Asetus teologisista tutkinnoista
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä säädetään:
1 lukuYleiset säännökset
1 §Koulutusvastuu
Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
2 §Tutkinnot
Teologisia tutkintoja ovat:
kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;
maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;
lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; sekä
tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.
Tutkintonimikkeet ovat teologian kandidaatin tutkinto, teologian maisterin tutkinto, teologian lisensiaatin tutkinto ja teologian tohtorin tutkinto.
3 §Opinnot ja niiden mitoitusperuste
Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:
eri oppiaineiden ja oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja;
monitieteisiä opintokokonaisuuksia;
yleisopintoja ja kieliopintoja;
tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja sekä lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä
ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua.
Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.
4 §Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuus
Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.
Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.
5 §Opintojen rakenne
Yliopisto järjestää koulutuksen maisterin tutkintoon johtavina koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat teologista asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen. Koulutusohjelma suunnitellaan ja järjestetään siten, että tieteenalojen tieto sekä teoria ja käytäntö yhdistetään ja erilaiset tieteelliset lähestymistavat otetaan huomioon.
Koulutusohjelmiin kuuluvat opinnot muodostuvat:
yleisopinnoista ja kieliopinnoista;
perusopinnoista;
aineopinnoista, joihin kandidaatin tutkinnon pääaineessa sisältyy kandidaatintutkielma; sekä
syventävistä opinnoista.
Syventävien opintojen laajuus yhdessä perusopintojen ja aineopintojen kanssa on vähintään 55 opintoviikkoa. Lisäksi syventäviin opintoihin liittyy maisterin tutkinnon pääaineessa enintään 20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma sekä ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua.
6 §Kielitaito
Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:
vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä
suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.
Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.
Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
2 lukuKandidaatin tutkinto
7 §Kandidaatin tutkinnon tavoitteet
Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
tutkintoon kuuluvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus;
tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja valmius alan kehityksen seuraamiseen; sekä
riittävät viestintätaidot.
Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä teologian merkitykseen uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan käytännöissä.
8 §Kandidaatin tutkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava yliopiston määräämä osa koulutusohjelmaan kuuluvista opinnoista sekä laadittava kandidaatintutkielma. Opiskelijan on myös kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa, ja osoitettava, että hän on saavuttanut muun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitaidon.
Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
3 lukuMaisterin tutkinto
9 §Maisterin tutkinnon tavoitteet
Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:
yhden oppiaineen hyvä tuntemus sekä muiden tutkintoon sisältyvien oppiaineiden tai oppiaineisiin rinnastettavien kokonaisuuksien perusteiden tuntemus;
tieteellisten menetelmien hallinta ja valmius soveltaa tieteellistä tietoa teologista asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä;
edellytykset tieteelliseen jatkokoulutukseen ja jatkuvaan opiskeluun; sekä
riittävät viestintätaidot.
Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä teologian merkitykseen uskonnollisten yhteisöjen ja yhteiskunnan käytännöissä.
10 §Maisterin tutkinnon suorittaminen
Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava koulutusohjelmaan kuuluvat opinnot.
Opiskelijan on myös kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa, ja osoitettava, että hän on saavuttanut muun 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun kielitaidon. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.
Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.
11 §Opettajankoulutus
Maisterin tutkintoon johtavaan koulutusohjelmaan voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot ja opettajan pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.
Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat uskonnossa koulutusohjelmaan kuuluvat perusopinnot, aineopinnot ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä mahdollisessa toisessa aineessa perusopinnot ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.
Opettajan pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät opiskelijan tutkintoon sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.
4 lukuTieteellinen jatkokoulutus
12 §Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet
Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.
13 §Tohtorin tutkinto
Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:
suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen opinnot;
osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä ajattelua; sekä
laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
14 §Lisensiaatin tutkinto
Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon sisältyy lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.
Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.
Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.
5 lukuErinäiset säännökset
15 §Opintojen hyväksilukeminen
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa tai muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.
16 §Todistukset
Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.
Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.
Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.
17 §Koulutuksen kehittäminen
Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.
18 §Tarkemmat määräykset
Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista, rakenteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.
6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset
19 §Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.
Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset, 1―3 kohdassa mainitut asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:
teologisista tutkinnoista 29 päivänä kesäkuuta 1978 annettu asetus (527/78);
perustutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 29 päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (600/79);
teologisen perustutkinnon järjestämisestä Joensuun yliopistossa 1 päivänä heinäkuuta 1988 annettu asetus (644/88);
ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinnosta Joensuun yliopistossa 28 päivänä heinäkuuta 1989 annettu asetus (723/89); ja
perustutkinnon järjestämisestä Åbo Akademi -nimisen yliopiston teologisessa tiedekunnassa 24 päivänä heinäkuuta 1981 annettu asetus (560/81).
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
20 §Yliopistojen koulutusohjelmat
Tämän asetuksen tultua voimaan yliopistoissa on edelleen perustutkinnon järjestämisestä Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa annetun asetuksen, teologisen perustutkinnon järjestämisestä Joensuun yliopistossa annetun asetuksen, ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinnosta Joensuun yliopistossa annetun asetuksen sekä perustutkinnon järjestämisestä Åbo Akademi -nimisen yliopiston teologisessa tiedekunnassa annetun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä. Ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkinnosta Joensuun yliopistossa annetun asetuksen mukainen koulutusohjelma lakkaa kuitenkin viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 1998.
21 §Opiskelijoiden asema
Tämän asetuksen tullessa voimaan teologista tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan kumottujen asetusten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista teologian kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa Helsingin yliopistossa vuoden 1997 heinäkuun loppuun mennessä tai Åbo Akademissa vuoden 1998 heinäkuun loppuun mennessä taikka mainittuja tutkintoja tai ortodoksisen kirkkokunnan kanttorin tutkintoa Joensuun yliopistossa vuoden 1998 heinäkuun loppuun mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Opiskelija voi lukea hyväkseen kumotun, teologisista tutkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.
Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumotun, teologisista tutkinnoista annetun asetuksen säännöksiä.
Helsingissä 7 päivänä huhtikuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeriOlli-Pekka Heinonen