Korkeimman oikeuden työjärjestys
- Säädöksen tyyppi
- Työjärjestys
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 787/1994
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Korkeimmasta oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 14 §:n nojalla, sellaisena kuin se on 21 päivänä tammikuuta 1994 annetussa laissa (60/94), korkein oikeus on täysistunnossaan 23 päivänä elokuuta 1994 vahvistanut itselleen seuraavan työjärjestyksen:
1 lukuYleiset säännökset
1 §
Lainkäyttöasiat käsitellään täysistunnossa tai jaoston istunnossa siten kuin jäljempänä määrätään.
2 §
Täysistuntoon osallistuvat presidentti ja oikeusneuvokset. Presidentti antaa kutsun täysistuntoon ja toimii sen puheenjohtajana.
Ylimääräinen oikeusneuvos osallistuu täysistuntoon vain lainkäyttöasioita tai lainsäädäntötoimenpidettä käsiteltäessä.
Presidentti ja oikeusneuvos voivat osallistua täysistuntoon myös vuosilomansa aikana.
3 §
Täysistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
oikeusministeriöstä esiteltäviä oikeushallintoasioita;
lainsäädäntöaloitteita sekä, milloin korkein oikeus katsoo sen tarpeelliseksi, lausuntoja lainsäädäntökysymyksistä;
korkeimman oikeuden työjärjestystä;
korkeimman oikeuden tulostavoitetta ja talousarviota;
virkojen perustamista ja lakkauttamista;
jäsenen ja esittelijän nimittämistä;
sihteerin, kirjastonhoitajan ja kirjaajan viran täyttämistä sekä tilapäisen esittelijän ottamista;
virkavapautta, sijaisen määräämistä ja viran väliaikaisen hoitajan ottamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle;
jäsenen pidättämistä virantoimituksesta;
eron myöntämistä jäsenelle valtion virkamieslain (755/86) 69 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa;
kurinpitorangaistuksen määräämistä korkeimman oikeuden virkamiehelle; sekä
muut korkeimmalle oikeudelle kuuluvat asiat, jotka eivät ole jaoston, presidentin tai yksittäisen virkamiehen ratkaistavat.
4 §
Tarvittaessa presidentti jakaa oikeusneuvokset kahteen osastoon. Jäsenet osastoihin presidentti määrää kalenterivuosittain sekä tarpeen vaatiessa muulloinkin.
Sotilasjäsenet osallistuvat istuntoihin istunnon puheenjohtajan kutsusta.
Osaston puheenjohtajana on sen virkaiässä vanhin jäsen.
5 §
Jäsenet kokoontuvat istuntoihin istuntoluettelon mukaisesti. Luettelon laatimisesta huolehtii osaston puheenjohtaja.
Jos presidentti ei osallistu istuntoon, siinä johtaa puhetta virkaiässä vanhin jäsen.
2 lukuHallinto ja hallintoasioiden käsittely
6 §
Presidentti johtaa korkeimman oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.
7 §
Osaston puheenjohtaja johtaa ja valvoo työjärjestyksen ja muutoin määrätyn työtavan noudattamista sekä asetettujen tavoitteiden saavuttamista.
8 §
Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti, sekä esittelee korkeimman oikeuden hallinto- ja talousasiat täysistunnolle tai presidentille. Presidentti voi määrätä hallinto- tai talousasiaa esittelemään myös muun esittelijän.
9 §
Pysyviä valiokuntia ovat kirjasto-, koulutussuunnittelu-, talousarvio- ja toimitusvaliokunta.
Erityisen asian valmistelua varten korkein oikeus voi asettaa valiokuntia ja presidentti työryhmiä.
Valiokuntien ja työryhmien jäsenet määrää presidentti.
3 lukuLainkäyttöasioiden käsittely
10 §
Lainkäyttöasiat jaetaan asiaryhmiin. Jaon asiaryhmiin vahvistaa presidentti. Kullekin asiaryhmälle presidentti määrää hoitajaksi jonkun esittelijäneuvoksista tai muun esittelijän.
Presidentti määrää, minkä ryhmän asioita esittelijä esittelee.
Esittelijä on velvollinen kansliapäällikön osoituksen mukaan esittelemään muitakin kuin sen ryhmän asioita, johon hänet on määrätty.
Tilapäiset esittelijät esittelevät kansliapäällikön osoittamia asioita.
11 §
Lainkäyttöasiat jaetaan esittelijöille ensisijaisesti asiaryhmäjaon mukaan.
Asiat, joilla on yhteyttä keskenään, jaetaan yleensä samalle esittelijälle.
Kansliapäällikkö voi siirtää asian töiden soveliasta järjestelyä ja työmäärän tasoittamista varten esittelijältä toiselle.
12 §
Lainkäyttöasiat esitellään yleensä niiden saapumisjärjestyksessä. Ennen muita on kuitenkin esiteltävä laissa kiireellisiksi säädetyt tai muusta syystä kiireelliset asiat.
13 §
Saatuaan jutun asiakirjat esittelijän on viivytyksettä tarkastettava, onko täytäntöönpanon kieltämiseen tai keskeyttämiseen aihetta.
Valmistellessaan asiaa esittelijä tarvittaessa:
varaa asianosaiselle tilaisuuden täydentää hakemusta tai vastausta;
ylimääräistä muutoksenhakua koskevassa asiassa pyytää vastapuolelta vastauksen ja hankkii muun selityksen;
hankkii asiakirjoissa havaitsemiensa virheiden ja puutteiden johdosta selvityksen tai täydennyksen; ja
aina kun valituslupa on myönnetty, pyytää vastapuolelta vastauksen, jollei sitä ole tehty jo lupahakemusta käsiteltäessä.
14 §
Lainkäyttöasia ratkaistaan jaoston istunnossa, jollei sitä ole määrätty tai siirretty ratkaistavaksi täysistunnossa.
15 §
Istuntoja on järjestettävä ratkaistavana olevien juttujen edellyttämä määrä. Istunnoista laaditaan etukäteen luettelo siten, että jäsenten ja esittelijöiden työmäärä jakautuu tasaisesti.
Kullekin asialle määrätään tarvittaessa tarkastava jäsen, jonka tehtävänä on ennen esittelyä tarkastaa toimituskirjan luonnos ja asiakirjat.
16 §
Jos jaoston mielipide poikkeaa korkeimman oikeuden aikaisemmin omaksumasta oikeusperiaatteesta tai lain tulkinnasta, jaoston puheenjohtajan on ilmoitettava asia presidentille, joka voi määrätä, että asia tai tietty siihen kuuluva kysymys on käsiteltävä täysistunnossa. Muunkin laajakantoisen taikka periaatteeellisesti merkittävän asian tai siihen kuuluvan kysymyksen presidentti voi määrätä täysistunnossa ratkaistavaksi.
Jollei asiaa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirretä täysistunnossa käsiteltäväksi, presidentti voi samoin edellytyksin määrätä sen ratkaistavaksi vahvennetulla jaostolla, paitsi milloin aikaisempi ratkaisu on tehty täysistunnossa tai vahvennetulla jaostolla. Vahvennettuun jaostoon kuuluu 11 jäsentä.
Vahvennettuun jaostoon kuuluvat asiaa jaostossa käsitelleet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä vakinaisista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.
17 §
Asia, jossa ratkaisu julkaistaan, on käsiteltävä vähintään viisijäsenisessä kokoonpanossa.
18 §
Kantelussa tai purkuhakemuksessa tarkoitetun ratkaisun tekemiseen osallistunut jäsen ei saa ottaa osaa kantelun tai purkuhakemuksen käsittelyyn, jos esitetyt vaatimukset perustuvat ilmeisesti väärään lain soveltamiseen korkeimmassa oikeudessa tai korkeimman oikeuden jäsenen virheelliseen menettelyyn ja jos päätösvaltainen määrä jäseniä on muutoinkin saatavilla.
Jos erityiset syyt eivät toisin vaadi, esittelee 1 momentissa tarkoitetun asian muu kuin kantelussa tai purkuhakemuksessa tarkoitetun asian aikaisemmin esitellyt esittelijä.
Jos jaosto suoritettuaan tarpeelliset välitoimet katsoo, että 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa aikaisempi ratkaisu on poistettava tai purettava, on asia, jollei presidentti toisin määrää, siirrettävä esiteltäväksi täysistunnossa.
19 §
Suullinen käsittely toimitetaan oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa säädetyllä tavalla. Täysistunnossa vahvistetaan sitä koskevat ohjeet.
20 §
Esittelijän on jaettava ennen esittelyä istuntoon osallistuville jäsenille muistio liitteineen ja esittelylista. Jutun asiakirjat on samalla toimitettava tarkastavalle jäsenelle.
Esittelylistan allekirjoittavat istunnon puheenjohtaja ja esittelijä.
21 §
Esittely tapahtuu suullisesti ja keskitetysti esittelyasiakirjojen perusteella.
22 §
Toimituskirjan luonnos voidaan tarkastaa istunnossa. Jollei näin tehdä, toimituskirjan luonnos ja asiakirjat sekä esittelijän muistio liitteineen on viivytyksettä toimitettava tarkastavalle jäsenelle. Jos ratkaisu julkaistaan, esittelijä valmistaa luonnoksen selosteeksi ja otsikon sanamuodoksi.
Jäsenet tarkastavat luonnoksen ja asiakirjat sekä tekevät ne muutosehdotukset, joita he pitävät tarpeellisina. Jos ehdotus merkitsee asiallista muutosta tai jos jäsen on muuttanut lausuntoaan, puheenjohtajan on saatettava asia kaikkien ratkaisuun osallistuneiden harkittavaksi, jollei se ole ilmeisesti tarpeetonta. Istunnon puheenjohtaja vahvistaa toimituskirjan ja julkaistavan ratkaisun otsikon sanamuodon.
23 §
Toimituskirjan luonnoksen tarkastamisen jälkeen esittelijä huolehtii taltion ja toimituskirjojen kirjoittamisesta. Varmennettuaan taltion esittelijä toimittaa sen allekirjoitettavaksi.
24 §
Kun taltio on allekirjoitettu, esittelijä huolehtii siitä, että asiakirjat toimitetaan kirjaamoon toimituskirjojen asianomaisille toimittamista sekä taltion ja asiakirjojen arkistointia varten.
Puheenjohtaja voi määrätä ratkaisun antopäivän. Jollei puheenjohtaja ole sitä määrännyt, se määrätään kirjaamossa.
Päiväämisen yhteydessä ratkaisulle annetaan numero, joka merkitään taltioon, toimituskirjoihin sekä asiaan kuuluviin jäljennöksiin, kirjeisiin ja ilmoituksiin.
4 lukuAsiakirjat
25 §
Täysistunnossa käsiteltävistä muista kuin lainkäyttöasioista pidetään presidentin antamien ohjeiden mukaista pöytäkirjaa.
Pöytäkirjan laatii ja allekirjoittaa asian esittelijä. Eri mieltä olevat jäsenet tarkastavat pöytäkirjan kukin oman lausuntonsa kohdalta. Muulta osalta pöytäkirjan tarkastaa virkaiältään nuorin asian käsittelemiseen osallistunut jäsen.
Toimituskirjan oikeusministeriöstä esitellyssä asiassa allekirjoittaa oikeusministeri ja varmentaa esittelijä. Tasavallan presidentille menevän kirjeen allekirjoittaa kuitenkin myös korkeimman oikeuden presidentti tai puheenjohtajana toiminut oikeusneuvos.
26 §
Lainkäyttöasian taltion allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Asian esittelijä varmentaa taltion.
Kuitenkin taltion asiakirjoille merkittävästä päätöksestä, välipäätöksestä ja päätöksestä, jolla valituslupahakemus on hylätty, allekirjoittaa asian esittelijä.
Jos asiasta ei laadita taltiota, ratkaisu ja muu toimenpide sekä äänestyslausunto ja eriävä mielipide merkitään esittelylistaan.
27 §
Lainkäyttöasiassa annettavan toimituskirjan allekirjoittaa asian esittelijä. Hän vastaa siitä, että taltio ja toimituskirjat ovat luonnoksen mukaiset.
28 §
Muussa kuin lainkäyttöasiassa toimituskirjan, lausunnon ja kirjeen sekä niiden taltion allekirjoittaa istunnon puheenjohtaja tai asian ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
29 §
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot ja esittelijän eriävä mielipide merkitään taltioon.
Toimituskirjaan merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Jos päätös ei ole yksimielinen, merkitään toimituskirjaan, että asiassa on äänestetty. Toimituskirjaan merkitään myös ilmoitus esittelijän eriävästä mielipiteestä.
5 lukuHenkilöstöä koskevia määräyksiä
30 §
Presidentin tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla on määrätty:
toimia jaoston istunnon puheenjohtajana siinä määrin kuin muut tehtävät sen sallivat ja
nimittää muut kuin 3 §:n 7 kohdassa mainitut kanslian virkamiehet sekä ottaa tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteessa oleva henkilökunta.
Presidentin sijaisena toimii virkaiässä vanhin jäsen.
31 §
Osaston puheenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty tai määrätty, vahvistaa osaston jäsenten vuosilomasuunnitelma.
32 §
Kansliapäällikön tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla on määrätty:
valmistella ja esitellä täysistunnossa ratkaistavat ja presidentin ratkaistavat hallintoasiat, joita ei ole määrätty muun virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi;
oikeusministeriöstä esiteltävät asiat valmistellaan oikeusministeriössä;
valvoa lainkäyttöasioiden ohjaamista asiaryhmiin, huolehtia asiaryhmien hoitajien yhteistyöstä asioiden jakamisessa sekä valvoa lainkäyttöasioiden esittelemisen järjestystä;
johtaa ja valvoa kanslian toimintaa sekä tehdä presidentille tarpeelliseksi katsomiaan korkeimman oikeuden toimintaa ja sen kehittämistä koskevia esityksiä;
valmistella täysistunnossa ratkaistavat ja presidentin ratkaistavat virkaan nimittämistä, virkaeroa ja virkavapautta, sijaisen määräämistä, avoinna olevan viran hoitamista ja esittelymääräystä koskevat asiat sekä muut viranhoidon järjestämiseen kuuluvat asiat;
oikeusministeriöstä esiteltävät asiat valmistellaan kuitenkin ministeriössä;
päättää ikälisien myöntämisestä esittelijöille ja muille virkamiehille;
päättää sellaisen virkavapauden myöntämisestä kanslian virkamiehille, johon asianomaisella on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen mukaan, sekä määrätä kanslian virkaan virkaatoimittava hoitaja;
vahvistaa esittelijäin ja kansliahenkilöstön vuosilomasuunnitelma;
hyväksyä korkeimman oikeuden menot, antaa käteisennakot, päättää tilisaatavien poistamisesta ja irtaimen omaisuuden poistamisesta, myynnistä tai siirtämisestä virastosta toiseen sekä huolehtia irtaimen omaisuuden ja kassan tarkastuksesta; presidentti voi pidättää yksittäisen tässä kohdassa tarkoitetun asian ratkaistavakseen;
määrätä virkamies hoitamaan nimikirjaa ja antamaan siitä otteita;
käsitellä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/51) tarkoitetut hakemukset saada tieto korkeimmassa oikeudessa säilytettävistä asiakirjoista, jotka eivät ole julkisia.
33 §
Esittelijäneuvoksen tai muun asiaryhmää hoitavan esittelijän tehtävänä on jakaa asiaryhmänsä asiat esittelijöille ja valvoa sitä, että asiat esitellään 12 §:n mukaisessa järjestyksessä, opastaa ja neuvoa ryhmänsä esittelijöitä sekä esitellä asiaryhmän tärkeimpiä ja vaativimpia asioita.
34 §
Esittelijän tehtävänä on, sen lisäksi mitä muualla tässä työjärjestyksessä on määrätty:
valmistella ja esitellä hänelle jaetut asiat;
todistaa oikeiksi korkeimman oikeuden ratkaisuista niiden antamisen yhteydessä lähetettävät jäljennökset ja korkeimman oikeuden ratkaisuihin liitettävät jäljennökset;
huolehtia, että säädetyt rikos- ja muut ilmoitukset sekä toimituskirjan tai sen jäljennöksen lähettämisestä viran puolesta aiheutuvat kirjeet laaditaan, ja allekirjoittaa ne;
määrätä oikeudenkäyntimaksu tai, jollei jaosto ole ottanut harkittavakseen oikeudenkäyntimaksun perimättä jättämistä, että maksua ei peritä; ja
huolehtia, että muut ratkaisun antamiseen liittyvät tehtävät tulevat suoritetuiksi.
35 §
Kirjaajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla määrätään:
johtaa ja valvoa kirjaamon toimintaa;
antaa diaari- ja muita todistuksia sekä kirjoituttaa ja oikeaksi todistaa pyynnöstä annettavat jäljennökset;
määrätä todistuksista ja jäljennöksistä perittävät toimituskirjamaksut.
36 §
Lähettäjän tehtävänä on:
huolehtia korkeimman oikeuden kirjaamon lähetyksistä;
antaa diaari- ja muita todistuksia sekä kirjoituttaa ja oikeaksi todistaa pyynnöstä annettavat jäljennökset;
määrätä todistuksista ja jäljennöksistä perittävät toimituskirjamaksut;
toimia arkiston vastuunalaisena hoitajana; ja
toimia kirjaajan sijaisena.
37 §
Osasto- ja toimistosihteerien sekä virastomestarien ja vahtimestarien tehtävät vahvistaa kansliapäällikkö.
38 §
Kukin virkamies on vahvistetusta työnjaosta huolimatta velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka presidentti tai kansliassa työskentelevien osalta kansliapäällikkö määrää.
39 §
Kelpoisuusvaatimuksena on:
sihteerillä ylempi korkeakoulututkinto;
kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava tutkinto tai koulutus;
kirjaajalla ja lähettäjällä varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva tutkinto; ja
osastosihteerillä virkaan soveltuva tutkinto sekä maksuliikettä ja kirjanpitoa hoitavalla osastosihteerillä lisäksi perehtyneisyys tilinpitoon.
6 lukuErinäisiä määräyksiä
40 §
Korkeimman oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Istuntokautena voidaan istuntoja pitää niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään. Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja pitää muunakin aikana ja muulloinkin kuin istuntokautena.
41 §
Erityisen tehtävän suorittamista varten presidentti voi määräajaksi vapauttaa jäsenen osallistumasta jaostoistuntoihin ja kansliapäällikkö myöntää esittelijälle vapautusta esittelytehtävistä.
42 §
Korkeimman oikeuden ratkaisua tai lausuntoa ei saa ilmaista ennen kuin se on asianosaisten saatavissa. Valitusluvan myöntämisestä ja täytäntöönpanokieltoa koskevasta ratkaisusta voidaan kuitenkin ilmoittaa heti ratkaisun tekemisen jälkeen.
43 §
Korkein oikeus tiedottaa ratkaisuistaan ja toiminnastaan.
Vuosikirjan julkaisemisesta ja ratkaisujen tallentamisesta tietokonerekisteriin huolehtivat vuosikirjan toimittaja ja toimitusvaliokunta.
Ulkoisesta tiedottamisesta huolehtii tehtävään määrätty tiedottaja.
Sisäisestä tiedottamisesta huolehtii sihteeri.
44 §
Henkilöstön koulutusta suunnittelee ja sitä koskevia periaatteellisia kysymyksiä käsittelee koulutussuunnitteluvaliokunta.
Henkilöstökoulutusta hoitaa sihteeri.
Henkilöstöön kuuluvan on osallistuttava tehtävien hoidon kannalta tarpeelliseen koulutus- ja neuvottelutilaisuuteen sekä tarvittaessa annettava toisille henkilöstöön kuuluville koulutusta, opastusta ja neuvoja tehtävien suorittamisessa.
45 §
Korkeimman oikeuden kirjastoa hoitaa kirjastonhoitaja yhteistoiminnassa kirjastovaliokunnan kanssa.
46 §
Presidentti antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä työjärjestyksen soveltamisesta ja ohjeita työssä noudatettavista menettelytavoista.
Korkeimman oikeuden henkilöstöä varten julkaistaan opas, joka käsittää presidentin antamat sekä muut tarkemmat ohjeet menettelytavoista. Oppaan sisällöstä päättää presidentti.
47 §
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.
Helsingissä 23 päivänä elokuuta 1994
Korkeimman oikeuden presidentti Olavi HeinonenKansliapäällikkö Anna-Maija Castrén