1420/1995

Teknillisen korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, tieteelliset neuvostot, rehtori ja hallintovirasto, osaston hallintoa osastoneuvosto ja osastonjohtaja sekä erillisen laitoksen hallintoa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Korkeakoulun hallintoelimiä valittaessa henkilökuntaan kuuluviksi katsotaan:

Opiskelijaksi katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto.Henkilökuntaan kuuluva opiskelija katsotaan opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.

Korkeakoulun hallintoelimien jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkinnoudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Korkeakoulun opetus on julkista. Yleisön pääsyä seuraamaan opetusta voidaan rajoittaa perustellusta syystä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Korkeakoulun, elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon välistä yhteistyötä varten korkeakoululla on neuvottelukunta, jonka jäsenet korkeakoulun hallitus kutsuu. Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita korkeakoulua koskevista periaatteellisesti tärkeistä asioista.

Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan korkeakoulun hallitukseen yhden edustajan, jolla on hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtorit. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan seitsemän muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun professorit apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä ja muu henkilökunta keskuudestaan kaksi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä sekä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan edustajisto opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä ja varajäsentä.   Professoreita ja apulaisprofessoreita sekä muuta henkilökuntaa edustavat jäsenet javarajäsenet valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi ja opiskelijoita edustavat jäsenet yhdeksi kalenterivuodeksi.

Jäsenten ja varajäsenten valinnasta säädetään tarkemmin johtosäännöllä.

Hallituksen tehtävänä on vastata korkeakoulun toiminnan kehittämislinjoista sekä:

Korkeakoulussa on rehtori ja kaksi vararehtoria. Rehtorin ja vararehtorit valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyt henkilöt, hallituksen jäsenet, hallintojohtaja, hallintoviraston toimistopäälliköt ja erillisten laitosten johtajat sekä kaksi muuta henkilökuntaa ja kaksi opiskelijoita edustavaa jäsentä kustakin osastoneuvostosta, siten kuin johtosäännöllä tarkemmin määrätään.

Rehtorin ja vararehtorien vaali toimitetaan kukin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee arpa.

Jos rehtori tai vararehtori ei enää kuulu korkeakouluun, valitaan jäljellä olevaksi kaudeksi uusi rehtori tai vararehtori, jos toimikautta on jäljellä enemmän kuin kuusi kuukautta.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakoulun professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetty henkilö.

Sama henkilö voidaan valita rehtoriksi enintään kolmeksi kolmivuotiskaudeksi.

Rehtorin tehtävänä on:

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallitus vahvistaa jokaista toimikautta varten erikseen rehtorin ja vararehtorien työnjaon, jossa määrätään vararehtorien korkeakoulun johtamiseen kuuluvat tehtävät.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka onkorkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään ensimmäinen tai hänenkin ollessaan estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille vapautusta osaksi tai kokonaan opetusvelvollisuudesta.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtiaasioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee sille säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat sekä rehtorin sen käsiteltäväksi siirtämät asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää hallintoviraston toimivaltaan kuuluvan asian korkeakoulun muunkin virkamiehen ratkaistavaksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston ratkaistava.

Hallintoviraston rakenteesta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Korkeakoulussa on enintään viisi kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan asetettua tieteellistä neuvostoa. Neuvoston jäseneksi voidaan valita professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetty henkilö tai muuhun korkeakoulun virkaan nimitetty tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Lisäksi ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta kaksi jäsentä.

Tieteellisten neuvostojen lukumäärästä, jäsenten lukumäärästä ja jäsenten valinnasta määrätään tarkemmin johtosäännöllä.

Tieteellinen neuvosto valitsee keskuudestaan professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetyn jäsenen puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi.

Tieteellisen neuvoston tehtävänä on:

Korkeakoulussa on useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostamia osastoja. Osastojaosta päättää hallitus.

Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan hallituksen päätöksen mukaan vähintään kahdeksan jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Osaston professorit ja apulaisprofessorit valitsevat jäsenistä ja varajäsenistä puolet ja osaston muu henkilökunta neljäsosan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Ylioppilaskunnan edustajisto valitsee yhdeksi kalenterivuodeksi asianomaisen osaston opiskelijoiden keskuudesta jäsenistä ja varajäsenistä neljäsosan.

Osastoneuvoston tehtävänä on:

Osastoneuvosto voi siirtää osastonjohtajanratkaistavaksi 1 momentin 3, 4 ja 6 kohdas-

Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen osastonjohtajan ja osaston varajohtajan.

Osastonjohtajan ja osaston varajohtajan tulee olla virkaan nimitetty professori tai apulaisprofessori.

Sama henkilö voidaan valita osastonjohtajaksi enintään kolmeksi kolmivuotiskaudeksi.

Osastonjohtajan tehtävänä on:

Osastojen välisen yhteistyön hoitamisesta määrätään johtosäännöllä.

Korkeakoulussa on erillisenä laitoksena toimiva kirjasto, joka on Suomen teknillinen keskuskirjasto. Korkeakoulussa voi olla muita erillisiä laitoksia sekä instituutteja, jotka ovat useamman oppiaineen tutkimusyhteistyötä varten muodostettuja yksikköjä. Korkeakoulun hallitus perustaa ja lakkauttaa erilliset laitokset ja instituutit.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitaa johtaja tai johtokunta ja johtaja. Hallitus nimeää johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet.Enintään puolet johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulussa asiat ratkaistaan esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan käytetä vaalikollegiossa eikä arvosteltaessa opintosuorituksia. Esittelymenettelystä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Äänestysmenettelystä, jota käytetään tehtäessä virkaehdotusta professorin tai apulaisprofessorin viran täyttämistä varten, säädetään erikseen.

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisellä kerralla kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalin tulos arvalla.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan sekä virkaan nimitettyjen professorien ja apulaisprofessorien lisäksi osallistua vain samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Opintosuoritusta arvosteltaessa hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi muuta päätöksentekoon oikeutettua jäsentä on läsnä.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei rehtori erityisestä syystä päätä toisin.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Tieteellinen neuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää korkeakoulun hallitus ja dosentin rehtori. Korkeakoulun muun henkilökunnan nimittämisestä tai ottamisesta määrätään johtosäännössä.

Yliassistentin, assistentin, erikoistutkijan ja tutkijan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään. Erikoistutkijan ja tutkijan virat voidaan erityisestä syystä täyttää pysyvästi.

Hallintovirasto julistaa haettavaksi hakemuksesta täytettävän viran.

Yliassistentin tai lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Asiaa käsittelevä hallintoelin voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet ja jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuina tai muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Osastoneuvosto toteaa dosentuurin tarpeellisuuden ja hankkii vähintään yhdeltä asiantuntijalta lausunnon hakijan tieteellisistä ansioista, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan on opetustaitonsa osoittamiseksi annettava julkinen opetusnäyte, jollei osastoneuvosto erityisistä syistä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi.

Jos osastoneuvosto toteaa hakijan täyttävän säädetyt vaatimukset, se tekee rehtorille esityksen asianomaisen nimittämisestä dosentiksi.

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun hallintoelimen päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksen hakemisesta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty taikka rehtori, vararehtori, dekaani, osastonjohtaja ja erillisen laitoksen johtaja on valittu, eikä myöskään päätöksestä joka koskee dosentiksi nimittämistä tai apurahan tai avustuksen myöntämistä. Valitusta ei myöskään saa tehdä päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sen estämättä, mitä toimikaudesta säädetään, kokoontuvat osastoneuvostot viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan osastonjohtajan ja osaston varajohtajan. Kokouksen puheenjohtajana toimii osastoneuvoston virkaiältään vanhin professori.

Hallintoelimeen valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun, tulee varajäsen hänen tilalleenjäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen, valitsee uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi hallitus, opiskelijoiden osalta kuitenkin ylioppilaskunta

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1996.

Tällä asetuksella kumotaan Teknillisestä korkeakoulusta 12 päivänä syyskuuta 1986 annettu asetus (662/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Aikaisempien säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Hallitus, osastoneuvostot ja tieteelliset neuvostot valitaan tämän asetuksen mukaanensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivästä elokuuta 1996 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999. Kumotun asetuksen mukaan valittujen hallituksen ja osastoneuvostojen toimikautta jatketaan 31 päivään heinäkuuta 1996 saakka.

Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun.

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut yleiset määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Jos asian käsittely on kesken tämän asetuksen voimaan tullessa, siirtyvät jatkotoimenpiteet sillä hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.