Laki kansaneläkelain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/56) 25 §:n 1 ja 2 momentti, 29 ja 30 §, 3 d luvun otsikko sekä 33 §,
sellaisina kuin ne ovat, 25 §:n 1 momentti, 29 § ja 3 d luvun otsikko 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa (103/82), 25 §:n 2 momentti ja 30 § 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa (471/91) sekä 33 § 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (547/93),
muutetaan23 a §, 3 a luvun otsikko, 24 §, 25 b §:n 3 ja 4 momentti, 26 §:n 1 momentin johdantokappale ja 5 kohta sekä 2―8 momentti, sekä 27 §:n 1 momentin johdantokappale ja 4 kohta sekä 3 ja 4 momentti, 3 b luvun otsikko, 30 b ja 40 §, 42 b §:n 1 momentti ja 91 a §,
sellaisina kuin niistä ovat 23 a § sekä 25 b §:n 3 ja 4 momentti mainitussa 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa, 3 a ja 3 b luvun otsikko, 24 § sekä 26 §:n 1 momentin johdantokappale ja 4 momentti mainitussa 5 päivänä helmikuuta 1982 annetussa laissa, 26 §:n 1 momentin 5 kohta 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1295/94), 26 §:n 2 momentti 26 päivänä heinäkuuta 1985 annetussa laissa (670/85), 26 §:n 3 ja 6 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (567/93), 26 §:n 5 momentti ja 30 b § 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (547/93), 26 §:n 7 momentti 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa laissa (564/93), 26 §:n 8 momentti 8 päivänä helmikuuta 1991 annetussa laissa (214/91), 27 §:n 1 momentin johdantokappale ja 4 kohta 22 päivänä joulukuuta 1983 annetussa laissa (1053/83), 27 §:n 3 momentti mainitussa 8 päivänä maaliskuuta 1991 annetussa laissa ja 27 §:n 4 momentti 25 päivänä marraskuuta 1988 annetussa laissa (986/88), 42 b §:n 1 momentti ja 91 a § 5 päivänä helmikuuta 1988 annetussa laissa (123/88), sekä
lisätään 26 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 5 päivänä helmikuuta 1982, 26 päivänä heinäkuuta 1985, 25 päivänä marraskuuta 1988, 8 päivänä helmikuuta 1991, 28 päivänä kesäkuuta 1993 ja 16 päivänä joulukuuta 1994 annetuilla laeilla sekä 21 päivänä marraskuuta 1994 annetulla lailla (981/94), uusi 9 ja 10 momentti sekä 42 b §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna mainituilla 5 päivänä helmikuuta 1982 ja 5 päivänä helmikuuta 1988 annetuilla laeilla, uusi 3 momentti seuraavasti:
23 a §
Kansaneläkettä ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 30 markkaa.
3 a lukuKansaneläke
24 §
Täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 15 180 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 14 532 markkaa vuodessa.
Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen kansaneläke on ensimmäisessä kuntaryhmässä 13 308 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 12 756 markkaa vuodessa.
Täysimääräinen kansaneläke muodostuu vuonna 1996 pohjaosasta ja lisäosasta. Täysimääräisen pohjaosan määrä on 2 676 markkaa vuodessa ja täysimääräinen lisäosa ensimmäisessä kuntaryhmässä 12 504 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 11 856 markkaa vuodessa. Jos eläkkeensaaja on naimisissa, täysimääräinen lisäosa on ensimmäisessä kuntaryhmässä 10 632 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 10 080 markkaa vuodessa.
25 b §
Jos vanhuuseläkkeen hakija ei ole asunut Suomessa 40 vuotta, kansaneläke suhteutetaan hänen Suomessa asumaansa aikaan siten, että täysimääräisen kansaneläkkeen määrä kerrotaan suhteutuskertoimella. Suhteutuskerroin saadaan jakamalla henkilön Suomessa asuma aika 40 vuodella.
Täysimääräinen työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke ja varhennettu vanhuuseläke suhteutetaan henkilön Suomessa asumaan aikaan, jos hän on asunut Suomessa vähemmän kuin 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta. Suhteutuskerroin saadaan tällöin jakamalla henkilön Suomessa asuma aika ajalla, joka on 80 prosenttia 16 vuoden iän saavuttamisen ja eläkkeen alkamisen välisestä ajasta.
26 §
Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon henkilön jatkuvasti saama:
maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:n tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/90) mukaan myönnetyn sukupolvenvaihdoseläkkeen perusmäärä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/92) mukaan myönnetyn luopumiskorvauksen perusmäärä sekä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/94) mukaan myönnetyn luopumistuen perusmäärä; kuitenkin siten, että täysimääräisestä kansaneläkkeestä vähennetään 50 prosenttia siitä 1―5 kohdassa mainittujen etuuksien yhteismäärän osasta, joka ylittää 1 460 markkaa vuodessa.
Kansaneläkettä määrättäessä ei kuitenkaan oteta huomioon työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkesäännön tai eläkeohjesäännön, taikka rintamaveteraanien varhaiseläkkeestä annetun lain (13/82) mukaiseen eläkkeeseen sisältyvää lapsikorotusta, kuntoutuskorotusta eikä, jos henkilö on täyttänyt 65 vuotta 1 päivänä tammikuuta 1980 tai sen jälkeen, 65 vuoden iän täyttämisen jälkeiseen aikaan perustuvaa eläkkeeseen suhteutettua työntekijäin eläkelain 5 a §:n 1 momentissa tarkoitettua tai sitä vastaavaa korotusta. Saman lain 5 a §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu tai sitä vastaava säännös otetaan kuitenkin tulona huomioon.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittuihin etuuksiin rinnastetaan 65 vuotta täyttäneen henkilön mainitussa kohdassa tarkoitettu eläke, jonka hän saisi, jos hän siirtyisi eläkkeelle välittömästi 65 vuotta täytettyään. Jos kuitenkin eläkkeeseen oikeuttavana otetaan huomioon myös aika 65 vuoden iän täyttämisen jälkeen, eläke luetaan kansaneläkettä määrättäessä tuloksi siihen saakka, kunnes tällainen eläke myönnetään sen suuruisena kuin se olisi, jos henkilö siirtyisi eläkkeelle 67 vuotta täytettyään.
Jos henkilö on välittömästi ennen kansaneläkkeen myöntämistä saanut perhe-eläkelain (38/69) mukaista perhe-eläkettä, johon kuuluu lisäosa, tai rintamasotilaseläkettä, jonka suuruutta määrättäessä on vuositulona joko kokonaan tai osittain otettu huomioon 1 momentissa mainittu etuus, tämä luetaan tuloksi entisen määräisenä, kuitenkin ottaen huomioon, mitä johtuu kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuudesta. Näin menetellään, jos etuuden määräytymisperusteissa ei ole tapahtunut muutosta. Etuuden määräytymisperusteen ei katsota muuttuneen sen vuoksi, että työttömyyseläke on muuttunut työkyvyttömyyseläkkeeksi tai jompikumpi näistä eläkkeistä on muuttunut vanhuuseläkkeeksi, elleivät eläkkeen määrään vaikuttavat perusteet tämän vuoksi ole muuttuneet. Tätä momenttia ei sovelleta sellaiseen etuuteen, joka ei perustu lakiin tai asetukseen taikka julkiseen eläkesääntöön.
Kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon myös 1 momentissa tarkoitettuja perhe- tai huoltoeläkkeitä vastaava vieraasta valtiosta maksettava jatkuva etuus.
Samoin 1 momentin 1 kohdassa mainittuihin etuuksiin rinnastetaan tämän lain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä saavan henkilön mainitussa kohdassa tarkoitettu eläke, jonka hän saisi, jos hän siirtyisi eläkkeelle välittömästi 65 vuotta täytettyään.
Kun yksilöllinen varhaiseläke maksetaan puolitettuna 22 a §:n 7 momentin mukaisesti, kansaneläkettä määrättäessä otetaan huomioon 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu eläke täyden yksilöllisen varhaiseläkkeen suuruisena.
Työkyvyttömyyseläkettä määrättäessä 1 momentissa mainittuihin etuuksiin rinnastetaan sellainen julkisoikeudellinen työ- tai virkasuhteeseen perustuva eläke, jonka henkilö saisi, jos hän siirtyisi sanotulle eläkkeelle välittömästi sairausajan palkan maksun päätyttyä. Mitä edellä on sanottu kansaneläkkeestä sovelletaan vuonna 1996 24 §:n 3 momentissa säädettyyn pohjaosaan ja lisäosaan kuitenkin siten, että täysimääräisestä pohjaosasta vähennetään edellä 1 momentin 5 kohdassa säädetyn markkamäärän sijasta 50 prosenttia siitä tulojen yhteismäärän osasta, joka ylittää yksinäisellä henkilöllä ensimmäisessä kuntaryhmässä 26 468 markkaa vuodessa ja toisessa kuntaryhmässä 25 172 markkaa vuodessa ja naimisissa olevalla henkilöllä ensimmäisessä kuntaryhmässä 22 724 markkaa vuodessa ja toisessa kuntaryhmässä 21 620 markkaa vuodessa. Jos täysimääräinen pohjaosa on 25 b §:n mukaan suhteutettu, käytetään mainittujen tulorajojen sijasta tulorajana sitä markkamäärää, josta henkilön lisäosa lakkaa. Mitä 27 §:ssä on sanottu kansaneläkkeestä, sovelletaan vastaavasti vuonna 1996 24 §:n 3 momentissa säädettyyn pohjaosaan ja lisäosaan.
Pohjaosaa tarkistettaessa on soveltuvin osin voimassa, mitä lisäosan tarkistamisesta on säädetty 32 §:ssä ja 32 a §:ssä.
27 §
Poiketen siitä, mitä 26 §:ssä on säädetty, ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan perustuva
työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3―9 kohdassa tarkoitettu vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke siltä osin kuin se ei ylitä kunkin eläkkeen osalta sen perusteena olevasta palkasta 1/9 prosenttia jokaiselta eläkettä määrättäessä huomioon otetulta kuukaudelta, ei kuitenkaan useammalta kuin 360 kuukaudelta; luetaan kansaneläkettä määrättäessä tuloksi siten, että henkilön saamien edellä tarkoitettujen eläkkeiden tai eläkkeen osien yhteismäärästä otetaan huomioon enintään 15 130 markkaa vuodessa. Muilta osin 4 kohdassa tarkoitettu eläke luetaan kokonaisuudessaan tuloksi kansaneläkkeessä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista markkamääristä vähennetään henkilön saamien muiden kansaneläkkeeseen vaikuttavien tulojen määrä, ja näin saatuun markkamäärään lisätään se osa, jolla tulot ylittävät 5 700 markkaa.
Mitä 1―3 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun kansaneläkettä määrättäessä luetaan tuloksi ennen 1 päivää tammikuuta 1983 alkaneet sotilasvammalain mukainen huoltoeläke sekä sotilasvammalain 8 §:n 2 momentin ja 9 §:n perusteella elinkoron perusmäärään maksettavat korotukset.
3 b lukuHoitotuki
30 b §
Hoitotuki maksetaan samalla tavoin henkilön Suomessa asumaan aikaan suhteutettuna kuin 25 b §:ssä säädetään.
Hoitotukea ei makseta, jos sen määrä kuukaudessa olisi pienempi kuin 30 markkaa.
40 §
Eläke-erä menetetään, jos sitä ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä lukien, jonka aikana se on erääntynyt maksettavaksi.
42 b §
Jos kansaneläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, kansaneläkkeestä ei siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 671,06 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 618,20 markkaa kuukaudessa sekä naimisissa olevalla kansaneläkkeensaajalla ensimmäisessä kuntaryhmässä 603,98 markkaa ja toisessa kuntaryhmässä 559,00 markkaa kuukaudessa.
Jos eläkkeensaaja on 42 a §:ssä tarkoitetussa hoidossa, lisäosasta ei vuonna 1996 siltä ajalta, kun hoito kestää yli kolme kuukautta, makseta sitä osaa, joka ylittää ensimmäisessä kuntaryhmässä 43 prosenttia ja toisessa kuntaryhmässä 40 prosenttia 24 §:n 3 momentissa mainitusta täysimääräisestä lisäosasta. Tätä ei kuitenkaan sovelleta, jos eläkkeensaajalle maksetaan eläkkeensaajien asumistukilain mukaista asumistukea.
91 a §
Mitä muualla laissa säädetään kansaneläkkeen perusosasta, pohjaosasta, tukiosasta, tukilisästä, lisäosasta sekä apu- ja hoitolisästä, on soveltuvin osin voimassa kansaneläkkeestä sekä tämän lain mukaisesta hoitotuesta. Mitä tässä laissa säädetään kansaneläkkeestä, sovelletaan vastaavasti soveltuvinosin pohjaosaan ja lisäosaan. Vastaavasti mitä muualla laissa säädetään kansaneläkkeensaajasta, on voimassa vuonna 1996 henkilöstä, jolle on vahvistettu oikeus 20 §:ssä tarkoitettuun kansaneläkkeeseen.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 kuitenkin siten, että 42 b §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1997.
Ennen tämän lain voimaan tuloa alkanut pohjaosa ja lisäosa maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain mukaisena. Jos eläkkeeseen ei kuulu lisäosaa, pohjaosan täysi määrä on 2 316 markkaa vuodessa 1 päivästä tammikuuta 1996 taikka siitä ajankohdasta alkaen, josta lisäosa lakkaa. Tätä eläkkeen määrää pienennetään 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien ja sen jälkeen kunkin vuoden alusta 20 prosenttia. Prosenttimäärä lasketaan kunkin vuoden alussa edellä sanotusta 2 316 markasta ottaen huomioon kansaneläkkeiden indeksisidonnaisuus. Edellä mainitulla tavalla menetellään myös, kun ennen tämän lain voimaantuloa alkanutta määräajaksi myönnettyä eläkettä jatketaan tai työttömyyseläke muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi taikka työttömyys- tai työkyvyttömyyseläke muutetaan vanhuuseläkkeeksi. Pohjaosan muuttamisesta tämän voimaantulosäännöksen mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 1996 alkaen annetaan kirjallinen päätös vain pyynnöstä.
Jos pohjaosa maksetaan 2 momentin mukaisena ja eläkkeensaajalle myönnetään lisäosa vielä vuonna 1996, pohjaosa tarkistetaan 24 §:n 3 momentin suuruiseksi lisäosan alkamisajankohdasta.
Eläkkeensaajalle maksettu pohjaosa ja lisäosa muutetaan kansaneläkkeeksi 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien. Jos näin laskettu kansaneläke olisi 1 päivänä tammikuuta 1997 tai sen jälkeen vuoden 1998, 1999 tai 2000 alussa tarkasteltuna pienempi kuin aikaisemmin maksettu eläkkeen määrä, eläkettä maksetaan kuitenkin vähintään 2 momentin mukaisena.
Jos eläkkeensaajalla on oikeus puolisolisään tai puolisolisää vastaavaan aikaisempaan etuuteen lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, niitä maksetaaan niin kauan kuin eläkkeensaajan oikeus etuuteen olisi jatkunut entisin perustein ilman uutta päätöstä, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2000 saakka. Puolisolisää tai sitä vastaavaa etuutta pienennetään kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1997 lukien ja sen jälkeen kunkin vuoden alusta 20 prosenttia. Prosenttimäärä lasketaan puolisolisän siitä määrästä, jota maksettiin tämän lain voimaan tullessa.
Jos eläkkeensaajalla on oikeus lapsikorotukseen lain voimaantuloa edeltäneeltä kuukaudelta, sitä maksetaaan niin kauan kuin eläkkeensaajan oikeus etuuteen olisi jatkunut entisin perustein ilman uutta päätöstä, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2001 saakka. Lapsikorotusta pienennetään kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien ja sen jälkeen kunkin vuoden alusta 20 prosenttia. Prosenttimäärä lasketaan lapsikorotuksen siitä määrästä, jota maksettiin tämän lain voimaan tullessa.
Ennen tämän lain voimaantuloa kuolleen henkilön jälkeen hautausavustus maksetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olevan lain mukaisesti.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARISosiaali- ja terveysministeriSinikka Mönkäre