781/1995

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun sähkömarkkinalain (386/95) 9 §:n 3 momentin ja 25 §:n nojalla päättänyt:

Liite 1

LIITTYMISEHDOT

Liittymisehtojen soveltaminen

1. Näitä ehtoja sovelletaan liityttäessä sähkönjakeluverkkoon, jonka nimellisjännite on enintään 20 kilovolttia. Ehtoja ei kuitenkaan sovelleta sähkön tuotantolaitoksen liittyessä verkkoon.

Sähkön vähittäismyyjä tekee sähkön myynnistä erillisen sopimuksen sähkön käyttäjän kanssa. Sähkön myynnistä tehtävä sopimus voi sisältää myös sähkön siirtopalvelun. Myyntisopimukseen sovelletaan ministeriön määräämiä sähkönmyyntiehtoja. Sähkön käyttäjä voi tehdä jakeluverkonhaltijan kanssa myös erillisen sopimuksen sähkön siirtopalvelusta.

Näitä liittymisehtoja ei sovelleta sähkön siirtopalveluun.

2. Näistä ehdoista jakeluverkon haltija ja liittyjä voivat aina sopia toisin. Liittyjän vahingoksi ehdoista voidaan poiketa vain hänen nimenomaisella suostumuksellaan; liittyjän ollessa kuluttaja ehdoista ei voida sopimuksellakaan poiketa liittyjän vahingoksi.

Määritelmät

3. Jakeluverkolla tarkoitetaan sähköverkkoa, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia.

4. Jakeluverkonhaltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.

5. Liittyjä on jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksen tekevä sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.

6. Sähkönkäyttäjä (käyttäjä) on näissä ehdoissa kuluttaja taikka muu pieni tai keskisuuri sähkönostaja, joka ostaa sähköä sähkönmyyjältä.

7. Sähkönmyyjällä (myyjä) tarkoitetaan henkilöä, yhteisöä tai laitosta, joka myy sähköä.

8. Liittymällä tarkoitetaan niitä osia jakeluverkonhaltijan hallitsemista johdoista ja laitteista, jotka ovat tarpeen sähkön toimittamiseksi liittyjän sähkönkäyttöpaikalle.

9. Liittymisjohdolla tarkoitetaan yhtä liittyjää varten rakennettavaa lyhyttä sähköjohtoa, jolla liittyjä liitetään jakeluverkkoon.

10. Lisäliittymismaksulla tarkoitetaan näissä ehdoissa maksua, joka peritään sulakekoon tai tilaustehon suurentamisen perusteella.

11. Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

Liittymissopimus

12. Jakeluverkonhaltijan ja liittyjän kesken tehdään liittymissopimus.

13. Ennen sopimuksen solmimista annettavat tiedot

13.1. Liittyjä antaa jakeluverkon haltijalle ne tiedot, jotka jakeluverkon haltija tarvitsee voidakseen tarjota liittyjälle tämän sähkönkäytön kannalta sopivimman liittämistavan.

13.2. Jakeluverkonhaltija kertoo liittyjälle niistä edellytyksistä, joiden tulee olla voimassa ennen kuin liittyjän sähkönkäyttäpaikka voidaan liittää verkkoon, sekä sen ajankohdan, jolloin edellytykset jakeluverkonhaltijan puolelta mahdollistavat liittymän kytkemisen.

14. Jakeluverkonhaltijalla on velvollisuus toimittaa liittymä sovittuna ajankohtana, paitsi jos:

14.1. liittymän toimittamista kohtaa ylivoimainen este;

14.2. liittymään tarvittavan uuden jakelulaitteiston tai johdon rakentamiseen toisen maalle ei saada lupaa riittävän ajoissa;

14.3. liittymä tilataan kohteeseen, jossa ei ole tehty liittymän toimittamisen edellyttämiä sähköasennuksia;

14.4. liittymää koskevan alueen muun kunnallistekniikan asentaminen viivästyy sopimuksen tekohetkellä suunnitellusta niin, ettei liittymän toimittaminen ole mahdollista ilman huomattavia lisäkuluja; tai

14.5. liittyjä ei ole tehnyt hänen tehtäväkseen sovittuja osia liittymän toimituksesta.

15. Sopimus

15.1. Liittymissopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tehdään kirjallisesti. Sopimuksesta ehtoineen jää kappale molemmille sopimuspuolille.

15.2. Tilapäinen liittymissopimus voidaan muun kuin kuluttajan kanssa tehdä myös suullisesti, ellei jompikumpi sopimuspuolista vaadi kirjallista muotoa.

15.3. Liittymissopimus muodostuu yksilöllisesti sovituista sopimusehdoista ja yleisistä sopimusehdoista. Sopimusta tulkittaessa otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä:

1) yksilölliset sopimusehdot ja 2) yleiset sopimusehdot.

Liittäminen

Yleistä

16. Jakeluverkonhaltija liittää liittyjän sähköasennukset verkkoonsa sen jälkeen, kun liittymissopimus on voimassa ja liitettävät sähköasennukset asianmukaisesti tarkastettu.

17. Liittämiskohta on jakeluverkon ja liittyjän sähköasennusten välinen kohta, ellei liittyjän kanssa nimenomaisesti toisin sovita.

18. Alueiden luovutus

Liittyjä antaa omistamastaan tai muuten hallitsemastaan rakennuksesta, jota liityntä koskee, sekä omistamistaan tai hallitsemistaan maa- tai vesialueista tarpeelliset tilat ja alueet jakeluverkon haltijan käyttöön liittyjää varten rakennettavan liittymisjohdon sekä siihen liittyvien laitteistojen ja laitteiden sijoittamista, tarkastamista ja kunnossapitoa varten.

Johdot, laitteistot ja laitteet tulee sijoittaa niin, ettei niistä aiheudu kohtuutonta vahinkoa tai haittaa.

Käyttöoikeudesta ei makseta korvausta, ellei siitä toisin sovita.

19. Kiinteistön omistajan ja haltijan velvollisuudesta sallia muiden kiinteistöä tai yhdyskuntaa palvelevien voimajohtojen kuin liittyjää varten rakennettavan liittymisjohdon sijoittamisesta kiinteistölle säädetään rakennuslain (370/58) 133 §:ssä (muutettu 26.6.1981/499).

Viivästys

20. Ylivoimainen este

Mikäli viivästys johtuu ylivoimaisesta esteestä, ei kumpikaan ole esteen kestoajalta velvollinen korvaamaan viivästyksen aiheuttamaa vahinkoa.

21. Sopimuspuolen on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle tiedossaan olevasta viivästyksestä välittömästi.

22.

22.1. Jos liittyjää ei voida sovittuna aikana liittää verkkoon jakeluverkonhaltijan puolella olevasta muusta kuin kohdassa 14. mainitusta syystä johtuen, liittyjällä on oikeus pidättäytyä liittymismaksun maksamisesta. Jakeluverkonhaltija on lisäksi velvollinen korvaamaan viivästyksestä aiheutuneen vahingon.

Jos jakeluverkonhaltija vastaa liittymisjohdon rakentamisesta, sovelletaan liittymisjohdon rakentamisen viivästymiseen yleisiä rakennusurakoihin sovellettavia sopimusehtoja.

22.2. Jos liittyjä ilmoittaa puolellaan olevasta viivästyksestä niin myöhään, että jakeluverkonhaltija on jo ehtinyt aloittaa liittymisjohdon rakentamisen tai muut liittymiseen liittyvät työt, liittyjä korvaa jakeluverkonhaltijan selvityksen perusteella viivästyksen vuoksi tarpeellisista toimenpiteistä sekä hyödyttömiksi käyneistä tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kulut.

Liittymismaksu

23. Jakeluverkonhaltija perii liittyjältä liittymismaksuperusteiden mukaisen liittymismaksun. Maksuperusteet määritellään liittymissopimuksessa.

24. Sähköntarpeen kasvaessa jo maksetun liittymismaksun perusteita suuremmaksi jakeluverkonhaltija perii liittymismaksuperusteiden mukaisesti määräytyvän lisäliittymismaksun.

Lisäliittymästä tehdään erillinen sopimus, johon sovelletaan liittymisehtoja.

25. Jos liittyjä haluaa pitää liittymissopimuksen voimassa, vaikkei sähkön siirtopalvelun sisältävä myyntisopimus tai sähkön siirtopalvelusta tehty erillinen sopimus olekaan voimassa, hänen on korvattava jakeluverkonhaltijalle liittymän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset erillisen sopimuksen perusteella.

Liittymän toimintavarmuus ja kunnossapito

26. Sopimuspuolet ovat velvollisia pitämään laitteensa sähköturvallisuutta koskevan lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa.

27.

27.1. Jos liittyjä tai käyttäjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle havaitsemastaan viasta tai häiriöstä, joka kuuluu jakeluverkonhaltijan korjausvelvollisuuden piiriin, jakeluverkon haltijan on ilmoituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä nopeasti toimiin tilanteen korjaamiseksi.

27.2. Jos liittyjän tai käyttäjän ilmoittama vika kuuluu myyjän korjausvelvollisuuden piiriin, jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava viasta myyjälle.

Jos jakeluverkonhaltija laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, jakeluverkonhaltija korvaa liittyjälle tai käyttäjälle laiminlyönnistä aiheutuneet vahingot.

Sopimuksen siirto

28. Jakeluverkonhaltija voi siirtää liittymissopimuksen toiselle jakeluverkonhaltijalle. Siirrosta on ilmoitettava liittyjälle kirjallisesti mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluessa siirrosta.

29. Liittyjä voi siirtää liittymissopimuksen kolmannelle. Sopimusta ei voida siirtää, jos jakeluverkonhaltijalla on siirtäjältä kyseessä olevaa sähkönkäyttöpaikkaa koskevaan liittymissopimukseen, sähkönmyyntisopimukseen tai sähkön siirtopalvelusta tehtyyn sopimukseen perustuvia saatavia, ellei uusi liittyjä ota niitä nimenomaisesti vastattavakseen. Siirto on jakeluverkonhaltijaa sitova, kun siirto on allekirjoitettu ja jakeluverkonhaltija on hyväksynyt edellä mainittujen saatavien sekä muiden liittymissopimukseen sisältyvien velvoitteiden siirron.

30. Liittymissopimus ei siirry automaattisesti kiinteistön luovutuksen yhteydessä. Jos liittymissopimus halutaan siirtää kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle, siirrosta tulee mainita kiinteistön luovutuskirjassa tai tehdä erillinen luovutuskirja. Liittymissopimus siirtyy kiinteistön uudelle omistajalle tai haltijalle myös, jos siirrosta on muutoin sovittu.

Sopimuksen päättyminen

Liittyjä

31. Liittyjä voi sanoa sopimuksen irti silloin, kun kyseistä sähkönkäyttöpaikkaa koskevat sähkönmyyntisopimukset ja sähkön siirtopalvelusta tehdyt erilliset sopimukset eivät ole voimassa. Jakeluverkonhaltija tarkistaa myyntisopimuksen ja sähkönsiirtopalvelusta tehdyn sopimuksen voimassaolon liittymissopimusta irtisanottaessa. Irtisanomisaika on 30 päivää.

31.1. Jakeluverkon haltija voi irtisanomisesta huolimatta edelleen pitää kohdassa 18. mainitut oikeudet voimassa. Jakeluverkonhaltija suorittaa tällöin kohtuullisen korvauksen kohdan 18. mukaisesta oikeudesta, mikäli sitä ei ole aiemmin suoritettu.

31.2. Jakeluverkonhaltija voi irtisanomisesta huolimatta pitää muiden kiinteistöä tai yhdyskuntaa palvelevien voimajohtojen kuin liittyjää varten rakennetun liittymisjohdon sijoittamista varten saadut oikeudet voimassa siten kuin siitä on aiemmin sovittu tai määrätty.

Jakeluverkon haltija

32. Jakeluverkon haltija voi purkaa liittymissopimuksen välittömästi, jos:

32.1. liittyjä olennaisesti ja huomautuksesta huolimatta laiminlyö liittymissopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan; tai

32.2. liittyjä asetetaan konkurssiin tai viranomainen on todennut hänet kyvyttömäksi vastaamaan liittymissopimuksen mukaisista velvollisuuksistaan.

Sopimuksen päättymisen seuraukset

33. Liittymismaksun palautus

Liittymissopimuksessa tulee mainita, palautetaanko liittymismaksu tai osa siitä sopimuksen päättyessä.

34. Jakeluverkonhaltijan kuittausoikeus

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus kuitata kuittausta koskevien yleisten säännösten mukaisesti palautettavalla liittymismaksulla liittyjältä olevat erääntyneet saatavansa sekä vähentää palautettavan liittymismaksun määrästä liittymisjohdon ja muiden sähkönkäytölle tarpeellisten laitteistojen ja laitteiden mahdollisisesta purkamisesta ja liittyjän verkosta erottamisesta aiheutuneet kustannukset.

Riitojen ratkaiseminen

35. Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän sopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi.

Jos erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne nostetaan liittymän sijaintipaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa toisin ole sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kanne Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.

Liite 2

SÄHKÖNMYYNTIEHDOT

Myyntiehtojen soveltaminen

1. Sähkönmyyntiehtoja sovelletaan sähkön vähittäismyyntiin enintään 20 kilovoltin nimellisjännitteellä sähkönmyyjältä sähkönkäyttäjälle.

Jos sähkönkäyttäjän ja vähittäismyyjän tekemä sähkön toimittamista koskeva sopimus sisältää myös sähkön siirtopalvelun, sovelletaan sähkönmyyntiehtoja myös siirtopalveluun. Tällöin myyjä vastaa käyttäjään nähden myös siirtopalvelusta.

Jakeluverkonhaltija voi tehdä sähkönkäyttäjän tarvitsemasta sähkön siirtopalvelusta erillisen sopimuksen sähkönkäyttäjän tai myös jonkun muun kuin myyjän kanssa. Tällöin myyjä ei vastaa siirtopalvelusta sähkönkäyttäjään nähden eikä näitä ehtoja sovelleta sähkönmyyntisopimukseen niiltä osin kuin ne koskevat siirtopalvelua.

2. Näistä ehdoista voidaan sopia toisin käyttäjän eduksi. Käyttäjän vahingoksi ehdoista voidaan sopia vain hänen nimenomaisella suostumuksellaan; käyttäjän ollessa yksityinen kuluttaja ehdoista ei voida käyttäjän vahingoksi sopia hänen suostumuksellaankaan.

Määritelmät

3. Sähkön vähittäismyyntinä pidetään sähkön myyntiä jakeluverkon kautta välittömästi kotitalouksille, maatalouksille ja muille pienille ja keskisuurille sähkön käyttäjille.

4. Jakeluverkolla tarkoitetaan sähköverkkoa, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kilovolttia.

5. Jakeluverkonhaltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.

6. Sähkönmyyjällä (myyjä) tarkoitetaan henkilöä, yhteisöä tai laitosta, joka myy sähköä.

7. Sähkönkäyttäjä (käyttäjä) on näissä ehdoissa kuluttaja tai muu pieni tai keskisuuri sähkönostaja, joka ostaa sähköä sähkönmyyjältä.

8. Kuluttaja on luonnollinen henkilö, joka hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.

9. Tariffilla tarkoitetaan näissä ehdoissa tietoja maksuperusteista ja sen mukaan määräytyvistä hinnoista.

Sopimus

10. Sähkönmyyntisopimus voidaan tehdä, kun kyseistä sähkönkäyttöpaikkaa koskeva liittymissopimus on voimassa.

11. Sähkönmyyntisopimus ja siihen mahdollisesti tehtävät muutokset tehdään kirjallisesti, jos myyjä tai käyttäjä sitä vaatii.

Jos sopimus tehdään suullisesti, myyjän tulee kahden viikon kuluessa toimitusvelvollisuuden alkamisesta vahvistaa sopimuksen syntyminen lähettämällä käyttäjälle sopimusvahvistus, joka sisältää yksilöllisen sopimuksen ehdot, sovitun tariffin ja yleiset sopimusehdot. Sopimus tulee voimaan vahvistuksen sisältöisenä, ellei käyttäjä huomauta myyjälle vahvistuksen sopimuksenvastaisuudesta 30 päivän kuluessa vahvistuksen saatuaan.

Sopimuksesta sekä siihen mahdollisesti tehtävistä muutoksista annetaan kappale molemmille sopimuspuolille.

12. Sähkönmyyntisopimus muodostuu yksilöllisesti sovituista sopimusehdoista, sovitusta tariffista ja yleisistä sopimusehdoista. Muut tähän sopimukseen perustuvat maksut on ilmoitettava erillisessä hinnastossa, elleivät ne käy ilmi edellä mainituista asiakirjoista. Hinnasto tulee tällöin osaksi sopimusta.

Sopimusta tulkittaessa otetaan asiakirjat huomioon seuraavassa järjestyksessä:

1) yksilölliset sopimusehdot, 2) tariffi ja hinnasto, 3) yleiset sopimusehdot.

Tariffin valinta

13. Sähkönmyyjä esittää käyttäjälle eri tariffivaihtoehdot, joista käyttäjä valitsee haluamansa.

14. Sähkönkäyttäjällä tulee sähkön käyttötavasta riippumatta olla aina mahdollisuus valita sellainen tariffi, joka ei sisällä sähköenergian ajallista saantia koskevia rajoituksia.

15. Käyttäjällä on halutessaan aina oikeus vaihtaa tariffia tariffiluettelossa esitetyin tariffin luonteeseen liittyvin kohtuullisin rajoituksin.

Sähkölaitteet

16. Osapuolten tulee huolehtia siitä, että heidän sähköasennuksensa ja sähkölaitteensa ovat säännösten ja määräysten edellyttämässä kunnossa.

17. Sähköasennukset tulee tehdä, tarkastaa ja liittää verkkoon sähköturvallisuutta koskevan lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

18.

18.1. Osapuolet ovat velvollisia korvaamaan 16. ja 17. kohdissa tarkoitettujen säännösten ja määräysten vastaisten asennustensa tai viallisten laitteidensa tai niiden käytön aiheuttamat vahingot.

18.2. Kun sähkölaitteessa on vika, jota käyttäjä ei ole voinut havaita, käyttäjä vastaa viallisesta sähkölaitteesta muille mahdollisesti aiheutuvista vahingoista ja kustannuksista, jos hän jatkaa viallisen laitteen käyttämistä myyjän huomautuksesta huolimatta.

19.

19.1. Käyttäjän tulee ilmoittaa havaitsemastaan sähköverkon viasta tai häiriöstä myyjälle tai jakeluverkonhaltijalle. Myyjän on sopimuksenteon yhteydessä ilmoitettava käyttäjälle jakeluverkonhaltija, jolle vikailmoituksen voi tehdä. Jos vika tai häiriö kuuluu myyjän korjausvelvollisuuden piiriin, myyjän on ilmoituksesta tiedon saatuaan ryhdyttävä välittömästi toimiin vian tai häiriön korjaamiseksi.

19.2. Jos käyttäjän ilmoittama vika tai häiriö ei kuulu myyjän korjausvelvollisuuden piiriin, myyjän on ilmoitettava viasta tai häiriöstä jakeluverkonhaltijalle.

Jos myyjä laiminlyö ilmoitusvelvollisuutensa, myyjä korvaa käyttäjälle laiminlyönnistä aiheutuneen vahingon.

20.

20.1. Jos käyttäjän sähkölaitteet haittaavat merkittävästi toisten sähkönkäyttäjien sähkönkäyttöä, myyjän tulee yhdessä käyttäjän ja jakeluverkonhaltijan kanssa määritellä keinot haitan poistamiseksi tai pienentämiseksi. Laitteen käyttö voidaan kieltää vain, mikäli laitteen käyttö ilman merkittävää haittaa muille ei ole lainkaan mahdollista.

20.2 Jos käyttäjän sähkölaitteen aiheuttamille verkkohäiriöille ei ole olemassa niitä rajoittavia standardeja, on laitteen verkkoon kytkemisestä sovittava myyjän kanssa erikseen. Jos sähkölaitteen kytkentävirta on suuri verrattuna pääsulakkeen kokoon tai sen pois/päälle kytkennät tapahtuvat usein, on laitteen käytöstä sovittava erikseen myyjän kanssa. Tyypillisiä ennakkosopimista vaativia sähkölaitteita ovat esimerkiksi:

― moottorit, joiden käynnistysvirta on yli kaksi kertaa pääsulakkeen koko

― hitsauslaitteet

― valokaariuunit

― elektroniikkaohjatut yli 16 A:n laitteet

― suuntaajien ja taajuusmuuttajien kautta verkkoon kytketyt nimellisvirraltaan yli 16 A:n laitteet.

Edellä mainittujen sähkölaitteiden käyttämisestä tulee sopia siten, ettei muille sähkönkäyttäjille aiheudu haittaa. Myyjä voi tällöin esimerkiksi rajoittaa laitteen käytön tapahtuvaksi määräaikoina. Myyjä voi kieltää laitteen käytön vain, jos laitteen käyttö ilman merkittävää haittaa muille ei ole lainkaan mahdollista.

Sähkön mittaaminen

21. Vastuu mittauksen järjestämisestä ja mittaustietojen raportoinnista on jakeluverkonhaltijalla.

22. Mittauslaitteiden tulee olla rakenteeltaan ja tarkkuudeltaan standardien ja yleisen käytännön mukaiset.

23. Mittauslaitteiden vioista vastaa laitteiden omistaja.

24. Mittauslaitteiden tarkistuttaminen

24.1. Jos mittarin omistaa myyjä tai jakeluverkonhaltija, myyjä tarkistuttaa sähkön veloituksessa käytetyt mittauslaitteet siten kuin siitä muualla laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään taikka muutenkin tarpeen mukaan. Myyjä tarkistuttaa mittauslaitteet myös sähkönkäyttäjän pyynnöstä. Jos mittauksen virheprosentti on suurempi kuin kaksi kertaa mittarin tarkkuusluokka veloitukseen nähden määräävillä kuormituksilla, myyjä vastaa tarkistuksesta aiheutuneista kustannuksista. Myyjä vastaa kustannuksista myös, jos tarkistamiseen on muuten ollut perusteltua aihetta, joka ei ole aiheutunut käyttäjästä. Muussa tapauksessa kustannuksista vastaa se, joka on tarkistusta vaatinut.

24.2. Jos mittarin omistaa käyttäjä, käyttäjä tarkistuttaa sähkön veloituksessa käytetyt mittauslaitteet siten kuin siitä muualla laissa tai lain nojalla annetussa asetuksessa tai päätöksessä säädetään tai määrätään taikka muutenkin tarpeen mukaan. Käyttäjä tarkistuttaa sähkölaitteet myös myyjän pyynnöstä. Jos mittauksen virheprosentti on suurempi kuin kaksi kertaa mittarin tarkkuusluokka veloitukseen nähden määräävillä kuormituksilla, käyttäjä vastaa tarkistuksesta aiheutuneista kustannuksista. Käyttäjä vastaa kustannuksista myös, jos tarkistamiseen on muuten ollut perusteltua aihetta, joka ei ole aiheutunut myyjästä. Muussa tapauksessa kustannuksista vastaa se, joka on tarkistusta vaatinut.

25. Mittauslaitteet voidaan tarkistuttaa vakausasetuksen (370/92) perusteella tarkistamiseen hyväksytyillä tarkistajilla tai osapuolten hyväksymällä muulla tarkistajalla. Vastuu tarkistuksen aiheuttamista kustannuksista määräytyy edellä mainitun mukaisesti.

26. Jos mittauslaitteiden virhe on todettu suuremmaksi kuin kohdassa 24. on määritelty, tämä otetaan huomioon laskutuksessa siten, että hyvitys tai lisäveloitus suoritetaan mittauslaitteiden tarkistukseen, sähkönkäyttäjän aikaisempiin ja myöhempiin kulutusmääriin sekä muihin tietoihin perustuvan arvion nojalla.

Mittarin luenta

27. Käyttäjän tulee sallia myyjän ja jakeluverkonhaltijan valtuuttamien henkilöiden lukea sähkömittari sekä tarvittaessa järjestää pääsy mittarille. Mittari tulee lukea sellaisena aikana, ettei luennasta aiheudu käyttäjälle kohtuutonta haittaa.

Mittaus voidaan toteuttaa myös kaukoluentana.

28.

28.1. Myyjän tulee huolehtia siitä, että mittari luetaan säännöllisesti, kuitenkin vähintään joka toinen vuosi.

28.2. Rakennusten, jotka eivät ole ympärivuotisessa käytössä, mittari voidaan lukea edellä mainittua harvemmin, kuitenkin vähintään joka neljäs vuosi.

28.3. Käyttäjä on velvollinen kerran vuodessa ilmoittamaan mittarilukeman myyjän sitä kirjallisesti tiedustellessa. Laskutus voidaan perustaa aikaisempaan kulutukseen perustuvaan arvioon, jos käyttäjä laiminlyö ilmoittamisen tai laiminlyö pääsyn mittarille.

29. Käyttäjä on velvollinen maksamaan myös siitä mitatusta tai todetusta sähkön kulutuksesta, joka on aiheutunut sähkönkäyttäjän sähköasennusten tai sähkölaitteiden vioista.

Sähkön toimittaminen

30. Myyjän on huolehdittava siitä, että myyjän vastuulla olevat, sähkön toimittamisen kannalta tarpeelliset sopimukset ovat asianmukaiset ja voimassa, jotta sähkön toimittaminen käyttäjälle olisi mahdollista.

31. Velvollisuus toimittaa sähköä alkaa sovittuna ajankohtana, mikäli liittymissopimus on voimassa ja tekniset edellytykset ovat käyttäjän puolelta olemassa.

32. Myyjä toimittaa sähköä näiden myyntiehtojen mukaisesti noudattaen sovittua tariffia, ellei yksittäistapauksessa ole nimenomaisesti sovittu toisin.

Hinnanmuutosten osalta katso kohdat 51.― 54.

33. Vaatimukset täyttävä sähkön laatu määritetään kulloinkin voimassa olevien kansainvälisten standardien tai standardien puuttuessa kansainvälistä kehitystä vastaavien suositusten avulla.

34.

34.1. Myyjällä on oikeus rajoittaa sähkön ajallista saantia, jos osapuolet ovat tehneet asiasta kirjallisen sopimuksen, josta sovitut rajoitukset käyvät ilmi. (Vrt. kohta 14.)

34.2. Kun kysymyksessä on asunnon suora sähkölämmitys pääasiassa suorin sähkölämmittimin, myyjä ei saa vaatia, että lämmityselementtien jännitteetön aika on suurempi kuin 1,5 tuntia kerrallaan ja yhteenlaskettuna suurempi kuin 5 tuntia vuorokaudessa. Jokaista yksittäistä jännitteetöntä ajanjaksoa tulee seurata jännitteellinen ajanjakso, jonka pituus on vähintään puolet jännitteettömän ajanjakson pituudesta.

35. Suoritushäiriöt

35.1. Jos sähköntoimituksen alkaminen viivästyy sovitusta ajankohdasta sähkönmyyjän puolella olevasta syystä johtuen, käyttäjä ei ole velvollinen suorittamaan maksuja viivästyksen ajalta.

35.2. Myyjä on lisäksi velvollinen korvaamaan käyttäjälle viivästyksen vuoksi tarpeellisista toimenpiteistä ja hyödyttömiksi käyneistä tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet menot sekä muun aiheutuneen vahingon.

35.3. Jos sähkön laatu ei vastaa sovittua ja siitä aiheutuu käyttäjälle vahinkoa, myyjä on velvollinen korvaamaan aiheutuneen vahingon.

Laskutus ja maksujen suoritus

36. Myyjä laskuttaa käyttäjää sähkön käytöstä myyntisopimuksen mukaan.

37.

37.1. Laskutus voi perustua käyttäjän arvioituun kulutukseen; kuitenkin niin, että tasoituslaskutus todellisen kulutuksen perusteellatehdään vähintään kerran vuodessa.

37.2. Myyjä on velvollinen tarkistamaan arvioituun kulutukseen perustuvaa laskutusta käyttäjän pyynnöstä, milloin arviolaskutuksen perusteina olevissa olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos tai milloin tarkistamiseen muuten on perusteltua aihetta.

38.

38.1. Laskusta on käytävä riittävän selkeästi ilmi laskutuksen perusteena käytetyt kulutus- ja hintatiedot.

38.2. Laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kaksi viikkoa. Jos käyttäjä on kohdassa 8. tarkoitettu kuluttaja, laskun lähettämisen ja eräpäivän välillä on oltava vähintään kolme viikkoa.

39.

39.1. Käyttäjä on velvollinen maksamaan myyjän hänelle lähettämän laskun viimeistään siinä mainittuna eräpäivänä.

39.2. Mahdollisista myöhästyneistä maksusuorituksista myyjällä on oikeus periä korkolain mukaista viivästyskorkoa. Maksumuistutuksen lähettämisestä voidaan lisäksi periä muistutuksesta aiheutuneita kuluja vastaava sopimuksen mukainen kohtuullinen muistutusmaksu.

Katso myös kohdat 46. ja 60.

40.

40.1. Käyttäjä voi vaatia laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saataviaan kahden vuoden ajalta. Käyttäjä voi vaatia edellä mainittuja saatavia neljän vuoden ajalta, jos mittarin luenta on tapahtunut kohdan 28.2. perusteella vain joka neljäs vuosi. Käyttäjä voi kuitenkin vaatia saatavia virheen koko vaikutusajalta ei kuitenkaan kymmentä vuotta pitemmältä ajalta jos virheen syntymisajankohta ja vaikutus laskutukseen voidaan jälkikäteen todeta.

40.2. Myyjä voi vaatia laskutus-, mittaus- tai mittarin luentavirheeseen perustuvia saatavia kahden vuoden ajalta. Myyjä voi vaatia edellä mainittuja saatavia neljän vuoden ajalta, jos mittarin luenta on tapahtunut kohdan 28.2. perusteella vain joka neljäs vuosi.

Käyttäjältä ei voida tämän kohdan perusteella perittävästä lisäveloituksesta periä korkoa. Lisäveloituksen maksamiseksi on lisäksi myönnettävä kohtuullinen maksuaika, jonka ylittävältä ajalta voidaan periä korkolain mukaista viivästyskorkoa.

Vakuus

41.

41.1. Myyjällä on sopimusta tehtäessä oikeus vaatia käyttäjältä sähkönmyyntisopimukseen perustuvien saatavien maksamisesta vakuus.

Vakuutta ei kuitenkaan voida edellä mainitulla perusteella vaatia, jos uusi sähkönmyyntisopimus tehdään vain sähkönkäyttöpaikan muutoksen vuoksi sähkönkäyttäjän pysyessä saman sähkönmyyjän asiakkaana.

41.2. Myyjällä on sähköntoimituksen alkamisen jälkeen oikeus vaatia käyttäjältä vakuus sähkönmyyntisopimukseen perustuvien saatavien maksamisesta, jos käyttäjä on olennaisesti laiminlyönyt sähkönmyyntisopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuuttaan.

41.3. Vakuus voi olla määrältään enintään laskutuskauden alun ja sähkön keskeyttämisen välisen ajan sähkölaskun suuruinen.

41.4. Myyjän tulee palauttaa vakuus kahden vuoden kuluttua sen antamisesta, jos käyttäjä on tänä aikana hoitanut maksuvelvollisuutensa moitteettomasti.

41.5. Kuluttajalle toimitettavasta sähköstä voidaan vaatia vakuus vain etukäteen selvitetyistä erittäin painavista syistä.

Sähköntoimituksen keskeyttäminen

42. Myyjällä on oikeus välittömästi tilapäisesti keskeyttää sähkön toimittaminen ylivoimaisen esteen vuoksi tai jos se on välttämätöntä ihmishenkeä, terveyttä tai omaisuutta uhkaavan vaaran torjumiseksi.

Jos myyjä edellämainituista syistä johtuen voi toimittaa sähköä vain rajoitetusti, myyjä jakaa käytettävissä olevan sähkön käyttäjien kesken ottamalla huomioon elintärkeät tarpeet, mahdolliset viranomaismääräykset, voimassa olevat sopimukset ja vallitsevat olosuhteet.

Myyjä ei ole velvollinen korvaamaan keskeytyksestä aiheutunutta vahinkoa.

43. Sähköntoimitus voidaan tilapäisesti keskeyttää tai sitä voidaan rajoittaa, jos se on tarpeellista sähkön toimittamista varten tarpeellisten laitteiden huollon, muutoksen, tarkastuksen, vian selvittämisen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Keskeytys ei saa muodostua tarpeettoman pitkäaikaiseksi ja se tulee mahdollisuuksien mukaan tapahtua sellaiseen aikaan ja siten, että siitä aiheutuu käyttäjille mahdollisimman vähän haittaa.

44. Myyjä on velvollinen huolehtimaan siitä, että etukäteen tiedossa olevista keskeytyksistä ilmoitetaan riittävän tehokkaasti. Mikäli myyjä laiminlyö tämän velvollisuutensa, hän on velvollinen korvaamaan keskeytyksestä aiheutuneen vahingon.

45. Jos sähköntoimitus keskeytyy muutoin kuin kohdassa 42. tai 43. tarkoitetussa tapauksessa myyjän puolella olevasta syystä, myyjä on velvollinen korvaamaan käyttäjälle keskeytyksestä aiheutuneen vahingon.

46.

46.1. Myyjä on oikeutettu keskeyttämään sähkön toimittamisen, jos käyttäjä on laiminlyönyt maksaa erääntyneen saatavan tai hän on muuten olennaisesti laiminlyönyt sopimukseen perustuvat velvollisuutensa.

Ennen sähköntoimituksen keskeyttämistä myyjän on lähetettävä käyttäjälle hänen laskutusosoitteeseensa kehotus maksaa erääntynyt saatava (maksukehotus) tai korjata muu laiminlyönti määräajassa, joka on vähintään kaksi viikkoa kehotuksen lähettämisestä. Jos käyttäjä ei kehotuksesta huolimatta maksa erääntynyttä saatavaa tai korjaa muuta laiminlyöntiä asetetussa määräajassa, myyjä ilmoittaa sähköntoimituksen keskeyttämisen ajankohdasta lähettämällä tiedon käyttäjän laskutusosoitteeseen vähintään kolmea viikkoa ennen keskeytystä lähetetyllä kirjeellä (katkaisuilmoitus).

46.2. Sähköntoimitusta ei voida keskeyttää maksulaiminlyönnin vuoksi ennen kuin on kulunut kaksi kuukautta laskun ensimmäisestä eräpäivästä, jos laiminlyönti yksityisen kuluttajan osalta johtuu vakavasta sairaudesta, työttömyydestä tai muusta niihin verrattavasta hänestä riippumattomasta seikasta. Esteestä on ilmoitettava myyjälle, mikäli mahdollista, ennen eräpäivää.

46.3. Yksityisen kuluttajan tai asuinkiinteistön sähköntoimitusta ei kuitenkaan voida keskeyttää, jos käyttäjän suorittamatta oleva maksu on alle viisisataa (500) markkaa tai milloin kysymyksessä on asunto, jossa on suora sähkölämmitys, alle tuhat (1 000) markkaa.

Sähköntoimitus voidaan kuitenkin laskun suuruudesta riippumatta keskeyttää, jos käyttäjä on laiminlyönyt kahden laskun maksamisen tai ei ole maksanut laskua kuuden kuukauden kuluessa laskun ensimmäisestä eräpäivästä eikä hän asiasta tiedon saatuaan välittömästi suorita erääntyneitä maksuja.

46.4. Sähköntoimitusta ei voida maksujen laiminlyönnin vuoksi keskeyttää vakituisena asuntona käytettävästä rakennuksesta tai sen osasto, jonka lämmitys on riippuvainen sähköstä, lokakuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, ennen kuin on kulunut neljä kuukautta laiminlyödyn maksun eräpäivästä.

47. Jos käyttäjän maksun laiminlyönti aiheutuu ylivoimaisesta esteestä, ei sähköntoimitusta voida keskeyttää. Esteen poistumisen jälkeen sähköntoimituksen keskeyttämiseen sovelletaan kohtaa 46.

48. Sähköntoimitus keskeytetään käyttäjän pyynnöstä sähkönkäyttötarpeen päättyessä. Halutessaan keskeytyksestä huolimatta ylläpitää sähkönkäyttömahdollisuuden käyttäjän on maksettava käyttömahdollisuuden ylläpidosta sovittu maksu.

49. Myyjällä on oikeus periä käyttäjältä verkosta erottamisesta ja jälleenkytkennästä sopimuksessa näistä toimenpiteistä perittäväksi ilmoitettu maksu.

Kun sähköntoimitus keskeytetään käyttäjästä riippuvasta syystä, käyttäjä ei vapaudu maksuvelvollisuuksistaan myyjälle.

50. Sähköntoimittamista jatketaan sen jälkeen, kun keskeyttämisen aihe on poistettu. Myyjä voi periä kohdassa 49. tarkoitetut maksut ennen jälleenkytkentää.

Sopimusehtojen muuttaminen

51. Yksilölliseen sopimukseen ei voida tehdä sopimuksen sisällön kannalta oleellisia muutoksia sopimuksen voimassaoloaikana.

52. Sopimukseen voidaan tehdä sopimuksen sisällön kannalta vähäisiä muutoksia.

53. Sopimusehtomuutosten muodon osalta katso kohta 11.

54.

54.1. Myyjä ilmoittaa hintojen muutoksista, muutosten perusteista ja vähäisistä sopimusehtomuutoksista muutosta edeltävässä laskussa; kuitenkin vähintään 30 päivää ennen muutosten voimaantuloa lähettämällä tiedon käyttäjän ilmoittamaan laskutusosoitteeseen.

Irtisanomisen osalta katso kohta 59.

54.2. Jos hintojen muutos aiheutuu lainsäädännön muutoksesta tai viranomaisen päätöksestä, myyjän on ilmoitettava muutoksesta mahdollisimman pian.

Sopimuksen siirto

55. Käyttäjä ei voi siirtää sopimusta kolmannelle.

56. Myyjä on oikeutettu siirtämään sopimuksen toiselle myyjälle. Sopimuksen ehtoja ei voida siirron yhteydessä muuttaa. Uuden myyjän on ilmoitettava siirrosta käyttäjälle viimeistään ensimmäisen laskun yhteydessä.

Irtisanomisen osalta katso kohta 59.

Sopimuksen päättyminen

57. Liittymissopimuksen päättyessä päättyvät myös liittymän mukaista sähkönkäyttöpaikkaa koskevat sähkönmyyntisopimukset.

58.

58.1. Käyttäjällä on oikeus irtisanoa sähkönmyyntisopimus. Irtisanomisaika on kaksi viikkoa.

58.2. Käyttäjä voi kuitenkin purkaa sopi-

muksen päättymään välittömästi, kun sähköntoimituksen alkaminen on viivästynyt tai sähköntoimitus on ollut keskeytyneenä yli vuorokauden, ellei syynä ole ylivoimainen este.

59. Käyttäjällä on 30 päivän ajan ehtojen muutoksesta tai sopimuksen siirrosta tiedon saatuaan oikeus irtisanoa sähkönmyyntisopimus päättyväksi ilman irtisanomisaikaa. Tällöin muutetut ehdot eivät koske käyttäjää paitsi, jos muutos johtuu viranomaisen päätöksestä tai lainsäädännön muutoksesta.

60. Myyjä voi purkaa sopimuksen, jos sähköntoimitus on ollut oikeus keskeyttää käyttäjän sopimusrikkomuksen perusteella (kohta 46.).

61. Myyjä voi purkaa sähkönmyyntisopimuksen välittömästi, jos:

61.1. käyttäjä on asetettu konkurssiin; tai

61.2. käyttäjä on syyllistynyt sähkön anastamiseen, myyjän tai jakeluverkon haltijan vastuulla olevien laitteiden tahalliseen vahingoittamiseen tai myyjän puolelta asetettujen sinettien murtamiseen.

62. Sähkönmyyntisopimus on katsottava purkautuneeksi, jos sähköntoimitus on keskeytetty kohdassa 46. mainitulla perusteilla ja keskeytys on jatkunut vähintään vuoden.

Tällöin myyjä lähettää sopimuksen päättymisestä ilmoituksen käyttäjän laskutusosoitteeseen kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä.

Riitojen ratkaiseminen

63. Kuluttajalla on oikeus saattaa tämän sopimuksen tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet kuluttajavalituslautakunnan käsiteltäväksi.

Jos erimielisyydet ratkaistaan tuomioistuimessa, kanne nostetaan käyttäjän sähkönkäyttöpaikan käräjäoikeudessa, ellei yksittäistapauksessa ole toisin sovittu. Kuluttajalla on kuitenkin aina oikeus nostaa kanne Suomessa olevan kotipaikkansa käräjäoikeudessa.