Valtioneuvoston päätös maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta
- Säädöksen tyyppi
- Päätös
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Valtioneuvosto on 30 päivänä marraskuuta 1994 maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 3 §:n 1 momentin ja 6 §:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön esittelystä päättänyt:
1 lukuYleiset määräykset
1 §Soveltamisala
Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/94) 6 §:ssä tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuosittain pohjoista tuotantotukea, hehtaari-, kasvihuone- sekä nuorten viljelijöiden tukea, kotieläintukea sekä puutarhatuotteiden varastointitukea siten kuin tässä päätöksessä määrätään.Tuet maksetaan näihin tarkoituksiin kunkin vuoden talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa.
2 §Määritelmät
Tässä päätöksessä tarkoitetaan:
puolisolla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/92) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä; sekä
nuorella viljelijällä tuottajaa, joka ei ole täyttänyt 40 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tuki maksetaan.
3 §Tuen saajat
Tukea voidaan maksaa :
yksityiselle viljelijälle;
usealle viljelijälle yhteisesti; sekä
sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle, osuuskunnalle tai osakeyhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on maa- tai puutarhatalouden harjoittaminen.
Tukea voidaan maksaa myös maa- tai puutarhataloutta harjoittavalle maatalousoppilaitokselle tai tutkimuslaitokselle sekä keinosiemennystoimintaa harjoittavalle yhteisölle . Mikäli maa- ja metsätalousministeriö erityisistä syistä myöntää siihen luvan, tukea voidaan maksaa myös muulle yhteisölle. Edellä 1 momentin 3 kohdassa sanotusta poiketen voidaan 8 §:n tukea avomaanvihannesten osalta sekä 11 ja 15 §:ssä tarkoitettua tukea maksaa myös sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, jonka osakkaina tai jäseninä on muita kuin luonnollisia henkilöitä.
4 §Tuen saamisen edellytykset
Tukea voidaan maksaa tuottajalle, joka vakinaisesti asuu Suomessa ja joka tai jonka puoliso ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan. 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tuen maksamisen edellytyksenä on, että kukaan viljelijöistä, osakkaista, yhtiömiehistä tai jäsenistä ei ole täyttänyt 65 vuotta ennen sen kalenterivuoden alkua, jolta tukea haetaan tai että vähintään yksi heistä asuu tilalla tai sen hoidon kannalta sopivalla etäisyydellä siitä ja täyttää ikää koskevan edellytyksen.
Suomessa asuvaksi katsotaan myös yhteisö ja säätiö, jonka kotipaikka on Suomessa.
Peltoalaan perustuvien tukien, kasvihuonetuen ja eläinten lukumäärään perustuvan tuen osalta tuen maksaminen edellyttää, että tuottaja hallitsee tuen hakemisvuoden toukokuun 15 päivänä omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla maa- tai puutarhatalouden harjoittamiseen käytettyä peltoa taikka kasvihuonetta.
Tuen maksamisen edellytyksenä 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille on, että viljelijät, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta ja että osakeyhtiön osalta yli puolet sen äänivallasta on suoraan tai omistamiensa yhtiöiden kautta sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maa- tai puutarhataloutta. Nuorten viljelijöiden tukea voidaan näissä tapauksissa maksaa vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat täyttävät 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.
5 §Aluejako
Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä noudattaen liitteessä 1 olevia jakoja. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee kuntien ne osat, jotka katsotaan saaristoksi. Tilan, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle katsotaan sijaitsevan saaristossa.
2 lukuPohjoinen tuotantotuki
6 §Maidon pohjoisen tuotantotuen määrä
Pohjoista tuotantotukea (markkaa/kilo) maksetaan tuottajalta markkinointiin ostetusta maidosta enintään seuraavasti:
Alue | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000- |
C1 | 0,17 | 0,17 | 0,28 | 0,40 | 0,51 | 0,62 |
C2 | 0,18 | 0,18 | 0,29 | 0,40 | 0,51 | 0,63 |
C2 Pohj.ja saaristo | 0,29 | 0,29 | 0,40 | 0,52 | 0,63 | 0,74 |
C3 | ||||||
P1 | 0,47 | 0,47 | 0,58 | 0,69 | 0,81 | 0,92 |
P2 | 0,57 | 0,57 | 0,68 | 0,79 | 0,91 | 1,02 |
P3, P4 | 0,72 | 0,72 | 0,83 | 0,94 | 1,06 | 1,17 |
C4 | ||||||
P4 | 0,99 | 0,99 | 1,10 | 1,21 | 1,33 | 1,44 |
P5 | 1,51 | 1,51 | 1,62 | 1,73 | 1,85 | 1,96 |
Jos tuottajalta markkinointiin ostettu maitomäärä on kalenterivuoden aikana enemmän kuin 200 000 kiloa, tuotantotukea maksetaan ylittävältä osalta 50 % edellä olevista määristä.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset maidon laatuvaatimuksista ja siitä, milloin maito katsotaan ostetuksi markkinointiin, suoramyynnin yhteydessä maksettavasta tuesta sekä tuen muuttamisesta litraa kohti maksettavaksi tueksi.
3 lukuViljelyalaan perustuvat pohjoiset tuet
7 §Tuen perusteena oleva peltoala
Tuen perusteena on tuottajan hallinnassa toukokuun 15 päivänä oleva peltoala, jota käytetään pelto- ja puutarhakasvien viljelyyn sen kasvukauden aikana, jolta tukea maksetaan. Tukea ei makseta sellaisen pellon osalta, jota koskee luopumiseläkelain (16/74) 6 §:n 2 momentin 3 kohdassa tai maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/92) 9 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) 12 §:ssä tarkoitettu sitoumus tai josta on voimassa maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) tai vastaavan ai-
kaisemman lainsäädännön mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta taikka jolta maksetaan omenantuotannon luopumistukea.
Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota viljellään vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti.
8 §Pohjoinen hehtaarituki
Pohjoista hehtaaritukea (markkaa/hehtaari) maksetaan vuosittain kyseisen vuoden kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:
Vuosi | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000- |
Alueet C1, C2 ja C2 pohjoinen | ||||||
vehnä ja ruis | 0 | 0 | 200 | 400 | 600 | 800 |
mallasohra | 0 | 0 | 100 | 200 | 300 | 400 |
sokerijuurikas | 500 | 500 | 875 | 1 250 | 1 625 | 2 000 |
tärkkelysperuna | 400 | 400 | 550 | 700 | 850 | 1 000 |
muut viljelykasvit | 0 | 0 | 75 | 150 | 225 | 300 |
avomaanvihannekset | 0 | 0 | 940 | 1 410 | 1 850 | 2 350 |
omena | 0 | 0 | 230 | 460 | 690 | 920 |
Alueet C3 ja C4 | ||||||
avomaanvihannekset | 0 | 0 | 940 | 1 410 | 1 850 | 2 350 |
Tuen maksaminen edellyttää, että viljelykasvien viljelyala on yhteensä vähintään 3 hehtaaria ja puutarhatuotannon ala yhteensä vähintään puoli hehtaaria. Niiden kasvien osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.
9 §Yleinen hehtaarituki
Yleistä hehtaaritukea (markkaa/hehtaari) maksetaan tuotannossa olevasta peltoalasta vuosittain seuraavasti:
Alue | |
C2 ja C2 pohjoinen | 200 |
C3 | 400 |
C4 | 800 |
Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.
10 §Nuorten viljelijöiden pohjoinen tuki
Nuorille viljelijöille maksetaan tukea tuotannossa olevasta peltoalasta alueilla C1―C4 vuosittain 200 markkaa hehtaarilta. Tuen maksaminen edellyttää, että tuotannossa oleva peltoala on vähintään 3 hehtaaria. Tuotannossa olevaksi katsotaan myös kesannoitu pelto.
11 §Kasvihuonetuotannon pohjoinen tuki
Kasvihuonetuotannon tuen perusteena on tomaatin, kurkun, salaatin, tillin, persiljan, avomaankurkun, kiinankaalin, paprikan, leikkokukkien, leikkovihreän ja ruukuissa viljeltävien koristekasvien tuotantoala. Tukea (markkaa/neliömetri) maksetaan alueilla C1―C4 seuraavasti:
Vuosi | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000- |
Kasvihuoneet | ||||||
― tuotantokausi 7 kk tai enemmän | 0 | 0 | 5 | 28 | 54 | 80 |
― tuotantokausi vähintään 2 ja alle 7 kk | 0 | 0 | 3 | 14 | 27 | 40 |
Avomaankurkun, kiinankaalin, rapealehtisen keräsalaatin ja paprikan tuotantoalalta tuki maksetaan vain alle 7 kuukauden tuotantokauden tukena. Alle 2 kuukauden tuotantokaudelta tuki maksetaan 8 §:n mukaisesti. Tukea ei makseta siltä osin kuin tuottajalle maksetaan kasvihuonetuotannosta luopumistukea.
Niiden tuotteiden osalta, joiden markkinointi edellyttää kuulumista kasvinsuojelurekisteriin tai kasvien laadunvalvontarekisteriin, tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottaja kuuluu rekisteriin.
Tuen maksaminen edellyttää, että kasvihuoneet ovat lämmitettyjä ja että niiden ala on vähintään 300 neliömetriä. Tukea voidaan maksaa vain tuotantoalasta, jota on viljelty vähintään paikkakunnalla tavanomaisen viljelytason mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeenoikeuttavien kasvihuoneiden teknisistä edellytyksistä sekä tuen määräytymisajankohdista.
4 lukuPohjoinen kotieläintuki
12 §Kotieläintuen määrä
Pohjoisen kotieläintuen määräytymisperusteena on tuottajan omistuksessa tai hallinnassa olevien kotieläinten perusteella laskettu kotieläinyksiköiden kokonaismäärä. Laskenta-ajankohdista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Eläinyksiköt määritellään liitteessä 2. Jos eläinten määrä laskenta-ajankohtana poikkeaa merkittävästi vakiintuneesta määrästä, tuki voidaan maksaa vakiintuneen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa. Tukea (markkaa/eläinyksikkö) maksetaan seuraavasti:
Vuosi | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000- |
Alue C1 | ||||||
emolehmät | 100 | 100 | 550 | 1 000 | 1 450 | 1 900 |
sonnit, vähintään 6 kk | 650 | 650 | 1 100 | 1 550 | 2 000 | 2 450 |
uuhet, vuohet | 650 | 650 | 1 100 | 1 550 | 2 000 | 2 450 |
siat | 0 | 0 | 613 | 1 226 | 1 839 | 2 450 |
siipikarja | 0 | 0 | 613 | 1 226 | 1 839 | 2 450 |
hevoset | 0 | 0 | 0 | 800 | 1 500 | 2 500 |
Alue C2 | ||||||
emolehmät | 150 | 150 | 600 | 1 050 | 1 500 | 1 950 |
sonnit, vähintään 6 kk | 700 | 700 | 1 150 | 1 600 | 2 050 | 2 500 |
uuhet, vuohet | 700 | 700 | 1 150 | 1 600 | 2 050 | 2 500 |
siat | 0 | 0 | 625 | 1 250 | 1 875 | 2 500 |
siipikarja | 0 | 0 | 625 | 1 250 | 1 875 | 2 500 |
hevoset | 0 | 0 | 0 | 800 | 1 500 | 2 500 |
Alue C2 pohjoinen ja saaristo | ||||||
emolehmät | 600 | 600 | 1 050 | 1 500 | 1 950 | 2 400 |
sonnit, vähintään 6 kk | 1 150 | 1 150 | 1 600 | 2 050 | 2 500 | 2 950 |
uuhet, vuohet | 1 150 | 1 150 | 1 600 | 2 050 | 2 500 | 2 950 |
siat | 590 | 590 | 1 180 | 1 770 | 2 360 | 2 950 |
siipikarja | 590 | 590 | 1 180 | 1 770 | 2 360 | 2 950 |
hevoset | 0 | 0 | 0 | 800 | 1 500 | 2 500 |
Alue C3 | ||||||
emolehmät | 1 050 | 1 050 | 1 500 | 1 950 | 2 400 | 2 850 |
sonnit, vähintään 6 kk | 1 600 | 1 600 | 2 050 | 2 500 | 2 950 | 3 400 |
uuhet, vuohet P1, P2 | 3 100 | 3 100 | 3 350 | 4 000 | 4 450 | 4 900 |
P3, P4 | 3 700 | 3 700 | 4 150 | 4 600 | 5 050 | 5 500 |
siat | 590 | 590 | 1 180 | 1 770 | 2 360 | 2 950 |
siipikarja | 900 | 900 | 1 500 | 2 200 | 2 800 | 3 400 |
hevoset | 0 | 0 | 0 | 800 | 1 500 | 2 500 |
Alue C4 | ||||||
emolehmät | 2 150 | 2 150 | 2 600 | 3 050 | 3 500 | 3 950 |
sonnit, vähintään 6kk | 2 700 | 2 700 | 3 150 | 3 600 | 4 050 | 4 500 |
uuhet, vuohet P4 | 4 800 | 4 800 | 5 250 | 5 700 | 6 150 | 6 600 |
P5 | 6 400 | 6 400 | 6 850 | 7 300 | 7 750 | 8 200 |
siat | 900 | 900 | 1 500 | 2 200 | 2 800 | 3 400 |
siipikarja | 1 900 | 2 400 | 2 900 | 3 400 | 3 900 | 4 500 |
hevoset | 0 | 0 | 0 | 800 | 1 500 | 2 500 |
Kotieläinyksikköihin perustuvan tuen maksamisen edellytyksenä on, että tuottajalla on vähintään 3 eläinyksikköä. Uuhien ja vuohien osalta tuki voidaan kuitenkin maksaa, jos tuottajalla on vähintään 10 tukeen oikeuttavaa eläintä. Hevosten osalta tukea ei makseta, jos hevosista kertyy vähemmän kuin 1 eläinyksikkö tai jos tuensaajalla on hallinnassaan peltoa vähemmän kuin 3 hehtaaria.
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä. Emolehmille ja uuhille maksetaan tukea vain tuottajalle vahvistetun tilakohtaisen kiintiön rajoissa.
Emolehmien, uuhien, vuohien ja kanojen tuki maksetaan täysimääräisenä enintään 30 eläinyksiköstä. Tukea alennetaan seuraavien 31―50 eläinyksikön osalta 25 prosentilla ja yli 50 yksikön osalta 50 prosentilla. Kotieläintukea maksetaan alueilla C1 ja C2 enintään 300 eläinyksiköstä, alueella C3 enintään 200 eläinyksiköstä ja alueella C4 enintään 100 eläinyksiköstä tilaa kohti. Hevosten osalta tukea voidaan maksaa enintään 20 yksiköltä tuen saajaa kohden.
13 §Teurastetuista naudoista maksettava tuki
Teurastetuista naudoista maksetaan tukea seuraavasti (mk/teurastettu eläin):
Vuosi | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000- |
Hiehot | ||||||
C1 | 460 | 460 | 770 | 1 080 | 1 380 | 1 680 |
C2 | 470 | 470 | 780 | 1 100 | 1 410 | 1 720 |
C2 pohj. (ja saaristo) | 780 | 780 | 1 090 | 1 400 | 1 700 | 2 000 |
C3 | 1 060 | 1 060 | 1 350 | 1 650 | 1 940 | 2 240 |
C4 | 1 640 | 1 640 | 1 880 | 2 160 | 2 440 | 2 720 |
Sonnit | ||||||
P1, P2 | 780 | 780 | 780 | 780 | 780 | 780 |
P3, P4 | 1 080 | 1 080 | 1 080 | 1 080 | 1 080 | 1 080 |
P5 | 1 980 | 1 980 | 1 980 | 1 980 | 1 980 | 1 980 |
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavien eläinten määrittelystä.
5 lukuPuutarhatuotteiden varastointituki
14 §Varastointituen määrä
Tukea maksetaan kotimaisten avomaanvihannesten ja omenoiden varastointiin käytettävän varastotilan perusteella siten, että perusteena on loka-joulukuussa käytössä olevan varastotilan keskiarvo. Tukea (markkaa/kuutio) maksetaan seuraavasti:
koneellisesti jäähdytetyt varastot 120
muut varastot 80
Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset tukeen oikeuttavan varastotilan määritysperusteista.
6 lukuErityiset säännökset
15 §Komission päätösten huomioon ottaminen
Tukia maksettaessa on noudatettava komission Suomessa maa- ja puutarhatalouden harjoittajille maksettavasta pohjoisesta tuesta 1 päivänä maaliskuuta 1995 antaman päätöksen määräyksiä. Maa- ja metsätalousministeriö tarkistaa tarvittaessa tukiperusteita kyseisen päätöksen edellyttämällä tavalla.
16 §Menettelysäännökset
Peltoalaan perustuvia ja eläinkohtaisia tukia haetaan kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, mikäli maa- ja metsätalousministeriö ei toisin päätä. Puutarhatuotteiden varastointitukea haetaan maaseutuelinkeinopiiriltä. Tuotantotukia haetaan tuotteen ostajan välityksellä tai erillisen hakemuksen perusteella maa- ja metsätalousministeriön määräämältä maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarkemmat määräykset hakuajoista ja noudatettavasta menettelystä. Ostajan välityksellä haetun tuen maksamisessa, takaisinperinnässä, muutoksenhaussa ja valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/92). Maa- ja metsätalousministeriö antaa tarvittaessa tarkempia säännöksiä valvonnassa noudatettavasta menettelystä.
17 §Voimaantulo
Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä maaliskuuta 1995. Tämän päätöksen 6 §:ää sovelletaan 31.12.1994 jälkeen markkinointiin ostettuun tai suoraan tilalta markkinoituun maitoon ja 13 §:ää 31.12.1994 jälkeen teurastettuihin eläimiin.
Helsingissä 23 päivänä maaliskuuta 1995
Maa- ja metsätalousministeri Mikko PesäläVanhempi hallitussihteeriEsko Laurila
Liite 1
POHJOISEN TUEN ALUEJAKO
C1
Hämeen lääni: Kuorevesi, Mänttä, Ruovesi, Vilppula
Keski-Suomen lääni: Hankasalmi, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Jämsänkoski, Korpilahti, Laukaa, Muurame
Kuopion lääni: Kuopio, Leppävirta, Maaninka, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tuusniemi, Varkaus, Vehmersalmi
Kymen lääni: Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Uukuniemi
Mikkelin lääni: Anttola, Enonkoski, Haukivuori, Heinävesi, Joroinen, Juva, Jäppilä, Kangaslampi, Kerimäki, Mikkeli, Mikkelin mlk, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Punkaharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Savonlinna, Savonranta, Sulkava, Virtasalmi
Pohjois-Karjalan lääni: Joensuu, Kesälahti, Kitee, Liperi, Outokumpu, Rääkkylä
Vaasan lääni: Alahärmä, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Jurva, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kuortane, Kurikka, Laihia, Lapua, Maalahti, Maksamaa, Mustasaari, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Seinäjoki, Teuva, Uusikaarlepyy, Vaasa, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro
C2
Hämeen lääni: Kihniö, Kuru, Parkano, Virrat
Keski-Suomen lääni: Joutsa, Kannonkoski, Karstula, Keuruu, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Leivonmäki, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Pihtipudas, Pylkönmäki, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski
Kuopion lääni: Iisalmi, Juankoski, Kaavi, Karttula, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Sonkajärvi, Tervo, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä
Mikkelin lääni: Hirvensalmi, Kangasniemi, Pertunmaa
Oulun lääni: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kempele, Kestilä, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulunsalo sen alueeseen C3 kuuluvia osia lukuun ottamatta, Pattijoki, Piippola, Pulkkila, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pyhäsalmi, Raahe, Rantsila, Reisjärvi, Ruukki, Sievi, Siikajoki, Temmes, Tyrnävä, Vihanti, Ylivieska
Pohjois-Karjalan lääni: Kontiolahti, Polvijärvi, Pyhäselkä, Tohmajärvi, Värtsilä
Turun ja Porin lääni: Honkajoki, Karvia, Merikarvia, Siikainen
Vaasan lääni: Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Halsua, Himanka, Isojoki, Kannus, Karijoki, Kaustinen, Kokkola, Kortesjärvi, Kruunupyy, Kälviä, Lappajärvi, Lehtimäki, Lestijärvi, Lohtaja, Luoto, Pedersören kunta, Perho, Peräseinäjoki, Pietarsaari, Soini, Toholampi, Töysä, Ullava, Veteli, Vimpeli, Ähtäri
C2 Pohjoinen
Kuopion lääni: Rautavaara
Oulun lääni: Kajaani, Paltamo, Ristijärvi, Sotkamo, Vaala, Vuolijoki
Pohjois-Karjalan lääni: Eno, Ilomantsi, Juuka, Kiihtelysvaara, Lieksa, Nurmes, Tuupovaara, Valtimo
C3 P1
Oulun lääni: Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Utajärvi, Ylikiiminki, Oulunsalon kunnasta ne osat, jotka ovat Ylikiimingin kunnan sisäpuolella
P2
Lapin lääni: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio
Oulun lääni: Hailuoto, Hyrynsalmi, Ii, Kuhmo, Kuivaniemi, Yli-Ii
P3
Lapin lääni: Kemijärvi, Pello, Ranua, Rovaniemen mlk, Rovaniemi, Ylitornio
Oulun lääni: Pudasjärvi, Puolanka, Suomussalmi, Taivalkoski
P4
Lapin lääni: Posio
Oulun lääni: Kuusamo
Alue C4 P4
Lapin lääni: Kolari, Pelkosenniemi, Salla, Savukoski; Kittilä ja Sodankylä lukuunottamatta P5:een kuuluvia osia
P5
Lapin lääni: Muonio, Enontekiö, Inari, Utsjoki; Sodankylästä ja Kittilästä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät osat
Saaristo:
Alueiden C1 ja C2 kunnista maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät saaristo-osat.
Liite 2
ELÄINYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET
Lypsylehmät | 1 |
Emolehmät | 1 |
Sonnit, 6 kk- 2 v | 0,6 |
Sonnit, yli 2 v | 1 |
Lehmävasikat, 6 kk -2 v | 0,6 |
Hiehot, yli 2 vuotta | 1 |
Uuhet, vuohet | 0,15 |
Emakot, karjut | 0,7 |
Siat (ei porsaat) | 0,23 |
Kanat, emokanat mukaanlukien, kalkkunat, hanhet, ankat | 0,013 |
Broilerit, tarhatut sorsat ja fasaanit | 0,0053 |
Kananpojat, viiriäiset | 0,0027 |
Broiler-, hanhi-, ankka- ja kalkkunaemot | 0,026 |
Sorsa- ja fasaaniemot, tarhatut | 0,013 |
Hevoset, yli 6 kk | |
― siitostammat, ponit mukaan lukien | 1 |
― Suomenhevoset | 0,85 |
― muut hevoset ja ponit, 1―3 v | 0,6 |