimituksen tai kiinteistöjen yhdistämisen sekä tontin tai yleisen alueen rekisteröimisen yhteydessä tehtyä sopimusta tai päätöstä, jolla muutetaan kiinnityksiä tai erityisen oikeuden kirjauksia. Kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 30  §:ssä ja 226 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen, kun kiinteistöt on merkitty kiinteistörekisteriin.

Toimitusinsinöörin on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 65  §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen kun toimitus on saanut lainvoiman. Mitä maakaaren (540/1995) 6 luvun 13 §:ssä ja 13 luvun 8 §:n 2 momentissa säädetään tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta, koskee soveltuvin osin toimitusinsinööriä, jos omistusriita ratkaistaan kiinteistötoimituksessa. Viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu valtiolle tehtävä ilmoitus toimitetaan oikeusministeriölle. Jos tuomioistuin on muuttanut toimitusmiesten tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöstä sellaisessa asiassa, josta toimitusinsinöörin tai kiinteistörekisterin pitäjän on kiinteistönmuodostamislain mukaan ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle, on näiden huolehdittava myös muutoksen ilmoittamisesta.

Kiinnityksen muuttamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ne panttikirjat, jotka on toimitettu kiinteistönmuodostamisviranomaiselle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.