Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

900/1995

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Laki valmisteverotuslain muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Laki
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun valmisteverotuslain ( 1469/94 ) 3 §:n 2 momentti, 9 §:n 1 ja 3 momentti, 10 §:n 5 momentti, 11 §:n 1 momentti, 13 §:n 2 ja 4 momentti, 16 §:n 4, 6, 9 ja 10 kohta, 18 §:n edellä oleva väliotsikko, 18 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 2 ja 3 momentti, 20 ja 24 §, 32 §:n 1 momentin 3 kohta, 33 §:n 1 momentti, 59 §:n 1 ja 3 momentti ja 71 §, sekä

lisätään 11 §:ään uusi 4 momentti, 16 §:n edelle uusi väliotsikko, 16 §:ään uusi 11 kohta, 20 §:n edelle uusi väliotsikko, 32 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, 54 §:ään uusi 5 momentti ja lakiin uusi 54 a § seuraavasti:

3  §


Väliaikaisesti valmisteverottomia ovat yhteisön ulkopuolelta tuotavat tuotteet, jotka on asetettu johonkin yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92, jäljempänä tullikoodeksi, 84 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun suspensiomenettelyyn tai jotka ovat vapaa-alueella tai vapaavarastossa.

9  §

Valtuutetun varastonpitäjän on asetettava tarvittaessa vakuus valmisteverojen suorittamisesta. Valtuutetun varastonpitäjän, joka lähettää valmisteveron alaisia tuotteita väliaikaisesti valmisteverottomina tai vietäviksi yhteisön ulkopuolelle, on asetettava vakuus, joka kattaa tuotteiden siirtämisestä aiheutuvat riskit.


Rekisteröimättömän elinkeinonharjoittajan ja 10 §:n 4 momentissa tarkoitetun verovelvollisen on ennen tuotteiden lähettämistä toisesta jäsenvaltiosta Suomeen tehtävä 25 §:ssä tarkoitetulle piiritullikamarille ilmoitus lähetettävistä tuotteista ja asetettava vakuus tuotteista kannettavien valmisteverojen suorittamisesta.


10  §


Muissa kuin tässä pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa verovelvollinen Suomessa verottamattomista tuotteista on se, joka täällä kaupallisessa tarkoituksessa pitää tuotteita hallussaan tai joka täällä vastaanottaa toisesta jäsenvaltiosta vastiketta vastaan lähetettyjä tuotteita.

11  §

Milloin Suomen ja toisen jäsenvaltion välillä väliaikaisesti valmisteverottomana siirretty tuote ei saavu 51 §:ssä tarkoitettuun saateasiakirjaan merkitylle vastaanottajalle, tuotteesta on suoritettava tämän lain mukaisesti valmistevero, jos:

1)

tuote on Suomessa tai voidaan olettaa, että se on täällä kulutettu;

2)

tuotteen on Suomesta lähettänyt valtuutettu varastonpitäjä eikä voida selvittää, missä tuote on tai missä se on kulutettu; tai

3)

tuotteen muu kuin 16 §:n 5 kohdassa tarkoitettu hävikki on todettu Suomessa ja määräjäsenvaltion asianomainen veroviranomainen on vahvistanut hävikin verotettavaksi.


Mitä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tuotteita, jotka tuodaan yhteisön ulkopuolelta. Verovelvollinen tällöin on se, joka tullia koskevien säännösten nojalla vastaa tuotteista suoritettavasta tullivelasta.

13  §


Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista tuotteista valmistevero määrätään sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaan, jona:

1)

tuote on vastaanotettu Suomessa, mikäli kysymys on toisesta jäsenvaltiosta siirrettävästä tuotteesta;

2)

tuote on luovutettu Suomessa vapaaseen liikkeeseen, mikäli kysymys on tullikoodeksin 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön tullialueen ulkopuolelta tuotavasta tuotteesta;

3)

tullikoodeksin 163 artiklassa tarkoitettu sisäinen passitusmenettely on päätetty Suomessa, mikäli kysymys on yhteisön ulkopuolelta tuotavasta, muusta kuin 2 kohdassa tarkoitetusta tuotteesta.


Edellä 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa vero määrätään sinä päivänä voimassa olevien säännösten mukaan, jona tuotteet on lähetetty tai jona 11 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hävikki on Suomessa todettu.

Verottomat tuotteet

16  §

Verottomia ovat:


4)

tuotteet, jotka asetetaan tullikoodeksin 98 artiklassa tarkoitettuun tullivarastointimenettelyyn tai 161 artiklassa tarkoitettuun vientimenettelyyn;


6)

tullihallituksen määräämillä ehdoilla ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-aluksella myytäviksi tarkoitetut tuotteet 20 §:ssä säädetyin edellytyksin sekä tällaisella aluksella kulutettaviksi tarkoitetut tuotteet ja aluksen poltto- ja voiteluaineet, jotka alus tuo Suomen tullialueelle mukanaan tai jotka siihen Suomen tullialueella toimitetaan edellä sanottua tarkoitusta varten; verottomuus koskee myös aluksessa Suomen tullialueella myytäviä ja kulutettavia tuotteita; valtiovarainministeriö voi päättää, että veroa ei kanneta edellä tarkoitetuista tuotteista myöskään silloin, kun kysymyksessä on viranomaisen käytössä oleva alus, tutkimusalus, kalastusalus tai kansainvälisessä liikenteessä oleva juna, jolloin ministeriö voi myös määrätä rajoituksia ja ehtoja, joita mainittujen kulkuneuvojen osalta on noudatettava;


9)

tuotteet, jotka ovat verottomia asianomaisen valmisteverolain nojalla;

10)

mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, yksityishenkilön yhteisön ulkopuolelta Suomessa olevalle toiselle yksityishenkilölle lähettämät vähäarvoiset, ei-kaupalliset lähetykset alkoholijuomia sisältäviä lähetyksiä lukuun ottamatta, yhteisön ulkopuolelta tulevien moottoriajoneuvojen ja vesialusten mukanaan tuoma polttoaine sekä matkustajatuomisina yhteisön ulkopuolelta tuotavat tuotteet, samoilla edellytyksillä ja samoin rajoituksin kuin näiden tuotteiden tullittomuudesta säädetään tai määrätään; sekä

11)

toisesta jäsenvaltiosta tulevan ammattimaisessa liikenteessä olevan moottoriajoneuvon tavanomaisessa polttoainesäiliössä taikka ajoneuvossa olevaan jäähdytysjärjestelmään tai muuhun järjestelmään liittyvässä tavanomaisessa polttoainesäiliössä oleva polttoaine, joka on tarkoitettu ajoneuvon omaa käyttöä taikka ajoneuvossa olevan jäähdytysjärjestelmän tai muun järjestelmän ylläpitämistä varten.

Tuonti yksityiseen käyttöön

18  §

Toisesta jäsenvaltiosta Suomeen saapuva yksityishenkilö saa tuoda verotta mukanaan omaa käyttöään varten tupakkatuotteita ja alkoholijuomia enintään seuraavat määrät:


Se, joka tuo mukanaan tupakkatuotteita tai alkoholijuomia yli 1 momentissa säädetyn määrän, on velvollinen suorittamaan ylimenevältä osalta valmisteveron, jonka perusteesta ja määrästä säädetään asianomaisessa valmisteverolaissa.

Mitä 2 momentissa säädetään verovelvollisuudesta, sovelletaan myös siihen, joka yksityiseen käyttöön tuo Suomeen toisesta jäsenvaltiosta hankittua polttoainetta, milloin kysymys on:

1)

moottoripolttoaineesta, joka tuodaan muulla tavalla kuin moottoriajoneuvon tavanomaisessa polttoainesäiliössä;

2)

moottoripolttoaineesta, jota tuodaan kannettavassa varasäiliössä enemmän kuin 10 litraa moottoriajoneuvoa kohti; tai

3)

lämmitykseen käytettävästä nestemäisestä polttoaineesta, joka tuodaan muulla tavalla kuin ammattimaisessa elinkeinotoiminnassa käytettävässä säiliöautossa.

Verottomien tavaroiden myynti

20  §

Verottomia ovat Suomen ja yhteisön ulkopuolisen maan välisessä ammattimaisessa kansainvälisessä liikenteessä olevalla vesi- tai ilma-aluksella matkustajalle matkatavarana mukaan otettavaksi myytävät tuotteet.

Verottomia ovat tuotteet, jotka myydään vesi- tai ilma-aluksella Suomen ja toisen jäsenvaltion välillä tapahtuvan kuljetuksen aikana matkatavarana mukaan otettavaksi sellaiselle matkustajalle, jolla on kuljetukseen oikeuttava matkalippu tai muu vastaava asiakirja. Tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien myynti on kuitenkin verotonta kutakin matkustajaa ja matkaa kohti enintään 19 §:ssä mainittuihin määriin saakka.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään matkatavarana mukaan otettavista tuotteista, sovelletaan vastaavasti mainitunlaisten tuotteiden myyntiin satamassa tai lentokentällä sijaitsevassa verottomien tavaroiden myymälässä mainituissa momenteissa tarkoitetulle matkustajalle.

24  §

Yksityishenkilöiden mukanaan tuomat verotettavat tuotteet on ilmoitettava, ja niiden verotus on toimitettava sen mukaan kuin tullihallitus määrää.

32  §

Valmisteveroa voidaan korottaa ( veronkorotus):


3)

jos verovelvollinen on tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän veroilmoituksen, muun tiedon tai asiakirjan taikka jättänyt muutoin ilmoittamisvelvollisuutensa täyttämättä ja mainitunlainen menettely on ollut omiaan aiheuttamaan sen, että verovelvolliselle olisi voinut jäädä veroa määräämättä, enintään 50 prosentilla;

4)

jos Suomeen saapuva henkilö on tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuutensa tuomalla tai yrittämällä tuoda verotta enemmän, kuin mihin hänellä on oikeus, eikä asiaa ole käsiteltävä tullirikoksena, 100 prosentilla.


33  §

Jos 32 §:n 1 momentin 1―3 kohdassa tarkoitettu menettely koskee valmisteverotusta, jossa veroa ei määrätä maksettavaksi tai jossa veron määrä on vähäinen, eikä veronkorotusta ole määrätty, taikka jos tässä laissa tai asianomaisessa valmisteverolaissa taikka näiden nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettu ilmoitusvelvollisuus tai muu velvollisuus on laiminlyöty, voidaan kantaa virhemaksua vähintään 50 markkaa ja enintään 15 000 markkaa.


54  §


Asetuksella voidaan säätää tässä pykälässä tarkoitetusta kuittaamismenettelystä.

54 a  §

Tässä luvussa säädettyjä yksinkertaistettua saateasiakirjaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös silloin, kun Suomessa kulutukseen luovutettuja tuotteita siirretään Suomessa siten, että tuotteiden kuljetus tapahtuu toisen jäsenvaltion alueen kautta.

Asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitettujen tuotteiden siirtämiseen liittyvästä menettelystä.

13 lukuVeron palauttaminen

59  §

Milloin tuote, josta valmistevero on suoritettu, on asetettu 16 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun menettelyyn ja toimitettu yhteisön ulkopuolelle tai luovutettu 16 §:n 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, viejällä tai luovuttajalla on oikeus saada suoritettua valmisteveroa vastaava palautus. Palautus voidaan myöntää vain, jos hakija esittää luotettavan selvityksen viennistä tai luovutuksesta.


Palautusta on haettava vienti- tai luovutuspaikan piiritullikamarilta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tuote on toimitettu yhteisön ulkopuolelle tai luovutettu 16 §:n 6 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.

71  §

Milloin 16 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja tuotteita siirretään lainkohdassa tarkoitetusta menettelystä kulutukseen, on tuotteista suoritettavasta valmisteverosta voimassa, mitä yhteisön ulkopuolelta tuotujen tuotteiden osalta tässä laissa säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sanotussa menettelyssä kulutettuihin tuotteisiin, samoin kuin menettelyssä todettuun varaston vajaukseen.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

HE 12/95

VaVM 1/95

Neuvoston direktiivi 94/74/EY; EYVL N:o L 365, 31.12.1994, s. 46

Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Arja Alho

Sivun alkuun