Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

139/1995

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Opetusministerin esittelystä säädetään:

1 lukuYleiset säännökset

1 §Koulutusvastuu

Kauppatieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin kauppakorkeakoulussa, Jyväskylän yliopistossa, Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa, Oulun yliopistossa, Svenska handelshögskolanissa, Tampereen yliopistossa, Turun kauppakorkeakoulussa, Vaasan yliopistossa sekä Åbo Akademissa, joita tässä asetuksessa kutsutaan yliopistoiksi.

2 §Tutkinnot

Kauppatieteellisiä tutkintoja ovat:

1) 

kandidaatin tutkinto, joka on alempi korkeakoulututkinto;

2) 

maisterin tutkinto, joka on ylempi korkeakoulututkinto;

3) 

lisensiaatin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto; sekä

4) 

tohtorin tutkinto, joka on tieteellinen jatkotutkinto.

Tutkintonimikkeet ovat kauppatieteiden kandidaatin tutkinto, kauppatieteiden maisterin tutkinto, kauppatieteiden lisensiaatin tutkinto ja kauppatieteiden tohtorin tutkinto.

Opetusministeriö voi päättää yliopiston esityksestä, että kandidaatin tutkintoa ei voida suorittaa kyseisessä yliopistossa.

3 §Opinnot ja niiden mitoitusperuste

Tutkintoihin johtaviin opintoihin voi kuulua:

1) 

kauppa- ja taloustieteiden perusopintoja, aineopintoja ja syventäviä opintoja;

2) 

kauppa- ja taloustieteellisiä yleisopintoja;

3) 

muiden tieteenalojen opintoja;

4) 

kieli- ja viestintäopintoja;

5) 

monitieteisiä opintoja;

6) 

tieteellisen jatkokoulutuksen opintoja, lisensiaatintutkimus ja väitöskirja; sekä

7) 

työharjoittelua.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4 §Opintojen laajuus

Kandidaatin ja maisterin tutkinnoissa oppiaineiden opinnot muodostuvat seuraavista opintokokonaisuuksista:

1) 

perusopinnoista, joiden laajuus yhdessä oppiaineen yleisopintojen kanssa on yhteensä vähintään 15 opintoviikkoa;

2) 

aineopinnoista, joiden laajuus yhdessä perusopintojen kanssa on vähintään 35 opintoviikkoa ja joihin kandidaatin tutkinnon pääaineessa sisältyy kandidaatintutkielma; sekä

3) 

syventävistä opinnoista, joiden laajuus yhdessä aineopintojen kanssa on vähintään 60 opintoviikkoa ja joihin maisterin tutkinnon pääaineessa sisältyy 15―20 opintoviikon laajuinen pro gradu -tutkielma.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut opintokokonaisuudet voivat muodostua myös tutkinnon tavoitteisiin soveltuvista monitieteisistä opinnoista.

Kandidaatin tutkintoon on sisällytettävä vähintään 60 opintoviikon laajuiset ja maisterin tutkintoon vähintään 80 opintoviikon laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset opinnot.

Kandidaatin ja maisterin tutkintoon voi sisältyä yhteensä enintään 6 opintoviikkoa koulutusalaan liittyvää työharjoittelua.

5 §Koulutusohjelma

Yliopisto voi järjestää maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joillekin kauppatieteellistä asiantuntemusta edellyttäville, monitieteisyyttä vaativille opetus- ja tutkimusalueille tai erikoisaloille.

Maisterin tutkintoon johtavan koulutusohjelman opiskelija voi suorittaa 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon.

6 §Kandidaatin ja maisterin tutkintojen laajuudet

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

7 §Kielitaito

Opiskelijan tulee kandidaatin tai maisterin tutkintoon sisältyvissä opinnoissa osoittaa saavuttaneensa:

1) 

vähintään yhden vieraan kielen taidon, joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä

2) 

suomen ja ruotsin kielen taidon, joka valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka on tarpeen oman alan kannalta.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

2 lukuKandidaatin tutkinto

8 §Kandidaatin tutkinnon tavoitteet

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) 

kauppa- ja taloustieteiden keskeisten oppiaineiden perusteiden tuntemus ja hallinta;

2) 

tieteellisen tutkimuksen perusteiden tuntemus ja hallinta sekä edellytykset kehityksen seuraamiseen hänen pääaineensa alalla; sekä

3) 

talousviestinnän tuntemus ja taidot.

Koulutuksessa opinnot kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

9 §Kandidaatin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin:

1) 

kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot;

2) 

pääaineessa aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma; sekä

3) 

kieli- ja viestintäopinnot.

Opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja kandidaatintutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 7 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kandidaatintutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteestä erikseen.

3 lukuMaisterin tutkinto

10 §Maisterin tutkinnon tavoitteet

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) 

yhden oppiaineen tai siihen rinnastettavan opintokokonaisuuden hyvä tuntemus ja hallinta sekä muiden tutkintoon vaadittavien oppiaineiden tuntemus ja hallinta;

2) 

tieteellisten menetelmien tuntemus ja hallinta sekä kyky soveltaa tieteellistä tietoa pääaineen alalla;

3) 

edellytykset kauppatieteellisiin jatko-opintoihin ja jatkuvaan opiskeluun; sekä

4) 

talousviestinnän tuntemus ja taidot.

Koulutuksessa opinnot kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

11 §Maisterin tutkinnon suorittaminen

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava ainakin:

1) 

kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot;

2) 

pääaineessa syventävät opinnot, joihin sisältyy pro gradu -tutkielma;

3) 

pääaineen lisäksi yhden oppiaineen perusopinnot;

4) 

kieli- ja viestintäopinnot; sekä

5) 

pääaineopintoihin liittyvät tarpeelliset menetelmäopinnot.

Opiskelijan on osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja pro gradu -tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 7 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon alempaa korkeakoulututkintoa varten, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

4 lukuTieteellinen jatkokoulutus

12 §Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteet

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on kauppatieteiden maisterin tutkinto tai muun vastaavan koulutuksen taso. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää muun koulutuksen kuin kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen osalta, että yliopisto toteaa suoritetun koulutuksen antavan riittävät valmiudet kauppatieteelliseen jatkokoulutukseen.

Kauppatieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija:

1) 

perehtyy syvällisesti omaan tieteenalaansa;

2) 

perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja osoittaa tutkimusalallaan itsenäistä ja kriittistä tieteellistä ajattelua; sekä

3) 

saavuttaa kyvyn tuottaa itsenäisesti uutta tieteellistä tietoa.

13 §Tohtorin tutkinto

Tohtorin tutkinnon suorittamiseksi tieteelliseen jatkokoulutukseen otetun opiskelijan tulee:

1) 

suorittaa tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät opinnot; sekä

2) 

laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu tiivistelmä, jossa esitetään tutkimuksen ongelma, tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi yliopiston päätöksen mukaan kuulua myös yhteisjulkaisuja, jos väittelijän osuus on niissä selvästi osoitettavissa.

14 §Lisensiaatin tutkinto

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

5 lukuErinäiset säännökset

15 §Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija voi tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

16 §Todistukset

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopisto voi oikeuttaa kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneen käyttämään ekonomin arvoa.

17 §Koulutuksen kehittäminen

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

18 §Tarkemmat määräykset

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

6 lukuVoimaantulo- ja siirtymäsäännökset

19 §Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan kauppatieteellisistä tutkinnoista 13 päivänä toukokuuta 1977 annettu asetus (402/77) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

20 §Yliopistojen koulutusohjelmat

Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen kumotun asetuksen mukaiseen ekonomin tutkintoon johtavat koulutusohjelmat 31 päivään heinäkuuta 1999, jollei yliopisto toisin päätä.

21 §Opiskelijoiden asema

Tämän asetuksen tullessa voimaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten opiskelevalla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan tai jatkaa opintojaan kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista ekonomin taikka kauppatieteiden lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 1999. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Kauppatieteellistä tutkintoa varten opiskeleva, joka on aloittanut opintonsa ennen kumotun asetuksen voimaantuloa ja joka ei ole siirtynyt jatkamaan opintojaan mainitun asetuksen mukaan, siirtyy tämän asetuksen voimaan tullessa jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaiset opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten. Opiskelija voi yliopiston määräämällä tavalla lukea hyväkseen muut kauppatieteellistä tutkintoa varten suorittamansa opintosuoritukset tämän asetuksen mukaiseen tutkintoon.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin kumotun asetuksen säännöksiä.

Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1995

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOpetusministeriOlli-Pekka Heinonen

Sivun alkuun