166/1995

Ulkoasiainhallinnon tehtävänä on:

Ulkoasiainhallintoon kuuluu ulkoasiainministeriö ja sen alaisten edustustojen muodostama ulkomaanedustus.

Ulkoasiainministeriössä on hallinnollinen osasto, poliittinen osasto, kauppapoliittinen osasto, oikeudellinen osasto, protokollaosasto, kehitysyhteistyöosasto sekä lehdistö- ja kulttuuriosasto.

Lisäksi ministeriössä on valtiosihteerin alaisena toimiva EU-sihteeristö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö sekä valvonta- ja tarkastusyksikkö.

Ministeriön organisaatioon kuuluvista muista yksiköistä ja osastojen jakautumisesta linjoihin määrätään ministeriön työjärjestyksessä.

Ministeriön yhteydessä toimii valinta- ja koulutuslautakunta.

Ministeriön yhteydessä toimivat myös ulkomaanedustuksen korvauslautakunta ja ulkomaan terveydenhuoltolautakunta, joista on säädetty erikseen.

Ministeriön yhteydessä voi toimia myös muita avustavia toimielimiä siten kuin erikseen säädetään tai määrätään.

Suomella on eri valtioissa suurlähetystöjä ja lähetystöjä, kansainvälisissä järjestöissä ja yhteistyöelimissä pysyviä edustustoja ja erityisedustustoja (diplomaattiset edustustot) sekä eri valtioissa lähetetyn konsulin virastoja ja kunniakonsulaatteja (konsuliedustustot).

Konsulin virastot ovat lähetetyn pääkonsulin, konsulin tai varakonsulin virastoja.

Kunniakonsulaatit ovat kunniapääkonsulin, kunniakonsulin tai kunniavarakonsulin johtamia konsulaatteja tai konsuliasiamiehen johtamia konsulitoimipaikkoja.

Suurlähetystön ja lähetystön toimipiirinä on edustuston sijaintivaltio (asemamaa), jollei 2 momentista muuta johdu.

Tasavallan presidentti voi valtuuttaa suurlähetystön tai lähetystön päällikön toimimaan diplomaattisena edustajana myös sellaisessa valtiossa, jossa Suomella ei ole diplomaattista edustustoa (sivuakkreditointimaa).

Samoin voidaan suurlähetystön, lähetystön tai pysyvän edustuston päällikkö tai muu virkamies määrätä toimimaan Suomen edustajana sellaisessa kansainvälisessä järjestössä tai yhteistyöelimessä, jossa Suomella ei ole edustustoa.

Suurlähetystön, pysyvän edustuston ja erityisedustuston, lähetystön ja lähetetyn pääkonsulin johtaman pääkonsulinviraston perustamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen asetuksella.

Ulkoasiainministeriö päättää suurlähetystön ja lähetystön perustamisesta sivuakkreditointimaahan, lähetetyn konsulin ja lähetetyn varakonsulin viraston perustamisesta, kunniakonsulaatin ja konsulitoimipaikan perustamisesta, suurlähetystöön, lähetystöön tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvan yksikön sijoittamisesta asemamaan toiselle paikkakunnalle, konsuliedustuston toimipiiristä sekä näiden edustustojen tilapäisestä tai pysyvästä lakkauttamisesta.

Edustustojen perustamisesta, niiden tehtävistä ja asemasta, edustustojen henkilöstön asemasta sekä muista edustustojen toimintaedellytyksiin ulkomailla liittyvistä asioista on lisäksi voimassa, mitä diplomaattisia suhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 4/70) ja konsulisuhteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (SopS 50/80) on määrätty.

Ulkoasiainhallinnon virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja viran nimen muuttamisesta on voimassa, mitä valtion virkamieslain (750/94) 4 ja 5 §:ssä ja valtion virkamiesasetuksen (971/94) 2―5 §:ssä säädetään.

Ulkoasiainhallinnon virat ovat yleisvirkoja ja erityisvirkoja.

Yleisvirkoja ovat ulkoasiainneuvoksen, lähetystöneuvoksen, ulkoasiainsihteerin, kehitysyhteistyöneuvoksen, kehitysyhteistyösihteerin, lehdistöneuvoksen, lehdistösihteerin, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin, hallinnollisen avustajan, osastosihteerin, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin virat.

Muut kuin edellä 3 momentissa luetellut virat ovat erityisvirkoja.

Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamieslaissa (750/94) säädetyn Suomen kansalaisuuden ja kielitaidosta 11 §:ssä säädetyn lisäksi:

Edellä 3―8 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.

Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen on valtion virkamieslaissa säädetyn Suomen kansalaisuuden ja kielitaidosta 11 §:n 5 momentissa säädetyn lisäksi ylempi korkeakoulututkinto tai valinta- ja koulutuslautakunnan asettamien vaatimusten mukainen kokemus ulkoasiainhallinnon 8 §:n 3 momentissa tarkoitetussa yleisvirassa.

Edellä 9 §:n 1 momentin 1―8 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen täydellinen taito sekä ruotsin kielen hyvä tai tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön ylitarkastajalta vaaditaan täydellinen ruotsin kielen taito.

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä ja yhtä seuraavista kielistä: espanja, ranska, saksa tai venäjä.

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä.

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 9 §:n 1 momentin 3―10 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä viran hoitamiseen vaadittava kielitaito.

Määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitettävältä vaaditaan suomen kielen täydellinen taito, ruotsin kielen hyvä tai tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito sekä lisäksi täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää yhtä sekä lisäksi tyydyttävä taito käyttää yhtä muuta 2 momentissa mainituista kielistä.

Vaadittava vieraan kielen taito on osoitettava todistuksella, jonka on antanut suomalaisen korkeakoulun asianomaisen kielen vakinainen opettaja tai ministeriön nimeämä opettaja. Kielitaidon voi osoittaa myös yleisen kielitutkinnon todistuksella, jolloin täysin tyydyttävää kielitaitoa vastaa kielitutkinnon asteikossa vähintään taso 6 ja tyydyttävää taitoa vähintään taso 3.

Valinta- ja koulutuslautakunta toteaa määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitetyn virkamiehen päteväksi ulkoasiainhallinnon 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun virkaan hänen suoritettuaan hyväksyttävästi ministeriön järjestämän peruskoulutuksen ja sen jälkeisen harjoittelun ministeriössä ja ulkomaanedustuksessa.

Peruskoulutuksen jälkeisen harjoittelun pituus on vähintään puolitoista vuotta. Jos määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitetty henkilö on aikaisemmin palvellut ulkoasiainhallinnossa, voi ministeriö päättää, että harjoitteluaika on lyhyempi, kuitenkin vähintään vuoden pituinen.

Tasavallan presidentti nimittää virkaan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin sekä 14 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa ulkoasiainneuvoksen.

Valtioneuvosto nimittää virkaan ulkoasiainneuvoksen ja palkkaukseltaan vastaavan kehitysyhteistyöneuvoksen, kiinteistöjohtajan, talousjohtajan ja tietohallintojohtajan.

Muut ulkoasiainhallinnon virkamiehet nimittää virkaan ulkoasiainministeriö.

Ulkoasiainhallinnon yleisvirat ja erityisviroista valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, turvallisuuspäällikön ja muut turvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri ja hallinnollinen avustaja ovat velvolliset siirtymään toiseen tehtävään tai virantoimituspaikkaan ministeriöstä ulkomaanedustukseen, ulkomaanedustuksessa asemapaikasta toiseen ja ulkomaanedustuksesta ministeriöön. Erityisvirkamiehistä sama velvollisuus on valtiosihteerillä ja alivaltiosihteerillä.

Määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitetty on velvollinen suorittamaan pätevöitymiseen kuuluvan harjoittelun ministeriön määräämässä edustustossa.

Muut virkamiehet ovat velvollisia siirtymään ulkomaanedustuksesta ministeriöön.

Virkamiehet vaihtavat tehtävää ja virantoimituspaikkaa omassa virassaan lukuun ottamatta valtiosihteeriä ja alivaltiosihteeriä, jotka ennen siirtoa on nimitettävä ulkoasiainneuvoksen virkaan.

Tasavallan presidentti määrää tehtävään alivaltiosihteerin, osastopäällikön, ulkoasiainhallinnon tarkastajan ja edustuston päällikön.

Lähetetyn konsulin viraston ja varakonsulin viraston päällikön määrää kuitenkin ulkoasiainministeriö.

Valtioneuvosto määrää tehtävään pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikön, EUsihteeristön päällikön, linjanjohtajan ja neuvottelevan virkamiehen.

Muut virkamiehet määrää tehtävään ulkoasiainministeriö.

Osastopäällikön, ulkoasiainhallinnon tarkastajan, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikön, EU-sihteeristön päällikön, linjanjohtajan ja neuvottelevan virkamiehen tehtävään sekä suurlähettilään johtaman suurlähetystön, pysyvän edustuston, erityisedustuston ja lähetetyn pääkonsulin viraston päälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos.

Lähettilään tai asiainhoitajan johtaman edustuston päälliköksi ja sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavaksi virkamieheksi määrätään ulkoasiainneuvos, lähetystöneuvos tai kehitysyhteistyöneuvos.

Lähetetyn konsulin viraston tai varakonsulin viraston päälliköksi voidaan määrätä lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri tai hallinnollinen avustaja.

Kehitysyhteistyöosaston osastopäälliköksi, linjanjohtajaksi ja neuvottelevaksi virkamieheksi voidaan määrätä myös virka-asemaltaan ulkoasiainneuvokseen rinnastettavissa oleva kehitysyhteistyövirkamies sekä edustuston, jonka toiminnan painopiste on kehitysyhteistyötehtävissä, päälliköksi virka-asemaltaan ulkoasiainneuvokseen rinnastettavissa oleva kehitysyhteistyövirkamies.

Lehdistö- ja kulttuuriosaston linjanjohtajaksi voidaan määrätä myös lehdistöneuvos.

Ellei edustuston päälliköksi määrättyä ulkoasiainneuvosta tai kehitysyhteistyöneuvosta toimikauden päättyessä määrätä 15 §:n 1 momentissa tai 16 §:ssä tarkoitettuun tehtävään, määrää tasavallan presidentti hänen virantoimituspaikakseen ulkoasiainministeriön.

Erityisvirkaan nimitetyn virkamiehen virantoimituspaikkana on ulkoasiainministeriö.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitetyn erityisvirkamiehen tai määräajaksi virkaan nimitetyn virkamiehen virantoimituspaikkana voi kuitenkin olla ulkomaanedustusto.

Yleisvirkamiehen virantoimituspaikan määrää ministeriö, ellei virantoimituspaikka määräydy 15―17 §:n perusteella.

Erityisestä syystä ministeriö voi määräajaksi määrätä erityisvirkamiehen virantoimituspaikaksi ulkomaanedustuston.

Ministeriön on varattava edustuston päällikölle ja sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavalle virkamiehelle tilaisuus lausunnon antamiseen asioissa, jotka koskevat henkilöstön määräämistä tai ottamista edustustoon ja edustuston alaiseen kunniakonsulaattiin.

Ministeriössä päätettävät asiat ratkaisee ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita.

Ministeriön virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päätettäviä asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä määrätään.

Ministeri, jonka toimivaltaan asia kuuluu, voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista.

Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä, osastopäälliköllä, EU-sihteeristön päälliköllä ja linjanjohtajalla asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

Jollei laista tai asetuksesta muuta johdu, ministeriö määrää edustustossa ratkaistavat asiat.

Edustuston päällikkö ratkaisee 1 momentissa tarkoitetut asiat, ellei ratkaisuvaltaa ole edustuston työjärjestyksessä siirretty edustustoon kuuluvan yksikön esimiehelle tai edustuston muulle virkamiehelle.

Kunniakonsulaatin päällikkönä toimivaksi kunniapääkonsuliksi, kunniakonsuliksi, kunniavarakonsuliksi tai konsulitoimipaikkaa johtavaksi konsuliasiamieheksi ministeriö nimittää tehtävään soveltuvan henkilön. Ministeriö voi määrätä samaan kunniakonsulaattiin päällikön lisäksi muitakin kunniakonsuleita ja kunniavarakonsuleita.

Kunniakonsulin ei tarvitse olla Suomen kansalainen.

Ministeriö myöntää pyynnöstä eron kunniakonsulille.

Ministeriö voi vapauttaa kunniakonsulin tehtävästään, kun Suomen etu tai muut syyt sitä vaativat.

Kunniakonsuli katsotaan eronneeksi tehtävästään sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 70 vuotta, ellei ministeriö erityisestä syystä oikeuta häntä jatkamaan tehtävässään enintään kahden vuoden määräajan kerrallaan.

Kunniakonsulit eivät ole ulkoasiainhallinnon palveluksessa, eikä heille makseta tästä tehtävästä palkkiota.

Edustusto voi hakemuksesta myöntää avustusta poikkeuksellisen suuria tai muutoin korvattavaksi katsottavia kustannuksia varten.

Kunniakonsulaatin henkilökunta on kunniakonsulin palveluksessa. Erityisestä syystä kunniakonsulaattiin voidaan määrätä tai ottaa ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevaa henkilöstöä.

Kunniakonsulaatit ovat sijaintimaassa olevan suurlähetystön tai lähetystön alaisia. Kunniakonsulaatit, jotka ovat lähetetyn konsulin viraston toimipiirin alueella ovat kuitenkin näiden virastojen alaisia.

Kunniakonsulaattien aukioloon ei sovelleta valtion virastojen aukiolosta annetun asetuksen (332/94) määräyksiä.

Edustustojen on sijoitettava aukiolo- ja yleisönpalveluaikansa paikallisten olojen ja palvelutehtävien edellyttämällä tavalla.

Suomen kansalaisia varten aukioloajan ulkopuolella järjestettävästä päivystyksestä antaa ohjeet ministeriö.

Pysyvä edustusto ja erityisedustusto voidaan ministeriön luvalla sulkea enintään neljäksi viikoksi aikana, jolloin asianomaisen järjestön tai yhteistyöelimen toiminta on lomakauden tai muun syyn vuoksi keskeytynyt. Edellytyksenä on, että sulkemisesta ei aiheudu haittaa edustuston tehtävien hoitamiselle.

Ulkomaanedustuksen henkilöstön työajoista on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty, määrätty tai sovittu.

Valinta- ja koulutuslautakunta hoitaa 10 §:ssä säädetyt määräaikaisten avustajien valintaa ja 12 §:ssä säädetyt määräaikaisten avustajien pätevyyden toteamista koskevat tehtävät sekä tekee esityksiä ja antaa lausuntoja periaatteellisesti tärkeistä ja laajakantoisista ulkoasiainhallinnon koulutuskysymyksistä.

Lautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä.

Puheenjohtajana on ulkoasiainministeriön määräämä alivaltiosihteeri ja varapuheenjohtajana hallinnollisen osaston päällikkö. Muut jäsenet määrää ministeriö kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Näistä kahdeksan on oltava ulkoasiainhallintoon, muihin yleisiin tehtäviin, elinkeinoelämään tai koulutuskysymyksiin perehtyneitä henkilöitä ja kahden ulkoasiainhallinnon henkilöstön edustajia. Jos lautakunnan jäsenelle myönnetään ero kesken toimikauden, ministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Lautakunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi muuta jäsentä.

Lautakunnan sihteerinä toimii ulkoasiainministeriön määräämä virkamies.

Lautakunnasta on muutoin voimassa, mitä komiteoista on säädetty.

Suurlähetystön, pysyvän edustuston tai erityisedustuston päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella tai kehitysyhteistyöneuvoksella on täysivaltaisen erikoissuurlähettilään arvo ja asema, lähetystön päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella tai kehitysyhteistyöneuvoksella tasavallan presidentin päätöksen mukaan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin tai asiainhoitajan arvo ja asema sekä lähetetyn konsulin viraston päälliköllä viraston laadun mukaan pääkonsulin, konsulin tai varakonsulin arvo ja asema.

Sivuakkreditointimaassa olevaa edustustoa johtavalla virkamiehellä voi tasavallan presidentin päätöksen perusteella olla väliaikaisen asiainhoitajan arvo ja asema.

Hallinnollisen osaston henkilöstöasioita hoitavan linjan päälliköllä on henkilöstöjohtajan arvonimi.

Muulle ulkoasiainhallinnon virkamiehelle tasavallan presidentti voi myöntää arvonimen käytettäväksi sinä aikana, jonka virkamies on ulkoasiainhallinnon palveluksessa.

Ulkoasiainministeriö päättää kuitenkin virka-arvosta, jota ulkomaanedustuksessa palveleva henkilö voi ulkomaanedustuksessa käyttää palvellessaan määrätyssä edustustossa.

Osastojen, linjojen ja yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös ministeriön johtamisesta, virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.

Ministeriön työjärjestyksen vahvistaa ulkoasiainministeri.

Ryhtyessään ulkoasiainhallinnon palvelukseen virkamiehen ja työntekijän on annettava kirjallinen vakuutus, ettei hän ilman lupaa ilmaise sivullisille sellaista ulkoasiainhallintoa koskevaa tai sen toimialaan kuuluvaa seikkaa, joka on salainen tai luottamuksellinen, taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoinkaan saa ilmaista.

Vaitiolovelvollisuus ei lakkaa palvelussuhteen päättyessä.

Edustuston Suomen kansalaisille antamia palveluja voidaan antaa myös sellaiselle toisen Pohjoismaan kansalaiselle, pakolaiselle ja kansalaisuudettomalle henkilölle, joka asuu pysyvästi Suomessa. Sama koskee eräissä tapauksissa myös muita ulkomaalaisia, joilla on vahvat siteet Suomeen. Tarkemmat määräykset antaa ministeriö.

Edustuston velvollisuudesta antaa apua muun pohjoismaan kansalaiselle määrätään Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan välillä tehdyn yhteistyösopimuksen (SopS 28/62) 34 artiklassa. Euroopan unionin kansalaisen oikeudesta saada suojelua toisen jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta määrätään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (SopS 103/94) 8 c artiklassa.

Eroamisikä valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, ulkoasiainneuvoksen, kehitysyhteistyöneuvoksen, lähetystöneuvoksen ja lehdistöneuvoksen virasta on 65 vuotta.

Ulkomaanedustuksessa palveleva ulkoasiainhallinnon virkamies vastaa häntä henkilökohtaisesti koskevassa riita-asiassa ja myös rikosasiassa, jos rikos on tehty ulkomailla eikä asia lain mukaan kuulu ylemmän tuomioistuimen käsiteltäväksi, Helsingin käräjäoikeudessa.

Virkarikoksesta syytetään tasavallan presidentin ja valtioneuvoston nimittämää virkamiestä Helsingin hovioikeudessa.

Ministeriö päättää valtion maksuperustelain (150/92) nojalla määräämiensä maksujen maksuvaluutasta ja valuutan vaihtokurssista.

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.

Muutoksenhausta palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevassa asiassa säädetään valtion virkamieslain 52 §:ssä ja ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista etuuksista annetun lain (651/93) 6 §:ssä.

Edustuston päätökseen, joka on annettu palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevassa asiassa, haetaan muutosta valittamalla ulkoasiainministeriöön siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.

Jos asia on valtion virkaehtosopimuslain (664/70) 25 §:n nojalla pantava vireille työtuomioistuimessa, ei 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla tai oikaisuvaatimuksin.

Valittamalla ei saa hakea muutosta edustuston päätökseen, joka koskee ulkoasiainhallinnosta annetun lain 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua avustusta.

Valittamalla ei saa hakea muutosta valinta- ja koulutuslautakunnan lausuntoon määräaikaisen avustajan virkaa hakeneen sopivuudesta, eikä lautakunnan päätökseen määräaikaisen avustajan pätevyydestä ulkoasiainhallinnon virkoihin.

Valittamalla ei myöskään saa hakea muutosta päätökseen virantoimituspaikan tai tehtävään määräämisestä.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan ulkoasiainhallinnosta 31 päivänä toukokuuta 1990 annettu asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa suoritetut tehtävään määräämiset ja virantoimituspaikan määräämiset ovat voimassa kunnes toisin määrätään, lukuun ottamatta määräystä toimistopäällikön tehtävään.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Asetuksen tullessa voimaan saadaan perustettavat talousjohtajan, kiinteistöjohtajan, tietohallintojohtajan ja koulutuspäällikön erityisvirat ensi kertaa täyttää niitä haettavaksi julistamatta.

Asetuksen tullessa voimaan siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään määrätty virkamies sen linjan linjanjohtajaksi, joka vastaa hänelle apulaisosastopäällikkönä määrättyä vastuualuetta ja henkilöstötoimiston toimistopäällikön tehtävään määrätty virkamies hallinnollisen osaston henkilöstölinjan linjanjohtajan tehtävään.