Laki rikoslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään rikoslakiin siitä 31 päivänä toukokuuta 1974 annetulla lailla ( 412/74 ) kumotun 9 luvun tilalle uusi 9 luku, 16 lukuun siitä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1256/88) kumotun 28 §:n tilalle uusi 28 §, 17 luvun 4 §:ään, sellaisena kuin se on 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (451/87), uusi 2 momentti, 29 lukuun, sellaisena kuin se on 24 päivänä elokuuta 1990 ja 27 päivänä toukokuuta 1994 annetuissa laeissa (769/90 ja 386/94) uusi 10 §, 30 lukuun, sellaisena kuin se on mainitussa 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa ja 25 päivänä tammikuuta 1993 annetussa laissa (54/93), uusi 13 §, 32 lukuun, sellaisena kuin se on mainitussa 24 päivänä elokuuta 1990 annetussa laissa sekä 17 päivänä joulukuuta 1993 ja 29 päivänä huhtikuuta 1994 annetuissa laeissa (1304/93 ja 317/94), uusi 8 §, ja 46 lukuun, sellaisena kuin se on muutettuna mainitulla 24 päivänä elokuuta 1990 annetulla lailla ja 29 päivänä joulukuuta 1994 annetulla lailla (1522/94), uusi 14 § seuraavasti:
9 lukuOikeushenkilön rangaistusvastuusta
1 §Soveltamisala
Yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tapahtunut rikos, voidaan virallisen syyttäjän vaatimuksesta tuomita rikoksen johdosta yhteisösakkoon, jos se on tässä laissa säädetty rikoksen seuraamukseksi.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta julkisen vallan käytössä tehtyyn rikokseen.
2 §Rangaistusvastuun edellytykset
Oikeushenkilö voidaan tuomita yhteisösakkoon, jos sen lakimääräiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva on ollut osallinen rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka jos oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi.
Yhteisösakkoon voidaan tuomita, vaikkei rikoksentekijää saada selville tai muusta syystä tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoon ei kuitenkaan tuomita sellaisen asianomistajarikoksen johdosta, jota asianomistaja ei ilmoita syytteeseen pantavaksi, ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
3 §Rikoksentekijän ja oikeushenkilön välinen suhde
Rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon tai on virka- tai työsuhteessa oikeushenkilöön taikka on toiminut oikeushenkilön edustajalta saamansa toimeksiannon perusteella.
Oikeushenkilöllä ei ole oikeutta saada rikoksentekijältä korvausta maksamastaan yhteisösakosta, ellei korvausvelvollisuus perustu yhteisöistä tai säätiöistä annettuihin säädöksiin.
4 §Perusteet tuomitsemista harkittaessa
Harkittaessa, tuomitaanko oikeushenkilö yhteisösakkoon, huomiota on kiinnitettävä erityisesti:
oikeushenkilön 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin laiminlyönnin laatuun ja laajuuteen sekä johdon osuuteen rikoksessa;
rikoksentekijän asemaan oikeushenkilön toimielimissä;
oikeushenkilön toiminnassa tehdyn rikoksen vakavuuteen ja rikollisen toiminnan laajuuteen;
oikeushenkilölle rikoksesta aiheutuneisiin muihin seurauksiin;
oikeushenkilön toimiin uusien rikosten ehkäisemiseksi, rikoksen vaikutusten ehkäisemiseksi tai poistamiseksi taikka laiminlyönnin ja rikoksen selvittämisen edistämiseksi sekä
silloin, kun oikeushenkilön johtoon kuuluva tuomitaan rikoksesta rangaistukseen, oikeushenkilön kokoon ja tuomitun omistusosuuteen oikeushenkilössä sekä hänen henkilökohtaiseen vastuuseensa sen velvoitteista.
5 §Yhteisösakko
Yhteisösakko tuomitaan määrämarkoin. Alin yhteisösakon rahamäärä on viisituhatta ja ylin viisi miljoonaa markkaa.
6 §Yhteisösakon mittaamisperusteet
Yhteisösakon rahamäärä vahvistetaan oikeushenkilön 2 §:ssä tarkoitetun laiminlyönnin laadun ja laajuuden tai johdon osuuden sekä oikeushenkilön taloudellisen aseman mukaan.
Laiminlyönnin ja johdon osuuden merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikollisen toiminnan laajuus, tekijän asema oikeushenkilön toimielimissä, se, osoittaako oikeushenkilön velvollisuuksien rikkominen piittaamattomuutta lain säännöksistä tai viranomaisten määräyksistä, sekä muualla laissa säädetyt rangaistuksen mittaamisperusteet.
Taloudellista asemaa arvioitaessa otetaan huomioon oikeushenkilön koko, vakavaraisuus, toiminnan taloudellinen tulos sekä muut oikeushenkilön talouden arvioimiseen olennaisesti vaikuttavat seikat.
7 §Syyttäjän harkintavalta
Virallinen syyttäjä saa jättää rangaistusvaatimuksen oikeushenkilöä vastaan tekemättä, jos:
2 §:ssä tarkoitettu oikeushenkilön laiminlyönti tai sen johdon osuus rikoksessa on ollut vähäinen taikka
oikeushenkilön toiminnassa tehdystä rikoksesta ei ole aiheutunut muuta kuin vähäistä vahinkoa tai vaaraa,
ja oikeushenkilö on vapaaehtoisesti ryhtynyt tarpeellisiin toimiin uusien rikosten ehkäisemiseksi.
Rangaistusvaatimus saadaan jättää tekemättä myös, jos rikoksentekijä on 4 §:n 6 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa jo tuomittu rangaistukseen ja on odotettavissa, ettei oikeushenkilöä tämän vuoksi tuomittaisi yhteisösakkoon.
Päätökseen jättää rangaistusvaatimus oikeushenkilöä vastaan esittämättä sovelletaan vastaavasti, mitä rikoslain voimaan panemisesta annetun asetuksen 15 b §:n 1 ja 3 momentissa sekä 15 c ja 15 d §:ssä säädetään päätöksestä jättää syyttämättä. Syyllisyyden sijasta syyttäjän on saatettava 15 b §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tuomioistuimen käsiteltäväksi kysymys oikeushenkilön rankaisemisen perusteiden olemassaolosta.
8 §Yhteinen yhteisösakko
Jos oikeushenkilö on tuomittava samalla kertaa kahden tai useamman rikoksen johdosta, oikeushenkilö tuomitaan yhteiseen yhteisösakkoon noudattaen, mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään.
Rikoksista, joista toinen on tehty sen jälkeen, kun toisesta oli jo tuomittu yhteisösakko, ei tuomita yhteistä rangaistusta. Jos lainvoiman saaneella tuomiolla yhteisösakkoon tuomitulle oikeushenkilölle vaaditaan rangaistusta ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tehdyn muun rikoksen johdosta, ei myöskään tuomita yhteistä yhteisösakkoa, mutta aikaisempi yhteisösakko on uutta rangaistusta määrättäessä otettava kohtuuden mukaan huomioon.
9 §Vanhentuminen
Jos rikoksentekijälle ei vanhentumisen vuoksi saa tuomita rangaistusta, ei myöskään oikeushenkilöä, jonka puolesta tai hyväksi hän on toiminut, saa tuomita rangaistukseen. Yhteisösakkoa koskevan vaateen lyhin vanhentumisaika on kuitenkin viisi vuotta.
Tuomitun yhteisösakon täytäntöönpano raukeaa viiden vuoden kuluttua lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.
16 lukuRikoksista julkista viranomaista ja yleistä järjestystä vastaan
28 §
Lahjuksen antamiseen ja törkeään lahjuksen antamiseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
17 lukuPerättömästä lausumasta
4 §
Oikeushenkilön lakimääräinen edustaja, jota esitutkinnassa kuulustellaan oikeushenkilön rangaistusvastuuta selvitettäessä, rinnastetaan rikoksesta epäiltyyn.
29 lukuRikoksista julkista taloutta vastaan
10 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Avustuspetokseen, törkeään avustuspetokseen ja avustuksen väärinkäyttöön sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
30 lukuElinkeinorikoksista
13 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Markkinointirikokseen, kilpailumenettelyrikokseen, yritysvakoiluun, yrityssalaisuuden väärinkäyttöön ja lahjomiseen elinkeinotoiminnassa sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
32 lukuKätkemisrikoksista
8 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Kätkemisrikokseen, törkeään kätkemisrikokseen ja ammattimaiseen kätkemisrikokseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
46 lukuSäännöstelyrikoksista ja salakuljetuksesta
14 §Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Säännöstelyrikokseen, törkeään säännöstelyrikokseen ja salakuljetukseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
LaVM 23/94
Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeriSauli Niinistö