Finlex - Etusivulle
Suomen säädöskokoelma

595/1994

Suomen säädöskokoelma

Suomen säädöskokoelmassa julkaistut säädökset sekä tekstimuodossa että painoasuisena pdf-tiedostona

Asetus patenttiasetuksen muuttamisesta

Säädöksen tyyppi
Asetus
Antopäivä

Alkuperäisen säädöksen teksti

Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä

lisätään 26 päivänä syyskuuta 1980 annettuun patenttiasetukseen ( 669/80 ) uudet 52 d–52 p § seuraavasti:

Lääkkeiden lisäsuojatodistus

52 d §

Lisäsuojatodistuksella tarkoitetaan patenttilain 70 a §:n (593/94) mukaista lääkkeiden lisäsuojatodistusta.

Neuvoston asetuksella tarkoitetaan neuvoston asetusta (ETY) N:o 1768/92 lääkkeiden lisäsuojatodistuksen aikaansaamisesta siihen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 7/94 tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen.

52 e §

Lisäsuojatodistusta koskevan hakemuksen tulee olla kirjallinen ja se on jätettävä kahtena kappaleena.

Hakemuskirjan on oltava hakijan tai hänen asiamiehensä allekirjoittama ja sen tulee sisältää neuvoston asetuksen artiklassa 8 mainittujen seikkojen lisäksi seuraavat tiedot:

1)

milloin useat yhdessä hakevat lisäsuojatodistusta, ilmoitus siitä, onko joku heistä oikeutettu kaikkien puolesta vastaanottamaan patenttiviraston ilmoitukset; sekä

2)

jos hakija on hakenut tuotteelle lisäsuojatodistusta jossakin muussa Euroopan talousalueen jäsenvaltiossa, tällaisen hakemuksen numero ja käsittelevä viranomainen.

Hakijan on lisäksi annettava patenttivirastolle tuotetta koskevia lisätietoja, milloin tämä on välttämätöntä hakemuksen käsittelyn kannalta.

52 f §

Hakemus on tehtävä suomen tai ruotsin kielellä voimassa olevan kielilainsäädännön säännösten mukaan. Jos hakemuksen liitteenä oleva asiakirja on laadittu muulla kuin edellä mainitulla kielellä, virasto voi vaatia käännöstä suomeksi tai ruotsiksi.

52 g §

Patenttivirasto pitää päiväkirjaa saapuneista hakemuksista. Päiväkirjaan merkitään kustakin hakemuksesta neuvoston asetuksen artiklan 9 alakohdassa 2 lueteltujen tietojen lisäksi:

1)

hakemuksen päiväkirjanumero ja tekemispäivä;

2)

jos hakijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite;

3)

asiassa saapuneet kirjelmät ja suoritetut maksut; sekä

4)

asiassa tehdyt päätökset.

Päiväkirja ja hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia.

52 h §

Lisäsuojatodistusta koskevan hakemuksen kuuluttamisesta säädetään neuvoston asetuksen 9 artiklassa. Kuulutuksen tulee sisältää lisäksi lisäsuojatodistusta koskevan hakemuksen päiväkirjanumero ja tekemispäivä.

52 i §

Lisäsuojatodistusta koskevaa hakemusta ei saa muuttaa niin, että se koskee toista tuotetta tai toista peruspatenttia.

52 j §

Patenttivirasto ei hakemusta käsitellessään tutki, täyttääkö hakemus neuvoston asetuksen 3 artiklan d kohdassa asetetut edellytykset.

52 k §

Patenttilain 15 §:n ja 16 §:n säännöksiä sovelletaan neuvoston asetuksen artiklan 10 alakohdan 3 mukaisiin määräaikoihin.

52 l §

Patenttivirasto kuuluttaa lisäsuojatodistuksen myöntämisestä. Ilmoituksen tulee sisältää, sen lisäksi mitä neuvoston asetuksen 11 artiklassa säädetään, tieto hakemuksen päiväkirjanumerosta, tekemispäivästä ja todistuksen rekisterinumerosta.

Lisäsuojatodistuksen tulee sisältää edellä 1 momentissa mainitut tiedot.

52 m §

Patenttivirasto pitää myönnetyistä lisäsuojatodistuksista rekisteriä. Rekisteriin tulee merkitä patenttiasetuksen 52 l §:n 1 momentissa mainitut tiedot sekä, jos haltijaa edustaa asiamies, asiamiehen nimi, kotipaikka ja osoite. Lisäksi sovelletaan mitä patenttiasetuksen 40 -42 §:ssä säädetään.

52 n §

Mikäli lisäsuojatodistusta koskeva hakemus on lainvoiman saaneella päätöksellä hylätty tai jäänyt sillensä, on tästä kuulutettava. Kuulutuksen tulee sisältää edellä 52 h §:ssä mainitut tiedot.

52 o §

Lisäsuojatodistuksesta on suoritettava vahvistettu vuosimaksu jokaiselta peruspatentin voimassaoloajan päättymisen jälkeen alkavalta maksuvuodelta.

Lisäksi vuosimaksujen suorittamiseen sovelletaan soveltuvin osin mitä patenttilain 41 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään.

52 p §

Lisäsuojatodistuksen hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla täällä asuva asiamies siten kuin patenttilain 12 ja 71 §:ssä säädetään.


Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Jos lisäsuojatodistusta on haettu neuvoston asetuksen artiklan 19 alakohdan 3 mukaisesti, alkaa maksuvuosi kuitenkin vasta siitä päivästä, jolloin hakemuksen jättämisestä on kuulutettu 52 h §:n mukaisesti. Ensimmäinen vuosimaksu erääntyy tällöin, kun kaksi kuukautta on kulunut sanotusta päivästä.

Naantalissa 28 päivänä kesäkuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARIMinisteri Anneli Jäätteenmäki

Sivun alkuun