1556/1995

Jos valtiolle, kunnalle, seurakunnalle ja kansaneläkelaitokselle suoritettavan veronkantolain (611/78) 1 §:ssä tarkoitetun veronmääräaikana maksaminen laiminlyödään,

Tätä lakia sovelletaan, jollei veronmaksun laiminlyönnin tai viivästymisen seuraamuksista muussa laissa säädetä toisin.

Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä lasketaan verolle veronlisäys. Se on määrältään Suomen Pankin vuosittain vahvistama viivästyskoron viitekorko lisättynä yhdeksällä prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 20 markkaa. Veronlisäys lasketaan verolle täysin markoin siten, että täydet markat ylittävää osuutta ei oteta huomioon.

Oma-aloitteisesti suoritettavalla verolla tarkoitetaan veroa tai maksua, jonka verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on velvollinen itse laskemaan ja suorittamaan laissa säädettynä maksupäivänä lääninverovirastolle tai muulle veroa kantavalle viranomaiselle.

Veronlisäys lasketaan veron laissa säädettyä viimeistä maksupäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien.

Jos maksamatta jätetty vero maksuunpannaan, veronlisäys lasketaan kuitenkin verolle määrättävään eräpäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien.

Muiden kuin oma-aloitteisesti suoritettavien verojen jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä veronlisäys lasketaan verotuksen päättymiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden alusta jälkiverolle määrättävään eräpäivään.

Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle verolle lasketaan viivekorko, joka on määrältään Suomen Pankin vuosittain vahvistama viivästyskoron viitekorko lisättynä yhdeksällä prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 20 markkaa. Viivekorko lasketaan täysin markoin siten, että täydet markat ylittävää osuutta ei oteta huomioon.

Viivekorko lasketaan verolle määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien.

Jos verovelvolliselta kannetaan jäännösveroa ennakon maksamatta jättämisen vuoksi, viivekorko lasketaan tälle määrälle veron eräpäivään, mainittu päivä mukaan lukien. Osittain maksamatta jätetyille ennakon erille viivekorko lasketaan osasuorituksen maksupäivästä alkaen. Jos kannossa maksuunpantu ennakko on määrättävää veroa suurempi, peritään liikaa maksuunpannulle ennakon osuudelle viivekorkoa yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään ja muilta verovelvollisilta verovuotta seuraavan vuoden maaliskuun viimeiseen päivään saakka.

Jos maksamatta jätettyä veroa maksetaan osasuorituksin, viivekorko lasketaan erikseen kulloinkin maksamatta olevalle määrälle.

Jos veroa on viranomaisen muulla kuin veronhuojennusasiassa antamalla päätöksellä alennettu tai se on poistettu, on alennetulle tai poistetulle määrälle kertynyt viivekorko palautettava.

Veronkorotukselle tai muulle veroa maksuunpantaessa sen pääomaan liitettävälle erälle ei peritä veronlisäystä. Veronlisäykselle ei peritä viivekorkoa.

Lääninveroviraston tai muun veroa kantavan viranomaisen on jätettävä veronlisäys ja viivekorko kokonaan tai osittain perimättä, jos veron maksaminen on viivästynyt viranomaisen menettelyn vuoksi. Tässä asiassa annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Valtiovarainministeriö voi määrätä, ettei veronlisäystä ja viivekorkoa peritä ajalta, jolta veron suorittaminen on viivästynyt maksuvelvollisesta riippumattomien esteiden vuoksi.

Veronlisäyksen ja viivekoron perimisessä ulosottotoimin noudatetaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettua lakia (367/61).

Veronlisäys ja viivekorko tilitetään veronsaajille samassa suhteessa kuin se vero, jonka maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi veronlisäys ja viivekorko peritään.

Veronlisäys ja viivekorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa, eivätkä vähennyskelpoinen meno.

Lääninverovirasto tai muu veron kantanut viranomainen palauttaa hakemuksesta virheellisesti perityn veronlisäyksen ja viivekoron. Muutoin toteamansa aiheettoman veronlisäyksen tai viivekoron viranomainen palauttaa hakemuksetta, ellei sitä ole käytettävä veronkantolain säännösten mukaisesti verovelan lyhennykseksi.

Edellä 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla lääninoikeuteen. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoksenhausta hallintoasioissa annetun lain (154/50) säännöksiä.

Lääninoikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tällöin noudatetaan mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/95) 70 ja 71 §:ssä säädetään.

Verohallitus voi antaa lain soveltamiseen liittyviä tarkempia määräyksiä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tällä lailla kumotaan veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13 päivänä helmikuuta 1976 annettu laki (145/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä valmisteverotuslain (1469/94) 37 §.

Tämän lain veronlisäystä koskevia säännöksiä sovelletaan, jos veron viimeinen maksupäivä on lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Jos veron viimeinen maksupäivä on ollut ennen lain voimaantuloa, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain säännöksiä.

Tämän lain viivekorkoa koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaan tullessa maksamatta olevaan verovelkaan. Verovuodelta 1995 maksamatta jääneen ennakon viivekorko lasketaan kuitenkin verotuksen päättymistä edeltävän kuukauden loppuun. Lain voimaantuloa edeltävältä ajalta peritään veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa tarkoitetut viivästysseuraamukset.

Jälkiveroille, jotka maksuunpannaan verotuslain (482/58) tai korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/90) tai kiinteistöverolain (654/92) säännösten mukaan ja jotka kohdistuvat verovuoteen 1995 tai sitä aikaisempiin verovuosiin, peritään viivästyskorkoa vastaavaa korkoa noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.