Kiinteistönmuodostamislaki
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 lukuSoveltamisala ja määritelmät
1 §
Tätä lakia sovelletaan:
kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden muodostamiseen;
kiinteistöjaotuksen muuttamiseen muulla tavoin;
rekisteriyksikön ulottuvuuden tai muun kiinteistöjaotusta koskevan asian vahvistamiseen; sekä
kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden rekisteröimiseen ja yhdistämiseen.
Tätä lakia ei sovelleta 1 momentissa tarkoitettuun kiinteistön muodostamista koskevaan asiaan, josta muualla laissa toisin säädetään.
2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
kiinteistöllä sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka kiinteistörekisterilain (392/85) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet ( kiinteistön ulottuvuus );
yhteisellä alueella aluetta, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin;
tontilla tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
yleisellä alueella kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin;
rekisterikylällä niiden rekisteriyksiköiden muodostamaa kokonaisuutta, jotka on merkitty kiinteistörekisterissä samaan kylään;
maaoikeudellisella kylällä ennen isojakoa ollutta asutuskylää, siihen verrattavaa taloryhmää, yksinäisenä ollutta taloa sekä muuta vastaavaa alkuperäisenä pidettävää isojaolla jakamattoman maa-alueen omistusyksikköä; sekä
vesioikeudellisella kylällä ennen isojakoa ollutta asutuskylää, siihen verrattavaa taloryhmää, yksinäisenä ollutta taloa, ennen isojakoa perustettua lahjoitusmaata, isojaossa valtiolle erotettua liikamaata, liikamaalle isojaon jälkeen perustettua uudistaloa, isojaon ulkopuolelle jätettyä valtion metsämaata sekä muuta vastaavaa alkuperäisenä pidettävää vesialueen omistusyksikköä, jonka omistusoikeutta ei ole jaettu.
2 lukuKiinteistötoimitus ja toimitusmiehet
3 §
Edellä 1 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet suoritetaan kiinteistötoimituksessa, lukuun ottamatta kiinteistöjen rekisteröimistä ja yhdistämistä.
4 §
Kiinteistötoimituksen suorittavat toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä ( toimitusmiehet ). Muun kiinteistötoimituksen kuin yhteisen alueen jakamisen, uusjaon, rakennusmaan järjestelyn ja yhteismetsän muodostamisen toimitusinsinööri voi suorittaa ilman uskottuja miehiä, jos uskottujen miesten käyttäminen ei ole tarpeellista eikä kukaan asianosainen uskottujen miesten käyttämistä vaadi.
5 §
Toimitusinsinöörinä voi olla maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva maanmittauksen koulutusohjelman mukaisen, tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri ja teknillisten oppilaitosten tai väliaikaisten ammattikorkeakoulujen maanmittaustekniikan opintosuunnalla tutkinnon suorittanut insinööri tai teknikko.
Edellä 1 momentissa mainittu insinööri tai teknikko voi olla toimitusinsinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, erillisen alueen tilaksi muodostamisessa, yhteisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muodostamisessa, yhteisen alueen muodostamisessa, yksityistielain mukaisessa tietoimituksessa, rasitetoimituksessa sekä rajankäynnissä. Jos lohkomisen, erillisen alueen tilaksi muodostamisen tai vapaaehtoisen tilusvaihdon yhteydessä on tarpeen suorittaa muuta kuin kiinteistönmääritystä tai rasitetta koskeva toimenpide, on toimitusinsinöörinä oltava diplomi-insinööri. Sama on voimassa, jos lohkomisen yhteydessä tehdään päätös lohkokiinteistön vapauttamisesta emäkiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä.
Kunnan kiinteistöinsinööristä annetussa laissa (557/95) tarkoitettu kiinteistöinsinööri toimii toimitusinsinöörinä tontinmittauksessa, yleisen alueen mittauksessa, tonttia tai yleistä aluetta koskevassa kiinteistönmäärityksessä, tilusvaihdossa ja rasitetoimituksessa sekä asemakaava-alueella kuntaa varten perustettavaa tai perustettua rasitetta koskevassa rasitetoimituksessa. Edellä 1 momentissa tarkoittu kunnan palveluksessa virkasuhteessa oleva insinööri tai teknikko, jonka kunta on määrännyt suorittamaan kiinteistötoimituksia, voi myös olla toimitusinsinöörinä tontinmittauksessa, yleisen alueen mittauksessa, tonttia ja yleistä aluetta koskevassa rajankäynnissä sekä vapaaehtoisessa tilusvaihdossa ja sopimukseen perustuvassa rasitetoimituksessa.
Edellä 3 momentissa mainittujen toimitusten lisäksi kiinteistöinsinööri voi kunnan suostumuksella olla toimitusinsinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, kiinteistönmäärityksessä ja rasitetoimituksessa sen kunnan alueella, jonka palveluksessa hän on. Vastaavasti edellä 3 momentissa tarkoitettu insinööri tai teknikko voi olla toimitusinsinöörinä lohkomisessa, vapaaehtoisessa tilusvaihdossa, rasitetoimituksessa ja rajankäynnissä.
6 §
Kunnanvaltuuston tulee valita kuntaan uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.
Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään.
Uskotulle miehelle maksettavan palkkion sekä matkakustannusten korvauksen ja päivärahan määräämisperusteet vahvistaa maanmittauslaitoksen keskushallinto.
Muutoin uskotusta miehestä on voimassa, mitä kunnallislaissa säädetään kunnan luottamushenkilöstä, jollei jäljempänä toisin säädetä.
7 §
Uskottu mies suorittaa tehtävänsä virkavastuulla.
Uskotun miehen on ennen toimeensa ryhtymistä annettava käräjäoikeudessa tai maaoikeudessa vakuutus siitä, että hän parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan täyttää rehellisesti uskotun miehen toimensa eikä tee siinä kenellekään vääryyttä mistään syystä.
8 §
Toimitusinsinööri kutsuu uskotut miehet toimitukseen.
Jos uskotut miehet kutsutaan toimitusmiehiksi toimituksen aikana, ei sen johdosta oteta toimituksessa tehtyjä ratkaisuja uudelleen käsiteltäviksi.
9 §
Jos kuntaan valitut uskotut miehet ovat esteellisiä tai estyneitä saapumasta toimitukseen, voidaan siihen kutsua uskotut miehet naapurikunnasta.
Jos toimitus koskee eri kunnissa sijaitsevia alueita, voi uskottu mies toimia muunkin kuin kotikuntansa alueella.
10 §
Jos uskottu mies ei saavu toimitukseen tai hänet todetaan esteelliseksi eikä toista uskottua miestä saada vaikeuksitta hänen tilalleen, voi toimitusinsinööri kutsua siksi ajaksi, kunnes toimitukseen saadaan uskottu mies, toimitusmieheksi muunkin uskotuksi mieheksi kelpoisen henkilön. Tämä antaa 7 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen toimitusinsinöörille.
Toimituksen teknillisiä tehtäviä suoritettaessa ei uskottujen miesten läsnäolo ole tarpeen.
11 §
Toimitusmiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään tuomarin esteellisyydestä.
Jos toimitusmies tietää olevansa esteellinen, on hänen ilmoitettava siitä muille toimitusmiehille. Asianosaisen, joka katsoo toimitusmiehen esteelliseksi, on tehtävä asiasta muistutus toimitusmiehille viipymättä sen jälkeen, kun esteellisyys tuli hänen tietoonsa.
12 §
Toimitusmiehen esteellisyydestä päättävät toimitusmiehet. Päätökseen, jossa toimitusmies on todettu esteelliseksi, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Jos toimitusinsinööri todetaan esteelliseksi, on toimitus keskeytettävä ja asiasta ilmoitettava viipymättä sille, joka on toimitusinsinöörin määrännyt. Tämän on määrättävä toinen toimitusinsinööri jatkamaan toimitusta. Esteellisen uskotun miehen sijaan toimitusinsinöörin on kutsuttava viipymättä toinen uskottu mies.
Asioita, jotka toimituksessa on ratkaistu ennen kuin toimitusmies on todettu esteelliseksi, ei oteta toimitusmiehen esteellisyyden vuoksi uudelleen käsiteltäviksi.
13 §
Toimitusmiehet voivat kutsua asiantuntijan avustamaan sellaisen asian käsittelyä, joka edellyttää erityistä asiantuntemusta. Kutsusta päätettäessä on määrättävä myös asiantuntijalle maksettavan palkkion perusteet.
3 lukuKiinteistötoimituksen vireilletulo sekä asian- osaiset ja muut puhevallan käyttäjät
14 §
Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti siltä maanmittaustoimistolta, jonka alueella toimituksen kohde tai pääosa siitä sijaitsee. Edellä 5 §:n 3 momentissa mainittua toimitusta haetaan kuitenkin asianomaisen kunnan kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen vireilletulosta hakemuksetta säädetään erikseen jäljempänä.
Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvityksestä säädetään tarkemmin asetuksella.
15 §
Jos hakemus on tehty tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti, maanmittaustoimiston tai kiinteistörekisterin pitäjän on annettava toimitusmääräys toimituksen suorittamiseksi.
Jos hakemuksessa on sellainen puute, ettei toimitusmääräystä voida antaa eikä viranomaisella ole käytettävissään puutteen korjaamiseksi tarvittavia tietoja, hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemusta.
Jos hakemus ei täydentämismenettelynkään jälkeen täytä 1 momentissa asetettuja vaatimuksia, hakemus on hylättävä.
16 §
Kiinteistötoimitus tulee vireille toimitusmääräyksen antamisesta lukien.
Kiinteistötoimituksessa on suoritettava hakemuksessa tarkoitettu toimitus. Jos hakemuksen tarkoituksen toteuttamiseksi on tarpeen, saadaan hakemuksessa tarkoitetun toimituksen sijasta suorittaa hakijan suostumuksella muu toimitus tai toimenpide ja toimituksen yhteydessä lisäksi muu kiinteistötoimituksena suoritettava toimenpide.
Kiinteistötoimituksen yhteydessä voidaan asianosaisen pyynnöstä suorittaa muukin kuin 2 momentissa tarkoitettu kiinteistötoimituksena suoritettava toimenpide, jos suorittamisesta ei aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksessa tarkoitetun toimituksen loppuun saattamiselle.
17 §
Asianosainen toimituksessa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee. Panttioikeuden haltija on asianosainen silloin, kun lohkokiinteistö tai alue vapautetaan 28 §:n tai 134 §:n nojalla kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta.
Kunnalla on alueellaan oikeus käyttää puhevaltaa 168 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa toimituksissa.
18 §
Kiinteistön tai alueen omistajan puhevaltaa kiinteistötoimituksessa käyttää se, jolla on lainhuuto tai joka omistajana hallitsee kiinteistöä tai aluetta.
Jos kiinteistö tai alue on toimituksen aikana siirtynyt uudelle omistajalle, sitoo uutta omistajaa se, mitä edellinen omistaja on toimituksessa sopinut tai hyväksynyt.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kiinteistöstä tai alueesta, koskee soveltuvin osin myös kiinteistön tai alueen määräosaa sekä rasiteoikeutta ja vuokra- tai muuta erityistä oikeutta.
19 §
Jos toimitus koskee yhteistä aluetta tai usean henkilön yhteisesti omistamaa kiinteistöä tai määräalaa, saapuvilla olevalla yhteisen alueen osakkaalla tai yhteisomistajalla on oikeus käyttää asianosaisen puhevaltaa kiinteistön, määräalan tai alueen osalta. Jos useita yhteisen alueen osakkaita tai yhteisomistajia on saapuvilla ja jos heidän vaatimuksensa ovat keskenään ristiriitaiset, toimitusmiehet ratkaisevat, miten kunkin vaatimus otetaan toimituksessa huomioon. Jollei jäljempänä toisin säädetä, sopimuksen tekemiseen yhteisomistuksessa olevan kiinteistön tai määräalan osalta vaaditaan kuitenkin kaikkien yhteisomistajien valtuutus ja yhteisen alueen osalta sovelletaan, mitä yhteisaluelaissa (758/89) säädetään.
Jos toimitus koskee usealle henkilölle tai kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa oikeutta tai etuutta, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 momentissa säädetään.
4 lukuLohkominen
20 §
Kiinteistöstä, joka ei ole tontti tai yleinen alue, ja yhteisestä alueesta voidaan rajoiltaan määrätty alue ( määräala ) muodostaa eri tilaksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Kumotun asemakaavan alueella voidaan tontista tai yleisestä alueesta erottaa määräala tilaksi lohkomalla.
Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää määräaloja myös useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta ( yhteislohkominen ). Erityisestä syystä voidaan lohkomalla muodostaa muukin kiinteistö kuin tila.
Yhteisestä koskesta tai sen osasta voidaan lohkomalla muodostaa koskitila .
21 §
Lohkottavaa kiinteistöä tai yhteistä aluetta kutsutaan tässä laissa emäkiinteistöksi , määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja kiinteistöä tai yhteistä aluetta, joka muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista, kantakiinteistöksi . Kiinteistöä, johon määräala siirretään, kutsutaan saajakiinteistöksi .
Lohkomisessa on todettava, mikä muodostetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka on muodostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön omistajalle. Jos lohkottavana on useita määräaloja, lohkomisessa on todettava, minkä määräalan alueesta lohkokiinteistö on muodotettu. Tässä tarkoitetut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin.
Mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään kiinteistöstä ja sen omistajasta, koskee soveltuvin kohdin myös yhteistä aluetta ja sen osakkaita.
22 §
Lohkomista saa hakea määräalan tai emäkiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön.
Jos omistaja on luovuttanut toiselle määräalan kiinteistöstään eikä määräala ole asemakaavan mukaan tontiksi tai yleiseksi alueeksi muodostettavalla alueella, lohkomistoimitus tulee vireille, kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan saannon lainhuudosta on saapunut siihen maanmittaustoimistoon, jonka alueella määräala sijaitsee. Lohkomistoimitus on keskeytettävä, jos määräalan omistaja esittää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä määräalasta tai keskeyttämiseen on muu perusteltu syy.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään oikeudesta lohkoa määräala kiinteistöstä, koskee soveltuvin osin määräalaa yhteisestä alueesta taikka yhteisalueosuutta. Jollei yhteiseen alueeseen tai sen määräalaan voida myöntää lainhuutoa, hakijan on esitettävä muu tarpeellinen selvitys osakkaiden omistusoikeudesta yhteiseen alueeseen sekä määräalan omistajan oikeudesta määräalaan tai yhteisalueosuuteen.
23 §
Lohkottavan määräalan tulee kuulua kokonaan samalle omistajalle tai samoille omistajille. Jos määräala muodostuu kahdesta taiuseammasta alueesta, tulee osaomistajan osuuden olla sama kustakin alueesta. Koskitila voidaan muodostaa, jos osakkaille, jotka muodostamista haluavat, kuuluu yhteisestä koskesta vähintään kolmannes.
24 §
Yhteislohkominen saadaan suorittaa, jos:
emäkiinteistöt sijaitsevat samassa kunnassa;
määräalat kuuluvat samalle omistajalle tai samoille omistajille niin, että kunkin osaomistajan osuus jokaisesta määräalasta on yhtä suuri;
määräalat omistetaan samanlaisin oikeuksin ja omistajat suostuvat yhteislohkomiseen;
määräalojen muodostaminen yhdeksi kiinteistöksi ei aiheuta epäselvyyttä kiinteistöjärjestelmään;
määräaloihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka niiden lisäksi vain yhteen määräalaan kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä; sekä
mikään määräala ei ole ulosmitattu tai ei kuulu konkurssipesään eikä mihinkään määräalaan kohdistu turvaamistoimenpiteitä.
Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vastaamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset.
25 §
Yhteisestä alueesta lohkominen saadaan suorittaa, jos osakaskiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka mainittujen kiinnitysten lisäksi vain yhteen osakaskiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä.
Yhteisestä alueesta lohkominen voidaan suorittaa myös silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vastaamasta osakaskiinteistöjen kiinnityksistä kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentissa tarkoitetut kiinnitykset.
26 §
Määräala tai useita määräaloja saadaanlohkomalla siirtää kiinteistöön. Siirtämisen edellytyksistä on voimassa, mitä 24 §:ssäsäädetään yhteislohkomisen edellytyksistä. Mitä sanotussa pykälässä säädetään emäkiinteistöstä ja määräalasta, koskee myös saajakiinteistöä.
27 §
Mitä 24 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja 25 §:ssä säädetään, koskee myös kirjattua erityistä oikeutta, joka kohdistuu lohkottavaan määräalaan.
28 §
Jos emäkiinteistö ja lohkottava määräala kuuluvat eri omistajille, lohkokiinteistö vapautetaan vastaamasta emäkiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä, jos panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Mikäli kantakiinteistö selvästi riittää vastaamaan kaikista emäkiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista, lohkokiinteistö voidaan vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijoiden suostumustakin. Tällöin lohkokiinteistö on vapautettava kaikista emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä.
Yhteisestä alueesta muodostettu lohkokiinteistö voidaan vapauttaa vastaamasta osakaskiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä panttioikeuden haltijan suostumuksella taikka, jos osakaskiinteistö lohkomisen jälkeen selvästi riittää vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista tai jos lohkomisen aiheuttama osakaskiinteistön arvon alentuminen on vähäinen, ilman panttioikeuden haltijan suostumusta.
Toimitusinsinöörin on viipymättä ilmoitettava kiinnityksestä vapauttamista koskevasta päätöksestä kirjaamisviranomaiselle. Kirjaamisviranomainen poistaa kiinnityksen lohkokiinteistön osalta, kun 1 tai 2 momentissa tarkoitettu päätös vapauttamisesta on tullut lainvoimaiseksi.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään lohkokiinteistöstä, sovelletaan vastaavasti sellaiseen kiinteistöön, joka muodostetaan määräalasta ja saajakiinteistöstä.
29 §
Yhteislohkomisessa ne määräalaan tai saajakiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä ei ole vapautettu, laajenevat koskemaan muodostettavaa kiinteistöä.
Jos yhteisestä alueesta erotetaan lohkokiinteistö tai jos kiinteistö muodostetaan erotetusta yhteisestä alueesta ja saajakiinteistöstä, kohdistuvat osakaskiinteistöjen kiinnitykset lohkomisen jälkeen myös muodostettuun kiinteistöön.
30 §
Jos lohkomistoimituksessa on todettu, että kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuu vain kantakiinteistöön tai lohkokiinteistöön, siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.
31 §
Lohkottavan määräalan rajat käydään luovutuskirjan tai muun saantokirjan ja muun saatavissa olevan selvityksen taikka, jos määräala erotetaan emäkiinteistön omistajalle, tämän osoituksen mukaisesti.
Jos asianosaiset lohkomistoimituksen aikana sopivat lisäyksestä tai muutoksesta toimituksen perusteena olevaan asiakirjaan ja lisäys tai muutos tarkoittaa lisäalueen tai lisäosuuden luovuttamista, sopimus on tehtävä maakaaren (540/95) 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla. Lohkomista ei estä se, ettei tällaisen lisäalueen tai osuuden saantoa ole lainhuudatettu, jos saannosta esitetään selvitys, joka olisi ollut tarpeen sen huudattamiseksi.
Toimitusmiehet voivat asianosaisten suostumuksetta päättää sellaisesta vähäisestä määräalan muuttamisesta, joka ei vaikuta määräalan arvoon, jos muuttaminen on tärkeää tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään asianosaiselle sanottavaa haittaa. Asianosaisen vaatimuksesta voidaan lohkottavan määräalan rajoja tarkistaa, mikäli tarkistus on sellainen, että se lohkomisen tultua suoritetuksi voitaisiin toteuttaa pakollisena tilusvaihtona.
32 §
Asemakaava-alueella ei saa ilman kunnan suostumusta suorittaa lohkomista niin, että alueelle muodostuu uusi asemakaavan tai tonttijaon mukaan muodostettavaksi tarkoitetusta rajasta poikkeava raja.
33 §
Rakennuskaava- tai rantakaava-alueella ei lohkomista saa suorittaa niin, että se vaikeuttaa sanotun kaavan toteuttamista.
34 §
Vahvistetussa yleiskaavassa virkistys- tai suojelualueeksi osoitetulla alueella rakennuspaikaksi tarkoitettua kiinteistöä ei saa muodostaa lohkomalla, jos se huomattavasti vaikeuttaa alueen käyttämistä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen.
Alueella, jolla ei ole asema-, rakennus- tai rantakaavaa, taikka jota ei ole vahvistetussa yleiskaavassa osoitettu virkistys- tai suojelutarkoituksiin, rakennuspaikaksi tarkoitetun kiinteistön saa muodostaa lohkomalla, jos muodostettava kiinteistö täyttää rakennuslaissa (370/58) sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetut vaatimukset.
Taaja-asutusalueella saa rakennuspaikaksi tarkoitetun määräalan muodostaa lohkomalla eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestäessä saadaan rakennuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu lupa taikka jos kunta antaa suostumuksensa lohkomiseen.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, saadaan, jollei olosuhteiden muuttumisesta tai muusta erityisestä syystä muuta johdu, rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa kiinteistöksi, jos lohkottavaa aluetta varten on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen kuluessa saadaan muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa taikka jos rakennus on jo rakennettu tällaisen luvan perusteella.
35 §
Alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asema- tai rakennuskaavan laatimista varten, saadaan rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi vain, jos määräalaa varten on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestäessä saadaan muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa tai rakennuslain 132 §:ssä tarkoitettu lupa rakentaa rakennuskiellon estämättä taikka jos kunta antaa suostumuksensa kiinteistön muodostamiseen.
Edellä 1 momentissa tarkoitetulla rakennuskieltoalueella saadaan määräala lohkomalla siirtää ennestään olevaan kiinteistöön sekä muuksi kuin rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala lohkoa eri kiinteistöksi, jos lohkominen ei huomattavasti vaikeuta kaavan laatimista.
36 §
Alueella, jolle rantakaavan laatiminen on rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, ei rakennuspaikaksi tarkoitettua määräalaa saa lohkoa ennen rantakaavan vahvistamista. Jos lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, onko alueelle laadittava rantakaava, tai jos toimitusinsinööri pitää rantakaavan laatimista tarpeellisena, on toimitusinsinöörin siirrettävä asia ympäristöministeriön tai lääninhallituksen ratkaistavaksi siinä järjestyksessä kuin rakennuslain 123 b §:n 3 momentissa säädetään. Rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala saadaan kuitenkin lohkoa, jos:
on ilmeistä, ettei määräalan rakentaminen vaikeuta rantakaavan laatimista;
kunta on perustellusta syystä antanut suostumuksensa lohkomiseen;
eri kiinteistöksi muodostettavaa määräalaa varten tai, milloin kysymys on määräalan siirtämisestä ennestään olevaan kiinteistöön, määräalasta ja saajakiinteistöstä muodostettavaa kiinteistöä varten on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestäessä saadaan rakennuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa tai muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa taikka rakennus on jo rakennettu tällaisen luvan perusteella;
rakennuslain 132 §:n nojalla on myönnetty poikkeus saman lain 123 a §:n 1 momentin säännöksestä; tai
muodostettavaa kiinteistöä käytetään rakennuslain 123 b §:n 2 momentissa tarkoitetun rakennuksen rakennuspaikkana.
37 §
Alueella, jolla on vireillä uusjako, halkominen tai muu jako, saadaan suorittaa lohkominen, jos se ei merkittävästi viivästytä jaon toimittamista eikä ole muutakaan erityistä syytä lohkomisen suorittamatta jättämiseen.
Jos kiinteistön yhteisomistaja on luovuttanut määräalan siinä tarkoituksessa, että se erotetaan hänelle halkomalla muodostettavasta kiinteistöstä, voidaan lohkominen jakosuunnitelman saatua lainvoiman toimittaa halkomisen yhteydessä, mikäli määräala on tullut luovuttajan saamiin tiluksiin.
5 lukuErillisen vesijätön ja muun erillisen alueen tilaksi muodostaminen ja kiinteistöön
38 §
Sellainen vesistöä asianomaisella luvalla laskemalla syntynyt vesijättö, joka on joko viranomaisen suorittaman tai yksityisen jaon perusteella taikka laskemislupaan sisältyvän määräyksen nojalla joutunut jonkun omaksi eikä kuulu mihinkään tilaan, ja sellainen tilaan kuulunut vesijättö, joka on luovutettu toiselle sitä tilasta erottamatta, saadaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön. Edellä tarkoitetut erilliset vesijätöt voidaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön vain, jos edellä mainitut edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13 päivää marraskuuta 1911 ja ovat edelleen olemassa. Omistusoikeus vesijättöön ratkaistaan toimituksessa. Omistusoikeudesta syntyneeseen riitaan sovelletaan, mitä 184 §:ssä säädetään.
39 §
Erillisen vesijätön tilaksi muodostamista tai kiinteistöön liittämistä saa hakea se, joka itse tai jonka saantomies on saanut vesijätön 38 §:ssä säädetyllä tavalla taikka joka hallitsee vesijättöä omistajana.
40 §
Sen lisäksi, mitä 38 ja 39 §:ssä säädetään, erillisen vesijätön kiinteistöön liittämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä määräalan siirtämisestä lohkomalla toiseen kiinteistöön säädetään ja erillisen vesijätön tilaksi muodostamisessa, mitä määräalan lohkomisesta eri tilaksi säädetään. Edellä 32―36 §:ssä olevia säännöksiä noudatetaan kuitenkin vain, jos vesijätöstä muodostetaan useita eri tiloja samalle omistajalle.
Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka tässä luvussa tarkoitetussa toimituksessa tehdyn ratkaisun mukaan on erillisestä vesijätöstä muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen omistaja, on toimituksessa laaditun selitelmän ote riittävä selvitys hänen saannostaan.
41 §
Pakkolunastettu alue sekä muu erillinen alue, joka ei kuulu tilaan eikä ole erillinen vesijättö, muodostetaan tilaksi tai liitetään kiinteistöön noudattaen soveltuvin osin, mitä määräalan lohkomisesta eri tilaksi ja määräalan siirtämisestä toiseen kiinteistöön lohkomalla säädetään.
6 lukuTontinmittaus ja yleisen alueen mittaus
42 §
Asemakaava-alueella erotetaan tonttijaon mukainen tontti ( kaavatontti ) tontinmittaustoimituksella. Erotettu tontti muodostetaan kiinteistöksi merkitsemällä se kiinteistörekisteriin.
43 §
Tontinmittausta saa hakea kaavatontin tai siihen kuuluvan alueen omistaja tai osaomistaja taikka sen haltija.
Jos kiinteistöstä tai yhteisestä alueesta luovutettu määräala vastaa tonttijaon mukaista tontin aluetta, tontinmittaus tulee vireille, kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan saannon lainhuudatuksesta on saapunut asianomaiselle kiinteistöinsinöörille.
Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa hakemuksettakin määrätä tontinmittauksen suoritettavaksi.
44 §
Tontti saa osuuden yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin vastaavasti kuin 150 §:n 2 momentissa säädetään lohkokiinteistön osalta.
45 §
Asemakaavassa yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen osa erotetaan tai siirretään ennestään olevaan yleiseen alueeseen yleisen alueen mittauksella. Sanottu alue muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaankiinteistöön merkitsemällä se kiinteistörekisteriin.
Rakennuslain 47 §:n 1 momentissa tarkoitettu katualueen erottaminen tapahtuu yleisen alueen mittauksella.
Yleisellä alueella ei ole osuutta yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.
46 §
Yleisen alueen mittaus suoritetaan kunnan taikka 45 §:n 1 momentissa tarkoitetun alueen omistajan tai osaomistajan hakemuksesta.
Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa hakemuksettakin määrätä yleisen alueen mittauksen suoritettavaksi.
7 lukuHalkominen
47 §
Oikeus saada tila halkomalla jaetuksi on tilan tai sen määräosan omistajalla, jolla on lainhuuto tilaan tai sen määräosaan.
Jos usealla tilalla on samat omistajat, voidaan tilat halkoa siten, että osaomistajan osuudesta tiloihin muodostetaan yksi tila ( yhteishalkominen ). Halottavien tilojen muodostamaan kokonaisuuteen sovelletaan tällöin, mitä halottavasta tilasta jäljempänä säädetään.
Koskitilaa ei saa halkoa. Sellaisen tilan halkomisen edellytyksistä, johon vesitilusten lisäksi kuuluu vain vähäisessä määrin muita tiluksia, on halkomisen yleisten edellytysten lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä vesialueen jakamisen edellytyksistä säädetään.
48 §
Yhteishalkomisen edellytyksenä on, että osakkaan osuudet kahdesta tai useammasta tilasta voidaan yhdistää. Osuuksien yhdistämisen edellytyksistä on voimassa, mitä kiinteistöjen yhdistämisen edellytyksistä säädetään.
49 §
Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus. Jos halkominen suoritetaan tilan omistajan lukuun, jakoperusteena ovat hänen määräämänsä osuudet.
Jos tilaa koskeva sovintojako on ollut kauan voimassa, on sovintojaolla hallittujen tilusten osalta jakoperusteena kuitenkin osakkaan nautinta, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai jos se on kohtuullista.
50 §
Osakkaalle muodostettavan tilan tulee saada se tilusmäärä, joka jyvityksen ja jakoperusteen mukaan sille kuuluu.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan halkominen toimittaa siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan tilaan tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko halottavan tilan vastaavasta arvosta. Halkominen suoritetaan tässä momentissa säädetyllä tavalla, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai, jolleivät osakkaat ole sopineet halkomistavasta, halkomisen suorittaminen tässä momentissa tarkoitetulla tavalla on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi.
51 §
Jos kaikki osakkaat sopivat ja jos tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamiseksi on tarpeen, voidaan halkomisessa poiketa muodostettavalle tilalle jakoperusteen mukaan tulevasta tilusmäärästä tai omaisuuden kokonaisarvosta. Jakoperusteesta voidaan poiketa ilman osakkaiden suostumustakin, jos se on tärkeätä tarkoituksenmukaisten tilojen muodostamiseksi ja jos siitä ei aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa eikä minkään muodostettavan tilan tilusmäärä tai tilaan tulevan omaisuuden kokonaisarvo ole enempää kuin 20 prosenttia yli tai enempää kuin 10 prosenttia alle sen, mikä sille jakoperusteen mukaan kuuluisi.
Jos halottavaan tilaan kuuluva omaisuus ei jakaudu muodostettavien tilojen kesken jakoperusteen mukaan, maksetaan erotuksesta korvaus.
52 §
Tilukset on halkomisessa sijoitettava mahdollisuuksien mukaan siten, että jokainen muodostettava tila saa tarkoituksenmukaiseen käyttöönsä soveltuvan tilussijoituksen. Jos halkominen toimitetaan 50 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jokaiselle tilalle on pyrittävä antamaan eri käyttötarkoituksiin soveltuvia tiluksia jakoperusteen mukaan, jolleivät osakkaat toisin sovi tai erityinen syy muuta vaadi.
Tilukset on jaettava niin, etteivät 51 §:n 2 momentissa tarkoitetut korvaukset tule kohtuuttoman suuriksi.
53 §
Mitä 32―34 §:ssä säädetään, on soveltuvin osin voimassa halkomisessa.
Halkomisessa alueella, jota tarkoitetaan 35―36 §:ssä on kiinteistöt pyrittävä muodostamaan siten, että muodostamisessa otetaan huomioon laadittava kaava ja asutuksen muu järjestäminen.
54 §
Halkomisessa laaditaan jakosuunnitelma, jossa esitetään jakoperuste, muodostettavat tilat, muodostettavat yhteiset alueet ja tilojen osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin, yksityiset erityiset etuudet, rasitteet, tieoikeudet sekä halkomisen johdosta maksettavat korvaukset. Asianosaisille on kokouksessa selostettava jakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua jakosuunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Muistutusten käsittelyn jälkeen tehdään päätös siitä, miten halkominen toimitetaan, ja saatetaan halkominen loppuun.
Jos halkomisen suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, jakosuunnitelman käsittelyn yhteydessä päätetään vain tilusten jaosta, yhteisistä alueista ja tilojen osuuksista niihin, erityisistä etuuksista sekä rasitteista ja tieoikeuksista. Korvauksista esitetään tällöin vain alustavat arviot. Lopulliset korvaukset määrätään ja muut halkomisen loppuunsaattamiseksi tarpeelliset toimenpiteet tehdään vasta jakosuunnitelman saatua lainvoiman.
Jos jakosuunnitelma on toimituksen kestäessä laillistunut, voidaan muodostetut kiinteistöt rekisteröidä ennen toimituksen lopettamista.
55 §
Jos sovintojaolla jaetun tilan halkomisessa on jakoperusteena osuudet ja osakas on sovintojaon kestäessä parantanut hallitsemiensa tilusten viljelyskuntoa tai muuten kohottanut niiden arvoa enemmän kuin muut osakkaat, ovat muut osakkaat jakoperusteensa mukaan velvolliset suorittamaan hänelle korvausta parantamistoimenpiteiden tuottamasta lisäarvosta.
8 lukuTilusvaihto ja alueen siirtäminen
56 §
Kiinteistöjen kesken saadaan vaihtaa alueita toimittamalla tilusvaihto.
Tilusvaihto voidaan suorittaa myös siten, että kiinteistö saa luovuttamansa alueen vastikkeena toiselle kiinteistölle kuuluvaa osuutta yhteiseen alueeseen.
57 §
Tilusvaihtoa ei saa suorittaa niin, että siitä aiheutuu haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle tai sanottavaa haittaa tilusvaihtoon osallisen kiinteistön käytölle.
Asemakaava-alueella suoritettavan tilusvaihdon edellytyksenä on, että se edistää tonttijaon laatimista tai rekisteritonttien muodostamista taikka kaavan mukaisten aluevarausten toteuttamista. Rakennuskaava- tai rantakaava-alueella suoritettavan tilusvaihdon edellytyksenä on, että se edistää tarkoituksenmukaisten rakennuspaikkojen muodostamista tai kaavan mukaisten aluevarausten toteuttamista.
58 §
Tilusvaihto voidaan suorittaa, jos kiinteistöjen omistajat siitä sopivat.
Ilman omistajien sopimusta saadaan tilusvaihto suorittaa, jos vaihdettavana on sellainen vähäinen alue, joka tuottaa siihen rajoittuvan kiinteistön käytölle huomattavaa haittaa, taikka sellainen puron, tien tai muun esteen kiinteistön muista tiluksista erottama tai muutoin erillinen alue, jota sen omistaja ei voi käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla, mutta jota voidaan huomattavasti tarkoituksenmukaisemmin käyttää toisen kiinteistön tilusten yhteydessä, samoin kuin myös silloin, kun tilusvaihto on tarpeen rajassa olevan haitallisen mutkan poistamiseksi ( pakollinen tilusvaihto ).
Ilman omistajien sopimusta saadaan tilusvaihto suorittaa kaavatontin taikka rakennus- tai rantakaavaan sopeutuvan rakennuspaikan kiinteistöksi muodostamista varten vain, jos vaihdettavat alueet on kaavassa osoitettu samaan käyttötarkoitukseen.
Edellä 56 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla voidaan tilusvaihto suorittaa vain, jos omistajat siitä sopivat.
59 §
Vaihdettavien alueiden tulee jyvitysarvoltaan vastata likimäärin toisiaan. Jos vaihdettavat alueet ovat arvoltaan vähäiset, saadaan tilusvaihto suorittaa, vaikka jyvitysarvot eivät vastaa toisiaan. Sama koskee myös 56 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suoritettua tilusvaihtoa.
Omistajien sopimuksesta voidaan tilusvaihto suorittaa siten, että kullekin kiinteistölle tulevien alueiden, puuston, rakennusten ja kiinteiden laitteiden ja rakennelmien yhteinen arvo vastaa likimäärin kiinteistön luovuttaman vastaavan omaisuuden yhteistä arvoa.
Jos kiinteistölle vaihdossa tulleen omaisuuden arvo ei täysin vastaa sen luovuttaman omaisuuden arvoa, maksetaan erotuksesta korvaus.
60 §
Jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä taikka kiinteistön kohdalle on sen muodostamisen jälkeen syntynyt yksityistä vesijättöä, joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä. Jos edellä tarkoitettua vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen vesijätön omistajan tai, jos vesijättö on yhteinen, osakaskunnan vaatimuksesta lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan.
Mitä 1 momentissa säädetään yhteisestä vesijätöstä, sovelletaan myös sellaiseen vähäiseen erilliseen vesijättöön, jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistön yhteydessä.
61 §
Jos kiinteistöön rajoittuu sellaista yhteistä aluetta, joka ei ole yhteismetsää, yhteistä vesijättöä, yhteistä vesialuetta tai yhteinen koski ja joka huomattavasti vaikeuttaa kiinteistön käyttöä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa sanottu alue. Jos edellä tarkoitettua aluetta voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen yhteisen alueen osakkaiden vaatimuksesta lunastamaan sanotunlaisen alueen.
62 §
Rakennuskaavaan tai rantakaavaan soveltuvan rakennuspaikan muodostamiseksi kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa toiseen rekisteriyksikköön kuuluvaa aluetta.
Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle kuuluvaa rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos rakennuspaikan osat ovat samanarvoiset, lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaatinut lunastamista.
63 §
Alue, joka 60―62 §:n nojalla lunastetaan, siirretään lunastajan omistamaan kiinteistöön.
64 §
Jos tilussijoitus voidaan korjata tai kaavaan soveltuva rakennuspaikka muodostaa tilusvaihdolla, on 60―62 §:ssä tarkoitetun alueen lunastamisen sijasta suoritettava tilusvaihto. Tällainen tilusvaihto saadaan suorittaa omistajien suostumuksetta, vaikka 59 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä ei olisi olemassa. Lunastamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei se aiheuta haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle, vaikeuta asema-, rakennus- tai rantakaavaan sopeutuvien kiinteistöjen muodostamista tai 60 ja 61 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään asianosaiselle huomattavaa haittaa.
65 §
Tilusvaihdolla vaihdettu tai 63 §:n mukaisesti toiseen kiinteistöön siirretty alue vapautuu vastaamasta luovuttavaan kiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista sekä muista näihin verrattavista rasituksista, joista luovuttava kiinteistö vastaa. Jos tilusvaihdolla vaihdettuun tai toiseen kiinteistöön siirrettyyn alueeseen kohdistuu rasiteoikeus taikka vuokra- tai muu erityinen oikeus, määrätään toimituksessa tällaisen oikeuden voimaan jäämisestä, lakkaamisesta, lunastamisesta taikka muusta järjestämisestä ja siitä johtuvasta korvauksesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 86 ja 87 §:ssä säädetään. Oikeudet, joista vastaanottava kiinteistö vastaa, laajenevat koskemaan myös siirrettyä aluetta.
Kirjattu erityinen oikeus voidaan määrätä kohdistumaan vaihdettuun tai siirrettyynalueeseen vain oikeuden haltijan suostumuksella. Tällainen oikeus saa etusijan sen ajankohdan mukaan, jolloin toimitusinsinöörin ilmoitus kohteen muuttumisesta on tullut kirjaamisviranomaiselle.
66 §
Mitä 56―65 §:ssä säädetään kiinteistöstä, koskee soveltuvin osin myös yhteismetsää ja muuta yhteistä aluetta sekä sellaista määräalaa, joka tilusvaihdon taikka 60―62 §:ssä tarkoitetun toimituksen yhteydessä muodostetaan kiinteistöksi.
9 lukuUusjako
67 §
Uusjako saadaan suorittaa, jos siitä saatava hyöty on kustannuksia ja haittoja suurempi ja jos uusjaolla voidaan:
parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen käyttöä;
olennaisesti parantaa alueen tie- ja kuivatusoloja; tai
edistää maaseutuelinkeinolain (1295/90) tarkoituksiin hankitun alueen käyttämistä.
Jos uusjaosta paikalliset olot, osakkaiden taloudellinen asema tai muut sellaiset seikat huomioon ottaen aiheutuisi kiinteistöjen omistajille kohtuutonta haittaa, se voidaan jättää suorittamatta, vaikka 1 momentissa säädetyt edellytykset olisivat olemassa.
Jos osakkaat yksimielisesti sopivat, uusjako voidaan suorittaa, vaikka 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei olisi, jos jaosta tuleva hyöty on siitä aiheutuvia kustannuksia suurempi.
68 §
Uusjakoa saa hakea tilan omistaja tai osaomistaja.
Jos uusjaolla voidaan poistaa tai vähentää yleisen tien, rautatien, voimajohtolinjan, lentokentän tai muun sellaisen hankkeen toteuttamisesta kiinteistöjen käyttäjille aiheutuvaa huomattavaa haittaa, uusjakoa saa hakea myös hankkeen toteuttaja. Edellä tarkoitetunlaiseen uusjakoon sekä sellaiseen uusjakoon, jolla voidaan edistää maan luovuttamista lisäalueiksi tai muutoin huomattavasti parantaa paikkakunnan oloja, maanmittaustoimisto voi antaa toimitusmääräyksen ilman hakemusta.
69 §
Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Asemakaava-aluetta taikka rakennus- tai rantakaavan mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsätalousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ottaa uusjakoon.
Kokonaan muussa kuin maa- tai metsätalouskäytössä oleva kiinteistö saadaan ilman omistajan suostumusta ottaa uusjakoon vain, jos se on tärkeätä uusjaon tarkoituksen saavuttamiseksi. Uusjakoon voidaan tarvittaessa ottaa vain osa kiinteistön alueesta.
70 §
Toimitusmiesten on laadittava selvitys uusjaon edellytyksistä ja laajuudesta sekä yleispiirteinen selvitys uusjaossa noudatettavista periaatteista ja suoritettavista toimenpiteistä. Selvitystä laadittaessa on tarpeen mukaan kuultava asianomaista kuntaa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta selvityksestä on kuultava asianosaisia, minkä jälkeen toimitusmiehet päättävät, suoritetaanko uusjako vai jätetäänkö se sikseen. Jos uusjako päätetään suorittaa, on samalla tehtävä päätös uusjakoalueesta. Uusjako voidaan ulottaa koskemaan muutakin kuin toimitusmääräyksessä tarkoitettua aluetta.
71 §
Uusjaon suorittamista ja uusjakoaluetta koskevaa lainvoimaista päätöstä saadaan muuttaa olosuhteiden merkittävän muuttumisen tai muun olennaisen syyn vuoksi.
Toimituksen aikana saadaan uusjakoalueeseen tehdä vähäisiä muutoksia.
72 §
Uusjaossa tehdään ne tiet, jotka ovat jaon tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia.
Uusjaossa voidaan rakentaa osakaskiinteistöjen tarvitsemat vedenhankinta- ja viemäröintilaitteet. Laitteiden rakentamista koskevan suunnitelman laatii tai teettää asianomainen alueellinen ympäristökeskus.
73 §
Uusjaossa tehdään tarvittavat kuivatustyöt sekä rakennetaan tarpeen mukaan yhteisesti käytettäviä kastelulaitteita.
Kuivatustöiden tekeminen ja kastelulaitteiden rakentaminen voivat koskea myös sellaisia uusjakoalueen ulkopuolisia tiluksia, joiden omistajat siihen suostuvat. Toimenpiteiden suorittaminen edellyttää, että asianomainen maatalousviranomainen niitä puoltaa ja niiden suorittamiseen ovat vesilainsäädännön mukaiset edellytykset olemassa.
Jos kuivatuksen toteuttamiseksi on tärkeää tehdä oja uusjakoalueeseen kuulumattoman kiinteistön alueelle, voidaan kuivatuksesta hyötyä saavan kiinteistön hyväksi perustaa rasiteoikeus ojan tekemiseen ilman rasitetun kiinteistön omistajan suostumusta.
74 §
Uusjaossa voidaan raivata peltoa, jos se on tarpeen peltoalueen tuotantolohkojaotuksen tai peltojen sijoituksen parantamiseksi, sekä metsittää sellaista peltoa, jonka käyttäminen peltona ei ole tarkoituksenmukaista. Kenenkään osakkaan peltoalaa ei saa kuitenkaan ilman hänen suostumustaan sanottavasti vähentää.
75 §
Jos ojitus koskee vain uusjakoaluetta tai 73 §:n 3 momentissa tarkoitetun ojan tekemistä, toimitusmiehet päättävät ojituksen suorittamisesta, jollei ojitukseen tarvita vesilain 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vesioikeuden lupaa. Sama koskee ojituksesta päättämistä myös silloin, kun uusjakoalueeseen kuulumattomien kiinteistöjen omistajat suostuvat yhteiseen ojitukseen. Muussa tapauksessa asiasta päätetään sen mukaan kuin vesilaissa yhteisen ojituksen osalta säädetään.
76 §
Edellä 72―74 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseen voidaan ryhtyä, kun toimitusmiesten tätä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hankkeet on mahdollisuuksien mukaan saatettava loppuun toimituksen kestäessä.
77 §
Jokaisen osakkaan tulee saada tiluksia nautintansa mukaan niin, että hänen jakoon luovuttamiensa tilusten jyvitysarvo ja jaossa saamiensa tilusten jyvitysarvo vastaavat toisiaan ( jakoperuste ).
Osakkaalle voidaan kuitenkin antaa tiluksia enintään 10 prosenttia vähemmän tai enintään 20 prosenttia enemmän kuin hänelle jakoperusteen mukaan kuuluu, jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi eikä aiheuta kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa. Osakkaan suostumuksella hänelle voidaan antaa tiluksia enemmänkin kuin 20 prosenttia yli hänen osuutensa.
Jos osakkaan saama tilusmäärä on pienempi kuin hänelle jakoperusteen mukaan kuuluva tilusmäärä, maksetaan erotuksesta korvaus. Korvauksen suorittavat ne osakkaat, jotka ovat saaneet tiluksia yli jakoperusteen mukaisen määrän.
78 §
Ellei kiinteistöä voida uusjaossa sanottavasti parantaa, sitä ei saa muuttaa enempää kuin on välttämätöntä muiden kiinteistöjen parantamiseksi. Kiinteistöä ei saa vastoin omistajan suostumusta muuttaa niin, että sen kelpoisuus aikaisempaan käyttöönsä tai sellaiseen muuhun käyttöön, johon kiinteistö olisi tarkoituksenmukaisesti soveltunut, huononee tuntuvasti.
Erityiskäytössä olevia tai muutoin erityisen arvokkaita tiluksia taikka sellaisia tiluksia, joiden tuleva käyttötarkoitus ja arvo eivät ole riittävän luotettavasti arvioitavissa, ei saa ilman omistajan suostumusta vaihtaa, ellei se ole välttämätöntä tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi. Ilman omistajan suostumusta ei saa vaihtaa myöskään metsätalouskäytössä olevia tiluksia siten, että kiinteistöllä olevan hakkuuikäisen puuston määrä muuttuu huomattavasti.
Vahvistetussa yleis-, asema- tai rakennuskaavassa yleistä tarvetta varten osoitettu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yhteisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpeisiin alue on osoitettu.
79 §
Jos osakas omistaa uusjakoalueella vain arvoltaan vähäisen alueen, jota hän ei voi tarkoituksenmukaisesti käyttää ja jota ei voida uusjaolla sanottavasti parantaa ja josta ei uusjaossakaan voida muodostaa tarkoituksenmukaista käyttöyksikköä, alue voidaan täyttä korvausta vastaan lunastaa ja antaa muille osakkaille.
80 §
Talouskeskus voidaan uusjaossa siirtää, jos siirtämisestä aiheutuva hyöty on kustannuksia suurempi. Talouskeskuksen siirtäminen ilman kiinteistön omistajan suostumusta edellyttää lisäksi, että se on erityisen tärkeää tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi eikä siirtäminen aiheuta kiinteistön omistajalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa.
81 §
Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu, on rakennus määrättävä alueen uuden omistajan lunastettavaksi tai myytävä taikka määrättävä rakennuksen omistajan siirrettäväksi sen mukaan, mikä menettely aiheuttaa pienimmän rakennusmenetyksen tai on muusta syystä tarkoituksenmukaisin.
Määrättäessä rakennus lunastettavaksi tai hyväksyttäessä myytäväksi saa rakennuksen luovuttaja siitä korvauksen sen arvon mukaan, joka rakennuksella oli hänen hallussaan. Rakennuksen lunastushinta määrätään sen arvon mukaan, joka rakennuksella on lunastajan käyttöyksikön osana. Jos lunastushinta tai myyntihinta on pienempi kuin rakennuksen omistajalle maksettava korvaus, on erotus rakennusmenetystä, joka korvataan rakennuksen luovuttajalle.
Määrättäessä rakennus omistajan siirrettäväksi saa tämä siitä siirtokorvauksen, jonka suuruus on rakennuksella sen alkuperäisellä paikalla omistajansa hallussa oleva arvo lisättynä rakennuksen purkamisesta ja puretun materiaalin pois kuljettamisesta aiheutuneilla kustannuksilla sekä vähennettynä purettujen rakennustarvikkeiden käyttöarvolla.
82 §
Osakkaalle maksetaan talouskeskuksen siirtämisestä sen lisäksi, mitä 81 §:ssä rakennuksen osalta säädetään, korvaus niistä kustannuksista ja menetyksistä, jotka hänelle aiheutuvat:
entisen ja uuden talouskeskuksen alueen asianmukaisesta kunnostamisesta;
puutarhan ja istutusten siirtämisestä tai niitä vastaavan edun hankkimisesta;
tien tekemisestä uuteen talouskeskukseen;
kaivon tekemisestä tai sitä vastaavan edun hankkimisesta sekä vesi-, viemäri-, sähkö- ja puhelinjohdon ja muiden osakkaalla olleiden tarpeellisten johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtämisestä tai niitä vastaavan edun hankkimisesta;
irtaimen omaisuuden siirtämisestä;
muuttamisesta aiheutuvasta taloustoiminnan väliaikaisesta vaikeutumisesta; sekä
muista edellisiin verrattavista toimenpiteistä.
83 §
Mitä 81 §:ssä säädetään toisen maalle jääneen rakennuksen osalta, koskee soveltuvin kohdin myös rakennelmaa, laitetta, johtoja, istutuksia ja muuta sellaista kiinteän omaisuuden osaa, jonka lunastaminen tai myyminen aiheuttaa pienemmän omaisuusmenetyksen kuin 82 §:ssä tarkoitettu omaisuuden siirtäminen.
84 §
Jos ennen uusjakosuunnitelman laillistumista on välttämätöntä rakentaa uusia rakennuksia tai laitteita, on toimitusmiesten määrättävä siitä sekä rakennusten paikoista. Tällöin on tarvittaessa laadittava alustava tilusten sijoitussuunnitelma.
Jos rakennus tai laite 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sijoitetaan toisen maalle, annetaan tarpeelliset tilukset rakennuksen tai laitteen omistajan käyttöön vastiketiluksia tai vuotuista korvausta vastaan.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseen saadaan ryhtyä sen jälkeen, kun sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman.
85 §
Jako-osakkaille, jotka siitä sopivat, saadaan muodostaa heille annettavista metsätalouden harjoittamiseen soveltuvista tiluksista yhteismetsälaissa (37/91) tarkoitettu yhteismetsä noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvussa säädetään.
86 §
Maanvuokralain 2, 3 ja 5 luvun mukaisella vuokrasopimuksella vuokrattu alue, jolla on pysyviä rakennuksia taikka arvokkaita rakennelmia tai laitteita, on pyrittävä antamaan vuokranantajalle, jollei se huomattavasti vaikeuta jaon suorittamista. Muu maanvuokralain mukainen vuokraoikeus muutetaan kohdistumaan vuokranantajan uusiin tiluksiin, jollei muuttamisesta aiheudu vuokramiehelle huomattavaa haittaa.
Jos vuokramiehen asemaa ei voida järjestää 1 momentin mukaisesti, on vuokra-alueen uuden omistajan ja vuokramiehen välillä pyrittävä aikaansaamaan sopimus aluetta koskevasta vuokrasuhteesta. Jos sopimusta ei synny, voidaan entinen vuokrasopimus määrätä jäämään voimaan alueen uutta omistajaa sitovana, jollei siitä aiheudu tälle huomattavaa haittaa. Muussa tapauksessa vuokrasopimus määrätään raukeamaan.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetään vuokraoikeudesta, sovelletaan myös muuhun erityiseen oikeuteen.
Jos rakennuksen, joka on kokonaan tai osaksi annettu vuokralle, omistaja vaihtuu jaon johdosta, on uudella omistajalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman, irtisanoa vuokrasopimus.
87 §
Vuokramiehelle tai 86 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikeuden haltijalle taikka jako-osakkaalle, jolle aiheutuu vahinkoa tai haittaa 86 §:ssä tarkoitetusta oikeuden järjestämisestä tai sen lakkaamisesta, on suoritettava korvaus haitasta ja vahingosta.
Jos kiinteistönomistaja saa hyötyä oikeuden järjestämisen tai lakkaamisen johdosta, tulee hänen osallistua oikeudenhaltijalle maksettavaan korvaukseen saamansa hyödyn mukaisella määrällä. Muulta osin 1 momentissa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta säädetään 93 §:ssä.
88 §
Uusjaossa laaditaan uusjakosuunnitelma, jossa esitetään:
tehtävät tiet ja kuivatustyöt sekä rakennettavat vedenhankinta-, viemäröinti- ja kastelulaitteet niihin liittyvine suunnitelmineen;
jako-osakkaille muodostettavat kiinteistöt, yhteiset alueet ja yhteisalueosuudet, erityiset etuudet, rasitteet ja tieoikeudet;
siirrettävien talouskeskusten paikat sekä määräykset rakennusten lunastamisesta tai muusta järjestelystä;
muodostettava yhteismetsä;
tilusten haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat määräykset;
määräykset vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä; sekä
muita uusjaossa tehtäviä toimenpiteitä koskevat suunnitelmat.
Uusjakosuunnitelman perusteella on tehtävä alustava ehdotus korvauksista, jos se ei viivästytä kohtuuttomasti uusjakosuunnitelman esittämistä.
89 §
Asianosaisille on kokouksessa selostettava uusjakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Samalla on asianosaisille esitettävä alustava ehdotus korvauksista, jos sellainen on tehty.
Muistutusten käsittelyn jälkeen toimitusmiehet päättävät uusjakosuunnitelman vahvistamisesta.
90 §
Uusjako on tehtävä uusjakosuunnitelman mukaisesti. Tie-, kuivatus-, vedenhankinta-, kastelu- ja viemäriverkkoa saadaan kuitenkin vähäisessä määrin täydentää sekä tehdä uusjakosuunnitelmaan muitakin vähäisiä tarkistuksia.
91 §
Kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman, on muodostetut kiinteistöt merkittävä kiinteistörekisteriin, jollei niitä ole tarkoituksenmukaisempaa merkitä kiinteistörekisteriin vasta toimituksen lopettamisen jälkeen.
92 §
Jos jaettavan omaisuuden kokonaisarvo ei jakaudu osakkaiden kesken jakoperusteen mukaan, on erotuksesta suoritettava korvaus. Lisäksi on suoritettava korvaukset muista jaon yhteydessä suoritetuista toimenpiteistä osakkaille aiheutuvista menetyksistä.
93 §
Edellä 72―74 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden kustannukset, 81 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakennusmenetys, 81 §:n 3 momentissa tarkoitettu siirtokorvaus ja 83 §:ssä tarkoitettu omaisuusmenetys sekä 82 ja 84 §:ssä ja 87 §:n 2 momentissa tarkoitetut korvaukset ja kustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimenpiteestä saamansa hyödyn mukaan. Jollei tällaista hyötyä voida arvioida, kustannukset ja korvaukset jaetaan muun kohtuullisen perusteen mukaan.
94 §
Saapuvilla olevien osakkaiden pääluvun mukainen enemmistö voi toimituskokouksessa valita yhden tai useampia edustajia osallistumaan toimituksessa käsiteltävien asioiden valmisteluun.
Edustajia on kuultava laadittaessa 70 §:ssä tarkoitettua selvitystä, käsiteltäessä uusjakosuunnitelman laatimisessa noudatettavia periaatteita ja suoritettavia toimenpiteitä sekä tarpeen mukaan muissakin toimituksen suorittamista koskevissa tärkeissä kysymyksissä.
95 §
Määräalaan, joka on saatu ennen kuin päätös uusjaon suorittamisesta on tehty ja joka sijaitsee uusjakoalueella, sovelletaan, mitä kiinteistöstä säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräala muodostetaan uusjaon yhteydessä kiinteistöksi, jos sen lohkomisen edellytykset ovat olemassa. Kiinteistönmuodostamiseen sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään.
10 lukuYhteismetsän muodostaminen
96 §
Jos kiinteistöjen omistajat sopivat, yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä voidaan muodostaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja joiden liittäminen yhteismetsään on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.
97 §
Yhteismetsään otettavat tilukset jyvitetään 197 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kukin kiinteistö saa yhteismetsään osuuden ( yhteismetsäosuus ), joka vastaa kiinteistön luovuttamien tilusten jyvitysarvon osuutta yhteismetsän kaikkien tilusten yhteenlasketusta jyvitysarvosta.
Jos osakkaan yhteismetsään luovuttamilla tiluksilla olevan puuston arvo poikkeaa hänen saamaansa yhteismetsäosuutta vastaavan puuston arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus. Puuston arvoa määrättäessä ei oteta huomioon sellaista puustoa, johon kohdistuu metsänhakkuuoikeus tai muu puuston ottamiseen oikeuttava oikeus.
Jos yhteismetsään otettavan tiluksen arvo muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen käytettynä poikkeaa osakkaan saamaa yhteismetsäosuutta vastaavasta yhteismetsän tilusten metsätaloudellisesta arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus.
98 §
Yhteismetsä muodostetaan uusjaossa tai sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa. Toimitusta saa hakea se, joka on valmis luovuttamaan maata yhteismetsän muodostamista varten.
99 §
Ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat. Liittämisen edellytyksistä ja menettelystä on voimassa, mitä yhteismetsän muodostamisesta säädetään.
100 §
Tämän luvun mukaisesta toimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan valtion varoista.
11 lukuKiinteistönmääritys
101 §
Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottuvuutta tai kiinteistöjaotusta muutoin koskevan riidan tai epäselvyyden käsittelemiseksi suoritetaan kiinteistönmääritys. Kiinteistönmäärityksellä selvitetään ja ratkaistaan:
rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys ( rajankäynti );
epäselvyys siitä, mihin rekisteriyksikköön jokin alue kuuluu;
rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia koskeva epäselvyys;
kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuudensuuruus sekä kiinteistölle kuuluva erityinen etuus;
yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöt ja niille kuuluvien osuuksien suuruudet;
epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältö;
ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai -kartoista johtuva epäselvyys; sekä
muu kiinteistöjaotukseen liittyvä epäselvyys.
Sellainen ennen 1 päivää tammikuuta 1917 voimassa olleen lainsäädännön nojalla maanmittaustoimituksessa yleisenä tai yhteisenäalueena jakokunnan osakastilojen tarvetta laajempaan tarkoitukseen käytettäväksi jätetty tai erotettu alue tai tällaisen alueen osa, jota ei ole myöhemmin muodostettu kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja joka on tarkoitettu sotaväen harjoituskentäksi tai käytettäväksi kirkkoa, kappelia, hautausmaata, pitäjänkoulua, köyhäinhuonetta, kruununmakasiinia, pitäjänmakasiinia, sairaanhoitolaitosta tai muuta sellaista yleistä tarvetta varten, muodostetaan kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja alueen omistaja selvitetään ja ratkaistaan kiinteistönmäärityksellä.
102 §
Jos kiinteistönmäärityksessä ilmenee, että on tapahtunut 278 §:ssä tarkoitettu virhe, tulee kiinteistörekisteriviranomaisen saattaa asia maanmittauslaitoksen keskushallinnon käsiteltäväksi sen jälkeen, kun toimitus on saanut lainvoiman.
103 §
Kiinteistönmääritys tehdään rekisteriyksikön omistajan, osaomistajan tai muun sellaisen henkilön hakemuksesta, jonka oikeutta kiinteistönmääritys välittömästi koskee.
Kaavan laatimista tai toteuttamista varten tarpeellinen kiinteistönmääritys tehdään kunnan hakemuksesta. Rajankäynti, jonka tarkoituksena on rajamerkin rakentaminen, siirtäminen tai korjaaminen, tehdään myös sellaisen viranomaisen, yhteisön tai muun henkilön hakemuksesta, jonka toimenpiteen vuoksi rajankäynti on tullut tarpeelliseksi. Rajankäynti tehdään hakemuksetta muun toimituksen yhteydessä, jos se on tarpeen toimituksen suorittamista varten.
Jos kiinteistöjärjestelmän selvyys edellyttää kiinteistönmääritystä, määräys kiinteistönmääritykseen voidaan antaa kiinteistörekisterin pitäjän esityksestä ilman hakemusta.
104 §
Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaansa. Jos rajan paikka on määrätty eri toimituksissa eri tavoin, rajan paikka on määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti.
Jollei rajaa ole aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty, on toimituksessa selvitettävä rajan paikkaa koskevat vaatimukset ja niiden perusteet sekä ratkaistava niiden ja muun asiasta saatavan selvityksen nojalla, mikä on oleva rajan paikka.
Jos rajan paikkaa ei 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan.
105 §
Vesioikeudellisen kylän vesialueen raja vedessä, jos sitä ei ole aikaisemmin määrätty, määrätään noudattaen, mitä tällaisen rajan paikasta määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta sisältävässä laissa säädetään.
106 §
Käytäessä kylien välistä rajaa vedessä on ulkopalstat vaihdettava ja raja oiottava, jos se on tarkoituksenmukaista.
107 §
Käytäessä sellaista rajaa, jota ei ole osoitettu rajamerkeillä tai koordinaateilla, saadaan rajaa oikoa siten, että pinta-alaltaan ja arvoltaan vähäisiä alueita vaihdetaan kiinteistöjen kesken tai, jollei sopivaa vastikealuetta ole, siirretään kiinteistöstä toiseen. Vaihdettavien alueiden arvojen erotuksesta tai siirrettävästä alueesta suoritetaan korvaus.
108 §
Jos rajamerkki on vaarassa tuhoutua tai siitä on haittaa, saadaan se siirtää toiseen paikkaan rajan paikkaa muuttamatta.
Jos rajamerkki on huonokuntoinen tai muutoin puutteellinen eikä rajan oikeasta paikasta ole epäselvyyttä tai riitaa, saadaan rajamerkki korjata rajan paikkaa määräämättä.
Rajan paikkaa muuttamatta saadaan rakentaa uusi rajamerkki, jos se on tarpeen rajan paikan osoittamiseksi maastossa.
Edellä 1―3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet suoritetaan rajankäyntinä.
109 §
Mitä tässä luvussa säädetään rekisteriyksikön rajan paikasta ja rajamerkistä, koskee soveltuvin osin myös rasitealueen ja muun kiinteistöjaotusta osoittavan rajan paikkaa ja rajamerkkiä.
110 §
Edellä 101 §:n 2 momentissa tarkoitetunalueen omistaja on se, jota varten alue toimitusasiakirjoista tai muista asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan on yleiseksi tai yhteiseksi jätetty tai erotettu ja joka on ryhtynyt käyttämään aluetta alkuperäiseen tarkoitukseen. Jos alueen käytöstä alkuperäiseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen on ryhtynyt huolehtimaan toinen, joka on saanut alueen hallintaansa, on omistaja se, joka tehtävästä huolehtii.
Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa alueen omistaja on se, joka aluetta omistajana hallitsee. Jollei aluetta kukaan omistajana hallitse eikä aluetta ole erotettu tai jätetty tilojen yhteiseksi alueeksi, omistaa kunta alueen.
Mitä edellä tässä pykälässä säädetäänalueesta, koskee myös alueen osaa.
111 §
Alue, jota 101 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, muodostetaan tilaksi tai liitetään ennestään olevaan tilaan noudattaen, mitä 41 §:ssä säädetään. Jos alue on yhteinen alue, määrätään sen rajat, mikäli ne ovat epäselvät, ja ne kiinteistöt, joiden yhteinen alue on, sekä osuuksien suuruudet.
112 §
Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka 101 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä tehdyn ratkaisun mukaan on toimituksessa muodostetun tilan tai tilaan liitetynalueen omistaja, katsotaan toimituksessa laaditun selitelmän ote riittäväksi selvitykseksi hänen saannostaan.
12 lukuRakennusmaan järjestely
113 §
Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, jos sillä voidaan edistää asema- tai rakennuskaavassa eri käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi muodostamista tai tasata rakennusoikeuden ilmeisen epätasaista jakautumista alueella, jolle sanottu kaava on ensi kerran vahvistettu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen edellyttää, että siihen on tarvetta alueelle välittömästi odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa vain, jos asianomaiseen rakennus- tai asemakaavaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaavan toteuttamiseksi voidaan suorittaa rakennusmaan järjestely.
114 §
Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin alueelle laadittu asema- tai rakennuskaava on tullut lainvoimaiseksi.
Määräys järjestelyn suorittamiseen voidaan antaa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville.
115 §
Rakennusmaan järjestely suoritetaan alueella, jota 113 §:ssä tarkoitettu kaava koskee ( järjestelyalue ). Erityisestä syystä järjestelyalueena voi olla osa kaavan alueesta.
Kunnan omistama alue saadaan ottaa järjestelyalueeseen vain, jos kunta antaa siihen suostumuksensa tai jos kysymys on vähäisestä alueesta taikka jos alueen ottaminen järjestelyalueeseen on välttämätöntä korttelialueen järjestelemiseksi.
116 §
Ennen kuin päätetään järjestelyn suorittamisesta, toimitusmiesten on laadittava selvitys järjestelyn edellytyksistä ja järjestelyalueesta.
Toimitusmiehet päättävät järjestelyn suorittamisesta ja järjestelyalueesta. Ennen päätöksen tekemistä asianosaisille ja kunnalle on varattava mahdollisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuun selvitykseen ja lausua mielipiteensä järjestelyyn ryhtymisestä ja järjestelyalueesta.
117 §
Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteistön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden asema- tai rakennuskaavaan soveltuvan tontin tai rakennuspaikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä tai lunastaa.
Järjestelyn suorittamista koskevassa päätöksessä on erikseen mainittava ne kiinteistöt ja muut alueet, joiden tiluksia ei 1 momentin perusteella järjestellä tai lunasteta. Näitä kiinteistöjä ja alueita eivät koske 177 §:ssä tarkoitetut rajoitukset.
118 §
Jos rakennusmaan järjestely suoritetaan asemakaava-alueella, kunnalle erotetaan päältäpäin rakennuslain 36 §:n 1 momentin 2―8 kohdassa mainitut kunnan tarpeisiin kaavassa osoitetut alueet siltä osin kuin ne eivät ole ennestään kunnan omistuksessa. Sama koskee rakennuskaava-alueella rakennuslain 96 §:n 1 momentissa tarkoitettuja liikenneväyliä ja muita yleisiä alueita.
119 §
Rakennusmaan järjestelyssä on jakoperusteena osakkaan järjestelyalueella omistamien alueiden se arvo, joka niillä oli ennen kaavan laatimista.
Osakkaalle annetaan jakoperusteen mukainen osuus järjestelyalueeseen kuuluvista muista kuin 118 §:ssä tarkoitetuista alueista. Tällöin alueet arvioidaan niillä kaavan vahvistamisen jälkeen olevan arvon mukaan. Siltä osin kuin aluetta ei voida antaa jakoperusteen mukaan, suoritetaan erotuksesta korvaus.
120 §
Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin osakas saa alueensa ensisijaisesti omistamistaan alueista ja että jako helpottaa tonttijaon laatimista tai tarkoituksenmukaisten rakennuspaikkojen muodostamista. Jos alueelle on hyväksytty tonttijako, ei aluetta ilman erityistä syytä saa jakaa siten, että osakkaalle annettavan alueen raja poikkeaa kaavatontin rajasta.
Osakkaalle annetaan aluetta jakoperusteesta poiketen siltä osin kuin se on tarpeen alueiden jakamiseksi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Osakas ei kuitenkaan ole velvollinen ottamaan vastaan aluetta enempää kuin 30 prosenttia yli hänelle jakoperusteen mukaan tulevasta alueen arvosta.
121 §
Osakkaalle, jonka jakoperusteen mukainen osuus on niin vähäinen, ettei se vastaa yhtäkään kaavaan soveltuvaa tonttia tai rakennuspaikkaa, annetaan tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltuva alue, jos hän sitä vaatii eikä kukaan sellainen osakas, joka on tehnyt samanlaisen vaatimuksen ja jonka osuus on ensiksi mainitun osakkaan osuutta suurempi, jää ilman vastaavanlaista aluetta.
122 §
Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momentissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, saadaan rakennuspaikaksi tai tontiksi soveltuvasta alueesta antaa osia usealle vähäisen osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lunastamista vaativia osakkaita on useita, etuoikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukainen osuus on suurin.
Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, kunta saa lunastaa koko alueen.
Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimituksessa lunastaa kaavassa sen tarpeisiin osoitetun rakennuslain 50 ja 111 §:ssä tarkoitetun alueen sikäli kuin aluetta ei ole erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mukaisesti.
123 §
Katualueen tai rakennuskaavatien alueen määrä, joka kunnalla on oikeus saada rakennuslain mukaan korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rinnastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kunnan omistamat alueet.
Edellä 118 §:ssä tarkoitetuista alueista, lukuun ottamatta tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettuja kunnan omistukseen tai hallintaan korvauksetta siirtyviä alueita, järjestelyn osakkailla on oikeus saada kunnalta korvaus, joka jaetaan osakkaiden kesken jakoperusteen mukaan. Korvauksen määräämistä varten alueet arvioidaan niillä ennen kaavan laatimispäätöksen tekemistä olleen arvon mukaan lisättynä sillä arvon nousulla, joka sanotun ajankohdan jälkeen on aiheutunut yleisen hintatason kohoamisesta tai muusta syystä kuin siitä kaavoituksesta, jonka vuoksi järjestely suoritetaan.
124 §
Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu järjestelyssä, rakennus määrätäänalueen uuden omistajan lunastettavaksi.
Jos rakennus ei sovellu kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen tai jos 1 momentissa tarkoitettu rakennus soveltuu huonosti uuden omistajan käyttöön, rakennus on arvioitava siihen arvoon, joka sillä on ottaen huomioon kaavan mukainen alueen käyttötarkoitus ja rakennuksen tosiasiallinen käyttömahdollisuus.
Jos 2 momentin mukaisesti arvioitu rakennuksen arvo on pienempi kuin se arvo, joka rakennuksella oli ilman kaavasta tai omistajan vaihtumisesta johtuvaa vaikutusta, on erotus rakennusmenetystä, jonka korvaamisesta asianosaiset vastaavat 130 §:n 2 momentin mukaisesti.
125 §
Mitä 124 §:ssä säädetään, koskee soveltuvin kohdin myös rakennelmaa, laitetta, johtoja, istutuksia, puutarhaa ja muuta sellaista kiinteään omaisuuteen kuuluvaa.
126 §
Järjestelyalueeseen kohdistuvan vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämiseen sovelletaan, mitä 86 ja 87 §:ssä säädetään.
127 §
Rakennusmaan järjestelyssä laaditaan järjestelysuunnitelma, jossa esitetään:
kunnalle 118 §:n nojalla erotettavatalueet;
osakkaille annettavat alueet sekä osakkailta lunastettavat alueet;
kunnalle, kuntayhtymälle tai valtiolle 122 §:n 2 ja 3 momentin mukaan lunastettavat alueet;
muodostettavia kiinteistöjä koskevat rasitteet, osuudet yhteisiin alueisiin ja etuudet;
määräykset rakennusten lunastamisesta;
määräykset vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä;
alueiden haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat määräykset;
järjestelyn johdosta suoritettavat korvaukset; sekä
muut edellisiin verrattavat toimenpiteet.
128 §
Asianosaisille on kokouksessa selostettava järjestelysuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia ja vaatimuksia. Kun muistutukset ja vaatimukset on käsitelty, vahvistetaan järjestelysuunnitelma.
129 §
Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, muodostetaan kunkin osakkaan ja muun asianosaisen saamat alueet yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi. Jos alueella on suoritettu tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus, mitatut tontit ja yleiset alueet merkitään tontteina tai yleisinä alueina kiinteistörekisteriin, mikäli merkitsemisen edellytykset ovat olemassa. Muutoin kiinteistöjen alueet muodostetaan tiloiksi.
Järjestelyalueeseen sisältyvä yhteinen alue voidaan siirtää muodostettavaan kiinteistöön noudattaen, mitä 60 ja 61 §:ssä tarkoitetusta alueen lunastamisesta säädetään. Jollei siirtämistä suoriteta, osakaskunnan saama alue jää kiinteistöjen yhteiseksi tai muodostetaan osakaskunnan pyynnöstä tilaksi.
Edellä 118 §:ssä tarkoitettujen alueiden erottaminen kunnalle toimitetaan asemakaava-alueella järjestelyn yhteydessä suoritettavalla yleisen alueen mittauksella. Jollei yleisen alueen mittausta ole suoritettu tai jos kysymys on rakennuskaava-alueesta, alueet erotetaan kunnalle muodostamalla ne 1 momentin mukaisesti tiloiksi.
130 §
Rakennusmaan järjestelyn kustannukset jaetaan osakkaiden ja kunnan kesken niiden järjestelyssä saamien alueiden arvojen mukaisessa suhteessa. Osakkaiden kesken kustannukset jaetaan heidän järjestelyssä saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa.
Edellä 124 §:n 3 momentissa ja 125 §:ssä tarkoitettu omaisuudenmenetys sekä vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijalle maksettava korvaus, siltä osin kuin korvauksen perusteena olevasta toimenpiteestä ei ole hyötyä kiinteistön omistajalle, jaetaan osakkaiden kesken 1 momentissa säädetyn perusteen mukaan. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen osallistumaan sanottujen menetysten ja korvausten maksamiseen.
13 lukuYhteiset alueet ja erityiset etuudet
Yhteisalueosuuden siirtäminen ja tilaksimuodostaminen
131 §
Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseenalueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi. Edellä sanotut toimenpiteet tehdään toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa osuus katsotaan määräalaksi. Osuuden siirtäminen saadaan suorittaa silloinkin, kun kiinteistö, josta osuus erotetaan, sijaitsee eri kunnassa kuin saajakiinteistö, jos osuuden siirtäminen on tarkoituksenmukaista.
Yhteisen alueen muodostaminen ja alueen liittäminen yhteiseen alueeseen
132 §
Asianosaisten sopimuksesta saadaan yhden tai useamman kiinteistön yksityisiä tiluksia käsittävä alue muodostaa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi, jos se on näille kiinteistöille tarpeellinen.
Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa yhteismetsää, tietä eikä valtaojaa tai muuta veden johtamista varten.
Alueella, jolla on voimassa asema- tai rakennuskaava, ei saa muodostaa yhteistä aluetta.
133 §
Alue, jonka yhteisen alueen osakaskunta on luovutuksen kautta saanut omistukseensa, liitetään osakaskunnalle kuuluvaan yhteiseen alueeseen.
134 §
Alue erotetaan yhteiseksi tai liitetään ennestään olevaan yhteiseen alueeseen toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään, tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.
Alueen yhteiseen alueeseen liittämisen edellytyksenä on, että kiinteistöön, josta alue otetaan, ei kohdistu kiinnityksiä tai liitettävä alue vapautetaan vastaamasta sanotun kiinteistön kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta alue otetaan, riittää liittämisen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista.
135 §
Kiinteistön vesialue erotetaan halkomisessa muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi, jollei sen jakamiseen ole erityistä syytä.
136 §
Halkomisessa ja uusjaossa voidaan, jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen jakotuloksen saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa, ilman asianosaisten sopimusta erottaa yhteiseksi:
autojen pitämistä, venevalkamaa tai laituria varten tapeellinen alue;
veden ottamista tai patoamista varten tarpeellinen alue;
kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun maa-aineksen ottamista varten tarpeellinen alue; sekä
yhteisen vesialueen tai yhteisenä erityisenä etuutena olevan kalastusoikeuden käyttämistä varten tarpeellinen maa-alue.
Uusjaossa voidaan muutakin erityistä yhteistä tarvetta varten erottaa alue yhteiseksi.
Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa, jos se tarve, jota varten alue tulisi muodostettavaksi, voidaan yhtä hyvin tyydyttää perustamalla rasite.
Yhteisen alueen jako
137 §
Muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta.
Yhteisen vesialueen jaon edellytyksenä on lisäksi, että osuuden erottaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai että jakamiseen on muutoin painavia syitä.
Jos osuutta yhteiseen maa-alueeseen ei voida erottaa eikä osuus ole tarpeen osakkaan kiinteistön käytön kannalta, ovat muut osakkaat hänen vaatiessaan velvolliset lunastamaan osuuden. Kun osuus on lunastettu, kuuluu yhteinen alue osallisiksi jääville kiinteistöille aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa, jolleivät osakkaat toisin sovi. Osuuden lunastaneiden osakkaiden on suoritettava lunastusta vaatineelle osakkaalle korvaus hänen menetyksestään.
138 §
Jollei tarkoituksenmukaista tilusten sijoitusta saada aikaan jakamalla vain yhteinen alue ja suorittamalla tilusvaihtoja, saadaan jakoon ottaa yhteiseen alueeseen rajoittuvia tiluksia sen verran kuin tilusten tarkoituksenmukaisen sijoituksen aikaansaamiseksi on välttämätöntä. Edellytyksenä näiden tilusten jakoon ottamiselle on, ettei se aiheuta kenellekään sanottavaa haittaa.
139 §
Jakoperusteena yhteisen alueen jaossa on kunkin kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen. Osuuden suuruus määrätään siinä toimituksessa noudatetun jakoperusteen tai muun osuuden suuruudesta annetun päätöksen mukaan, jossa alue on jätetty tai erotettu yhteiseksi. Jos alue on jäänyt tai muodostunut kiinteistöjen yhteiseksi ilman, että asiaa on käsitelty toimituksessa, muodostettujen kiinteistöjen osuudet ovat toimituksen suorittamisen ajankohtana voimassa olleen lain mukaiset. Siltä osin kuin osuudesta on myöhemmin toisin sovittu, määrätty tai laissa säädetty, osuus määräytyy tällaisen sopimuksen, päätöksen tai säännöksen mukaisesti.
Kiinteistölle, josta 138 §:n nojalla on otettu tiluksia yhteisen alueen jakoon, annetaan jaossa tiluksia jakoon otettujen tilusten nautintaa vastaava määrä.
140 §
Vesialueen jaossa on vesialueeseen kuuluva koskialue jätettävä yhteiseksi alueeksi. Jos kosken vesivoima on kosken kalastusta tai muuta käyttöä vähäarvoisempi tai jos koski voidaan kenellekään osakkaalle haittaa tuottamatta antaa jollekin tai joillekin osakkaista, voidaan koskialue ottaa muun vesialueen yhteydessä jakoon.
Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 muutoin kuin jaolla laillisesti erotettu, otetaan koskialue ilman sen vesivoimaa kuitenkin jakoon.
Vesialueen jaossa saadaan muodostaa yhteiseksi alueeksi erityinen kalastuspaikka, jos se on tarpeen jaon toteuttamiseksi. Saapuvilla olevien asianosaisten sopimuksesta voidaan muukin vesialue muodostaa osakaskiinteistöjen yhteiseksi.
141 §
Jos jaettava yhteinen maa-alue sijaitsee siten, että aluetta tai sen osaa voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvien, kiinteistöille yksityisesti kuuluvien tilusten yhteydessä tai jos jaettava maa-alue on vähäarvoinen, saadaan, siltä osin kuin 138 §:ssä mainituin toimenpitein ei saada aikaan tyydyttävää tilusten sijoitusta, yhteinen alue tai sen osa lunastaa ja liittää alueellisina osina niihin kiinteistöihin, joiden tiluksiin yhteinen alue rajoittuu. Erityisestä syystä yhteistä aluetta voidaan määrätä lunastettavaksi sellaiseen osakaskiinteistöön, joka ei rajoitu yhteiseen alueeseen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös yhteismetsää.
Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhteinen alue tai sen osa, joka sijaitsee asema-, rakennus- tai rantakaavan alueella ja joka kunnalla olisi rakennuslain nojalla oikeus lunastaa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa määrätä kunnan lunastettavaksi.
Kun yhteinen alue 1 momentin nojalla liitetään kiinteistöön tai yhteismetsään taikka 2 momentin nojalla lunastetaan kunnalle, on yhteisen alueen osakkaalla oikeus saada korvaus, joka määräytyy saman perusteen mukaan kuin hänen kiinteistöllään oli osuutta yhteiseen alueeseen.
142 §
Toimitusmiehet päättävät yhteisen alueen jaon edellytyksistä ja laajuudesta. Samalla heidän on päätettävä, miltä osin jako suoritetaan 137 §:n 1 momentissa tarkoitettuna jakona ja miltä osin 141 §:ssä tarkoitettua lunastusmenettelyä käyttäen sekä mitä osuuksia määrätään 137 §:n 3 momentin nojalla lunastettaviksi.
143 §
Yhteisen alueen jaossa laaditaan jakosuunnitelma, jossa esitetään:
jaettujen tilusten liittäminen osakkaiden kiinteistöihin tai muodostaminen eri kiinteistöiksi;
tilusten antaminen kiinteistöille 139 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa;
alueiden jättäminen tai muodostaminen yhteiseksi;
alueiden lunastaminen ja niiden liittäminen kiinteistöihin tai yhteismetsään taikka muodostaminen eri kiinteistöiksi;
137 §:n 3 momentissa tarkoitetun osuuden lunastaminen ja jakaantuminen kiinteistöille;
perustettavat rasitteet;
145 §:ssä tarkoitetun oikeudenhaltijan aseman järjestäminen tai oikeuksien lakkaaminen;
jaon johdosta maksettavat korvaukset; sekä
muut tarpeelliset edellisiin verrattavat toimenpiteet.
144 §
Asianosaisille on kokouksessa selostettava jakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua jakosuunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Muistutusten käsittelyn jälkeen toimitusmiesten on päätettävä jakosuunnitelman vahvistamisesta.
Jos jakosuunnitelma on saanut lainvoiman, voidaan tästä johtuvat merkinnät tehdä kiinteistörekisteriin ennen toimituksen lopettamista.
145 §
Jos jaettavaan alueeseen kohdistuu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus, sovelletaan oikeudenhaltijan aseman järjestämiseen, mitä 86 ja 87 §:ssä säädetään.
146 §
Kiinteistön jaossa saama alue liitetään osakaskiinteistöön tai erotettua osuutta vastaava alue muodostetaan erityisestä syystä eri kiinteistöksi. Sama koskee aluetta, joka 141 §:n 2 momentin nojalla lunastetaan kunnalle.
147 §
Alue tai osuus, joka yhteisen alueen jaossa siirretään kiinteistöstä toiseen tai muodostetaan eri kiinteistöksi, vapautuu sitä rasittavista panttioikeuksista. Vastaanottavaa kiinteistöä rasittavat panttioikeudet kohdistuvat toimituksen saatua lainvoiman myös kiinteistöön siirrettyyn alueeseen tai osuuteen.
Erityiset etuudet
148 §
Jos jaettavalla alueella sijaitsevaan määrättyyn alueeseen kohdistuva erityinen etuus, kuten oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen, kuuluu usealle kiinteistölle yhteisesti, jätetään tällainen etuus jaossa edelleen voimaan. Etuus saadaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 149 §:ssä säädetään. Jos etuus kuuluu yksinomaan jaossa mukana oleville kiinteistöille, voidaan se ottaa jakoon, jos siihen on erityistä syytä.
Alue, johon etuus kohdistuu, voidaan erottaa jaon mukaan etuuteen oikeutettujen kiinteistöjen yhteiseksi, jos se on tarkoituksenmukaista.
Jaettavaan alueeseen kohdistuva, kiinteistölle yksityisesti kuuluva erityinen etuus jätetään edelleen voimaan. Etuus voidaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 149 §:ssä säädetään, taikka ottaa jakoon, jos etuus kuuluu jaossa mukana olevalle kiinteistölle ja jos etuuden jakoon ottamiseen on erityistä syytä.
149 §
Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alueeseen kohdistuva yhteinen erityinen etuus tai yksityinen erityinen etuus voidaan rasitetun rekisteriyksikön omistajan vaatimuksesta lakkauttaa, jos etuus on muuttuneiden olosuhteiden johdosta tullut siihen oikeutetuille kiinteistöille vähämerkitykselliseksi taikka jos etuuden käyttämisestä johtuva rasitus on muodostunut kohtuuttoman suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Lakkauttaminen suoritetaan erillisessä toimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.
Rasitetun rekisteriyksikön omistajan on suoritettava korvaus etuuden lakkauttamisesta aiheutuvasta menetyksestä.
Erinäisiä säännöksiä
150 §
Halottavaan kiinteistöön kuuluva osuus yhteiseen maa-alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka sille yksityisesti kuuluva erityinen etuus annetaan yhdelle halkomisessa muodostetuista kiinteistöistä, jollei osuuden tai etuuden jakaminen usean halkomisessa muodostetun kiinteistön kesken ole kiinteistöjen käytön kannalta tarkoituksenmukaista taikka jolleivät asianosaiset jakamisesta sovi. Halottavan kiinteistön osuus yhteiseen vesialueeseen jaetaan muodostettavien kiinteistöjen kesken toimituksessa noudatetun jakoperusteen mukaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi.
Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka emäkiinteistön yksityisestä erityisestä etuudesta saa lohkokiinteistö tai saajakiinteistö osuuden, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, määrätään lohkokiinteistön tai saajakiinteistön osuus lohkokiinteistön tai siirretyn määräalan ja kantakiinteistön maapinta-alojen suhteessa tai erityisestä syystä muun kohtuullisen perusteen mukaan. Lohkokiinteistö tai saajakiinteistö ei kuitenkaan saa osuutta siitä osuudesta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen, joka emäkiinteistöllä on yli sen, mikä sille maapinta-alansa perusteella kuuluisi ( säästöosuus ), elleivät asianosaiset ole tästä nimen- omaisesti sopineet.
151 §
Osuus yhteiseen erityiseen etuuteen voidaan siirtää toiseen kiinteistöön noudattaen, mitä yhteisalueosuuden siirtämisestä säädetään.
Jos sellaisen kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka yksityinen erityinen etuus, koko alue muodostetaan yleiseksi alueeksi, pakkolunastusyksiköksi taikka tie- tai liitännäisalueeksi taikka liitetään yhteismetsään, muodostaa kiinteistölle kuuluva osuus tai etuus jäljelle jäävän kiinteistön.
152 §
Kiinteistötoimituksessa on aina todettava, mihin yhteisiin alueisiin tai yhteisiin erityisiin etuuksiin muodostetuilla kiinteistöillä on osuutta ja mikä on kullekin kiinteistölle kuuluvan osuuden suuruus. Jos kiinteistötoimituksessa muodostettavan kiinteistön emäkiinteistön osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistötoimituksessa on todettava, mikä on kunkin muodostettavan kiinteistön osuus emäkiinteistön osuudesta yhteiseenalueeseen tai erityiseen etuuteen. Kiinteistötoimituksessa on myös todettava muodostetuille kiinteistöille yksityisesti kuuluvat erityiset etuudet.
153 §
Tämän luvun säännökset koskevat yhteismetsää ja osuutta yhteismetsään vain, jos niin erikseen säädetään. Yhteismetsäosuuden osalta noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin 152 §:n säännöksiä.
14 lukuRasitteet
154 §
Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus:
talousveden ottamiseen ja johtamiseen sekä vesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
veden johtamiseen maan kuivattamista varten;
viemärijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
autojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia, lastauspaikkaa ja kalastusta varten tarvittavan alueen käyttämiseen;
kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen;
väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen tai jätteiden kokoamispaikan sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä
kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen rakennuskaava- tai asemakaava-alueella, ei kuitenkaan katualueella, liikenneväylän alueella eikä rakennuskaavatien alueella.
Jos 1 momentissa tarkoitetun oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena . Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä.
Rakennusrasitteista säädetään erikseen.
155 §
Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momentin 1―4, 7 ja 9 kohdassa, sekä sanotun momentin 5 kohdassa tarkoitettu rasite autojen pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämiseen voidaan asemakaava- ja rakennuskaava-alueella perustaa myös kuntaa varten.
156 §
Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Jos kuitenkin rasitteen perustaminen on tarpeen halkomisen, yhteisen alueen jakamisen, pakollisen tilusvaihdon, alueen siirtämisen, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn suorittamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla, saadaan 154 §:n 1 momentin 1―6 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite perustaa ilman asianosaisten suostumusta toimituksen alaisella alueella.
Asemakaava- ja rakennuskaava-alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1―3 ja 9 kohdassa tarkoitettu rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle.
Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys perustamalla 154 §:n 1 momentin 9 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perustamalla yksityisistä teistä annetussa laissa (358/62) tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus noudattaen, mitä sanotussa laissa säädetään.
157 §
Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa asemakaavan tai rakennuskaavan toteuttamista. Rasite on muutoinkin perustettava siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä.
Rasitetta ei saa perustaa, jos sen käyttäminen muun lainsäädännön mukaan olisi kiellettyä. Jos rasitteen käyttämiselle muun lainsäädännön mukaan vaaditaan viranomaisen lupa, ei rasitteen perustaminen korvaa tällaista lupaa. Edellä 154 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun rasitteen käyttäminen ei edellytä vesilain 9 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua omistajan suostumusta.
158 §
Toimituksessa on määrättävä alue, johon perustettu rasite kohdistuu, sekä tarvittavat ehdot ja rajoitukset rasitteen käyttämiselle.
Jos rasitteen käyttäminen edellyttää tien tekemistä tai rakennuksen, rakennelman tai laitteen rakentamista taikka rasitealueen muuta kuntoonpanoa, toimituksessa on annettava tarpeelliset määräykset oikeutettujen kiinteistöjen omistajien ja rasitetun alueen omistajan osallistumisesta kuntoonpanokustannuksiin, jos joku asianosaisista sitä vaatii tai jos se on muutoin tarpeellista. Jolleivät asianosaiset sovi kuntoonpanokustannusten osittelusta, on ositteluperusteena kunkin asianosaisen rasitteesta saama hyöty. Kuivattamista varten perustettavan rasitteen osalta hyöty määrätään vesilain 6 luvun säännösten mukaisesti. Tällöin voidaan myös perustaa vesilaissa tarkoitettu ojitusyhtiö. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kuntoonpanokustannuksista, sovelletaan myös rasitealueen kunnossapitokustannuksiin. Kuivattamista varten perustetun rasitteen kunnossapitoon sovelletaan, mitä vesilaissa ojan kunnossapidosta säädetään.
Jos rasite on perustettu kuntaa varten, sovelletaan kuntaan, mitä 2 momentissa säädetään rasitteeseen oikeutetun kiinteistön omistajasta.
159 §
Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, vaihdetaan alueita tai liitetään alueita kiinteistöön, on määrättävä se kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu rasite tai 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu oikeus jää voimaan.
Jos rasite tai oikeus on tarpeellinen usealle toimituksessa muodostetulle kiinteistölle, se voidaan määrätä jäämään voimaan myös näiden hyväksi, mikäli 156 ja 157 §:ssä säädetyt edellytykset rasitteen perustamiselle ovat olemassa.
Toimituksen kohteena olevaa aluetta koskeva rasite, joka on tarpeeton, on poistettava toimituksessa.
160 §
Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetun rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia rasitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikaisemmin annettuja määräyksiä, jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta asemakaavan tai rakennuskaavan toteuttamista. Tällainen toimenpide voidaan suorittaa ilman asianosaisten sopimustakin, jos rasitteesta olosuhteiden muuttumisen johdosta aiheutuva haitta voidaan poistaa tai sitä vähentää eikä toimenpiteestä aiheudu oikeutetulle kiinteistölle huomattavaa haittaa.
161 §
Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan poistaa, jos olosuhteet ovat niin muuttuneet, ettei rasitetta enää 156 ja 157 §:n säännökset huomioon ottaen voitaisi perustaa eikä rasite ole oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle välttämätön. Välttämätön rasite voidaan poistaa, jos rasitteesta aiheutuvan kohtuuttoman haitan poistaminen ei ole mahdollista 160 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein ja jos poistetun rasitteen sijaan voidaan 156 ja 157 §:ssä säädetyin edellytyksin perustaa vastaavanlainen rasite toiseen paikkaan.
Jos rasitteesta aiheutuvaa kohtuutonta haittaa ei voida poistaa 1 momentissa tarkoitetuin toimenpitein ja jos rasitteen rasittavuuden lisääntyminen on aiheutunut rasitteen käytön muuttumisesta, on niiden rasiteoikeuden haltijoiden, joiden käytön johdosta rasittavuus on lisääntynyt, korvattava muutoksesta johtuva lisähaitta rasitetun rekisteriyksikön omistajalle.
162 §
Rasitetun rekisteriyksikön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus rasitteen perustamisesta aiheutuvista menetyksistä siltä, jonka hyväksi rasite perustetaan. Lohkomisessa lohkokiinteistön hyväksi perustetusta 156 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulkuyhteyttä varten tarpeellisesta rasitteesta tai oikeudesta kantakiinteistön omistajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen vain erityisestä syystä. Jos 159 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen vuoksi rasitteen rasittavuus sanottavasti lisääntyy, rasitetun rekisteriyksikön omistajalla on oikeus saada korvaus tästä johtuvasta lisähaitasta sanotussa momentissa tarkoitetuilta rasiteoikeuden haltijoilta.
163 §
Kun jaossa perustetaan kaikkien osakastilojen kesken 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu pysyvä oikeus, voidaan jakoperusteen mukainen osa oikeutta varten tarvittavien tilusten jyvitysarvosta lukea kunkin osakkaan osuudeksi, jos se osakkaiden oikeuden perustamisesta saama hyöty huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tällöin ei alueen luovuttamisesta oikeuden perustamista varten määrätä korvausta.
164 §
Jos rasite poistetaan tai siirretään taikka sen käyttämistä rajoitetaan tai käyttämisestä annettuja määräyksiä muutetaan, on rasiteoikeuden haltijalla oikeus saada korvaus toimenpiteen aiheuttamista menetyksistä siltä, joka saa toimenpiteestä hyötyä. Korvausta vähennetään toimenpiteestä korvauksen saajalle aiheutuvaa hyötyä vastaavasti. Jos korvausvelvollisia on useita, he osallistuvat korvauksen maksamiseen saamansa hyödyn mukaan.
165 §
Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen tai poistaminen taikka muu rasitetta tai oikeutta koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.
Asemakaava-alueen tonttijakoalueella suoritettavassa rasitetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siirtämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta. Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasitetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta toimenpiteestä.
166 §
Rasitetoimitusta saa hakea rekisteriyksikön omistaja. Kunta saa hakea rasitetoimitusta, jos kysymys on kuntaa varten perustettavasta tai perustetusta rasitteesta. Yhteiseen alueeseen kohdistuvan rasitteen poistamista, siirtämistä tai muuta muuttamista saa hakea myös yhteisen alueen osakas.
167 §
Rasitetoimituksen toimituskustannukset on hakijan maksettava. Jos toimituksesta on hyötyä muullekin asianosaiselle, on tämän osallistuttava kustannuksiin toimenpiteestä saamansa hyödyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan.
Mitä 1 momentissa säädetään rasitetoimituksen toimituskustannusten maksamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun rasitetta koskeva asia käsitellään muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.
15 lukuToimitusmenettely
Tiedottaminen
168 §
Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kaikille asianosaisille kutsukirjeellä.
Jos toimitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa, kutsukirje toimitetaan erikseen kaikille yhteisomistajille. Jos toimitus koskee yhteistä aluetta eikä toimituksessa ole kysymys sen jakamisesta tai 101 §:n 1 momentin 2, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta kiinteistönmäärityksestä tai vastaavasta toimenpiteestä, kutsukirje toimitetaan osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään. Jos toimitus koskee aluetta, johon usealla kiinteistöllä on rasiteoikeus tai yksityisistä teistä annetun lain mukainen oikeus, eikä kysymys ole tällaisen oikeuden poistamisesta, siirtämisestä tai muuttamisesta, riittää kutsukirjeen toimittaminen yhdelle oikeuden haltijoista. Kirje toimitetaan kuitenkin tiekunnalle, jos toimitushakemuksesta ilmenee tai muutoin on tiedossa, että toimitus koskee tiekunnan tietä.
Toimituksesta, joka suoritetaan taaja-asutukseen käytetyllä alueella, yleiskaava-, asemakaava-, rakennuskaava- tai rantakaava-alueella taikka alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asema- tai rakennuskaavan laatimista varten tai jolle rantakaavan laatiminen on rakennuslain 123 a §:n mukaan tarpeen, lähetetään asianomaiselle kunnalle kutsukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole toimituksessa asianosaisena. Tässä tarkoitettua kutsukirjettä ei lähetetä kunnalle kuitenkaan niissä toimituksissa, jotka 5 §:n 3 momentissa on säädetty kiinteistöinsinöörin toimitettavaksi.
169 §
Jos kutsukirjettä ei voida lähettää jollekin asianosaiselle sen vuoksi, että häntä tai hänen osoitettaan ei saada vaikeuksitta selville, toimituksen aloittamisesta tiedotetaan lisäksi julkaisemalla kutsu yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Samoin kutsu on julkaistava sanomalehdessä silloin, kun on epätietoisuutta siitä, ketkä ovat toimituksen asianosaisia.
Toimituksen aloittaminen katsotaan tiedotetuksi, jos kutsukirje on vähintään 10 päivää ennen alkukokousta annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianomaiselle taikka vähintään seitsemän päivää ennen alkukokousta luovutettu vastaanottajalle kirjallista todistusta vastaan taikka jos kutsu on julkaistu sanomalehdessä vähintään 10 päivää ennen alkukokousta.
170 §
Jos toimituksen aloittamisesta on tiedotettu 168 ja 169 §:ssä säädetyllä tavalla, asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista.
Toimitus voidaan suorittaa tiedottamatta siitä 168 ja 169 §:ssä säädetyllä tavalla, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat.
Jos toimituksen aikana ilmenee, että jollekin asianosaiselle ei ole tiedotettu toimituksen aloittamisesta, toimituksessa on pidettävä jatkokokous, josta asianomaiselle tiedotetaan kuten toimituksen aloittamisesta. Toimitus saadaan kuitenkin suorittaa loppuun jatkokokousta pitämättä, jos asianosainen, jolle toimituksen aloittamisesta ei ole tiedotettu, on toimituksessa saapuvilla eikä vaadi käsittelyn lykkäämistä tai jos hän ennen toimituksen lopettamista on kirjallisesti ilmoittanut, ettei hän osaltaan pidä jatkokokousta tarpeellisena. Mitä edellä tässä momentissa säädetään asianosaisesta, koskee myös kuntaa, kun kysymys on 168 §:n 3 momentissa tarkoitetusta toimituksesta.
171 §
Toimituksen jatkokokouksesta ilmoitetaan toimituskokouksessa tai tiedotetaan toimituksen aloittamisesta säädetyllä tavalla. Kokouksessa saapuvilla olevat asianosaiset voivat kuitenkin sopia muustakin sellaisesta jatkokokouksen tiedottamistavasta, jota toimitusinsinööri pitää riittävänä.
Kokoukset ja muu toimitusmenettely
172 §
Toimituksessa esille tulevien asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten pidetään tarpeen mukaan yksi tai useampia kokouksia, jollei 178 §:n 2 momentista muuta johdu.
173 §
Toimitus katsotaan aloitetuksi silloin, kun toimitusinsinööri on aloittanut ensimmäisen kokouksen. Ennen toimituksen aloittamista saadaan kuitenkin suorittaa toimitukseen liittyviä teknisiä tehtäviä.
174 §
Toimitusmiesten on huolehdittava siitä, että kaikki toimitukseen kuuluvat asiat tulevat toimituksessa käsitellyiksi.
175 §
Toimituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan toimitusmiesten päätöksellä. Teknisten tehtävien suorittamista koskevat asiat ratkaisee kuitenkin toimitusinsinööri yksin.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sellaista asiaa, josta asianosaisilla on oikeus sopia ja josta sopimus on tehty.
Jos toimitusmiehet eivät ole päätöksestä yksimielisiä, ratkaistaan asia äänestyksessä, johon sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa äänestyksestä monijäsenisessä tuomioistuimessa säädetään.
176 §
Toimituksessa ratkaistavaa asiaa koskeva sopimus, joka tehdään toimituskokouksen aikana, merkitään pöytäkirjaan. Jos asianosaiset toimituksen kuluessa muutoin kuin toimituskokouksessa sopivat asiasta, sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällainen sopimus on pätevä, vaikka joku, jota sopimus koskee, ei ole sitä allekirjoittanut, jos hän sopimuksen tekemisen jälkeen pidettävässä toimituskokouksessa ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen.
Toimitusmenettelyä koskeva asianosaisten sopimus tehdään toimituskokouksessa ja merkitään pöytäkirjaan.
177 §
Sellaisen toimituksen kohteena olevanalueen, jonka omistus voi muuttua toimituksen seurauksena, hoitoa ei saa laiminlyödä. Tällaisella alueella saadaan toimituksen tiedottamisen ja tilusten haltuunoton välisenä aikana suorittaa puuston hakkuuta tai maa-ainesten ottamista myytäväksi tai muuten poisvietäväksi, uusien rakennusten rakentamista tai olemassa olevien rakennusten peruskorjaamista taikka muita sellaisia omaisuuden arvoa tai käyttötarkoitusta muuttavia toimenpiteitä vain toimitusmiesten asettamin rajoituksin tai erikseen antamalla luvalla. Rajoitukset on asetettava siten, että ne eivät tarpeettomasti vaikeuta sellaisten toimenpiteitten suorittamista, joiden vaikutukset toimituksen suorittamiseen ovat vähäisiä. Lupa toimenpiteen suorittamiseen on annettava, jollei toimenpide merkittävästi vaikeuta toimituksen suorittamista tai vaaranna toimituksen tarkoituksen toteuttamista.
Jos halottavan kiinteistön kaikki yhteisomistajat ovat sopineet puiden tai maa-ainesten myynnistä tai poisviemisestä, ei 1 momenttia tältä osin sovelleta.
Toimituksissa, joita 1 momentin säännökset koskevat, toimitusinsinöörin on selostettava sanottuja säännöksiä ja niistä johtuvia rajoituksia. Toimitusmiesten on annettava tarpeelliset määräykset niistä rajoituksista, joita noudattaen toimenpide saadaan suorittaa ilman erityistä lupaa. Toimitusmiesten asettamia rajoituksia ja luvasta antamaa ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.
178 §
Jos hakija peruuttaa hakemuksensa ennen kuin toimituksen aloittamisesta on tiedotettu, toimitusmääräys peruutetaan. Samoin menetellään, jos hakija peruuttaa hakemuksensa toimituksen tiedottamisen ja aloittamisen välisenä aikana ja jos peruuttamisesta saadaan tieto ennen alkukokousta kaikille asianosaisille.
Jos toimituksen hakija luopuu hakemuksesta sen jälkeen, kun toimitus on aloitettu tai toimituksen vaatimia teknisiä tehtäviä on suoritettu, asia käsitellään toimituskokouksessa. Toimitus raukeaa, jollei kukaan kokouksessa saapuvilla oleva, toimituksen hakemiseen oikeutettu asianosainen vaadi sen suorittamista. Toimitusinsinööri voi kuitenkin päättää toimituksen raukeamisesta kokousta pitämättä, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat eikä kokouksen pitäminen ole tarpeen korvausten tai toimituskustannusten käsittelemistä varten.
179 §
Jos toimituksen aloittamisen jälkeen ilmenee, ettei toimitusta voida lainkaan suorittaa, jätetään toimitus sikseen. Toimituksen sikseen jättämisestä huolimatta voidaan kuitenkin suorittaa loppuun sellainen toimitukseen kuuluva erillinen tehtävä tai toimenpide, joka on keskeneräinen ja jonka loppuun saattamista asianosainen pyytää.
Jos toimituksen aloittamisen jälkeen toimituksen suorittamisen edellytyksissä ilmenee sellainen puutteellisuus, joka voi korjautua, keskeytetään toimitus, jos joku asianosainen sitä vaatii tai jos keskeyttäminen on muutoin tarkoituksenmukaista.
180 §
Toimitusinsinöörin tehtävänä on hankkia toimituksen suorittamisessa tarvittavat apuhenkilöt sekä rajojen merkitsemistä ja muita maastotöitä varten tarpeelliset tarvikkeet ja työvälineet.
Toimitusinsinööri voi antaa tehtävän asianosaisen suoritettavaksi. Asianosaisella on oikeus saada korvaus suorittamansa tehtävän aiheuttamista menoista ja tehtävään käyttämästään työajasta. Korvaus maksetaan asianosaiselle 208 §:n 1 momentin mukaisesti tai, mikäli se on tarkoitusenmukaisempaa, toimituksessa määrätään tarpeen mukaan korvauksesta johtuvat asianosaisten väliset suoritukset.
181 §
Jos toimituksen laatu tai laajuus sitä edellyttää, toimituksessa valitaan yksi tai useampi toimitsija. Ketään ei voida valita toimitsijaksi ilman suostumustaan.
Toimitsijan tehtävänä on avustaa toimitusinsinööriä 180 §:n 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittamisessa ja saattaa toimitusmiesten tiedonannot asianosaisten tietoon, huolehtia korvausten perimisestä ja edelleen suorittamisesta sekä toimittaa muitakin näihin verrattavia toimitusinsinöörin antamia tehtäviä.
Toimitsija on oikeutettu saamaan tehtävistään palkkion, jonka perusteet vahvistetaan toimituksessa.
182 §
Toimitusmiehillä ja heidän avustajillaan on oikeus toimituksen suorittamista varten kulkea toimitusalueella, päästä asianosaisten rakennuksiin, avata kartoituslinjoja ja panna alueelle merkkejä. Tällöin on vältettävä aiheuttamasta vahinkoa tai haittaa. Pihassa, puutarhassa tai muussa näihin verrattavassa paikassa olevia puita ja istutuksia ei saa omistajan tai haltijan suostumuksetta vahingoittaa tai kaataa. Samoin asianosaisella on oikeus liikkua toimitusalueella sekä päästä toimituskokouksessa määrättynä ajankohtana toisen asianosaisen omistamaan rakennukseen, jos se on tarpeen hänen etujensa valvomiseksi toimituksessa. Edellä tarkoitettuja toimenpiteitä saadaan suorittaa myös toimitusalueen ulkopuolella, jos se on välttämätöntä.
Jos 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu toimituksen asianosaisen omaisuudelle huomattavaa vahinkoa tai haittaa, siitä on vaadittaessa maksettava korvaus. Muun henkilön omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta tai haitasta on suoritettava korvaus.
183 §
Jos toimituksen kohteena olevasta alueesta tai sen käytöstä on voimassa ennen toimituksen vireilletuloa tehty yksityisoikeudellinen sopimus, toimitus on pyrittävä tekemään niin, että sopimusta voidaan noudattaa, jollei toimituksen lopputulos tämän johdosta tule epätarkoituksenmukaiseksi tai sopimuksen huomioon ottamisella loukata toisten asianosaisten oikeutta.
184 §
Jos ennen toimituksen aloittamista on tuomioistuimessa tullut vireille riita, jonka ratkaisu voi vaikuttaa toimituksen lopputulokseen, ei toimitusta saa lopettaa ennen kuin riita on ratkaistu. Jos tällainen riita syntyy toimituksen aloittamisen jälkeen, se ratkaistaan toimituksessa.
185 §
Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää maastoon merkitsemättä asemakaava- tai rakennuskaava-alueella sekä erityisistä syistä muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiinteistön omistaja merkitsemistä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voidaan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamerkein osoittaa, merkitään se yksinomaan kartalle.
Mitä 1 momentissa rajan merkitsemisestä säädetään, koskee myös kiinteistönmäärityksessä ja muun toimituksen yhteydessä määrättyä ennestään olevaa rekisteriyksikön rajaa.
Rasitealueen raja määrätään ja merkitään maastoon noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa rekisteriyksikön rajasta säädetään, jollei alueen merkitseminen maastoon ole ilmeisen tarpeetonta.
186 §
Tarvittaessa on määrättävä tilusten haltuunoton ajankohta sekä annettava määräyksiä vaihtuvalla alueella olevan sadon ja puuston korjaamisesta sekä omaisuuden poissiirtämisestä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös aluetta, johon on perustettu rasite- tai muu käyttöoikeus tai jota rasittanut tällainen oikeus on poistettu.
Jollei kysymys ole uusjaosta tai rakennusmaan järjestelystä, asianosaisilla on oikeus sopia 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Omaisuuden siirtämiseen ja muuttamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä ennen kuin omaisuus on arviointia varten selvitetty.
187 §
Toimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään asianosaisten vaatimukset ja muiden lausumien sisältö, sopimukset, toimitusmiesten ratkaisut ja niiden perustelut sekä muut toimituksen kannalta merkitykselliset asiat, jos ne eivät sisälly muuhun toimituksen asiakirjaan. Pöytäkirjan ja muut toimituksessa laaditut asiakirjat allekirjoittaa toimitusinsinööri.
188 §
Toimituksen kohteena olevasta alueesta on tehtävä kartta, jollei sen tekeminen toimituksen laadun vuoksi ole tarpeetonta.
189 §
Toimituksessa tehdyt ratkaisut ja sopimukset on esitettävä saapuvilla oleville asianosaisille sitä mukaa kuin toimitus edistyy.
190 §
Kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty, toimitusinsinööri lopettaa toimituksen sekä ilmoittaa saapuvilla oleville asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja siitä, miten muutoksenhaussa on meneteltävä. Samoin muutoksenhakuoikeudesta ja muutoksenhaussa noudatettavasta menettelystä on ilmoitettava silloin, kun toimituksessa annetaan ratkaisu, johon saadaan hakea muutosta toimituksen kestäessä.
Asianosaiselle, joka sitä pyytää, on annettava valitusosoitus heti toimituksen lopettamisen jälkeen tai kun 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu on tehty.
191 §
Pöytäkirjan sekä muiden toimitusta koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien, jos asianosainen sitä pyytää toimituksessa, tai edellä mainitussa määräajassa pyynnöstä lukien, jos pyyntö esitetään toimituksen lopettamisen jälkeen. Jos toimituksessa on annettu 190 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu, pöytäkirjan ja muiden valituskelpoista ratkaisua koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa ratkaisun tekemisestä lukien.
Toimituksen rekisteröiminen
192 §
Kun toimitus on 284 §:n mukaan saanut lainvoiman, toimituksesta tehdään merkinnät kiinteistörekisteriin. Jos kaikki asianosaiset ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä toimituksen, merkinnät kiinteistörekisteriin voidaan tehdä valitusajan päättymistä odottamatta.
Ennen merkintöjen tekemistä on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistöjärjestelmän selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat sekä kiinteistörekisterilaissa säädetyt vaatimukset.
Jos toimituksesta ei voida tehdä merkintöjä kiinteistörekisteriin sen vuoksi, etteivät rekisteriin merkittävät tiedot täytä 2 momen-
tissa säädettyjä vaatimuksia, toimitus on korjattava.
Kiinteistö ja muu rekisteriyksikkö sekä niitä koskevat toimituksessa perustetut oikeudet syntyvät tai lakkaavat silloin, kun toimituksesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin, jollei erikseen toisin säädetä.
193 §
Tehtäessä halkomisesta, uusjaosta tai yhteisen alueen jaosta merkintöjä kiinteistörekisteriin toimituksen kestäessä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 192 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.
194 §
Jos muun toimituksen yhteydessä suoritettu rajankäynti tai tilusvaihto tulee lainvoimaiseksi toimituksen kestäessä, voidaan siitä tehdä merkintä kiinteistörekisteriin heti sen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen.
Jyvitys ja muu arviointi
195 §
Jos toimituksen suorittamista varten on tarpeen määrittää eri tilusten suhteelliset arvot, suoritetaan tilusten jyvitys.
Jyvitystä varten erotellaan erilaiset tilukset toimituksen tarkoituksen vaatimalla tavalla ja määritetään kullekin tilukselle jyväluku, joka osoittaa tiluksen arvon verrattuna toisten tilusten arvoihin.
196 §
Jyväluku määritetään tiluksen kauppa-arvon tai tuottoarvon taikka kestävän tuottokyvyn perusteella. Jyväluvun määrittämisessä otetaan huomioon tiluksen käyttötarkoitus ja käyttömahdollisuudet, laatu ja sijainti sekä muut tiluksen arvoon vaikuttavat tekijät.
Jos samassa toimituksessa tiluksia jyvitetään eri perusteiden mukaan, on eri perusteiden mukaan jyvitetyt tilukset verrattava keskenään kauppa-arvon tai tuottoarvon mukaan.
197 §
Jos pellon tai muun maatalouskäytössä olevan tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä maatalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella.
Jos tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä metsätalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla.
Jos vesitiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä kalastukseen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella.
198 §
Jos jyvitettävillä tiluksilla on yleisesti erityisarvoa rakentamiseen, maa-ainesten ottoon, virkistykseen tai muuhun sellaiseen erityiseen tarkoitukseen käytettynä, jyväluvut tilukselle määritetään kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella.
Jos jyvitettävistä tiluksista vain vähäisellä osalla on erityisarvoa ja se on suuri verrattuna tiluksilla maa- tai metsätalouteen taikka kalastukseen käytettynä olevaan arvoon, tilukset jyvitetään 197 §:ssä mainittujen käyttötarkoitusten perusteella, jolleivät asianosaiset toisin sovi. Kun tiluksen jyväluku on määritetty ottamatta huomioon tiluksen erityisarvoa, korvataan erityisarvon ja jyvityksessä käytetyn arvon ero rahana.
Korvaukset
199 §
Ennen toimituksen lopettamista on tehtävä lopulliset tilit asianosaisten kesken suoritettavista korvauksista.
200 §
Jollei 81 tai 124 §:n säännöksistä muuta johdu, omaisuus, joka toimituksessa lunastetaan tai josta muutoin suoritetaan korvaus, arvioidaan kauppa-arvon perusteella ( kauppa-arvomenetelmä ). Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, korvattava omaisuus arvioidaan tuottoarvon mukaan ( tuottoarvomenetelmä ) tai omaisuuteen pantujen kustannusten perusteella ( kustannusarvomenetelmä ).
Haitasta tai vahingosta suoritettavaa korvausta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki taloudelliset menetykset.
Lunastushinta ja korvaus määrätään päätöksen antamisajankohdan hintatason mukaan ja sen kunnon mukaan, joka omaisuudella on haltuunoton ajankohtana.
201 §
Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, korvaukset tutkitaan ja ratkaistaan, vaikka korvausta ei olisi vaadittu.
Saapuvilla olevat asianosaiset, joita tilikorvaus koskee, saavat sopia korvauksen määrästä ja muista korvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Sopimuksella ei saa loukata kenenkään oikeutta.
202 §
Korvauksesta vastaa velallisena se, joka korvauksen määräämisen perusteena olevasta toimenpiteestä hyötyy. Jos hyödyn saajia on useita eikä korvauksen osittelusta ole muualla tässä laissa nimenomaisesti säädetty, korvaus jaetaan hyödynsaajien maksettaviksi heidän toimenpiteestä saamansa hyödyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan.
203 §
Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien. Erityisestä syystä toimitusmiehet voivat päättää, että maksuaika on pitempi, kuitenkin enintään kolme vuotta.
Uusjaon johdosta maksettavia korvauksia voidaan määrätä maksettavaksi jo ennen toimituksen lopettamista, jos se jonkun tai joidenkin osakkaiden kannalta on tärkeätä ja maksuvelvollisten kannalta kohtuullista.
Jos korvauksen maksuaika on määrätty kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen lopettamispäivästä tai 2 momentin perusteella määrätystä maksuajan alkamispäivästä lukien, on korvaukselle suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä lukien, kun kolme kuukautta on kulunut maksuajan alkamisesta. Jollei korvausta makseta määräajassa, on maksamatta olevalle korvaukselle suoritettava korkolain (633/82) mukaista viivästyskorkoa.
Jos korvauksen määrää sen suorittamisen jälkeen alennetaan, on liikaa maksettu määrä sille maksettuine korkoineen palautettava maksajalle sekä suoritettava palautettavalle pääomalle kuuden prosentin vuotuinen korko korvauksen maksamispäivästä lukien.
204 §
Kiinteistö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, on panttina maksamattomasta korvauksesta ja sille suoritettavasta korosta niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle edellä tarkoitetusta panttioikeudesta.
Toimitusmiehet voivat määrätä rajoituksia kiinteistön puuston myymiselle ja käyttämiselle myös tilusten haltuunoton jälkeiselle ajalle, jos se on tarpeen kiinteistöstä menevän korvauksen saamisen turvaamiseksi.
205 §
Kiinteistölle tuleva korvaus kuuluu kiinteistöön.
Jos kiinteistön omistajalle alueen tai osuuden siirtämisen, tilusvaihdon, osittelusta poikkeamisen, maan tai rakennuksen lunastamisen taikka muun sellaisen toimenpiteen johdosta on määrätty maksettavaksi suuruudeltaan merkittävä korvaus ja kiinteistön arvo on edellä tarkoitetun toimenpiteen vuoksi siinä määrin alentunut, että kiinteistöön kohdistuva panttioikeuden haltijan oikeus saattaa vaarantua, on omistajalle tuleva korvaus korkoineen määrättävä talletettavaksi lääninhallitukseen. Talletettuun korvaukseen on panttoikeuden haltijalla sama oikeus kuin hänellä on kiinteistöön. Jollei kiinteistön omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden haltijain antaneen lupaa talletetun korvauksen nostamiseen, on lääninhallituksen jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta ulosottolaissa säädetään.
206 §
Jos yhteisen alueen osakaskunta on järjestäytynyt yhteisaluelaissa säädetyllä tavalla, yhteistä aluetta koskeva korvaus maksetaan osakaskunnalle.
Jollei osakaskunta ole järjestäytynyt, osakkaille maksettava korvaus jaetaan toimituksessa osakkaiden kesken, tai jos korvaus on vähäinen yhteisen alueen osakkuussuhteiden selvittämisen kustannuksiin verrattuna, korvaus talletetaan lääninhallitukseen. Jos talletettua korvausta ei nosteta 14 päivän kuluessa, lääninhallituksen on pantava korvaussumma pankkiin sitä varten perustettavalle tilille.
Talletettu korvaus on maksettava osakaskunnalle sen jälkeen, kun osakaskunta on järjestäytynyt taikka kokouksessaan päättänyt korvauksen nostamisesta ja käyttämisestä sekä valinnut tehtävän hoitamista varten asiamiehen. Kunnes korvaus on maksettu osakaskunnalle, lääninhallituksen on maksettava korvaussummasta järjestäytymättömän osakaskunnan osakkaalle kuuluva osuus, jos osakas esittää luotettavan selvityksen osuutensa suuruudesta.
16 lukuToimituskustannukset
207 §
Toimituskustannuksiin kuuluvat toimitusmenot ja kiinteistötoimitusmaksu.
Toimitusmenoja ovat:
180 §:ssä tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta aiheutuneet menot ja korvaukset;
182 §:n 2 momentissa tarkoitetut korvaukset;
uskotuille miehille, toimitsijoille ja asiantuntijoille suoritetut palkkiot ja korvaukset; sekä
muut sellaiset toimituksen suorittamisesta aiheutuvat kustannukset ja korvaukset, jotka eivät kuulu kiinteistötoimitusmaksuun tai jotka eivät ole edunvalvontakustannuksia.
Kiinteistötoimitusmaksusta säädetään erikseen.
208 §
Toimitusmenojen maksamisesta päättävät toimitusmiehet ja ne maksetaan, jollei 180 §:stä muuta johdu, etukäteen valtion tai, milloin toimitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista sitä mukaa kuin niitä aiheutuu.
Valtion tai kunnan varoista etukäteen maksetut toimitusmenot peritään valtiolle tai kunnalle takaisin kiinteistötoimitusmaksun perimisen yhteydessä noudattaen kiinteistötoimitusmaksun perimistä koskevia säännöksiä.
209 §
Toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä tai jolleivät asianosaiset jakamisesta toisin sovi.
Yleisen alueen mittauksen toimituskustannukset maksaa kunta.
210 §
Kun toimitusmääräys peruutetaan tai toimitus raukeaa, maksaa hakija toimituskustannukset.
Jos toimitus jätetään sikseen, maksaa hakija toimituskustannukset. Erityisestä syystä voidaan hakijan ohella muukin asianosainen määrätä osallistumaan toimituskustannuksiin kohtuullisen perusteen mukaan.
211 §
Jos toimitusta on haettu aiheettomasti, hakija maksaa toimituskustannukset. Tällöin hakijan on korvattava myös muulle asianosaiselle toimituksesta aiheutuneet välttämättömät edunvalvontakustannukset kokonaan tai osittain, jos se on kohtuullista.
Jos asianosainen on tahallisesti aiheuttanut selvästi aiheettomia toimituskustannuksia, maksaa hän ne yksin. Tällöin asianosaisen on korvattava myös toiselle asianosaiselle tahallisesti aiheuttamansa ylimääräiset edunvalvontakustannukset.
212 §
Toimituskustannukset sellaisesta uusjaosta, johon on annettu määräys ilman hakemusta, maksetaan lopullisesti valtion varoista.
Toimituskustannukset sellaisesta toimituksesta, jonka suorittamisella voidaan poistaa kiinteistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa oleva puutteellisuus tai korjata kiinteistöjärjestelmässä oleva virheellisyys taikka muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä, maksetaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, valtion varoista osaksi tai kokonaan siltä osin kuin toimituksen suorittaminen on ollut yleisen edun vaatima. Tästä asiasta päättävät toimitusmiehet. Jos edellä tarkoitettu toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää, että toimituskustannukset maksetaan kunnan varoista. Kuitenkin sellaisesta toimituksesta, jota tarkoitetaan 283 §:ssä, aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion tai kunnan varoista.
Toimituskustannukset 103 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimituksesta maksaa se, joka on aiheuttanut toimituksen suorittamisen.
213 §
Toimituksessa, jonka osalta kiinteistötoimitusmaksu maksetaan osaksi tai kokonaan valtion tai kunnan varoista, maksetaan myös vastaavat toimitusmenot valtion tai kunnan varoista.
Toimituksessa, jonka osalta ei peritä lainkaan kiinteistötoimitusmaksua, maksetaan toimitusmenot lopullisesti valtion tai, jos toimitusinsinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista. Jos kiinteistötoimitusmaksu peritään alennettuna, valtion tai kunnan varoista maksetut toimitusmenot jätetään perimättä asianosaisilta samassa suhteessa.
17 lukuKiinteistöjen yhdistäminen
214 §
Kiinteistöt saadaan yhdistää, jos:
kiinteistöt kuuluvat samalle omistajalle tai samoille omistajille niin, että kunkin osaomistajan osuus jokaisesta kiinteistöstä on yhtä suuri;
kiinteistöt omistetaan samanlaisin oikeuksin;
kiinteistöt sijaitsevat samassa kunnassa;
kiinteistöt ovat samaa laatua;
kiinteistöt kuuluvat tai ne on tarkoitettu kuulumaan samaan käyttöyksikköön;
kiinteistöjen yhdistäminen ei aiheuta epätarkoituksenmukaista tilussijoitusta eikä vaaranna kiinteistöjärjestelmän selvyyttä;
yhdistettävä kiinteistö ei ole ulosmitattu tai ei kuulu konkurssipesään eikä mihinkään kiinteistöön kohdistu turvaamistoimenpiteitä; sekä
kiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai kiinteistöihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka niiden lisäksi vain yhteen kiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonoimmalla etusijalla olevia kiinnityksiä.
Jos yhdistettäviin kiinteistöihin kohdistuu eri kiinnityksiä, voidaan yhdistäminen suorittaa 1 momentin 8 kohdan säännöksen estämättä, jos:
yhdistämällä muodostuvan kiinteistön arvo, ottaen huomioon siihen kohdistuvat erityiset oikeudet selvästi ylittää kaikkiin yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistettujen kiinnitysten rahamäärän; tai
panttioikeuksien ja kirjattujen erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestyksessä yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistetut kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat yhdistämällä muodostettavaan kiinteistöön.
Mitä 1 momentin 8 kohdassa säädetään, koskee myös yhdistettäviin kiinteistöihin kohdistuvia kirjattuja erityisiä oikeuksia. Ennen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asian ratkaisemista on panttioikeuden haltijoille varattava tilaisuus mielipiteensä esittämiseen asiassa.
215 §
Mitä 214 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei estä muun kiinteistön yhdistämistä tonttiin.
Yleiseen alueeseen, pakkolunastusyksikköön tai valtion metsämaahan voidaan yhdistää muun laatuinen kiinteistö, jos siihen ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole osuutta yhteismetsään. Yleiseen alueeseen yhdistettävällä kiinteistöllä ei saa olla osuutta muuhunkaan yhteiseen alueeseen eikä oikeutta erityiseen etuuteen.
216 §
Kiinteistöjen yhdistämisen suorittaa kiinteistörekisterin pitäjä yhdistettävien kiinteistöjen omistajan hakemuksesta.
Kiinteistörekisterin pitäjä voi suorittaa kiinteistöjen yhdistämisen hakemuksetta, jos omistaja antaa siihen suostumuksensa.
217 §
Yhdistämällä muodostettava kiinteistö merkitään kiinteistörekisteriin, kun yhdistämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Kiinteistö katsotaan syntyneeksi, kun kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.
Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava yhdistämistä koskevasta päätöksestä kirjaamisviranomaiselle. Yhdistämisestä aiheutuvat muutokset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään sen jälkeen, kun yhdistämällä muodostettu kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.
218 §
Yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistetut kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat yhdistämisen jälkeen yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön. Edellä 214 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat samalla etusijalla ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sopimuksen mukaisessa etusijajärjestyksessä yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön.
Yhdistäminen ei vaikuta yhdistettävään kiinteistöön kohdistuvaan vuokraoikeuteen tai muuhun erityiseen oikeuteen.
Yhdistettävien kiinteistöjen keskinäiset rasitteet lakkaavat.
18 lukuTontin ja yleisen alueen merkitseminen kiinteistöksi kiinteistörekisteriin
Merkitseminen mittauksen perusteella
219 §
Tontin ja yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä päättää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä. Kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen saa hakea muutosta vain, jos merkitseminen on evätty tai se on tehty vastoin tontin omistajan tahtoa taikka jos kiinnityksestä vapauttaminen on tehty panttioikeuden haltijan suostumuksetta.
220 §
Tontti tai yleinen alue merkitään kiinteistörekisteriin tontinmittauksen tai yleisen alueen mittauksen saatua lainvoiman, jos tontin omistaja tontinmittauksessa tai kunta yleisen alueen mittauksessa osoittaa, että tässä luvussa säädetyt rekisteröintiedellytykset ovat olemassa.
Jos tontinmittausta on hakenut muu kuin tontin omistaja tai yleisen alueen mittausta muu kuin kunta taikka jos tonttia tai yleistä aluetta ei voida merkitä kiinteistörekisteriin 1 momentin mukaisesti, tontti tai yleinen alue merkitään kiinteistörekisteriin omistajan pyynnöstä. Kiinteistörekisterin pitäjä voi päättää merkitsemisestä ilman omistajan pyyntöä, milloin siihen on erityistä syytä. Tällöin on ennen päätöksen tekemistä tontin omistajaa kuultava. Tonttia ei saa merkitä rekisteriin, jos tontin omistaja kieltää sen.
221 §
Tontti voidaan merkitä kiinteistörekisteriin, jos:
tontin alue kuuluu samalle omistajalle tai samoille omistajille niin, että kunkin osaomistajan osuus jokaisesta tonttiin kuuluvasta alueesta on yhtä suuri;
tonttiin kuuluvat alueet omistetaan samanlaisin oikeuksin;
tontin alue tai sen osa ei ole ulosmitattu tai ei kuulu konkurssipesään eikä mihinkään tontin alueeseen tai sen osaan kohdistu turvaamistoimenpiteitä; ja
tontin alue muodostuu yhden kiinteistön alueesta tai yhteisestä alueesta taikka yhden kiinteistön alueen lisäksi tontin alueeseen on tullut vain yhteistä aluetta.
Jos tontin alue muodostuu useamman kiinteistön alueesta, kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on 1 momentin 1―3 kohdassa mainittujen edellytysten lisäksi, että näihin kiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka niiden lisäksi vain yhteen kiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä.
Tontti voidaan merkitä kiinteistörekisteriin myös silloin, kun tontti vapautuu vastaamasta niiden kiinteistöjen kiinnityksistä, joihin kuuluvista alueista se muodostuu, kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 2 momentissa tarkoitetut kiinnitykset. Sama on voimassa, kun tontin eri osiin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin.
222 §
Edellä 221 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla omistajalla tai omistajilla tulee olla lainhuuto siihen kiinteistöön tai määräalaan, josta tontti muodostuu. Sama on voimassa, jos tontti käsittää alueita kahdesta tai useammasta kiinteistöstä tai määräalasta tai yhteisestä alueesta. Lainhuuto ei ole tarpeen siltä osin kuin alue on hankittu lunastamalla. Jollei yhteiseen alueeseen tai sen määräalaan voida myöntää lainhuutoa, omistajan on esitettävä muu tarpeellinen selvitys osakkaiden omistusoikeudesta yhteiseen alueeseen sekä määräalan omistusoikeudesta.
223 §
Jos kirjattu erityinen oikeus kohdistuu tontin alueeseen, se rinnastetaan kiinnitykseen.
Jos tonttiin sisältyy yhteistä aluetta, huomioon ei oteta niitä kiinnityksiä tai muita kirjauksia, jotka kohdistuvat yhteisen alueen osakaskiinteistöihin.
224 §
Rekisteriin merkittävä tontti vapautetaan vastaamasta sellaisen kiinteistön kiinnityksestä, jonka aluetta kuuluu tonttiin, jos panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Tontti voidaan vapauttaa vastaamasta kiinnityksestä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta, kun kantakiinteistön arvo selvästi ylittää panttisaamisten määrän. Vapauttamisesta päättää kiinteistörekisterin pitäjä tontin kiinteistörekisteriin merkitsemisen yhteydessä.
Jos tonttiin on tullut yhteistä aluetta, vapautuu tontti yhteisen alueen osalta vastaamasta osakaskiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista on panttioikeuden haltijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jollei kiinnityksestä vapauttamisen vaikutus ole vähäinen.
Kiinnitykset, joista tontti ei 1 tai 2 momentin mukaisesti vapaudu, kohdistuvat koko tonttiin sen kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen.
225 §
Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle, jos tontti on vapautettu kiinnityksestä tai jos kiinnitysten ja muiden kirjausten etusijajärjestyksestä on tehty sopimus. Tontin muodostamisesta aiheutuvat merkinnät tehdään lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, kun kiinteistörekisterin pitäjän päätös on tullut lainvoimaiseksi ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin.
226 §
Tontin rekisteröimisen yhteydessä kiinteistörekisteriin on merkittävä, mikä kiinteistöistä on kantakiinteistö ja minkä määräalan alueesta tontti on muodostettu. Kantakiinteistöksi merkitään jäljelle jäänyt osa kiinteistöstä, josta tontti muodostuu. Jos kiinteistön koko alue muodostetaan tonteiksi, kantakiinteistöksi merkitään se tontti, joka on muodostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle kiinteistön omistajalle. Jos kiinteistön omistajalle on muodostettu useita tontteja, kantakiinteistöksi merkitään hänen ilmoittamansa tontti.
Jos tonttia rekisteröitäessä voidaan selvittää, että kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuu vain tiettyyn kiinteistöön tai tonttiin, siitä on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.
227 §
Yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksenä on, että kunnan omistusoikeus alueeseen on selvitetty niin kuin 222 §:ssä säädetään tai alue tulee kunnan omistukseen rakennuslain 47 §:n 1 momentin ja 117 §:n nojalla ja että kiinteistöt, joista yleinen alue muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai alue vapautuu niistä 2 momentin tai rakennuslain 73 §:n nojalla.
Mitä 223 §:ssä ja 224 §:n 1―3 momentissa säädetään tontin osalta, koskee myös yleistä aluetta.
228 §
Tontista tai yleisestä alueesta katsotaan muodostuneen kiinteistö ja siitä johtuvat oikeusvaikutukset syntyneiksi, kun tontti tai yleinen alue on merkitty kiinteistörekisteriin.
Merkitseminen ilman mittausta
229 §
Jos kiinteistön alue on sama kuin tammikuun 1 päivän 1932 jälkeen voimaan tulleessa tonttijaossa osoitetun tontin alue, kiinteistö voidaan merkitä tonttina kiinteistörekisteriin tontinmittausta suorittamatta.
Kiinteistön alue, joka on asemakaavan mukaista yleistä aluetta, voidaan merkitä yleisenä alueena kiinteistörekisteriin yleisen alueen mittausta suorittamatta, jos kiinteistö on kunnan omistuksessa ja kiinnityksistä vapaa eikä sillä ole osuutta yhteisiin alueisiin eikä oikeutta erityisiin etuuksiin.
230 §
Esityksen kiinteistörekisterin pitäjälle 229 §:ssä tarkoitetusta merkitsemisestä tekee kiinteistöinsinööri omasta aloitteestaan taikka kiinteistön tai alueen omistajan hakemuksesta. Ennen esityksen tekemistä kiinteistöinsinöörin on selvitettävä merkitsemisen edellytykset sekä kuultava asianosaisia, jollei asianosainen ole tehnyt hakemusta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu merkitseminen ei aiheuta muutosta voimassa oleviin rasitteisiin eikä alueeseen kohdistuviin muihin oikeuksiin.
19 lukuMuutoksenhaku
231 §
Asianosainen saa hakea muutosta toimituksessa tehtyyn ratkaisuun valittamalla maaoikeuteen, jollei muutoksenhakua ole lailla kielletty.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, kunta saa hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen 168 §:n 3 momentissa tarkoitetulla alueella suoritetussa toimituksessa tehtyyn ratkaisuun, joka koskee 32, 33, 34, 35, 36 tai 53 §:ssä tarkoitettua asiaa.
232 §
Toimituksen kestäessä haetaan muutosta ratkaisuun, joka koskee:
oikeutta olla asianosaisena toimituksessa;
estemuistutuksen hylkäämistä;
177 §:ssä tarkoitettuja alueiden käyttöä tai toimenpiteiden suorittamista koskevia rajoituksia;
toimituksen keskeyttämistä;
uusjaon suorittamisen edellytyksiä tai uusjakoalueen laajuutta;
72―74 §:ssä tarkoitettuja hankkeita taikka 84 §:ssä tarkoitettuja asioita;
uusjakosuunnitelmaa siltä osin kuin suunnitelmaan sisältyvästä asiasta ei ole saanut erikseen hakea muutosta;
rakennusmaan järjestelyn suorittamisen edellytyksiä tai järjestelyalueen laajuutta;
142 §:ssä tarkoitettua päätöstä yhteisen alueen jaosta;
halkomisen sikseen jättämistä koskevan vaatimuksen hylkäämistä sekä jakosuunnitelmaa 54 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa;
yhteisen alueen jakosuunnitelmaa, kun jako joltakin osin suoritetaan 137 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;
korvauksen maksamista 203 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa; tai
päätöstä, suoritetaanko halkominen 50 §:n 1 vai 2 momentin mukaisesti.
Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta myös ratkaisuun, joka koskee halkomisen, yhteisen alueen jaon, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn yhteydessä suoritettua rajankäyntiä tai tilusvaihtoa taikka niiden suorittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen kesken toimituksen tarkoituksenmukaiseksi.
Kun toimitusmiesten päätökseen on haettu muutosta 1 tai 2 momentin nojalla, ei toimituksessa saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, joihin valituksen johdosta annettava päätös saattaa vaikuttaa. Maaoikeus voi kuitenkin toimitusinsinöörin esityksestä ennen valituksen ratkaisemista päättää, että toimitusta saadaan jatkaa myös tällaisten toimenpiteiden osalta.
Jollei toimituksessa tehtyyn ratkaisuun ole haettava muutosta toimituksen kestäessä sen mukaan kuin edellä tässä pykälässä säädetään, muutosta haetaan lopetettuun toimitukseen.
233 §
Toimituksesta sekä ratkaisusta, josta 232 §:n mukaisesti saa erikseen valittaa, annetaan kirjallinen valitusosoitus.
Valitusosoituksessa on mainittava se maaoikeus, jolta muutosta haetaan, sekä valitusaika ja valitusajan päättymispäivä. Lisäksi siinä on selostettava määräykset valituksen perilleajamisesta sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä.
Jos valitusosoitus on virheellinen eikä virhe ole ollut selvästi havaittavissa, valitus on tehty oikein, mikäli asianosainen on noudattanut joko valitusosoitusta tai mitä asiasta on säädetty.
234 §
Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai 232 §:ssä tarkoitettu ratkaisu annettiin.
Valitusasiakirjat on toimitettava maanmittauslaitoksen maanmittaustoimistoon. Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän antaman toimitusmääräyksen perusteella suoritettua toimitusta koskevat valitusasiakirjat on kuitenkin toimitettava kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle.
235 §
Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten.
Uutta määräaikaa on pyydettävä maaoikeudelle osoitetulla, ennen muutoksenhakuajan päättymistä maanmittaustoimistoon toimitetulla kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava soveltuvin osin, mitä muutoksenhakukirjelmästä säädetään.
236 §
Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava:
toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee;
miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta;
mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi;
perusteet, joilla muutosta vaaditaan;
todisteet, jotka aiotaan esittää ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen; sekä
oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus.
Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin muutoksenhakemuksessa vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai päätöksen käsittelyn asiakirjoihin.
237 §
Muutoksenhakukirjelmässä on lisäksi mainittava maaoikeuden nimi, muutoksenhakijan nimi, ammatti ja kotipaikka, muutoksenhakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehensä ja todistajan tai muun kuultavan puhelinnumero sekä postiosoite, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan lähettää.
Muutoksenhakukirjelmä on muutoksenhakijan tai, jollei hän ole sitä itse laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan ammatti ja kotipaikka on merkittävä muutoksenhakukirjelmään.
238 §
Maaoikeuden tuomioon tai päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan.
Maaoikeuden tuomio tai päätös pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Vireillä olevaa toimitusta voidaan jatkaa, vaikka tuomioon tai päätökseen 1 momentin mukaisesti pyydetään valituslupaa. Korkein oikeus voi kuitenkin ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota tai päätöstä toistaiseksi saada panna täytäntöön tai ettei aloitettua täytäntöönpanoa saada jatkaa.
239 §
Muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä lupahakemus ja muutoksenhakemus, on yhdessä maaoikeuden tuomion tai päätöksen kanssa toimitettava maanmittaustoimistoon viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun maaoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Jos useat valittavat maaoikeuden ratkaisusta, ei valituskirjelmiin tarvitse liittää kuin yksi kappale maaoikeuden ratkaisusta.
Muutoksenhakukirjelmä voidaan myös lähettää postitse tai lähetin välityksellä noudattaen soveltuvin osin eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.
Jos korkein oikeus tarvitsee maaoikeuden pöytäkirjan, on asiaa koskeva asiakirjavihko tilattava nähtäväksi maaoikeudelta.
240 §
Jos asianosainen, joka aikoo hakea muutosta maaoikeuden tuomioon tai päätökseen, muutoksenhakuajan kuluessa näyttää laillisen esteen tai muun painava syyn, minkä vuoksi hän ei voi säädetyssä ajassa tehdä muutoksenhakemustaan, maaoikeuden on määrättävä hakemuksesta uusi määräaika sitä varten. Päätös määräajan pitentämisestä on liitettävä muutoksenhakukirjelmään.
241 §
Maanmittaustoimiston on lähetettävä sille toimitetut muutoksenhakuasiakirjat korkeimalle oikeudelle muutoksenhaulle säädetyn määräajan päätyttyä. Samalla on toimitettava korkeimman oikeuden nähtäväksi toimitusasiakirjat. Jos muutoksenhakemus selvästi on tehty myöhään, muutoksenhakuasiakirjat lähetetään toimitusasiakirjoja toimittamatta.
Korkein oikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä toimittamaan korkeimmalle oikeudelle kirjallisen lausuntonsa käsiteltävänä olevasta asiasta, milloin korkein oikeus katsoo sen tarpeelliseksi.
Mikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on korkeinta oikeutta koskevia säännöksiä, ei muuta johdu, sovelletaan muutoin muutoksenhakuun soveltuvin osin niitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvun säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemässä asiassa.
20 lukuMaaoikeus
242 §
Maaoikeus ratkaisee sen käsiteltäviksi säädetyt valitukset sekä vastaavissa asioissa tehdyt kantelut.
Toimivaltainen on se maaoikeus, jonka tuomiopiirissä sijaitsee alue, jota asia koskee. Jos alue kuuluu kahden tai useamman maaoikeuden tuomiopiiriin taikka jos asiassa on kysymys rajasta, joka on samalla kahden taiuseamman maaoikeuden tuomiopiirin raja, asia on sen maaoikeuden ratkaistava, jonka tuomiopiirissä on sen viranomaisen hallintopaikka, jonka toimituksesta tai ratkaisusta on kysymys.
Maaoikeuksien lukumäärästä, toimialueista ja sijaintipaikkakunnista sekä viraston päällikkönä toimivasta maaoikeustuomarista ja maaoikeuden jakaantumisesta jaostoihin säädetään asetuksella.
243 §
Maaoikeudessa on puheenjohtajana maaoikeustuomari sekä jäseninä maaoikeusinsinööri ja kaksi kunnan valitsemaa lautamiestä. Maaoikeudessa voi olla lisäksi toinen maaoikeusinsinööri, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.
Maaoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on vain maaoikeustuomari:
silloin kun kysymys on 232 §:n 3 momentissa, 235, 254, 255, 256, 257 tai 258 §:ssä, 265 §:n 2 momentissa tai 266 §:n 2 momentissa tarkoitetusta tai muusta niihin rinnastettavasta käsittelyn valmistelemista tarkoittavasta toimenpiteestä taikka 240 §:ssä tai 275 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiasta; sekä
silloin kun maaoikeuden käsiteltävänä on valitus toimitusmiesten päätöksestä, jolla toimitusmiestä koskeva estemuistutus on hylätty, taikka jos valitus koskee kiinteistöjen yhdistämispäätöstä.
244 §
Maaoikeudessa voi olla maaoikeustuomarin ja maaoikeusinsinöörin virkoja.
Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi tai muusta erityisestä syystä maaoikeuteen voidaan määräajaksi nimittää ylimääräisiä maaoikeustuomareita ja maaoikeusinsinöörejä.
Ylimääräisellä maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä on oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan kuin vakinaisella maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä. Jos ylimääräinen maaoikeustuomari tai maaoikeusinsinööri on ennestään valtion virassa, hän vapautuu sen hoitamisesta siksi määräajaksi, joksi hänet on nimitetty maaoikeuteen.
245 §
Kelpoisuusvaatimuksina maaoikeuden virkoihin vaaditaan:
maaoikeustuomarin virkaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä hyvä kokemus tuomarin tehtävissä ja perehtyneisyys kiinteistölainsäädäntöön; sekä
maaoikeusinsinöörin virkaan teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen koulutusohjelman mukaisesti suoritettu diplomi-insinöörin tutkinto sekä hyvä kokemus kiinteistötoimitusten suorittamisessa ja hyvä perehtyneisyys kiinteistöjen arviointiin.
Maaoikeuden muihin kuin 1 momentissa mainittuihin virkoihin vaadittavista kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella.
Sama kelpoisuus kuin 1 momentissa säädetään, vaaditaan myös ylimääräiseltä maaoikeustuomarilta ja ylimääräiseltä maanoikeusinsinööriltä.
246 §
Maaoikeustuomari ja maaoikeusinsinööri nimitetään virkaan samassa järjestyksessä kuin käräjäoikeuden laamannista hallitusmuodossa säädetään. Sama koskee ylimääräisen maaoikeustuomarin ja ylimääräisen maaoikeusinsinöörin nimittämistä.
Hovioikeuden tulee virkaehdotuksen tekemistä varten hankkia maaoikeusinsinöörin viran hakijoista maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto.
Muun henkilökunnan ottaa maaoikeus.
247 §
Maaoikeustuomarilla ja maaoikeusinsinöörillä on hallitusmuodossa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus.
Sama virassapysymisoikeus on ylimääräisellä maaoikeustuomarilla ja ylimääräiseltä maaoikeusinsinöörillä sinä määräaikana, joksi heidät on nimitetty.
248 §
Virkavapautta maaoikeustuomarille myöntää sekä määräyksen viran hoitamisesta virkavapauden aikana, esteen sattuessa ja viran avoinna ollessa antaa enintään vuodeksi hovioikeus sekä yli vuodeksi korkein oikeus.
Virkavapautta maaoikeusinsinöörille myöntää sekä määräyksen viran hoitamisesta virkavapauden aikana, esteen sattuessa ja viran avoinna ollessa antaa enintään kuudeksi kuukaudeksi maaoikeustuomari ja enintään vuodeksi hovioikeus sekä yli vuodeksi korkein oikeus.
249 §
Maaoikeus vahvistaa itse työjärjestyksensä. Työjärjestys on lähetettävä tiedoksi hovioikeudelle ja oikeusministeriölle.
250 §
Maaoikeustuomaria, maaoikeusinsinööriä ja maaoikeuden lautamiestä syytetään virkavirheestä hovioikeudessa ja muita maaoikeuden virkamiehiä asianomaisessa alioikeudessa.
251 §
Kunnanvaltuuston on valittava kuntaan maaoikeuden lautamiehiksi vähintään neljä henkilöä kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Lautamiehen toimikausi jatkuu senkin jälkeen, kunnes uudet lautamiehet on valittu. Lautamiehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva. Muutoin maaoikeuden lautamiehestä on voimassa, mitä edellä tässä laissa uskotusta miehestä säädetään.
Maaoikeuden puheenjohtaja kutsuu maaoikeuden jäseniksi lautamiehet siitä tai niistä kunnista, joissa valituksen alaisen toimituksen kohteena oleva alue on.
Jos maaoikeuden lautamies jää pois maaoikeuden istunnosta, johon hänet on kutsuttu taikka jos hänet havaitaan esteelliseksi eikä toista jäsentä voida ilman viivytystä istuntoon saada, on maaoikeustuomarilla oikeus ottaa hänen sijaansa esteetön maaoikeuden lautamieheksi kelpoinen henkilö.
252 §
Jos maaoikeuden jäsen ei ole aikaisemmin vannonut tuomarinvalaa tai antanut vastaavaa vakuutusta, hänen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä tehtävä se maaoikeudessa.
Maaoikeuden jäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä säädetään.
253 §
Maaoikeuden istunnosta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.
Maaoikeudessa perittävistä maksuista ja erillisten kustannusten korvaamisesta säädetään erikseen.
Maaoikeuden lautamiehelle maksetaan valtion varoista palkkiota sekä päivärahaa ja korvausta oikeusministeriön päättämien perusteiden mukaisesti.
21 lukuAsian käsittely maaoikeudessa
254 §
Jos muutoksenhakemus on puutteellinen, maaoikeuden on kehotettava muutoksenhakijaa määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen. Muutoksenhakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin muutoksenhakukirjelmä on puutteellinen ja että muutoksenhakemus voidaan jättää tutkimatta, jos muutoksenhakija ei noudata kehotusta.
Erityisestä syystä saadaan asianosaiselle, jonka muutoksenhakemus on korjaamisen jälkeenkin puutteellinen, varata uusi tilaisuus sen korjaamiseen.
255 §
Maaoikeuden on heti jätettävä muutoksenhakemus tutkimatta, jos:
muutoksenhakija ei noudata hänelle annettua 254 §:ssä tarkoitettua kehotusta;
muutoksenhakemus on täydennettynäkin edelleen niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi;
muutoksenhakemus ei kuulu maaoikeuden käsiteltäviin;
muutoksenhakemus on tehty liian myöhään; tai
muu oikeudenkäynnin edellytys puuttuu.
Maaoikeuden 1 momentissa tarkoitettu päätös merkitään asiakirjoihin, jotka palautetaan muutoksenhakijalle. Päätöksestä on annettava tieto maanmittaustoimistolle, kiinteistöinsinöörille tai tielautakunnalle ja valitusasiassa, jos toimitus on kesken, myös toimitusinsinöörille esitettäväksi toimituskokouksessa muille asianosaisille, joiden tietoon ratkaisu silloin katsotaan saatetuksi.
Jos toimitusmiesten estemuistutuksesta tekemästä päätöksestä on erikseen valitettu, maaoikeuden on viipymättä ratkaistava asia, ja päätös on saatettava asianosaisten tietoon siten kuin 2 momentissa säädetään.
256 §
Jos muutoksenhakemusta ei ole 255 §:n nojalla jätetty tutkimatta, maaoikeuden on kehotettava sellaista toimituksen asianosaista, jonka oikeutta muutoksenhakemus koskee, antamaan vastaus muutoksenhakemukseen, jos vastauksen voidaan katsoa edistävän pääkäsittelyn toimittamista, sekä samalla tarvittaessa määrättävä, mistä kysymyksistä vastauksessa on erityisesti lausuttava.
Kehotuksen yhteydessä on annettava tiedoksi muutoksenhakemus ja siihen liittyvät asiakirjat.
Jos 1 momentissa tarkoitetut asianosaiset ovat kiinteistön yhteisomistajia tai yhteisen alueen osakkaita, sovelletaan kehotukseen heidän osaltaan, mitä kutsukirjeestä 260 §:n 2 momentissa säädetään.
Vastauksessa asianosaisen on ilmoitettava:
asia, jossa vastaus annetaan;
myöntääkö vai kiistääkö hän muutosvaatimuksen;
käsityksensä muutoksenhakijan vaatimusten perusteista ja seikat, joihin hän haluaa nojautua;
todisteet, jotka aiotaan esittää ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen; sekä
oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus.
Vastaus kehotetaan antamaan kirjallisesti maaoikeudelle sen määräämässä ajassa tai suullisesti istunnossa uhalla, että asia voidaan tutkia, vaikka vastausta ei anneta. Kirjallisen vastauksen osalta on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä 235 §:ssä, 236 §:n 2 momentissa, sekä 237 ja 254 §:ssä muutoksenhausta ja muutoksenhakukirjelmästä säädetään.
Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat on annettava tiedoksi muutoksenhakijalle ja sellaiselle muulle pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle, jota vastaus koskee.
257 §
Jos maaoikeus katsoo asian käsittelyn sitä edellyttävän, maaoikeus voi kehottaa asianosaista määräajassa toimittamaan maaoikeudelle kirjallisen lausuman. Maaoikeuden on tällöin määrättävä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava. Lausuma on annettava tiedoksi asianosaiselle, jonka oikeutta lausuma koskee.
Jos se edistää asian valmistelua, maaoikeus voi päättää, että asianosaiset tai osa heistä kutsutaan valmistelussa kuultaviksi.
258 §
Ennen pääkäsittelyä maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä toimittamaan maaoikeuteen määräajassa kirjallisen lausuntonsa käsiteltävänä olevasta asiasta, jos maaoikeus katsoo sen edistävän asian käsittelyä. Lausunto on annettava tiedoksi myös pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle.
259 §
Kun valmistelu on päättynyt, asia siirretään pääkäsittelyyn.
Pääkäsittely pidetään siinä kunnassa, jossa olevaa aluetta muutoksenhaun alainen toimitus koskee. Maaoikeus voi kuitenkin kokoontua myös lähikunnassa tai maaoikeuden kanslian sijaintipaikkakunnalla, jos siitä ei aiheudu asianosaisille kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa.
Jos asia on ratkaistavissa kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, pääkäsittelyä ei tarvitse toimittaa.
260 §
Maaoikeuden istunnosta on ilmoitettava valittajalle sekä muulle toimituksen asianosaiselle, jonka oikeutta valitus koskee tai joka on ilmoittamista pyytänyt, jos heidän postiosoitteensa on tiedossa, kirjeellä, joka vähintään 14 päivää ennen istuntoa on annettava postin kuljetettavaksi. Jos istunnosta kirjeitse ilmoittaminen sellaisille muille asianosaisille, jotka eivät ole ilmoittamista pyytäneet, huomioon ottaen asianosaisten lukumäärä ja käsiteltävänä oleva asia, ei ole tarpeellista, istunnosta tiedotetaan kuitenkin heidän osaltaan kuuluttamalla yhdessä tai kahdessa paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessa vähintään 14 päivää ennen istuntoa.
Jos valitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa eikä asiassa ole kysymys kiinteistön jaosta, riittää, että istunnosta ilmoitetaan kutsukirjeellä yhdelle omistajista. Yhteisomistajalle, joka on tätä pyytänyt, on istunnosta kuitenkin aina ilmoitettava. Jos valitus koskee yhteistä aluetta eikä asiassa ole kysymys sen jakamisesta tai jaon täydentämisestä, istunnosta ilmoitetaan kutsukirjeellä osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitettu tiedottaminen maaoikeuden istunnosta katsotaan asianmukaisesti suoritetuksi, jos edellä tarkoitettu kirje on vähintään 14 päivää ennen istuntoa annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianosaiselle.
261 §
Jos muutoksenhakija jää pois maaoikeuden istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista.
262 §
Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa lukea eikä antaa maaoikeudelle kirjallista lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa kirjallisesti.
Asianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa sekä suorat viittaukset oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen sekä sellaisiin useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joita pelkästään suullisesti esitettyinä on vaikeata ymmärtää. Lisäksi hän saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi. Teknisten ja niihin rinnastettavien kysymysten selvittämiseksi saadaan lisäksi viitata kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon selostamalla lyhyesti viitatuilta osin sen sisältö.
Pääkäsittelyssä on muutoksenhakuasiassa:
maaoikeustuomarin tai maaoikeusinsinöörin lyhyesti selostettava, mistä asiassa on kysymys;
muutoksenhakijan ilmoitettava, miltä kohdin toimitukseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi;
muiden asianosaisten ilmoitettava käsityksensä muutosvaatimuksesta;
asianosaisten puolin ja toisin tarkemmin perusteltava kantaansa ja lausuttava toisten asianosaisten perustelujen johdosta;
otettava vastaan todistelu; sekä
asianosaisten esitettävä loppulausuntonsa.
Kanteluasiassa pääkäsittelyssä asiaa on käsiteltävä noudattaen soveltuvin osin, mitä 3 momentissa säädetään.
263 §
Pääkäsittelyä ei saa lykätä, elleivät tärkeät syyt sitä vaadi. Jos pääkäsittely lykätään, jatkokäsittelyn aika ja paikka on ilmoitettava lykkäyspäätöksessä tai myöhemmin erikseen.
Jos pääkäsittely joudutaan lykkäämään, käsittelyä jatketaan siitä, mihin se jäi edellisen käsittelyn päättyessä. Jos asian käsittelyyn osallistuu uusi jäsen, asiassa tulee toimittaa kuitenkin uusi pääkäsittely. Todistelua ei sellaisessa tapauksessa kuitenkaan tarvitse ottaa vastaan uudelleen, jos sitä asian selvittämiseksi ei ole pidettävä tarpeellisena. Todistelua ei tarvitse ottaa vastaan uudelleen myöskään silloin, kun se asian laatu ja vastaanotettava todistelu huomioon ottaen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai olennaista haittaa.
264 §
Maaoikeus voi omasta aloitteestaan hankkia tai kehottaa asianosaista hankkimaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen.
Maaoikeus voi tarvittaessa kutsua toimitusinsinöörin asiassa kuultavaksi.
265 §
Jos maaoikeus havaitsee, että toimitus, jota riita koskee, on keskeytettävä tai että keskeytetty toimitus saa riidan käsittelystä riippumatta jatkua, on tuomioistuimen annettava siitä tieto toimitusinsinöörille. Jos maaoikeustuomari valituksen saavuttua havaitsee pätevien syiden edellyttävän toimituksen keskeyttämistä, on hänen pidettävä huolta, että maaoikeus saadaan mahdollisimman pian asiaa käsittelemään.
Määräys toimituksen keskeyttämisestä tai jatkamisesta tulee heti voimaan ja sitä on noudatettava, kunnes toisin määrätään.
266 §
Maaoikeuden on pidettävä paikalla katselmus, jos se on asian selvittämiseksi tarpeen.
Katselmuksen voi maaoikeuden määräyksestä pääkäsittelyn ulkopuolella suorittaa myös yksi tai useampi maaoikeuden jäsen.
267 §
Kun asia maaoikeudessa ratkaistaan, tulee ensin maaoikeusinsinöörin, sitten maaoikeuden lautamiesten ja viimeksi maaoikeustuomarin lausua käsityksensä.
Jos käsitykset ovat eriäviä, on äänestyksen tulosta määrättäessä noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa säädetään äänestämisestä riita-asiassa.
268 §
Maaoikeuden pääasiaratkaisu muutoksenhakuasiassa on tuomio ja muu ratkaisu on päätös.
Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty tai esitelty pääkäsittelyssä tai katselmuksessa. Jos asia ratkaistaan pääkäsittelyä toimittamatta, asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Silloin kun asiassa on toimitettu arkistotutkimus tai maaoikeus on 264 §:n 1 momentin nojalla muutoin hankkinut omasta aloitteestaan selvitystä, se on tässä momentissa tarkoitettua kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa. Tullakseen huomioon otetuksi asiaa ratkaistaessa se on esiteltävä asianosaisille pääkäsittelyssä tai, jos ratkaisu tehdään pääkäsittelyä toimittamatta, siitä on tiedotettava asianosaisille.
Maaoikeuden ratkaisu on julistettava heti päätösneuvottelun päätteeksi ja sen tulee olla asianosaisten saatavilla maaoikeuden kansliassa 30 päivän kuluessa ratkaisun julistamisesta. Jos laajassa tai vaikeassa asiassa maaoikeuden jäsenten neuvottelu tai tuomion laatiminen sitä vaatii, ratkaisu saadaan antaa maaoikeuden kansliassa 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä. Jos ratkaisua ei voida erityisestä syystä antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista.
269 §
Tässä luvussa tarkoitetut kehotukset ja kutsut, jollei luvun säännöksistä muuta johdu, maaoikeus saa lähettää postitse asianosaisen viimeksi ilmoittamalla osoitteella.
270 §
Mikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on maaoikeutta koskevia säännöksiä, tai niiden nojalla annetusta asetuksesta ei muuta johdu, sovelletaan maaoikeuteen ja oikeudenkäyntiin siinä sekä maaoikeuden tuomioon tai päätökseen soveltuvin osin yleisistä tuomioistuimista voimassa olevia säännöksiä.
22 lukuLopetetussa toimituksessa havaitun virheen korjaaminen ja ylimääräinen muutoksenhaku
271 §
Jos toimituksen lopettamisen jälkeen ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen, voidaan virheellinen päätös poistaa ja ratkaista asia uudelleen ( asiavirheen korjaaminen ).
272 §
Jos toimituksen lopettamisen jälkeen ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa on tapahtunut mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe, se on korjattava ( kirjoitusvirheen korjaaminen ).
Jos kirjoitusvirhe on luonteeltaan sellainen, että yksinomaan sen korjaaminen johtaisi jonkun asianosaisen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jollei toimitukseen samalla tehdä virheen korjaamisen johdosta tarpeellisia muita muutoksia.
273 §
Korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta päättää toimitusinsinööri omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta taikka sen johdosta, että toimitus on 192 §:n 3 momentin mukaisesti palautettu korjattavaksi.
Toimitusinsinöörin päätökseen, joka koskee korjaamisasian käsiteltäväksi ottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
274 §
Edellä 272 §:n 1 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaa toimitusinsinööri.
Asianosaiselle, jonka oikeuteen korjaamispäätös vaikuttaa, on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus tulla kuulluksi.
275 §
Asiavirheen korjaaminen ja 272 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaaminen käsitellään toimituskokouksessa, jossa toimitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin virheen korjaamiseksi on tarpeen.
Toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi edellytyksellä, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeus toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Sellaisen virheen korjaamiseksi, joka estää toimituksen rekisteröimisen, saadaan toimitus kuitenkin käsitellä uudelleen asianosaisten suostumuksetta.
276 §
Jos toimituksesta on valitettu, korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta on ilmoitettava maaoikeudelle, jolle myös asiassa tehty päätös on toimitettava.
Korjaamisesta on tehtävä merkinnät toimitusasiakirjoihin ja lähetettävä tieto asianosaisille, milloin se on tarpeellista.
277 §
Jos kiinteistörekisteriin merkityssä toimituksessa on tehty sellainen mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe taikka virhe rajan merkitsemisessä maastoon, joka virhe ei ole vähäinen ja joka vaikuttaa asianosaisen oikeuteen, voidaan virhe oikaista kiinteistönmääritystoimituksessa, jos oikaisemisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asianosaiselle. Määräys toimitukseen voidaan antaa hakemuksettakin. Tässä momentissa tarkoitettu virheen oikaiseminen voidaan suorittaa, jos sitä koskevaa toimitusta on haettu viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.
Jos kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen asiakirjoissa on sellainen 1 momentissa tarkoitettu virhe, joka on vähäinen taikka joka ei vaikuta kenenkään asianosaisen oikeuteen, kiinteistörekisterin pitäjä voi oikaista virheen kuultuaan tarvittaessa asianomaisten kiinteistöjen omistajia.
278 §
Jos kysymys on muusta kuin 277 §:ssä tarkoitetusta virheestä, sovelletaan lainvoiman saaneessa toimituksessa tehdyn päätöksen muuttamiseen, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asiassa.
Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Ennen esityksen tekemistä on niille asianosaisille, joiden oikeutta virheen korjaaminen koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluiksi.
279 §
Jos toimituksessa tehdyn virheen korjaaminen tai oikaiseminen toimitusta muuttamalla aiheuttaisi sellaisia kustannuksia tai haittoja, jotka olisivat ilmeisen kohtuuttomia toimituksen muuttamisesta saatavaan hyötyyn verrattuna, voidaan virheestä hyötyä saanut asianosainen velvoittaa rahassa korvaamaan saamansa taloudellinen hyöty vahinkoa kärsineelle.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua korvausta koskeva asia ratkaistaan samassa toimituksessa kuin virheen korjaaminen tai oikaiseminen.
280 §
Käsiteltäessä tässä luvussa tarkoitettua virheen oikaisemista asianosaisia ovat ne oikeudenhaltijat, joiden oikeutta asia koskee.
23 lukuErinäiset säännökset
281 §
Asiaa, joka 101 §:n mukaan ratkaistaan kiinteistötoimituksessa, ei saa ottaa yleisessä alioikeudessa käsiteltäväksi.
282 §
Jos kiinteistötoimituksessa toimeenpannaan yhteinen ojitus, ojitusyhtiön perustamiseen toimituksen yhteydessä sovelletaan, mitä vesilaissa säädetään sanotun yhtiön perustamisesta ojitustoimituksessa.
283 §
Määräyksen sellaisen toimituksen suorittamiseen, jota tarkoitetaan 212 §:n 2 momentissa, maanmittaustoimisto voi antaa hakemuksetta. Jos toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, kunnan kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa hakemuksetta toimitusmääräyksen edellä tarkoitettuun toimitukseen.
284 §
Toimitus on lainvoimainen, kun toimitusta koskeva valitusaika on päättynyt tai, jos toimituksesta on valitettu, kun valitus on tuomioistuimen päätöksellä lopullisesti ratkaistu.
285 §
Haettaessa muutosta tässä laissa tarkoitettuun maanmittaustoimiston päätökseen on noudatettava, jollei toisin säädetä, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen yhdistämistä sekä tontin tai yleisen alueen kiinteistörekisteriin merkitsemistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaoikeuteen. Muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhakemisesta lopetettuun toimitukseen säädetään.
Maanmittaustoimiston tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän päätöksestä, jolla toimitusmääräyksen antaminen on evätty, valitetaan maanmittauslaitoksen keskushallintoon.
286 §
Asianosaisen tämän lain mukaisessa asiassa käyttämään asiamieheen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 15 luvussa oikeudenkäyntiasiamiehestä säädetään.
287 §
Toimitusinsinööri on oikeutettu saamaan toimituksen suorittamista varten virka-apua asianomaiselta viranomaiselta.
Jos käsiteltävän asian selvittämiseksi on tarpeellista ja asianosaiset sitä pyytävät, voivat toimitusmiehet pyytää todistajia tai asiantuntijoita valallisesti kuultaviksi siinä yleisessä alioikeudessa, jossa se sopivimmin voi tapahtua.
288 §
Maksettavaksi erääntynyt korvaus korkoineen saadaan ulosottaa toimitsijan tai asianosaisen pyynnöstä korvausta osoittavasta toimituskirjasta annetun jäljennöksen tai otteen perusteella noudattaen, mitä ulosottolain 3 luvun 2 §:ssä säädetään lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta.
Jos asianosaista estetään ottamasta haltuunsa hänelle lainvoimaisesti tullutta aluetta tai muuta omaisuutta taikka korjaamasta satoa tai ottamasta jotain muuta, johon hänellä toimituksessa tehdyn lainvoimaisen päätöksen mukaan on oikeus, ulosottomiehen on annettava asianosaisen pyynnöstä virka-apua. Pyynnön perusteeksi on esitettävä asian osoittava toimitusinsinöörin todistus tai virallisesti oikeaksi todistettu toimituskirjan ote sekä selvitys siitä, että haltuunottoa koskeva päätös on saanut lainvoiman.
289 §
Jos kiinteistö on vapautettu vastaamasta panttisaamisesta tämän lain nojalla ilman panttioikeuden haltijan suostumusta ja jos vapauttamisesta aiheutuu panttioikeuden haltijalle vahinkoa, korvaa vahingon valtio tai, milloin päätöksen on tehnyt kunnan virkamies, asianomainen kunta.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös 205 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä korvauksen maksamisesta kiinteistön omistajalle sekä kiinteistöjen yhdistämistä koskevaa päätöstä 214 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla.
290 §
Mitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä, sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin.
291 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
Tässä laissa tarkoitettujen toimitusten ja tehtävien suorittamisen ohjaamiseksi maanmittauslaitoksen keskushallinto antaa tarpeelliset asiakirjojen kaavat sekä määräykset käytettävistä rajamerkeistä, karttaan tehtävistä merkinnöistä ja kiinteistötoimituksessa suoritettavien mittausten tarkkuudesta.
24 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
292 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
14 päivänä joulukuuta 1951 annettu jakolaki (604/51),
20 päivänä helmikuuta 1960 annettu kaavoitusalueiden jakolaki (101/60),
tilojen yhdistämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1951 annettu laki (403/51) sekä
eräistä tilusjärjestelyistä 31 päivänä tammikuuta 1975 annettu laki (54/75).
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
293 §
Poiketen siitä, mitä tässä laissa säädetään kiinteistöjen muodostamisesta asemakaava-alueella, ei sellaisella asemakaava-alueella, jota tarkoitetaan kaavoitusalueiden jakolain muuttamisesta 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (502/91) voimaantulosäännöksessä ja jonka osalta kunnanvaltuusto ei ennen tämän lain voimaantuloa ole tehnyt sanotussa voimaantulosäännöksessä tarkoitettua päätöstä, tapahtuvassa kiinteistön muodostamisessa kuitenkaan sovelleta tontin ja yleisen alueen muodostamista koskevia säännöksiä. Tällaisella asemakaava-alueella ei myöskään sovelleta 5 §:n 3 momentin toimitusinsinööriä koskevia säännöksiä. Kunnanvaltuusto voi kuitenkin päättää, että tämän lain tontin ja yleisen alueen muodostamista koskevia säännöksiä sovelletaan myös edellä tarkoitetuilla asemakaava-alueilla, jolloin myös 5 §:n 3 momentin toimitusinsinööriä koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi.
294 §
Tätä lakia on sovellettava myös niihin ennen tämän lain voimaantuloa aloitetuissa toimituksissa ratkaistaviin kysymyksiin, jotka otetaan tämän lain voimaantulon jälkeen käsiteltäviksi.
Valitettaessa toimitusmiesten päätöksestä maaoikeuteen ja maaoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen määräytyvät muutoksenhakuoikeus ja muutoksenhakumenettely sen lain mukaan, jonka mukaan valituksen alainen asia on toimituksessa ratkaistu.
295 §
Isojakoon alueella, jolla sitä ei ole toimitettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
296 §
Maanmittaustoimiston, rakennuslautakunnan tai kirjaamisviranomaisen käsiteltäväksi saatettu asia, joka tämän lain mukaan kuuluu muun viranomaisen käsiteltäväksi ja jota ei ole ratkaistu ennen tämän lain voimaantuloa, on siirrettävä tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.
297 §
Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka sijaan on tullut tämän lain säännös, on sovellettava viimeksi mainittua säännöstä.
Mitä muussa lainsäädännössä on säädetty jakolain tai kaavoitusalueiden jakolain mukaisesta toimituksesta, koskee tämän lain voimaantulon jälkeen tämän lain mukaista vastaavaa toimitusta.
MmVM 45/94
Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMaa- ja metsätalousministeriMikko Pesälä