574/1995

Tekijänoikeuslain 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu oikeus valmistaa toimintaansa varten kappaleita teoksesta on tämän asetuksen 3―6 §:ssä säädetyin ehdoin seuraavilla laitoksilla:

Opetusministeriö voi antaa 1 §:ssä tarkoitetun oikeuden muullekin kuin 1 §:ssä mainitulle arkistolle, kirjastolle tai museolle.

Arkisto, kirjasto ja museo saa mikrofilmauksella tai muulla senkaltaisella menetelmällä valmistaa kokoelmissaan olevasta aineistosta jäljennöksiä turvanäkökohtien edellyttämässä laajuudessa.

Sellaisesta kokoelmassa olevasta aineistosta, jota sen johdosta, että se on vahingoittumiselle altis tai vaikeasti korvattavissa, ei ole alkuperäisenä annettava lainaajan käytettäväksi, saadaan valokopioimalla valmistaa jäljennöksiä lainausta varten; ilman erityistä syytä ei saa kuitenkaan valmistaa useampaa kuin kaksi jäljennöstä.

Sellaista aineistoon kuuluvaa suojattua teosta, jota ei ole julkistettu, ei saa jäljentää ilman tekijän lupaa.

Valokopioimalla saadaan valmistaa jäljennöksiä kokoomateoksissa, sanomalehdissä tai aikakauskirjoissa olevista yksittäisistä kirjoituksista sekä muiden julkaistujen teosten lyhyistä osista annettaviksi, milloin katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, lainaajille tutkimus- tai opiskelutarkoitukseen niiden nidosten tai vihkojen asemesta, joihin ne sisältyvät. Kullekin lainaajalle saadaan antaa vain yksi jäljennös kustakin kirjoituksesta tai osasta.

Milloin teoksen kappale on vaillinainen, saadaan puuttuvat osat valmistaa valokopioimalla, jos ne muodostavat vähäisen osan koko teoksesta.

Useana osana julkaistun teoksen puuttuvan osan sekä puuttuvien nidosten tai aikakauskirjoihin ja muihin sellaisiin kuuluvien vihkojen valmistaminen on kuitenkin luvallista vain, jos osaa, nidosta tai vihkoa ei ole saatavana kirjakaupasta eikä julkaisijalta tai kustantajalta.

Kirjasto, jolle sen mukaan kuin siitä on säädetty, on toimitettava painetusta kirjoituksesta vapaakappale, saa, milloin siihen on erityinen syy, valokopioimalla valmistaa jäljennöksen julkaistusta teoksesta, jonka hankkiminen kirjaston kokoelmiin katsotaan tarpeelliseksi mutta jota ei ole saatavana kirjakaupasta eikä julkaisijalta tai kustantajalta. Kustakin teoksesta saadaan valmistaa vain yksi jäljennös.

Tekijänoikeuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus on näkövammaisten kirjastosta annetussa laissa (11/78) tarkoitetulla näkövammaisten kirjastolla, Näkövammaisten Keskusliitto ry:llä ja Suomen Kuurosokeat ry:llä.

Tekijänoikeuslain 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus oppimateriaalin valmistamiseen on Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:llä, Jyväskylän näkövammaisten koululla, Svenska skolan för synskadade -koululla ja Arlainstituutilla.

Valmistettaviin äänikirjoihin on merkittävä teoksen tekijän ja esittävän taiteilijan nimi.

Tekijänoikeuslain 25 g §:n 1 momentissa tarkoitettu teoksen laitteeseen ottaminen on suoritettava radio- tai televisioyrityksen omilla teknillisillä varusteilla.

Edellä l momentissa tarkoitettua tallennetta ei saa luovuttaa toiselle muussa kuin 10 §:ssä mainitussa tapauksessa.

Tallennetta, jota tarkoitetaan 8 §:ssä, saadaan säilyttää enintään yksi vuosi ja käyttää lähettämiseen enintään neljä kertaa. Sanotun ajan kuluttua tai sitten kun tallennetta on käytetty sallitut kerrat, se on, jollei tekijän kanssa toisin sovita tai 10 §:stä muuta johdu, hävitettävä tai tehtävä käyttöön kelpaamattomaksi.

Yleisradio Oy:n arkistoon luovutettua tallennetta, jolla on dokumentaarinen arvo, saadaan säilyttää siellä myös 9 §:ssä sanotun ajan jälkeen tai sallitun käyttämisen tapahduttua.

Milloin 8 §:ssä tarkoitettua tallennetta ei katsota voitavan sopivasti säilyttää alkuperäisenä, saadaan se siirtää uuteen alustaan, jolloin alkuperäinen tallenne on hävitettävä tai tehtävä käyttöön kelpaamattomaksi.

Jos tallennetta on käytettävä lähettämiseen, mutta teknillisistä syistä ei ole sopivaa tällöin käyttää sitä alkuperäisenä eikä siitä 1 momentin nojalla valmistettua kappaletta, saadaan tarkoitusta varten tallenteesta valmistaa erityinen kappale. Käyttämisen jälkeen on sellainen kappale hävitettävä tai tehtävä käyttöön kelpaamattomaksi.

Mitä 8―11 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti tekijänoikeuslain 45, 46, 46 a, 48 ja 49 a §:ssä tarkoitettujen suojan kohteiden laitteelle ottamiseen.

Tekijänoikeuslain 53 §:ssä tarkoitetun kiellon antaa opetusministeriö.

Tekijänoikeuslain 54 §:ssä tarkoitetut erimielisyydet ratkaistaan välimiesmenettelyssä, johon kumpikin osapuoli nimeää yhden välimiehen ja siten nimetyt kutsuvat kolmannen välimiehen puheenjohtajaksi.

Jos toinen osapuoli on tehnyt vastapuolelle esityksen välimiesmenettelyyn ryhtymisestä sekä nimennyt välimiehen mutta vastapuoli ei ole kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan nimennyt välimiestä, katsotaan tämän kieltäytyneen asian ratkaisemisesta välimiesmenettelyssä.

Välimiehille ja sihteerille suoritetaan valtion varoista opetusministeriön määräämä kohtuullinen palkkio sekä korvaus toiminnasta aiheutuneista matka- ja muista kuluista.

Muutoin noudatetaan soveltuvin osin välimiesmenettelystä annettua lakia (967/92).

Tekijänoikeusneuvostoon määrää valtioneuvosto opetusministeriön esityksestä kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja enintään viisitoista muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Tekijänoikeusneuvostossa tulee olla edustettuina keskeiset tekijänoikeuslaissa säädettyjen oikeuksien haltijat sekä suojakohteiden käyttäjät.

Tekijänoikeusneuvoston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen sekä heidän varajäsentensä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, tekijänoikeuteen perehtyneitä henkilöitä, joiden ei voida katsoa edustavan 1 momentissa tarkoitettujen oikeuksien haltijoiden ja suojakohteiden käyttäjien etuja.

Tekijänoikeusneuvoston päätösvaltaa voi neuvoston määräämissä asioissa käyttää neuvoston tietyn asian tai tiettyyn alaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten asettama jaosto.

Jaostoon kuuluu puheenjohtaja, joksi neuvosto määrää 19 §:n 2 momentissa tarkoitetun jäsenensä, sekä tarpeellinen määrä muita jäseniä.

Tekijänoikeusneuvosto on päätösvaltainen, milloin neuvoston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä on saapuvilla.

Jaosto on päätösvaltainen, milloin jaoston puheenjohtaja ja vähintään yksi muu jäsen on saapuvilla.

Tekijänoikeusneuvoston ja sen jaostojen puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteereille sekä neuvoston tai sen jaoston kuulemille asiantuntijoille suoritetaan palkkiota sekä päivärahaa ja matkakustannusten korvausta siten kuin valtion komiteoista on määrätty.

Tarkempia määräyksiä tekijänoikeusneuvoston toiminnasta voidaan antaa neuvoston työjärjestyksessä, jonka opetusministeriö neuvoston esityksestä vahvistaa.

Tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitettuna laitteena pidetään ääni- ja kuvanauhaa sekä muuta laitetta, joka teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käyttötarkoitukseltaan soveltuu teoksen kappaleen valmistamiseen yksityiseen käyttöön.

Tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitettuna laitteena pidetään myös leikkaamatonta äänen tai kuvan tallentamiseen soveltuvaa nauhaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna laitteena pidetään myös kokonaan tai osittain tallennettua ääni- ja kuvanauhaa sekä muuta laitetta, jos laitteen teknisistä ominaisuuksista, laitteen tai sen pakkauksen ulkoasusta, laitteelle tallennetun aineiston tavallista vähäisemmästä osuudesta laitteen esitysajasta, tallennetun aineiston laadusta, laitteen maahantuonti- tai myyntihinnasta taikka muista olosuhteista on pääteltävissä, että laite on ilmeisesti tarkoitettu käytettäväksi samalla tavoin kuin tallentamaton laite.

Opetusministeriö vahvistaa tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitetun maksun suuruuden käyttäen maksuperusteena laitteen esitysaikaa jokaiselta alkavalta minuutilta.

Mikäli tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitetun laitteen esitysaika on käyttäjän määrättävissä tai muutoin vaihtelee, maksu peritään käyttäen perusteena laitteen keskimääräistä esitysaikaa.

Maksu peritään edellä 24 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa laitteen koko esitysajan perusteella.

Tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitettu laite katsotaan valmistetuksi, kun se on viety valmistuspaikalta, kuitenkin viimeistään silloin, kun se on siirtynyt pois valmistajan omistuksesta. Valmistuspaikkana pidetään aluetta, jossa tuotteen lopullinen valmistus tapahtuu, sekä tällaisen alueen välittömässä yhteydessä olevaa valmistajan varastoa.

Tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitettu laite katsotaan maahantuoduksi silloin, kun se on luovutettu tullivalvonnasta. Jos laite on tuotu Euroopan unionin jäsenvaltiosta, se katsotaan maahantuoduksi, kun se on tuotu rajan yli.

Tekijänoikeuslain 26 a §:ssä tarkoitettu laite katsotaan maastaviedyksi silloin, kun kulkuneuvo, johon laite on lastattu, on lopullisesti tulliselvitettynä lähtenyt maasta, ja Euroopan unionin jäsenvaltioon vietäessä silloin, kun se on muuten todistettavasti lähtenyt maasta. Jos laite viedään maasta postitse, se katsotaan maastaviedyksi, kun se on otettu postin kuljetettavaksi.

Tekijänoikeuslain 26 e §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisena ammattimaisena äänen tai kuvan tallentamisena pidetään toimintaa,

Ammattimaisena pidetään myös oppilaitosten ja korkeakoulujen tallennustoimintaa opetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa.

Maksun perinnästä huolehtivan järjestön tulee antaa vuosittain tiliselvitys opetusministeriölle maksun perintä- ja hallinnointikustannuksista sekä maksun tuoton käyttämisestä.

Maksun perintätehtäviin kuuluvat maksun periminen maksuvelvollisilta, säädetyn maksuvelvollisuuden täyttämisen valvonta, maksuvarojen säilyttäminen tilitykseen asti, maksun palautusten ja perimättä jättämisen hoitaminen säännösten mukaisesti, perittyjen varojen tilittäminen 37 §:ssä mainitun käyttösuunnitelman mukaisesti sekä edellä 31 §:ssä mainitun tiliselvityksen tekeminen.

Maksusta kertyvät varat on säilytettävä erillisillä tileillä ja sijoitettava varmoja vakuuksia vastaan ja asianmukaisella korolla siinä suhteessa kuin maksuvarojen perinnän ja käyttösuunnitelman edellyttämä maksuvalmius sallii.

Edellä 32 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä aiheutuvat asianmukaiset ja tosittein varmennetut kustannukset katetaan kertyvistä maksuvaroista.

Järjestön on varattava opetusministeriölle mahdollisuus tarkastaa järjestön kirjanpitoa, hallintoa ja varojen käyttöä siltä osin kuin on kysymys 32 §:ssä mainittujen tehtävien hoitamisesta.

Tekijänoikeuslain 26 b §:n mukaisesta perivän järjestön hyväksymispäätöksestä on ilmettävä edellä 31―35 §:ssä mainitut asiat.

Opetusministeriö hyväksyy tekijänoikeuslain 26 b §:ssä tarkoitetun maksuvarojen käyttösuunnitelman vuosittain sen jälkeen kun lain 26 e §:n 2 momentin mukainen palautuksen vaatimisaika on kulunut.

Tekijänoikeuslain 26 b §:ssä tarkoitetusta käyttösuunnitelmasta tulee ilmetä:

Tekijänoikeuslain 26 a §:n mukaisina yhteisinä tarkoituksina pidetään muun muassa musiikki-, elokuva-, televisio- ja videokulttuurin edistämistä, mukaan lukien tekijöiden työllisyyttä ja kulttuuripalvelujen tuotantoa edistävät tarkoitukset sekä koulutus ja tutkimus.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan 25 päivänä elokuuta 1961 annettu tekijänoikeusasetus (441/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.