Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

413/1995

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Valtioneuvosto on 30 päivänä marraskuuta 1994 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 3 §:n 1 momentin ja 6 §:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:

1 lukuYleiset määräykset

1 §Soveltamisala

Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 6 §:ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuosittain pohjoista tuotantotukea, hehtaari-, kasvihuone- sekä nuorten viljelijöiden tukea, kotieläintukea sekä puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään.Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin kunkin vuoden talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa.

2 §Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) 

puolisolla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/92) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä; sekä

2) 

nuorella viljelijällä tuottajaa, joka ei ole täyttänyt 40 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tuki maksetaan.

3 §Tuen saajat

Tukea voidaan maksaa :

1) 

yksityiselle viljelijälle;

2) 

usealle viljelijälle yhteisesti; sekä

3) 

sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maa- tai puutarhatalouden harjoittaminen.

Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalousoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle . Mikäli maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 8 §:n tukea avomaanvihannesten osalta sekä 11 ja 15 §:ssä tarkoitettua tukea maksaa myös sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä.

4 §Tuen saamisen edellytykset

Tukea voidaan maksaa tuottajalle, joka vakinaisesti asuu Suomessa ja joka tai jonka puoliso ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuen maksamisen edellytyksenä on, että kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen.

Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.

Peltoalaan perustuvien tukien, kasvihuonetuen ja eläinten lukumäärään perustuvan tuen osalta tuen maksaminen edellyttää, että tuottaja hallitsee tuen hakemisvuoden toukokuun 15 päivänä omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen käytettyä peltoa taikka kasvihuonetta.

Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.

5 §Aluejako

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevia jakoja. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle katsotaan sijaitsevan saaristossa.

2 lukuPohjoinen tuotantotuki

6 §Maidon pohjoisen tuotantotuen määrä

Pohjoista tuotantotukea (markkaa/kilo) maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta maidosta enintään seuraavasti:

Alue

1995

1996

1997

1998

1999

2000-

C1

0,17

0,17

0,28

0,40

0,51

0,62

C2

0,18

0,18

0,29

0,40

0,51

0,63

C2 Pohj.ja saaristo

0,29

0,29

0,40

0,52

0,63

0,74

C3

P1

0,47

0,47

0,58

0,69

0,81

0,92

P2

0,57

0,57

0,68

0,79

0,91

1,02

P3, P4

0,72

0,72

0,83

0,94

1,06

1,17

C4

P4

0,99

0,99

1,10

1,21

1,33

1,44

P5

1,51

1,51

1,62

1,73

1,85

1,96

Jos tuottajalta markkinointiin ostettu maitomäärä on kalenterivuoden aikana enemmän kuin 200 000 kiloa, tuotantotukea maksetaan ylittävältä osalta 50 % edellä olevista määristä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi.

3 lukuViljelyalaan perustuvat pohjoiset tuet

7 §Tuen perusteena oleva peltoala

Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 15 päivänä oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn sen kasvukauden aikana, jolta tukea maksetaan. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/74) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/92) 9 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) tai vastaavan ai-

kaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon luopumistukea.

Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti.

8 §Pohjoinen hehtaarituki

Pohjoista hehtaaritukea (markkaa/hehtaari) maksetaan vuosittain kyseisen vuoden kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Vuosi

1995

1996

1997

1998

1999

2000-

Alueet C1, C2 ja C2 pohjoinen

vehnä ja ruis

0

0

200

400

600

800

mallasohra

0

0

100

200

300

400

sokerijuurikas

500

500

875

1 250

1 625

2 000

tärkkelysperuna

400

400

550

700

850

1 000

muut viljelykasvit

0

0

75

150

225

300

avomaanvihannekset

0

0

940

1 410

1 850

2 350

omena

0

0

230

460

690

920

Alueet C3 ja C4

avomaanvihannekset

0

0

940

1 410

1 850

2 350

Tuen maksaminen edellyttää, että viljelykasvien viljelyala on yhteensä vähintään 3 hehtaaria ja puutarhatuotannon ala yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

9 §Yleinen hehtaarituki

Yleistä hehtaaritukea (markkaa/hehtaari) maksetaan tuotannossa olevasta peltoalasta vuosittain seuraavasti:

Alue

C2 ja C2 pohjoinen

200

C3

400

C4

800

Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.

10 §Nuorten viljelijöiden pohjoinen tuki

Nuorille viljelijöille maksetaan tukea tuotannossa olevasta peltoalasta alueilla C1―C4 vuosittain 200 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.

11 §Kasvihuonetuotannon pohjoinen tuki

Kasvihuonetuotannon tuen perusteena on tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan, leikkokukkien, leikkovihreän ja ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoala. Tukea (markkaa/neliömetri) maksetaan alueilla C1―C4 seuraavasti:

Vuosi

1995

1996

1997

1998

1999

2000-

Kasvihuoneet

― tuotantokausi 7 kk tai enemmän

0

0

5

28

54

80

― tuotantokausi vähintään 2 ja alle 7 kk

0

0

3

14

27

40

Avomaankurkun, kiinankaalin, rapealehtisen keräsalaatin ja paprikan tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle 7 kuukauden tuotantokauden tukena. Alle 2 kuukauden tuotantokaudelta tuki maksetaan 8 §:n mukaisesti. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannosta luopumistukea.

Niiden tuotteiden osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.

Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeenoikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista.

4 lukuPohjoinen kotieläintuki

12 §Kotieläintuen määrä

Pohjoisen kotieläintuen määräytymisperusteena on tuottajan omistuksessa tai hallinnassa olevien kotieläinten perusteella laskettu kotieläinyksiköiden kokonaismäärä. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä 2. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea (markkaa/eläinyksikkö) maksetaan seuraavasti:

Vuosi

1995

1996

1997

1998

1999

2000-

Alue C1

emolehmät

100

100

550

1 000

1 450

1 900

sonnit, vähintään 6 kk

650

650

1 100

1 550

2 000

2 450

uuhet, vuohet

650

650

1 100

1 550

2 000

2 450

siat

0

0

613

1 226

1 839

2 450

siipikarja

0

0

613

1 226

1 839

2 450

hevoset

0

0

0

800

1 500

2 500

Alue C2

emolehmät

150

150

600

1 050

1 500

1 950

sonnit, vähintään 6 kk

700

700

1 150

1 600

2 050

2 500

uuhet, vuohet

700

700

1 150

1 600

2 050

2 500

siat

0

0

625

1 250

1 875

2 500

siipikarja

0

0

625

1 250

1 875

2 500

hevoset

0

0

0

800

1 500

2 500

Alue C2 pohjoinen ja saaristo

emolehmät

600

600

1 050

1 500

1 950

2 400

sonnit, vähintään 6 kk

1 150

1 150

1 600

2 050

2 500

2 950

uuhet, vuohet

1 150

1 150

1 600

2 050

2 500

2 950

siat

590

590

1 180

1 770

2 360

2 950

siipikarja

590

590

1 180

1 770

2 360

2 950

hevoset

0

0

0

800

1 500

2 500

Alue C3

emolehmät

1 050

1 050

1 500

1 950

2 400

2 850

sonnit, vähintään 6 kk

1 600

1 600

2 050

2 500

2 950

3 400

uuhet, vuohet P1, P2

3 100

3 100

3 350

4 000

4 450

4 900

P3, P4

3 700

3 700

4 150

4 600

5 050

5 500

siat

590

590

1 180

1 770

2 360

2 950

siipikarja

900

900

1 500

2 200

2 800

3 400

hevoset

0

0

0

800

1 500

2 500

Alue C4

emolehmät

2 150

2 150

2 600

3 050

3 500

3 950

sonnit, vähintään 6kk

2 700

2 700

3 150

3 600

4 050

4 500

uuhet, vuohet P4

4 800

4 800

5 250

5 700

6 150

6 600

P5

6 400

6 400

6 850

7 300

7 750

8 200

siat

900

900

1 500

2 200

2 800

3 400

siipikarja

1 900

2 400

2 900

3 400

3 900

4 500

hevoset

0

0

0

800

1 500

2 500

Kotieläinyksikköihin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottajalla on vähintään 3 eläinyksikköä. Uuhien ja vuohien osalta tuki voidaan kuitenkin maksaa, jos tuottajalla on vähintään 10 tukeen oikeuttavaa eläintä. Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin 1 eläinyksikkö tai jos tuensaajalla on hallinnassaan peltoa vähemmän kuin 3 hehtaaria.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä. Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistetun tilakohtaisen kiintiön rajoissa.

Emolehmien, uuhien, vuohien ja kanojen tuki maksetaan täysimääräisenä enintään 30 eläinyksiköstä. Tukea alennetaan seuraavien 31―50 eläinyksikön osalta 25 prosentilla ja yli 50 yksikön osalta 50 prosentilla. Kotieläintukea maksetaan alueilla C1 ja C2 enintään 300 eläinyksiköstä, alueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tilaa kohti. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 yksiköltä tuen saajaa kohden.

13 §Teurastetuista naudoista maksettava tuki

Teurastetuista naudoista maksetaan tukea seuraavasti (mk/teurastettu eläin):

Vuosi

1995

1996

1997

1998

1999

2000-

Hiehot

C1

460

460

770

1 080

1 380

1 680

C2

470

470

780

1 100

1 410

1 720

C2 pohj. (ja saaristo)

780

780

1 090

1 400

1 700

2 000

C3

1 060

1 060

1 350

1 650

1 940

2 240

C4

1 640

1 640

1 880

2 160

2 440

2 720

Sonnit

P1, P2

780

780

780

780

780

780

P3, P4

1 080

1 080

1 080

1 080

1 080

1 080

P5

1 980

1 980

1 980

1 980

1 980

1 980

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä.

5 lukuPuutarhatuotteiden varastointituki

14 §Varastointituen määrä

Tukea maksetaan kotimaisten avomaanvihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastotilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilan keskiarvo. Tukea (markkaa/kuutio) maksetaan seuraavasti:

koneellisesti jäähdytetyt varastot 120

muut varastot 80

Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan varastotilan määritysperusteista.

6 lukuErityiset säännökset

15 §Komission päätösten huomioon ottaminen

Tukia maksettaessa on noudatettava komission Suomessa maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta 1 päivänä maaliskuuta 1995 antaman päätöksen määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla.

16 §Menettelysäännökset

Peltoalaan perustuvia ja eläinkohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, mikäli maa- ja metsätalousministeriö ei toisin päätä. Puutarhatuotteiden varastointitukea haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä. Tuotantotukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista ja noudatettavasta menettelystä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/92). Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä valvonnassa noudatettavasta menettelystä.

17 §Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä maaliskuuta 1995. Tämän päätöksen 6 §:ää sovelletaan 31.12.1994 jälkeen markkinointiin ostettuun tai suoraan tilalta markkinoituun maitoon ja 13 §:ää 31.12.1994 jälkeen teurastettuihin eläimiin.

Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1995

Maa- ja metsätalousministeri Mikko PesäläVanhempi hallitussihteeriEsko Laurila

Liite 1

POHJOISEN TUEN ALUEJAKO

C1

Hämeen lääni: Kuorevesi, Mänttä, Ruovesi, Vilppula

Keski-Suomen lääni: Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Korpilahti, Laukaa, Muurame

Kuopion lääni: Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi, Varkaus, Vehmersalmi

Kymen lääni: Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Uukuniemi

Mikkelin lääni: Anttola, Enonkoski, Haukivuori, Heinävesi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Kangaslampi, Kerimäki, Mikkeli, Mikkelin mlk, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta, Sulkava, Virtasalmi

Pohjois-Karjalan lääni: Joensuu, Kesälahti, Kitee, Liperi, Outokumpu, Rääkkylä

Vaasan lääni: Alahärmä, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Seinäjoki, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro

C2

Hämeen lääni: Kihniö, Kuru, Parkano, Virrat

Keski-Suomen lääni: Joutsa, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski

Kuopion lääni: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Tervo, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä

Mikkelin lääni: Hirvensalmi, Kangasniemi, Pertunmaa

Oulun lääni: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Pattijoki, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pyhäsalmi, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Ruukki, Sievi, Siikajoki, Temmes, Tyrnävä, Vihanti, Ylivieska

Pohjois-Karjalan lääni: Kontiolahti, Polvijärvi, Pyhäselkä, Tohmajärvi, Värtsilä

Turun ja Porin lääni: Honkajoki, Karvia, Merikarvia, Siikainen

Vaasan lääni: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Himanka, Isojoki, Kannus, Karijoki, Kaustinen, Kokkola, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kälviä, Lappajärvi, Lehtimäki, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Pedersören kunta, Perho, Peräseinäjoki, Pietarsaari, Soini, Toholampi, Töysä, Ullava, Veteli, Vimpeli, Ähtäri

C2 Pohjoinen

Kuopion lääni: Rautavaara

Oulun lääni: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala, Vuolijoki

Pohjois-Karjalan lääni: Eno, Ilomantsi, Juuka, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Tuupovaara, Valtimo

C3 P1

Oulun lääni: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi, Ylikiiminki, Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella

P2

Lapin lääni: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio

Oulun lääni: Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kuhmo, Kuivaniemi, Yli-Ii

P3

Lapin lääni: Kemijärvi, Pello, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Ylitornio

Oulun lääni: Pudasjärvi, Puolanka, Suomussalmi, Taivalkoski

P4

Lapin lääni: Posio

Oulun lääni: Kuusamo

Alue C4 P4

Lapin lääni: Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski; Kittilä ja Sodankylä lukuunottamatta P5:een kuuluvia osia

P5

Lapin lääni: Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki; Sodankylästä ja Kittilästä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät osat

Saaristo:

Alueiden C1 ja C2 kunnista maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät saaristo-osat.

Liite 2

ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET

Lypsylehmät

1

Emolehmät

1

Sonnit, 6 kk- 2 v

0,6

Sonnit, yli 2 v

1

Lehmävasikat, 6 kk -2 v

0,6

Hiehot, yli 2 vuotta

1

Uuhet, vuohet

0,15

Emakot, karjut

0,7

Siat (ei porsaat)

0,23

Kanat, emokanat mukaanlukien, kalkkunat, hanhet, ankat

0,013

Broilerit, tarhatut sorsat ja fasaanit

0,0053

Kananpojat, viiriäiset

0,0027

Broiler-, hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot

0,026

Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut

0,013

Hevoset, yli 6 kk

― siitostammat, ponit mukaan lukien

1

― Suomenhevoset

0,85

― muut hevoset ja ponit, 1―3 v

0,6

Sivun alkuun