Laki holhouslain muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Laki
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun holhouslain 39 §:n johdantokappale sekä 1 ja 4 kohta, 40 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 1 ja 4 kohta, näistä 40 §:n 1 momentin 4 kohta sellaisena kuin se on 30 päivänä joulukuuta 1969 annetussa laissa ( 843/69 ), sekä
lisätään lakiin uusi 35 a §, 39 §:ään uusi 5 ja 6 kohta, 40 §:n 1 momenttiin uusi 5―7 kohta sekä lain 4 lukuun uusi 49 a § ja lakiin uusi 50 a § seuraavasti:
35 a §
Holhoojalla on ilman holhottavan suostumusta oikeus avata sellaisia holhottavalle saapuneita kirjeitä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta holhoojan tulee huolehtia.
39 §
Älköön holhooja ilman tuomioistuimen lupaa holhottavan puolesta:
luovuttako kiinteää omaisuutta tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;
tehkö sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta eikä elinkorosta;
tehkö sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä;
vastiketta antamalla hankkiko arvopapereita, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain (772/88) 1 luvun 2 §:ssä tarkoitettuja johdannaissopimuksia, joiden kohde-etuutena on arvopaperi, valuutta, korko, johdannaissopimus tai tällaisen kohde-etuuden hinnan kehitystä kuvaava tunnusluku, eikä osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:
valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja;
arvopapereita, joilla käydään arvopaperimarkkinalain (495/89) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisesti kauppaa;
osuuksia sellaisessa sijoitusrahastossa, jonka pääomasta vähintään kolmeneljäsosaa on sijoitettuna a ja b alakohdissa tarkoitettuihin arvopapereihin ja joukkovelkakirjoihin;
puhelinosakkeita ja -osuuksia sekä muita sellaisia osakkeita tai osuuksia, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista; sekä
sellaisia osakkeita tai osuuksia, joita tarkoitetaan 40 §:n 1 momentin 5 kohdassa.
40 §
Älköön holhooja ilman holhouslautakunnan lupaa holhottavan puolesta:
vastiketta antamalla hankkiko kiinteää omaisuutta tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;
ottako muuta lainaa kuin valtion myöntämää tai takaamaa opintolainaa, taikka menkö vekselisitoumukseen tahi vastuuseen toisen velasta;
luovuttako tai vastiketta antamalla hankkiko osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, tai asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) tarkoitettua asumisoikeutta;
tehkö sopimusta perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa;
luovuttako pantiksi holhottavan omaisuutta tai muulla tavoin perustako siihen panttioikeutta.
49 a §
Holhooja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut holhottavalle.
Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa säädetään. Jos virkaholhooja on aiheuttanut vahingon, korvausvastuuseen sovelletaan lisäksi vahingonkorvauslain 3 ja 4 luvun säännöksiä.
Holhottava ei ole velvollinen korvaamaan vahinkoa, jonka holhooja on aiheuttanut toimiessaan hänen lukuunsa.
50 a §
Holhouslautakunta voi määrätä, että holhoojan on laadittava omaisuuden hoidon ja käytön ohjeeksi hoitosuunnitelma ja esitettävä se holhouslautakunnan hyväksyttäväksi, jos tätä on omaisuuden laatu ja määrä sekä muut seikat huomioon ottaen pidettävä tarpeellisena.
Hyväksyttyä hoitosuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa tai täydentää.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1995.
Sellaiseen oikeustoimeen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Näitä säännöksiä sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen vahingon korvaamiseen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
LaVM 5/95
Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1995
Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIOikeusministeriSauli Niinistö