Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

1442/1995

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Verohallituksen päätös vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista

Säädöksen tyyppi
Päätös
Antopäivä
Ajantasaistettu säädös
1442/1995

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Verohallitus on 28 päivänä marraskuuta 1959 annetun ennakkoperintälain (418/59) 4 §:n 4 momentin sellaisena kuin se on 16 päivänä joulukuuta 1994 annetussa laissa (1215/94) ja 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/92) 64 §:n nojalla määrännyt:

1  §

Työnantajalta saadut luontoisedut on arvioitava seuraavien perusteiden mukaan:

Asuntoetu ja sähkön käyttöoikeus

2  §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvot ovat keskuslämmitysasunnoissa seuraavat: a) Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa)

Asunto valmistunut:

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1984

310 mk + 30,00 mk neliömetriltä

vuosina 1984―1991

320 mk + 34,40 mk neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin

320 mk + 35,20 mk neliömetriltä

b) Muu Suomi

Asunto valmistunut:

Edun arvo mk/kk

ennen vuotta 1976

260 mk + 22,40 mk neliömetriltä

vuosina 1976―1983

270 mk + 23,40 mk neliömetriltä

vuosina 1984―1991

270 mk + 29,90 mk neliömetriltä

vuonna 1992 tai myöhemmin

270 mk + 31,10 mk neliömetriltä

Laissa aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta (1190/93) tarkoitettujen asuntojen luontoisetuarvo on 1 momentista poiketen enintään asunnosta perittävän vuokran määrä.

3  §

Asunnon valmistumisvuotena pidetään rakennuksen valmistumisvuotta. Jos rakennus on kokonaisuudessaan peruskorjattu, valmistumisvuotena pidetään rakennuksen korjausvuotta.

4  §

Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista keskuslämmitysasunnossa, 2 §:ssä tarkoitettua edun arvoa vähennetään 4,30 mk neliömetriltä kuukaudessa.

5  §

Asuntoedun ja siihen sisältyvän lämmityksen raha-arvo uunilämmitysasunnossa on 13,30 mk neliömetriltä kuukaudessa. Jos palkansaaja vastaa itse lämmityskustannuksista, edun arvo on 9,20 mk neliömetriltä kuukaudessa.

6  §

Asuntoetuun liittyvän rajoittamattoman sähkönkäyttöoikeuden arvo on 2,00 mk neliömetriltä kuukaudessa. Edun arvo ei sisällä asunnon lämmitystä sähköllä.

Sähkölämmitteinen asunto rinnastetaan asuntoedun arvoa määrättäessä keskuslämmitysasuntoon.

7  §

Asuntoedun raha-arvo yhteishuoneessa lämpöineen ja valoineen on keskuslämmityshuoneessa 385,00 mk kuukaudessa. Uunilämmityshuoneessa edun raha-arvo on 135,00 mk kuukaudessa.

8  §

Asuntoedun raha-arvoa laskettaessa luetaan asunnon pinta-alaan varsinaiset asuinhuoneet ja palkansaajan tai hänen perheensä asumiseen liittyvät rakennustilat kuten sauna, uima-allas ja askartelutilat. Autotallia ei lueta asunnon pinta-alaan.

Ennen vuotta 1961 valmistuneessa asunnossa luetaan asunnon pinta-alaan asuntoedun raha-arvoa laskettaessa 150 neliömetriä ylittävältä osalta puolet 1 momentissa tarkoitetuista tiloista.

9  §

Jos asuntojen vuokratason on todettu kunnassa olevan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja alhaisemman, voidaan näitä arvoja yleisesti kunnassa alentaa, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Vastaavasti voidaan edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuja asuntoedun arvoja tai niiden tämän pykälän 1 momentin mukaisesti muutettuja arvoja alentaa asunnon kunnassa olevan sijaintipaikan perusteella, kuitenkin enintään 20 prosentilla.

Autotallietu

10  §

Lämmitetyn autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 245,00 mk ja muun Suomen alueella 165,00 mk kuukaudessa. Kylmän autotallin tai hallipaikan raha-arvo on pääkaupunkiseudulla 165,00 mk ja muun Suomen alueella 125,00 mk kuukaudessa.

Ravintoetu

11  §

Ravintoedun arvo on 22,50 mk ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja arvonlisäveron määrä on vähintään 22,50 mk ja enintään 37,00 mk. Jos välittömien kustannusten määrä alittaa 22,50 mk tai ylittää 37,00 mk, edun arvona pidetään välittömien kustannusten määrää.

12  §

Välittömiä kustannuksia ovat aterian valmistuksessa käytetyt raaka-aineet sekä aterian valmistus- ja tarjoilupalkat sosiaalikustannuksineen. Jos työnantaja on sopinut ravitsemis- liikkeen kanssa työpaikkaruokailun järjestämisestä, välittöminä kustannuksina pidetään työnantajan ateriasta ravitsemisliikkeelle suorittamaa määrää.

Välittöminä kustannuksina ei pidetä aterian kuljettamisesta ruokailupaikalle aiheutuneita kustannuksia.

Palkansaajan työnantajalle ateriasta suorittamaa korvausta ei oteta huomioon välittömien kustannusten määrää laskettaessa, vaan se vähennetään ravintoedun raha-arvosta.

13  §

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 16,90 mk ateriaa kohden. Opettajan oppilasruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 14,60 mk ateriaa kohden.

Hotelli- ja ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 19,20 mk ateriaa kohden.

14  §

Enintään 37,00 markan nimellisarvoisen, useampaan kuin kahteen ruokailupaikkaan kelpaavan ruokailulipukkeen muodossa saadun edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta, kuitenkin vähintään 22,50 mk. Nimellisarvoltaan yli 37,00 markan ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa.

Ruokailulipukkeen arvostaminen 1 momentin mukaisesti 75 prosenttiin nimellisarvostaan edellyttää, että sitä voidaan käyttää ainoastaan ateriointiin eikä sitä vastaan saa rahaa, elintarvikkeita tai muita hyödykkeitä. Muussa tapauksessa lipuke arvostetaan nimellisarvoonsa. Palkansaajalle voidaan antaa edellä mainitulla tavalla arvostettuna vain yksi lipuke sellaista tosiasiallista kotimaan työssäolopäivää kohden, jona työpaikkaruokailua vastaavaa ateriaa ei ole työnantajan toimesta muulla tavoin järjestetty.

Täysihoitoetu

15  §

Asunnon, ravinnon, valon ja lämmön sisältävän edun arvo on 1 680,00 mk kuukaudessa yhdessä huoneessa sekä 1 580,00 mk kuukaudessa yhteishuoneessa.

16  §

Merimiespalveluksessa olevan henkilön merimiehenä saaman luontoisedun raha-arvo on 45,00 mk päivää kohden tai enintään 1 012,00 mk kuukaudessa.

Autoetu

17  §

Jos palkansaaja tai hänen perheensä käyttää yksityisajoihin työnantajan henkilö- tai pakettiautoa, verovelvollisen saama etu katsotaan autoeduksi. Autoedun arvo vahvistetaan auton rekisteriotteeseen merkityn käyttöönottovuoden perusteella eri ikäryhmissä seuraavasti:

a) 

Ikäryhmä A (vuosina 1994―1996 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,7 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 200 markalla tai 80 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,7 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

b) 

Ikäryhmä B (vuosina 1992―1993 käyttöönotetut autot)

Vapaa autoetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 1 200 markalla tai 80 pennillä kilometriltä.

Auton käyttöetu:

Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 500 markalla tai 33 pennillä kilometriltä.

Ikäryhmissä A ja B perusarvolla tarkoitetaan auton uushankintahinnasta laskettua prosenttiosuutta.

c) Ikäryhmä C (ennen vuotta 1992 käyttöönotetut autot)

Kuukausi-kohtainenarvo

Ajopäiväkirjan tai muunpalkansaajan tai veroviranomaisenesittämän luotettavan selvityksenperusteella määräytyvä arvo

perus-arvo

kilomet- rikohtainenarvo

mk/kk

mk/kk

+ p/km

I autoluokka,

moottorin iskutilavuus enintään 1300 cm 3

― vapaa autoetu

1 850

620

82

― auton käyttöetu

1 250

620

42

II autoluokka,

moottorin iskutilavuus enintään 1600 cm 3

― vapaa autoetu

2 170

750

92

― auton käyttöetu

1 510

750

48

III autoluokka,

moottorin iskutilavuus enintään 2000 cm 3

― vapaa autoetu

2 840

1 100

116

― auton käyttöetu

2 120

1 100

68

IV autoluokka,

moottorin iskutilavuus yli 2000 cm 3

― vapaa autoetu

3 540

1 420

140

― auton käyttöetu

2 700

1 420

84

Kilometrikohtaisen arvon käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä autolla ajetuista kilometrimääristä.

18  §

Jos luontoisetuautolla ajettujen työajojen määrä on kalenterivuoden aikana yli 30 000 kilometriä, edun perusarvo on 80 prosenttia edellä 17 §:ssä tarkoitetusta perusarvosta.

19  §

Ikäryhmissä A ja B edun perusarvoa laskettaessa uushankintahinnalla tarkoitetaan automallin maahantuojan tai sen puuttuessa tukkukaupan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä ohjevähittäismyyntihintaa vähennettynä 20 000 markalla. Saatu arvo pyöristetään lähinnä alempaan 50 markkaan.

20  §

Ikäryhmissä A ja B autoon hankitut lisävarusteet tavanomaisia talvipyöriä ja autopuhelinta lukuunottamatta otetaan huomioon autoedun arvoa määrättäessä.

Lisävarusteiden arvo lisätään auton uushankintahintaan siltä osin kuin niiden arvo ylittää 4 000 mk. Jos työnantajan lisävarusteista saama alennus ylittää tavanomaisen käteis- tms. alennuksen, lisävarusteiden arvona käytetään niiden yleistä ohjevähittäishintaa.

21  §

Ikäryhmään C kuuluvien autojen luokka määräytyy yksinomaan moottorin iskutilavuuden perusteella.

22  §

Vapaa autoetu on kysymyksessä, kun työnantaja suorittaa autosta johtuvat kustannukset. Auton käyttöetu on kysymyksessä, kun palkansaaja suorittaa itse ainakin auton polttoainekulut. Palkansaajan auton kustannuksista työnantajalle suorittama korvaus vähennetään vapaan autoedun tai auton käyttöedun raha-arvosta.

23  §

Autoetua vahvistettaessa luetaan yksityisajoihin myös auton käyttäminen asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin.

24  §

Autoedun raha-arvoa on korotettava1 900,00 markalla kuukaudessa tai 127 pennillä kilometriä kohden, jos auton kuljettamisesta huolehtii työnantajan palkkaama kuljettaja.

25  §

Edellä 17 §:ssä tarkoitetusta ajopäiväkirjasta on käytävä ilmi autolla verovuonna päivittäin ajettu kilometrimäärä.

Autolla ajetuista työajoista on ajopäiväkirjaan merkittävä päivittäin seuraavat tiedot:

― ajon alkamis- ja päättymisajankohta,

― ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti,

― matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä,

― matkan pituus,

― ajon tarkoitus ja

― auton käyttäjä.

Puhelinetu

26  §

Työnantajan palkansaajan kotiin kustantamasta puhelimesta muodostuvan puhelinedun raha-arvo on 140,00 mk kuukaudessa.

Työnantajan palkansaajalle kustantaman matkapuhelimen luontoisetuarvo on 100,00 mk kuukaudessa.

Käyvän arvon soveltaminen

27  §

Sellaisen edun raha-arvona, jonka käypä hinta ilmeisesti on tämän päätöksen mukaista raha-arvoa alhaisempi tai jota edellä ei ole mainittu, on pidettävä sen käypää arvoa.

Voimaantulo

28  §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja sitä sovelletaan toimitettaessa ennakonpidätystä vuonna 1996 ja vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1995

Pääjohtaja Jukka TammiYlitarkastajaMerja Hartikka-Simula

Sivun alkuun